Asiakirjayhdistelmä (28.20, osa) Palvelut valtioyhteisölle

Transkriptio

1 20. (28.20, osa) Palvelut valtioyhteisölle Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset ITpalvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja. Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palveluiden kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Palveluiden ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa. Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluita ovat: valtion rahoitustoiminnot valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus valtionhallintotasoisen talous- ja henkilöstötiedon tuottaminen ja raportointi valtionhallintotasoiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja tietojärjestelmät valtion virastojen ja laitosten lakisääteistä vahinkovakuuttamista vastaava vahinkoturva samoin kuin niihin liittyvät työnantajapalvelut valtion vastuulla olevien vahinkojen korvaustoiminta valtion henkilöstön työkykyä ylläpitävän toiminnan tuki valtion henkilöstön liikkuvuutta ja uudelleensijoittumista tukevat palvelut valtionperinnöt. Valtiokonttori tuottaa palveluita yksityisille kansalaisille ja yrityksille: sotilasvammakorvaukset rikosvahinkokorvaukset ja korvaukset syyttömästi vangituille sekä vahingonkorvaukset eräille erityisryhmille ym. korvaukset tietopalvelut kansalaisille (Suomi.fi ja Netra) kansalaisten neuvontapalvelut maksuvapautuspäätökset. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille, laitoksille ja valtion liikelaitoksille sekä valtion kokonaan omistamille valtiolle palveluja tuottaville osakeyhtiöille. Rahoitus muodostuu asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kieku-tietojärjestelmän ja -toimintamallin käyttöönottoon liittyvä työ edellyttää tilapäisen lisätyöpanoksen vuosittain, joka rahoitetaan momenteilta ja Bruttome- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 noissa, -tuloissa tai htv-määrissä on huomioitu tiedossa olevat muutokset, jotka aiheutuvat mahdollisista Kiekun toimintamallin muutoksista tai tuotantoon tulevista uusista palveluista. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää yhteisiä valtionhallinnon toimialariippumattomia perustietotekniikkapalveluja ja niihin liittyviä omaisuudenhallintapalveluja. Lisäksi Valtori tuottaa ja kehittää valtion yhteisiä sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja. Valtoriin on koottu valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät vuoden loppuun mennessä. Hallinnon turvallisuusverkkolain mukaiset tieto- ja viestintätekniset palvelut sekä integraatiopalvelut siirretään Valtoriin vuoden loppuun mennessä. Valtori laskuttaa toiminnastaan aiheutuneet kustannukset asiakkailtaan. Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävässään Senaatti-kiinteistöt toimii valtioyhteisön sisäisenä työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitilaja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti, valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Vuodesta alkaen Senaatti-kiinteistöt hinnoittelee tilavuokrat omakustannusperiaatteella valtioyhteisön yksiköille. Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettuja ja hinnoiteltuja. Tavoitteena on tarjota entistä asiakaskeskeisempiä työympäristöihin liittyviä asiantuntijapalveluita sekä muita toimitiloihin läheisesti liittyviä palveluja. Toiminnan keskeisiä painopistealueita ovat valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijan roolin haltuunotto, kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen ja sisäisen tehokkuuden parantaminen. Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille mittakaavaetuina mm. toimitilahankintamenojen säästöinä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt on rakentanut koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelun. Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluita sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa. Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että nykyistä palvelumaksutasoa voidaan keskipitkällä aikavälillä hieman vielä laskea päästen edelleen vähintään nollatulokseen ja säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään. Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 HAUS kehittämiskeskus Oy on valtion omistama julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana. Valtiovarainministeriö asettaa valtioyhteisön palveluille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Valtion rahoitustoiminta Valtion rahoitustoimet hoidetaan kustannustehokkaasti pitäen riskit hyväksyttävällä tasolla. Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa ja maksuvalmiuden ylläpitämisessä tarvittavat rahoitusoperaatiot valtiovarainministeriön asettamien tavoitteiden mukaisesti. Valtiokonttori hoitaa luotonmyöntäjävirastojen päätösten pohjalta luottojen elinkaaren aikaisen hallinnoinnin. Valtiokonttori panostaa ennakoivaan ja kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan. Valtion talous- ja henkilöstöjohtaminen Valtion talous-, henkilöstö- ja muut tukitoiminnot hoidetaan koko valtionhallinnossa tehokkaasti ja organisaatioiden johta- tuottavuutta jatkamalla talous- ja henkilöstöprosessien yksin- Valtiokonttori parantaa valtion talous- ja henkilöstötoimintojen miseen on tältä osin hyvät, yhteiset edellytykset. kertaistamista, ohjaamalla toimintojen keskittämiseen sekä jatkamalla parhaiden käytäntöjen kehittämistä ja ohjaamalla niiden käyttöönottoa. Valtiokonttori saattaa Kieku-toimintamallin käyttöönotot loppuun, siirtää tietojärjestelmän tuotanto- ja ylläpitotehtävät valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen sekä valmistelee suunnitelman valtion yhteisen talousja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän jatkokehittämisestä ja mahdollisten laajennusten toteuttamisesta. Valtiokonttori tukee virastoja valtion talous- ja henkilöstöhallinnon strategisten tuottavuustavoitteiden saavuttamisessa ja tuottaa tietoa virastokohtaisista tasoista ja toteumista. Valtiokonttori tuottaa hallinnonalojen ja virastojen tarpeita vastaavia työhyvinvoinnin, työsuojelun, muutoksen tuen sekä henkilöstön uudelleensijoittamisen palveluita. Valtiokonttori tuottaa, analysoi ja raportoi valtion toimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskevaa tietoa ja tukee tiedolla johtamista valtionhallinnossa. Kansalaispalvelut Valtiokonttori tuottaa kansalais- ja yhteisöpalvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti hyödyntäen sähköisiä palvelumahdollisuuksia. Hallintopalvelut Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti varmistaen hyvä asiakaskokemus. Tuottavuuden positiivinen kehitys varmistetaan palveluja ja prosesseja kehittämällä yhteistyössä asiakkaiden ja Valtiokonttorin kanssa. Valtiokonttori hoitaa luotettavasti ja tehokkaasti sen vastuulla olevat valtion vahingonkorvausasiat sekä kehittää korvaustoimintaa hyödyntämällä digitalisoinnin mahdollisuuksia. Valtiokonttori tuottaa kansalaisille julkisen hallinnon neuvontapalvelua sovitussa laajuudessa tavoitteiden mukaisesti ja on valmis neuvontakonseptin laajennukseen. Monikanavaisen palvelukanavamallin kehittämistä jatketaan. Palveluvalikoimaa kehitetään ja uusia palveluja tuotteistetaan käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteiden mukaisesti. Kieku-järjestelmän käyttöönottoja jatketaan hyväksytyn aikataulun mukaisesti. Varmistetaan yhtenäisen Kieku-toimintamallin käyttöönotto tuotannossa. Jatketaan päästä päähän prosessien optimointia ja rajapintojen selkeyttämistä yhteistyössä asiakasvirastojen ja Valtiokonttorin kanssa. Automaatiota ja itsepalvelua lisätään prosesseissa. Viedään käytäntöön Taloushallinto strategian tavoitteita. Nostetaan Palkeiden palvelujen käyttöastetta. Vahvistetaan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 Vaikuttavuustavoitteet Yhteiset perustietotekniikka- ja järjestelmäpalvelut ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä. Laadukkaiden, toimintavarmojen ja yhdenmukaisten infrastruktuuripalveluiden avulla palvelukeskuksen asiakkaat kykenevät tuottamaan laadukkaat ja toimintavarmat palvelut kansalaisille ja yhteisöille. Palvelukeskuksella on valmius tuottaa asiakkailleen julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annettavan lain mukaisia palveluita. Virastojen ja laitosten tietohallintojohto voi keskittyä ydintoimintojen tietojärjestelmien kehittämiseen. Palvelukeskuksen toiminnassa llaan toimialariippumattomien ICT-palvelujen tuottamisen säästöjä. Henkilöstö on motivoitunut ja tyytyväinen. Yhteiset sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelut Sähköisen asioinnin palvelut ovat palveluarkkitehtuurin mukaisia, Suomen kilpailukykyä edistäviä, yhteisiä, kansallisia, yhteentoimivia ja tietoturvallisia. Palveluita hankitaan ja rakennetaan ketterin menetelmin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Palveluiden tuotantotapojen ja toimintamallien muuttuessa varmistetaan asiakkaille katkeamaton palvelutuotanto. Palvelutuotanto on kustannustehokasta. 