Talousarvio 20. Palvelut valtioyhteisölle S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset ITpalvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja. Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palvelujen kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palvelujen ja prosessien kehittämiseen. Palvelujen ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa. Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluja ovat mm. valtion rahoitustoiminnot, valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus, valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta, valtionperinnöt ja kansalaisten neuvontapalvelut. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuluva virasto, jonka tehtävä on tuottaa hallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille, laitoksille ja n ulkopuolisille rahastoille sekä eduskunnalle ja sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille siten kuin valtion ssa annetussa laissa (423/1988) säädetään tai palvelusopimuksissa on sovittu, Palvelukeskuksen asiakkaita voivat lisäksi olla valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaiset liikelaitokset sekä valtion kokonaan omistamat osakeyhtiöt, jotka tuottavat palveluja pääosin valtion virastoille ja laitoksille. Palkeiden rahoitus muodostuu pääosin asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Bruttomenoissa, -tuloissa tai htv-määrissä on huomioitu tiedossa olevat muutokset, jotka aiheutuvat kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävien keskittämisestä Palkeisiin sekä Kieku- ja Rondo-järjestelmien omistajuuden siirrosta. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut, jotka ovat asiakastarpeet täyttäviä ja kilpailukykyisiä. Valtori kehittää palvelujaan ja toimintaansa yhdessä asiakkaidensa kanssa. Valtorin keskeisin on tuottaa selkeitä hyötyjä asiakkailleen. Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä toimitilojen vuokraamisesta ja toimii työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti. Valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan, sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluja rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Senaatti-kiinteistöt hinnoittelee tilavuokrat omakustannusperiaatteella valtioyhteisön yksiköille. Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille toimitilamenosäästöjä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt tarjoaa koko valtionhallinnon tilahallinnan tietopalvelua. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousarvio Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palvelujen puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluja sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa. Hansel Oy on keskeinen toimija hankintatoimen kehittämisessä. Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että palvelumaksu alenee edelleen keskimäärin 1 prosenttiin säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään. Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti. HAUS kehittämiskeskus Oy:n tehtävänä on tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluja julkisen hallinnon organisaatioille ja niiden virkamiehille. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin organisaatioiden kehittämistyössä ja sisäisen koulutuksensa korvaajana. HAUSin toimintaa uudistetaan keväällä valmistuneen selvityshankkeen raportin pohjalta tavoitteina yhtiön strategisen suunnan kirkastaminen, yhtiön palveluportfolion uudistaminen, yhtiön strategisten kumppanuuksien rakentaminen, yhtiön osaamisen vahvistaminen sekä yleisten liiketoimintaedellytysten turvaaminen. HAUS liitetään nykyistä tiiviimmin osaksi valtion johtamisen, henkilöstön ja toiminnan kehittämistä. HAUS uudistaa strategiansa ja palveluportfolionsa, jotta yhtiö pystyy jatkossa paremmin vastaamaan valtionhallinnon uudistamistyön haasteisiin ja toimimaan hallituksen tukena hallinnon reformien toteuttajana. Toimialan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet Valtion rahoituspalvelut toimivat laadukkaasti kaikissa olosuhteissa Valtioyhteisön palvelujen digiloikka toteutuu Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhtenäisillä prosesseilla ja digitaalisilla palvelu- ja tuotantoratkaisuilla varmistaen hyvä asiakaskokemus Toimialariippumattomat ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä Sähköisen asioinnin palvelut ovat palveluarkkitehtuurin mukaisia, Suomen kilpailukykyä edistäviä, yhteisiä, kansallisia, yhteentoimivia ja tietoturvallisia. 