ÖSTERSUNDOM-TOIMIKUNTA Östersundom-toimikunnan lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan, Östersundomin alueen kaavaehdotuksesta

Samankaltaiset tiedostot
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (9) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alue

ÖSTERSUNDOM-TOIMIKUNTA Östersundom-toimikunnan lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Kansakoulukatu 3, 1. krs, kokoushuone nro 128. Östersundom-toimikunnan puheenjohtaja

Muut Ilkka Laine projektipäällikkö, Helsinki

ÖSTERSUNDOM-TOIMIKUNTA Östersundom-toimikunnan lausunto Uusimaa-kaavan 2050 ehdotusvaiheen

UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, ÖSTERSUNDOMIN ALUE Dnro 58/2011. Mhs 5/2017 asia nro 84

Lähtökohdat ja kaavan keskeinen sisältö

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

Östersundomin suunnitteluyksikkö Kansakoulukatu 1, 4. krs, neuvotteluhuone. Jäsenet Mikko Aho puheenjohtaja. Pekka Söyrilä

Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1

Östersundom-toimikunnan puheenjohtaja

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA 2 1

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali Kansakoulukatu 3, Helsinki. Östersundom-toimikunnan puheenjohtaja

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA VASTINE 2 1

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA PÖYTÄKIRJA 2/2014 1

Kallahti Kallvik ry Palaute Uusimaakaava luonnokseen

Lausunto yleiskaavaehdotuksesta, Östersundomin yhteinen yleiskaava

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI Östersundomin yhteinen yleiskaava

Suoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Östersundom-toimikunnan puheenjohtaja

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

Oas /18 1 (6) Hankenro 5744_1 HEL Tilavaraus raskaan liikenteen palveluja taukoalueelle. Varaudutaan aurinkoenergian

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kirkonkylän osayleiskaava

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu TK

Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus. Maakuntakaavan. uudist. aminen

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Saavutettavuustarkastelut

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

Aloite Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan yhteisen Östersundomin yleiskaavatyön käynnistämisestä

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Yleiskaavan liikenne. Tiina Hulkko Yleiskaavatoimikunta

UUSIMAA-KAAVA 2050: EHDOTUS. Liiteaineisto 3 Kumottavat merkinnät

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (9) Kaupunginhallitus Kaj/

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ORIVEDEN KESKUSTIEN ITÄPUOLEN AK VIHERVERKKOSELVITYS

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU

Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

ASIA Valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä nro 17/0114/2

Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari

Liite _ RAHKOLAN KAUPUNGINOSA (3), KORTTELI 19 IKATAN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Nähtävillä

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo

KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava; Östersundomin alue, tilannekatsaus 58/05.00/2011 MHS

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Asemakaava koskee kiinteistöä Aloitteen kaavoituksesta on tehnyt Siuron Metallirakenne Oy.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alue: kaavaehdotuksen hyväksyminen

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava: Östersundomin alue, kaavaehdotuksesta tulleet lausunnot tiedoksi

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu


Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Asia: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Kaupan palveluverkon vertailu pohjoisen ja suoran metron vaihtoehdoissa

UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/ Maakuntahallitus Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.

Maakuntahallitus Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin maakuntakaavaehdotus: lausuntoihin laaditut vastineet ja saatu lausunto Natura-arvioinneista

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa Lotta Vuorinen

Mäntsälän maankäytön visio Rakennemallien kuvaukset

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava (273 )

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarsankankaan ja Norvatien teollisuusalueen osayleiskaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Janakkalan kunta Turenki

Jämijärven kunta 8-1. Kauppa

VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA

Transkriptio:

Östersundom-toimikunnan lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan, Östersundomin alueen kaavaehdotuksesta Yleistä maakuntakaavasta ja yleiskaavasta Yleiskaavan valmistelutilanne Östersundomin alueen maakuntakaavaa ja Östersundomin kuntien yhteistä yleiskaavaa on valmisteltu samanaikaisesti ja hyvässä yhteistyössä. Maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan keskeinen tavoite on yhteinen: itäisen, raideliikenteeseen perustuvan kasvusuunnan avaaminen pääkaupunkiseudulle. Tavoitteena on sovittaa maakuntakaavan ja yleiskaavan prosessit yhteen siten, että maakuntakaavassa idän suunnan merkittävä kasvuvyöhyke kytkettäisiin maakunnan aluerakenteeseen ja yleiskaavassa ratkaistaisiin alueen yksityiskohtaisempi maankäyttö. Maakuntakaavaehdotus ja valmisteilla oleva yleiskaava vastaavat sisällöltään pääosin toisiaan. Molemmissa on tässä vaiheessa tarkasteltavana 2 vaihtoehtoa, jotka perustuvat eri metrolinjauksiin: pohjoiseen ja suoraan. Vaihtoehdot eroavat toisistaan vain kaava-alueiden länsiosassa, jossa erot koskevat metrolinjaa, siihen tukeutuvaa taajamarakennetta, joukkoliikenneyhteyttä sekä virkistysalueita ja viheryhteyksiä. Maakuntakaava kulkee prosessina hieman edellä, mutta yleiskaavassa selvitetään vaihtoehtojen vaikutuksia tarkemmin. Myös maakuntakaava voi hyödyntää yleiskaavan yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdä niiden perusteella muutoksia kaavaan. Yleiskaavan metrovaihtoehtoja koskevat selvitykset ovat valmistuneet tai valmistumassa. Kaupan palveluverkkoselvityksen, liikennejärjestelmäselvityksen ja luontovaikutusten arvioinnin perusteella vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Natura-arviointien perusteella kumpikaan vaihtoehto ei aiheuta merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Kaavataloudellisten laskelmien ja taloudellisen arvioinnin alustavien tulosten perusteella suoran vaihtoehdon kaavaratkaisu on taloudellisesti parempi. Lisäksi suoran metrolinjauksen rakentamiskustannukset on alustavasti arvioitu yli 100 miljoonaa euroa edullisemmiksi. Metron rakennettavuus- ja kustannusselvitys valmistuu toukokuussa.

Toimikunta katsoo, että yleiskaavan suora metro -vaihtoehto on tähänastisten selvitysten perusteella selkeästi parempi. Östersundomin yleiskaavan valmistelua ohjaava apulaiskaupunginjohtajaryhmä päätti kokouksessaan 21.4., että uusi yleiskaavaehdotus valmistellaan suora metro -vaihtoehdosta. Tavoitteena on, että Östersundom-toimikunta tekee kesäkuussa Helsingille, Vantaalle ja Sipoolle esityksen uudesta yleiskaavaehdotuksesta. Syksyllä kuntien lausuntojen perusteella päätetään kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan sisällöllistä vastaavuutta ajatellen maakuntakaavaehdotuksessa on kohtia, joiden osalta kaavamerkintöjen tarkentaminen tai niiden tulkinnan varmistaminen on aiheellista. Suora metro- vaihtoehdon eroavaisuudet maakuntakaavan ja yleiskaavan välillä Maakuntakaavan yleispiirteisyys Yleiskaavan suora metro -vaihtoehto eroaa maakuntakaavassa esitetystä suorasta vaihtoehdosta. Yleiskaavan suoran vaihtoehdon lähtökohtana on Sipoonkorven ja Mustavuoren välille muodostettava laaja viher- ja ekologinen yhteys. Länsisalmen taajamarakenne on työn alla olevassa yleiskaavaehdotuksessa rajattu siten, että Westerkullan kulttuurimaisema-alue ja Sipoonkorven ja Mustavuoren välinen metsäinen yhteys yhdistyvät laajaksi viheraluekokonaisuudeksi, joka vastaa laajuudeltaan Haltialan ja Viikin viheralueita ja joka muodostaa uuden seudullisesti merkittävän kaupunkirakenteellisen vihersormen. Toisaalta samalla Länsisalmen tuleva rakentaminen liitetään mahdollisimman kiinteästi Östersundomin muuhun yhdyskuntarakenteeseen ja muodostetaan laaja yhtenäinen rakentamisalue hiukan etäämpänä raskaasti liikennöidyistä pääväylistä. Maakuntakaavan suoran metrovaihtoehdon ratkaisu poikkeaa yleiskaavasta viheryhteyksien ja taajamarakenteen sijainnin osalta, eikä kaavassa saavuteta edellä mainittuja merkittäviä kaupunkirakenteellisia etuja. Westerkullan pellot Kehä III:n länsipuolella tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle. Toimikunta pitää tärkeänä, että maakuntakaava mahdollistaa suoraan metrolinjaukseen perustuvan yleiskaavaratkaisun siinä muodossa kuin se on yleiskaavassa esitetty. Maakuntakaavaehdotusta voisi muuttaa yleispiirteisempään suuntaan antaen samalla enemmän joustoa yleiskaavalle ottaa huomioon selvi-