01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Toimenpiteet vastuuta ICT-järjestelmistä ja -toiminnoista. Kevennetään kirjanpitoyksikön ja Palkeiden välisiä sopimusmenettelyjä. Osaamista ja johtamista kehitetään niin, että ne vastaavat uusien toimintamallien ja kokonaisuuden hallinnan tarpeita. Tehokasta palvelutuotantoa tukeva palveluverkkorakenteen 2. vaihe toteutetaan. Palvelut tuotetaan siten, että tuottamisessa huomioidaan erityisesti valtionhallinnon turvallisuuden ja varautumisen erityistarpeet. Toimintaa tehostetaan ottamalla käyttöön yhdenmukaiset toimintatavat ja ratkaisut. Palvelukeskuksessa otetaan käyttöön yhteinen palvelunhallintajärjestelmä. Toteutetaan palveluiden tuotteistus. TUVE-toimintamallien suunnittelu ja toteutus. Palvelukeskuksessa otetaan käyttöön tavoitteiden, erityisesti tehostamistavoitteiden, suunnittelu ja seuranta. Palvelukeskuksessa toteutetaan henkilöstön kehittämistoimenpiteitä siten, että henkilöstöllä on hyvät kehittymis- ja uramahdollisuudet. Palveluiden rakentamisen sidosryhmäverkostot kartoitetaan ja varmistetaan sidosryhmätoimijoiden tietämys palveluarkkitehtuurista ja sen tavoitteista ja vaikuttavuudesta. Edistetään ketterän kehittämisen osaamista. Varmistetaan sähköisen asioinnin häiriötön tuotanto ja jatkuvuus. Sähköisen asioinnin palveluiden tuottamisen ansaintamalli on sovittu. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Vaikuttavuus Velanhallinnan tulos >0 >0 >0 Taloudellisuustiedot kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, % >90 >91 Talous- ja henkilöhallinnon tehtävien työmäärä suhteessa virastojen kokonaishtv:iin (Indeksi 2011 =100, lasketaan Kieku-virastoista, %) Tuotokset ja laadunhallinta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko ,9 7,5 7,5 Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 98,8 >90 >90 Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv Elinkoron oikaisujen käsittelyaika, kk 2,8 1,5 1,5 Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika, kk 5,6 6 5 Suomi.fi käyttömäärän seuranta, käyntejä/kk Toiminnallinen tehokkuus Kiekun levinneisyysaste, htv käyttöönottaneissa kirjanpitoyksiköissä Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Toimintamenomomentin henkilötyövuodet, htv Sairauspoissaolot, pv/htv 10,7 8 8 Työtyytyväisyysindeksi, VMBaro, asteikko 1 5 3,3 3,5 3,6 Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, muilta valtion virastoilta saatava rahoitus Hankkeiden kokonaiskustannukset Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % Laskelma sisältää erillisrahoituksella rahoitettavia taseen aktivoitavia eriä vuonna 9,0 milj. euroa, vuonna 9,2 milj. euroa ja vuonna 2,5 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) TIA-vahingonkorvausjärjestelmän uusiminen (siirto momentilta ) 350 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirron palautus momenteille , , , , , , , , ja ) -52 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -41 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -298 Palkkaliukumasäästö -72 Palkkausten tarkistukset 107 Toimintamenojen tuottavuussäästö -127 Toimintamenosäästö (HO ) -230 Vuokramenojen indeksikorotus 21 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -25 Tasomuutos Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. II lisätalousarvioesitys HE 88/ vp (26.5.) Momentilta vännetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja vähennyksenä euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen. II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 13/ vp (22.6.) Momentilta vännetään euroa. III lisätalousarvioesitys HE 221/ vp (27.10.