01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 487 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousarvio Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Vaikuttavuus Velanhallinnan tulos > 0 > 0 > 0 Taloudellisuustiedot kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, % > 91 > 92 Talous- ja henkilöhallinnon htv-määrä suhteessa virastojen kokonaishtv:iin 0,026 0,025 Toiminnallinen tehokkuus Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 85,4 > 90 > 90 Tuotokset ja laadunhallinta Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4 10 8,0 7,7 8,0 Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv 27 18 18 Vahingonkorvaustoiminnan digitalisaatioaste, % 12 35 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro kokonaisindeksi, asteikko 1 5) 3,4 3,6 3,6 Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 8,6 9 8 Johtajuusindeksi (VMBaro kokonaisindeksi, asteikko 1 5) 3,5 3,6 3,7 Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Bruttomenot 46 396 44 925 30 401 Bruttotulot 16 706 19 672 7 914 Nettomenot 29 690 25 253 22 487 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 249 siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 648 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 5 154 4 553 5 594 muut tuotot 11 515 15 119 2 320 Tuotot yhteensä 16 669 19 672 7 914 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 12 408 16 191 4 005 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousarvio osuus yhteiskustannuksista 7 101 6 555 3 871 Kustannukset yhteensä 19 509 22 746 7 876 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -2 841-3 074 38 Kustannusvastaavuus, % 85 86 100 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot, muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 17 070 7 560 6 998 Hankkeiden kokonaiskustannukset 12 649 5 685 7 251 Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) 4 421 1 875-253 Omarahoitusosuus, % 35 33-3 Laskelma sisältää erillisrahoituksella rahoitettavia taseen aktivoitavia eriä vuonna 8,1 milj. euroa, vuonna 3,3 milj. euroa ja vuonna 1,1 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Suomi.fi -palvelu (siirto momentille 28.30.03) -1 075 Toiminnan sopeuttaminen (kehyspäätös 2014-) -1 000 Verkkomaksamispalvelu (siirto momentilta 28.20.06) 500 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -28 Kirjanpidon keskittäminen (HO ) -14 Lomarahojen alentaminen (Kiky) -225 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 83 Palkkaliukumasäästö -55 Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -109 Toimintamenojen tuottavuussäästö -121 Toimintamenosäästö (HO ) -427 Työajan pidentäminen (Kiky) -152 Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -23 VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -120 Yhteensä 22 487 000 II lisä -37 000 25 253 000 tilinpäätös 28 089 000-2 766 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousarvio 02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla llaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla. Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten ssa on osoitettava määräraha. 1 000 1 000 tilinpäätös 6 499 06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla hankitaan keskitetysti Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tai muiden organisaatioiden tuottamia sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteisiä palveluja. Tällaisia palveluja ovat mm. kansalaisen tunnistamis- ja maksamispalvelu (VETUMA), kansalaisen asiointitili ja avoimen datan portaali. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Menosäästö -1 235 Verkkomaksamispalvelu (siirto momentille 28.20.01) -500 Tasomuutos 2 Yhteensä 1 000 000 2 733 000 tilinpäätös 3 804 000 07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. -1 733 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talousarvio Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet arvio Tuotokset ja laadunhallinta Ostolaskut, kpl 1 245 498 1 180 000 1 150 000 Myyntilaskut (kaikki), kpl 573 040 565 000 565 000 Palkkalaskelmat, kpl 1 145 326 1 110 000 1 085 000 Asiakastyytyväisyys 3,8 3,9 3,9 Toiminnallinen tehokkuus Ostolaskut, kpl/htv 12 471 13 100 14 000 Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv 20 332 24 800 25 200 Palkkalaskelmat, kpl/htv, Kieku 6 523 7 000 7 200 Palkkalaskelmat, kpl/htv, Prima, Personec 7 601 8 900 13 000 Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2011=100) 105,56 107 111 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet 707 677 684 1) Sairauspoissaolot, pv/htv 11,2 < 10 < 10 Työtyytyväisyysindeksi, 1 5 VMBaro 3,4 3,4 3,4 1) Digitalisaation vaikutus -25 htv, kirjanpitotehtävien siirto virastoista +58 htv, Kiekun ja Rondon omistajuuden siirto Palkeisiin +15 htv Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Bruttomenot 56 233 62 504 56 109 Bruttotulot 55 185 60 504 54 109 Nettomenot 1 048 2 000 2 000 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 000 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 000 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 55 168 60 504 54 109 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 54 102 62 504 56 109 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Talousarvio Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 066-2 000-2 000 Kustannusvastaavuus, % 102 97 96 2 000 000 2 000 000 tilinpäätös 1 047 905 (08.) Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi sta. I lisä 920 000 1 942 000 tilinpäätös 4 241 000 09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Palvelukeskuksen juoksevan palvelutoiminnan tulot ja menot on nettobudjetoitu tälle momentille. Momentille kertyvillä asiakasmaksu- ja muilla tuloilla rahoitetaan palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Määrärahaa on tarkoitus käyttää ennalta arvaamattomiin liiketoimintariskeihin. Palvelukeskuksen palveluksessa arvioidaan vuoden lopussa olevan 1 050 henkilöä. Valtorin toiminnan tuottojen arvioidaan nousevan noin 266 milj. euroon vuonna kulujen ollessa noin 269 milj. euroa. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Tuotokset ja laadunhallinta Asiakastyytyväisyys, 1 5 2,6 3,5 3,7 Toiminnallinen tehokkuus ja palvelukyky Virkamiehen/loppukäyttäjän perustietotekniikkapalvelu Videoneuvottelupalvelu Kapasiteettipalvelu (Vaka+oma) Toimipisteen tietoliikenneratkaisu (LAN, WLAN ja WAN) Identiteetin ja käyttövaltuuksien hallinta (IdM) Tuotteistus viimeistelyvaiheessa. Käytössä Valtorissa 483 työasemaa 15 000 työasemaa 35 000 työasemaa 5 asiakasta ottanut 10 asiakasta ottanut Tuotteistus käynnissä Tuotteistus valmis. Käytössä Valtti keskitetyssä infrassa, IdM:ssä ja ITSM:ssä yht. 27 palvelinta 400 palvelinta 800 palvelinta 25 % toimipisteistä 50 % toimipisteistä Tuotteistus käynnissä palvelun piirissä palvelun piirissä Tuotteistus käynnissä 4 asiakasta ottanut 10 asiakasta ottanut Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Talousarvio Yleinen julkaisualusta Konesalistrategia, alasajetut konesalit Tuotteistus viimeistelyvaiheessa. 4 asiakasta Määrittelyvaihe lähes valmis 20 asiakasta ottanut 20 alasajettua konesalia 40 asiakasta ottanut 40 alasajettua konesalia Käytettävyys VY-verkko (KYTKY) käytettävyys 100,00 98,98 98,98 VyVi käytettävyys 99,37 99,90 99,90 Sähköiset palvelut käytettävyys 99,90 99,90 99,90 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Sairauspoissaolot, pv/htv 8,5 8,0 7,5 Työtyytyväisyys, 1 5 3,2 3,6 3,6 Henkilötyövuodet 619 1 000 1 050 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Bruttomenot 169 725 173 260 269 246 Bruttotulot 166 063 170 260 266 246 Nettomenot 3 662 3 000 3 000 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 263 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 601 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) Maksullisen toiminnan tuotot 166 063 170 260 266 246 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 169 725 173 260 269 246 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 662-3 000-3 000 Kustannusvastaavuus, % 98 98 99 3 000 000 3 000 000 tilinpäätös 3 000 000 10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Talousarvio S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna. Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20. 10 000 000 10 000 000 tilinpäätös 10 000 000 88. Senaatti-kiinteistöt Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion n ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion on otetuilla määrärahoilla. 2. Investoinnit Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna enintään 300 milj. euroa. Lisäksi Senaattikiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta. 3. Lainanotto Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa. S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 54 milj. euroa vuodelle. Vuonna Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion on yhteensä 180,3 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden voiton tuloutuksena. Vuoden rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 77,4 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 95 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 7,9 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöjen maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvä kassavirta on epävarmaa ja maksuajat ovat pitkiä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Talousarvio Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle (milj. euroa) Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit 210 Uudisrakennusinvestoinnit 90 Yhteensä 300 Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot) liikelaitos konserni ennakoitu liikelaitos konserni arvio liikelaitos konserni Liikevaihto, milj. 622 631 572 580 583 591 Vuokraus 606 615 555 563 566 574 Palvelut 16 16 17 17 17 17 Liiketoiminnan muut tuotot 51 51 50 50 50 50 Vuokraustoiminnan vuokrakate, milj. 359 296 297 % liikevaihdosta 59,2 53,3 52,5 Poistot (sis. arvonalentumiset) 230 196 196 Liikevoitto, milj. 162 162 145 141 141 137 % liikevaihdosta 26,1 25,6 25,4 24,3 24,2 23,2 Tilikauden tulos, milj. 199 189 103 110 98 100 % liikevaihdosta 32,0 30,0 18,0 19,0 16,8 16,9 Taseen loppusumma 4 606 4 660 4 582 4 636 4 639 4 693 Tuloutus valtion on, milj. 370 100 95 Investoinnit, milj. 268 300 300 Investoinnit % liikevaihdosta 43,1 52,5 51,5 Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta 5,4 5,0 3,4 3,2 3,3 3,1 Sijoitetun pääoman tuotto, % vuokraustoiminta 2,9 2,3 2,3 Oman pääoman tuotto, % 6,8 6,4 3,6 3,4 3,4 3,2 Oman pääoman tuotto, %, vuokraustoiminta inhouse 2,5 1,5 1,5 Omavaraisuusaste, % 61,9 61,2 62,3 62,0 61,8 61,6 Henkilöstömäärä 309 311 314 316 320 322 Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa) ennakoitu arvio Tuloutus tulomomenteille 12.28.99 Takausmaksut 6,2 7,8 7,9 13.01.04 Korot valtion lainoista 16,2 12,5 9,1 13.05.01 Voiton tuloutus 370,0 100,0 95,0 15.01.02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille 81,2 68,8 68,3 Yhteensä 473,6 189,1 180,3 II lisä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10