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja yhteysväli Elinkeinotoiminnan alueet tyksissä ja suunnittelussa esiin tulevat seikat. Tämä koskee esimerkiksi taajama-alueiden rajauksia ja erityisesti ratamerkinnän esittämistä suorempana Mellunkylän ja Östersundomin asemien välillä. Ratalinjausta ei näillä näkymin voida yleiskaavassakaan esittää maakuntakaavassa esitetyllä tarkkuustasolla, sillä linjan sijaintiin vaikuttavat asiat, joita ei vielä tässä vaiheessa ratkaista. Sijaintiin vaikuttaa esimerkiksi se, kulkeeko metro maan alla vai päällä, ja tämä kysymys voidaan ratkaista vasta yleiskaavaa tarkempien suunnitelmien perusteella. Toimikunta katsoo, että maakuntakaavan tulee olla niin yleispiirteinen, että yleiskaavaehdotusta on mahdollista muokata selvitysten perusteella siten, että saavutetaan paras mahdollinen kaavaratkaisu. Maakuntakaavassa on osoitettu joukkoliikenteen vaihtopaikat. Joukkoliikenteen vaihtopaikan sijainti Porvoonväylällä tarkentunee tulevassa liikenneselvityksessä, jonka teettämisestä on alustavasti sovittu ELY:n, Helsingin ja Vantaan kesken. Joukkoliikenteen vaihtopaikka toteutuu todennäköisesti Porvoonväylän ja Länsimäentien liittymään. Toimikunta katsoo, että etenkin suoran metron vaihtoehdossa vaihtopaikka tulisi maakuntakaavassa merkitä Länsimäentien kohdalle. Myös Sakarinmäki tulee olemaan seudullisesti merkittävä vaihtopaikka (Porvoonväylä- Sakarinmäen metroasema), joten myös sinne olisi syytä lisätä merkintä. Maakuntakaavaehdotukseen on merkitty kehä III:n suuntainen pääkaupunkiseudun poikittainen yhteysväli. Vantaan yleiskaavoissa poikittainen joukkoliikenneyhteys päätyy Mellunmäen metroasemalle, ja tämä linjaus kehitetään runkoyhteydeksi jo lähivuosina. Östersundomin yleiskaavavaihtoehdoissa yhteys on merkitty vastaavasti merkinnällä pikaraitiotie (joukkoliikenteen nopea runkoyhteys, joka voidaan toteuttaa myös bussiratkaisuna). Maakuntakaavan merkintä voitaneen tulkita yleispiirteisenä merkintänä, jonka sijainti voidaan määritellä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa yleiskaavojen osoittamalla tavalla. Edelliseen maakuntakaavaehdotukseen verrattuna on parannus, että suuret elinkeinotoimintojen alueet, jotka eivät ole kytköksissä raideliikenteeseen, on poistettu raideliikenteeseen tukeutuvasta taajamatoimintojen alueesta ja osoitettu omalla työpaikka-alueen merkinnällä.

