Hyväksytty Kuhmoisten kunnanvaltuustossa xx.x.2014, xx

KAAVOITUSKATSAUS 2014

Hyväksytty Kuhmoisten kunnanvaltuustossa xx.x.2014, xx

KAAVOITUSKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KAAVOITUS KUHMOISISSA 4 MAAKUNTAKAAVA 6 KATSE KUHMOISIIN - MAANKÄYTÖN PERIAATEOHJELMA 7 SATAMARINTEEN ASEMAKAAVAMUUTOS 8 KOSKENPARTAAN ASEMAKAAVA 9 TORITIEN ASEMAKAAVAMUUTOS 10

KAAVOITUS KUHMOISISSA Vuonna 2014 Kuhmoisissa jatketaan hyvin käyntiin lähteneitä hankkeita. Kuhmoisissa on vuonna 2013 alkanut tapahtua paljon maankäytön suunnittelussa. Katse Kuhmoisiin - maankäytön periaateohjelma valmistui ja kaksi merkittävää asemakaavaa lähti liikeelle. Kaavoituksella parannetaan asukkaiden elinympäristöä ja luodaan pohjaa kunnan vetovoimaisuudelle. Kuntaa suunnitellaan kuntalaisille ja paikallisille toimijoille sekä tuleville sellaisille. Siksi he eivät ole pelkästään tervetulleita yhteistyöhön Kuhmoisten kaavoittamisessa, vaan ensiarvoisen tärkeitä yhteistyökumppaneita. Yhteistyöllä varmistetaan, että paikalliset tarpeet ja näkökulma tulevat huomioiduksi. Strategisen tason suunnitelmat tukevat toisiaan Kuhmoisissa. Vuoden 2012 lopulla valmistunut työllisyys- ja elinkeinostrategia luo myös osaltaan suuntaviivoja maankäytön kehitykselle. Vuoden 2013 lopulla valmistunut Katse Kuhmoisiin - maankäytön periaateohjelma tiivistää sen, miten kunnan tavoitteet tulevat näkymään maankäytön suunnittelussa. Vuoden 2013 alusta lähtien sovelletaan käytäntöön lakia kaavojen ajantasaisuuden arvioinnista. Tällöin yli 13 vuotiaiden asemakaavojen, eli silloisten rakennuskaavojen, ajantasaisuus on arvioitava. Kuhmoisissa kunta tulee arvioimaan kaavojen päivitystarvetta muun kaavoituksen, kuten nyt esimerkiksi Satamarinteen asemakaavan muutoksen, yhteydessä. 4

Maakuntakaavoitus Maakuntakaavoitus on osa maakunnan suunnittelua. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan vahvistaa valtioneuvosto. Keski-Suomen maakuntakaavasta vastaa Keski-Suomen liitto. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. Yleiskaavoitus Yleiskaava on monipuolinen kaavoituksen väline. Yleiskaavoja on eri luonteisia: strateginen, yleispiirteinen ja yksityiskohtainen yleiskaava. Yksityiskohtaisella yleiskaavalla voidaan halutessa ottaa kantaa rakennusoikeuksiin, jolloin se toimii rakennusluvan perusteena. Nykyiset yleiskaavat laaditaan pääasiassa oikeusvaikutteisina, jolloin ne ohjaavat kunnan päätöksentekoa. Osayleiskaavaksi kutsutaan yleiskaavaa, joka ei koske koko kuntaa, vaan on laadittu jollekin kunnan osa-alueelle. Erikoisteemoja käsittelevästä yleiskaavasta käytetään tapauskohtaisesti erilaisia nimityksiä, esimerkiksi viheryleiskaava. Yleiskaavan laatimisesta vastaa kunta. Kunnan sisäisen yleiskaavan vahvistaa kunnanvaltuusto, useamman eri kunnan yhteisen yleiskaavan puolestaan ympäristöministeriö. Kuhmoisissa on laadittu keskustaajaman yleiskaava vuonna 1991. Keskustan yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Lisäksi joillain ranta-alueilla on voimassa oleva oikeusvaikutteinen ranta-yleiskaava. Vuonna 2014 Kuhmoisissa tarkistetaan keskustaajaman yleiskaavan uusimisen tarve. Asemakaavoitus Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavoituksen työkaluista. Asemakaavan käsite korvasi vuonna 2000 voimaan astuneessa maankäyttö- ja rakennuslaissa entisen rakennuskaavan. Asemakaavan vahvistaa aina kunnanvaltuusto. Asemakaavassa osoitetaan alueiden käyttö yksityiskohtaisesti. Siinä voidaan ottaa kantaa rakentamisen määrään, sijaintiin ja laatuun halutessa hyvinkin yksityiskohtaisesti. Asemakaavan ohjeistoon voidaan liittää myös rakentamistapaohjeet. 5