Viheryhteystarve Edelleen on raideliikenteeseen tukeutuvan taajamatoimintojen alueen merkinnällä osoitettu alueita, jotka ovat yleiskaavatasolla raideliikenteen ja samalla taajamarakenteen toteuttamisesta riippumattomia yhdyskuntateknisen huollon alueita. Esimerkiksi yleiskaavassa aumerkinnällä osoitetut alueet on varattu ensisijaisesti aurinkoenergian tuotantoon, ja mahdollisen tuotantolaitoksen on oltava toteutettavissa raidepäätöksestä riippumatta. Kaavamerkintöjen erilaisuutta maakuntaja yleiskaavassa voidaan tässä tapauksessa perustella maakuntakaavan yleispiirteisyydellä. Merkintöjen ristiriidattomuus on kuitenkin syytä varmistaa. Toimikunta katsoo, että Porvoonväylän pohjoispuolelle Norrbergetiin osoitetun TP1-alueen sekä Porvoonväylän eteläpuolelle osoitetun Östersundomin taajama-alueen väliin on syytä osoittaa moottoritieliittymä. Molemmin puolin osoitettu uusi, seudullisesti merkittävä yhdyskuntarakenne, seututien läheisyys sekä maakuntakaavan poikkeuksellinen yksityiskohtaisuus puoltavat liittymän osoittamista. Yleiskaavan yhteydessä laadittu liikenneselvitys osoittaa, että liittymä ei vaikuttaisi merkittävästi liikenteen sujuvuuteen E18-tiellä. TP1-alueelle tavoitellaan seudullisesti merkittävää, esim. kiertotalouteen pohjautuvaa elinkeinotoimintaa. Alueen toteutuminen mahdollistaisi uusia innovaatioita ja parantaisi Helsingin seudun elinkeinoelämän edellytyksiä. Lisäksi sen etupainotteinen toteuttaminen houkuttelisi alueelle toimijoita ja asukkaita. Moottoritieliittymä on edellytys tavoitellun kaltaiselle elinkeinotoiminnalle. Maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu viheryhteystarve Uuden Porvoontien suuntaisesti Östersundomin kartanon ja Majvikin väliselle ranta-alueelle. Merkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä todetaan mm., että viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana ja että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttööna. Yleiskaavaehdotuksessa Sakarinmäen ja Majvikin metroasemien ympäristöt ovat osoitettu tiiviisti rakennettaviksi alueiksi, ja ne muodostavat Östersundomin kokonaisuudessa tärkeän merellisen kaupunginosan. Yleiskaavaehdotuksessa alueelle on esitetty seudullinen rantaraitti, jonka tavoitteena on olla urbaani ja merellinen virkistysreitti, ei kuitenkaan varsinaisesti osa ekologista verkostoa.

Muita huomioita Toimikunta katsoo, että maakuntakaavan viheryhteystarve-merkinnän mahdollisesta tulkinnanvapaudesta huolimatta olisi selkeämpää poistaa merkintä kyseiseltä osuudelta tai korvata se virkistysyhteyttä merkitsevällä merkinnällä. Granön saari on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Östersundomin yleiskaavan tavoitteena on kehittää saaresta monipuolinen virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan alue ja merellisen toiminnan keskus, ja maakuntakaavan merkintä on voitava tulkita niin, että se sallii tavoitellun kehittämisen. Kaavakartalle tulisi merkitä suunniteltu Helsinki-Porvoo runkovesijohto (HSY). Korjausehdotuksia maakuntakaavaa koskevaan selostukseen: s. 31: "Raideyhteys voi olla metro tai muu raideyhteys kuten pikaraitiotie." Kaavassa osoitettu taajamarakenne perustuu metroon, kuten selostuksen muissa kohdissa kuvataan. Kyseinen lause tulisi poistaa. s. 46: "Radan ympäristövaikutuksia arvioidaan myöhemmin myös YVAmenettelyssä." Kyseinen lause tulisi poistaa, sillä YVA:n tarve tullaan arvioimaan uudelleen myöhemmin. Selostuksessa useassa kohdassa puhutaan Östersundomin osayleiskaavasta. Kyseessä on Östersundomin yhteinen yleiskaava. ÖSTERSUNDOM-TOIMIKUNTA Mikko Aho toimikunnan puheenjohtaja Kaisu Tähtinen toimikunnan pöytäkirjanpitäjä