MAAKUNTAKAAVA Keski-Suomen maakuntakaava astui voimaan vuonna 2009. Sitä on nyt täydennetty neljällä vaihemaakuntakaavalla. Kuhmoisiin kohdistuu voimassa olevassa maakuntakaavassa alueen perusarvot huomioivia merkintöjä. Maakuntakaavaa täydentävät vaihemaakuntakaavat on teemoitettu eri toimintojen kautta. Uusin, tänä vuonna hyväksytty, 4 vaihemaakuntakaava (kuvassa) ottaa kantaa kaupalliseen palveluverkkoon ja siihen liittyvään aluerakenteeseen. Sillä osoitetaan myös puolustusvoimien tarvitsemat suoja-alueet sekä tarkistetaan virkistystoimintojen alueita. Muita asioita koskevat merkinnät säilyvät aiemmin vahvistettujen maakuntakaavojen mukaisina. 4. vaihemaakuntakaavan merkittävä muutos Kuhmoisten osalta on keskustaajaman muuttuminen asumispainotteisesta taajamatoimintojen alueesta (A) keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Lisäksi suuri osa Kuhmoisista sijoittuu Päijänteen kehittämisalueen sisälle. Voimassa olevaan maakuntakaava ja sitä täydentävät vaihemaakuntakaavat ovat nähtävillä liiton internet-sivuilla http://www. keskisuomi.fi/maakuntakaava. Siellä voi seurata myös ajankohtaisia uutisia maankunnan kehittämistyöstä. 6

KATSE KUHMOISIIN - MAANKÄYTÖN PERIAATEOHJELMA Katse Kuhmoisiin - maankäytön periaateohjelma valmistui joulukuussa 2014. Ohjelma käynnistyi aloitteen perusteella, jossa esitettiin laadittavaksi maapoliittista ohjelmaa. Sen tavoitteena oli nostaa esille paikallinen näkemys Kuhmoisten kaavoituksesta ja muusta maankäytön suunnittelusta. Ohjelmahanke käynnistyi syyskuussa 2012 ja se sai nimekseen Katse Kuhmoisiin. Paikallinen yhteistyö ohjelman laatimiseksi oli monimuotoista. Kaikille kuntalaisille suunnattu asukasfoorumi pidettiin syksyllä 2012. Kuhmoisten kiepsauksessa kesällä 2013 järjestettiin kuhmois-gallup, jolla tavoitettiin kesäasukkaita. Syksyllä 2013 ohjelmaa viimeisteltiin kehittämisillassa, johon osallistuivat maankäytön ohjausryhmä, elinkeinotyöryhmä ja kunnanhallitus. Katse Kuhmoisiin - maankäytön periaateohjelma täydentää kuntastrategiaa sekä elinkeino- ja työllisyysstrategiaa. Maankäytön periaateohjelmassa on etsitty kohdennettuja maankäytön suunnittelun toimia toteuttamaan kunnan strategisia linjauksia. Ohjelman toimenpiteet on linjattu muutaman vuoden näkymällä tulevaisuuteen. Ohjelmaa käytetään ennakoivan suunnittelun välineenä. Sen pohjalta ohjataan kaavoitusta ja muita maankäytön suunnitelun sekä kulttuuriympäristön hankkeita. Ohjelman laatiminen käynnisti prosessin, joka jatkuu esille nousseiden teemojen toteuttamistyönä. Kuhmoisten maankäytön periaateohjelma täydentää kuntastrategiaa sekä työllisyys- ja elinkeinostrategiaa. 7

SATAMARINTEEN ASEMAKAAVAMUUTOS Satamarinteen asemakaavamuutoksen suunnittelualue sijaitsee Kuhmoisten satamassa ja sen idän puolisella ylärinteellä. Keskustan suunnassa suunnittelualue rajoittuu Toritien varrella sijaitseviin kiinteistöihin. Suunnittelualueella on voimassa asemakaava, joka on toteutumaton muun muassa liikekeskuksen ja asuinalueiden osalta. Alueella omistaa maata Kuhmoisten kunnan lisäksi yksityiset maanomistajat. Kaavahanke päätettiin aloittaa kunnan ostettua sataman ylärinteestä lisää maata. Kuhmoisten kunnanvaltuusto on 17.6.2013 61 laittanut vireille kaavoituskatsauksen 2013 yhteydessä Satamarinteen asemakaavan muutoksen. Asemakaavatyö on kilpailutettiin syksyllä 2013 ja kaavasuunnitteluun valittiin Airix Oy, joka on vuoden 2014 alussa muuttunut Sweco Oy:ksi. Koskenpartaan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä maalis-huhtikuussa 2014. Kaavan tavoitteellinen valmistuminen on viimeistään vuonna 2015. Satamarinteen asemakaavan muutoksella on tavoitteena löytää keskustan Toritien ja sataman yhdistävä suunnitteluratkaisu. Alueelle suunnittellaan keskustamainen, erilaisia toimintoja sisältävä, rakenne. Matkailu- ja elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja kehittäminen on tärkeä osa hanketta. Alueella on erityisen tärkeä merkitys Kuhmoisille, joten sen suunnitteluhankkeessa on laaja mahdollisuus osallistumiselle niin paikallisille kuin kesäasukkaillekin sekä alueen toimijoille ja muille käyttäjille. 8

KOSKENPARTAAN ASEMAKAAVA Koskenpartaan asemakaava sijoittuu Ala-Karkjärven etelärannalle. Suunnittelualue on puoliksi rakentamatonta, toisella puoliskolla toimii tällä hetkellä kunnan varikko. Suunnittelualuetta reunustaa lännessä Karjukoski, joka laskee Ala-Karkjärvestä Päijänteeseen ja etelässä valtatie 24. Kuhmoisten kunnanvaltuusto on 17.6.2013 61 laittanut vireille kaavoituskatsauksen 2013 yhteydessä Koskenpartaan asemakaavan. Asemakaavatyö on kilpailutettiin syksyllä 2013 ja kaavasuunnitteluun valittiin Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen. Koskenpartaan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä maaliskuun ajan. Kaavan tavoitteellinen valmistuminen on vuoden 2014 aikana. Alueelle suunnitellaan pientalovaltaista asumista. Alueen suunnittelulla pyritään turvaamaan mahdollisuus lähivirkistysalueiden ja korkealaatuisen asumisen kehittymiseen Kuhmoisissa. Suunnitteluhankkeen aikana selvitetään myös onko suunnittelualueelle tarvetta sijoittaa elinkeinoelämän toimintoja. Tärkeänä osana korkeaa laatua on ekologisesti kestävien ratkaisujen etsiminen. Kuhmoinen on yksi hiilineutraliin kuntaan tähtäävän HINKU-hankkeen kunnista. Koskenpartaan asemakaavassa tähdätään HINKU-hankkeen tavoitteiden tukemiseen. Kuhmoisten kunnalla on tämän kaavahankkeen toteutumisen myötä mahdollisuus monipuolistaa tonttitarjontaansa korkealaatuisilla rantatonteilla, jotka sijaitsevat keskustan palveluiden ja erinomaisten liikenneyhteyksien vierellä. 9

TORITIEN ASEMAKAAVAMUUTOS Toritie on Kuhmoisten pääkatu. Se on Kuhmoisten toiminnallinen keskus sekä se on myös identiteetin kannalta tärkeä paikka. Toritie sijaitsee kokonaisuudessaan keskellä asemakaava-alueetta, joskaan kaava ei kaikilta osin ole ajantasainen. Toritien asemakaavan muutos käynnistetään vuoden 2014 aikana. Sen on määrä valmistua vuonna 2015. Toritietä, eli yhdystietä 16979, suunnitellaan muutettavan kaduksi vuonna 2014. Tien kunnossapidosta on vastannut ELY-keskus, mutta muutoksen myötä kunnossapitovastuu siirtyy Kuhmoisten kunnalle. Tästä syystä asemakaavan yleisen tien LYT-merkintä, yleinen tie vierialueineen on syytä muuttaa katualueeksi. Samassa yhteydessä tarkistetaan Toritien ajantasaisuus ja mahdolliset tulevaisuuden muutostarpeet. 10

Teksti ja valokuvat: Aluearkkitehti Marja Kuisma Orthoilmakuvat: Maanmittauslaitos