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäyksestä euroa on siirtoa momentilta liittyen valtion ulkomaanmatkojen matkavahingonkorvaustoiminnan siirtämiseen Valtiokonttorin tehtäväksi ja euroa siirtoa momentilta aiheutuen hallituksen kärkihankkeen Digitalisoidaan julkiset palvelut toteutuksesta. Valtiokonttorin tehtävänä on tukea julkisten palveluiden asiakaslähtöistä digitaalista muutosta ja edistää julkisten palveluiden asiakaslähtöistä kehittämistä sekä virastojen ja laitosten poikkihallinnollista yhteistyötä hallitusohjelman digitalisaatiotavoitteiden mukaisesti. Tehtävä on määräaikainen, joten tehtävästä ei aiheudu pysyviä lisämäärärahatarpeita, eikä se velvoita käynnistämään ja rahoittamaan uusia hankkeita. III lisätalousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (25.11.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. 02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla llaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla. Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha. talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen. (03.) Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan. S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahalla hankitaan keskitetysti Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tai muiden organisaatioiden tuottamia sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteisiä palveluja. Tällaisia palveluja ovat mm. kansalaisen tunnistamis- ja maksamispalvelu (VETUMA), kansalaisen asiointitili ja avoimen datan portaali. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirto momentille ) Tasomuutos -1 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet arvio Tuotokset ja laadunhallinta Ostolaskut, kpl Myyntilaskut (kaikki), kpl Palkkalaskelmat, kpl Asiakastyytyväisyys - 3,8 3,8 Toiminnallinen tehokkuus Ostolaskut, kpl/htv Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv Palkkalaskelmat, kpl/htv, muut Palkkalaskelmat, kpl/htv, Kieku Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2011=100) 103,91 102,80 102,80 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet Perustoiminta Kiekun lisätarve Uudet palvelut, lisätarve Sairauspoissaolot, pv/htv 10,5 < 10 < 10 Työtyytyväisyysindeksi, 1 5 VMBaro - 3,4 - Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9

10 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. 08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän käyttöönotosta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä aiheutuvan lisätyön kulujen rahoittamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus ja Valtiokonttori toteuttavat Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottopalvelun. Momentin rahoitusta käytetään Kieku-tietojärjestelmän ja yhtenäisten Kieku-prosessien käyttöönotosta aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä palvelukeskukselle aiheutuviin lisätyön kulujen rahoittamiseen. Käyttöönottoihin tarvittavat resurssit joudutaan osittain hankkimaan lisärekrytointeina ja ostopalveluina. Henkilötyövuodet Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10

11 Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän käyttöönotosta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä aiheutuvan lisätyön kulujen rahoittamiseen. I lisätalousarvioesitys HE 9/ vp (18.2.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys on siirtoa momentilta ja aiheutuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) tuotantoprosessien ja tiedonkäsittelyn automatisoinnin jatkokehittämishankkeesta, jossa hyödynnetään ohjelmistorobotiikkaa ja prosessianalysointiteknologiaa. I lisätalousarvio talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 7/ vp (8.4.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. 09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Palvelukeskuksen juoksevan palvelutoiminnan tulot ja menot on nettobudjetoitu tälle momentille. Momentille kertyvillä asiakasmaksu- ja muilla tuloilla rahoitetaan palveluiden tuottamisesta aiheutuvat menot. Määrärahaa on tarkoitus käyttää ennalta arvaamattomiin liiketoimintariskeihin. Palvelukeskuksen palveluksessa arvioidaan vuoden lopussa olevan henkilöä. Valtorin toiminnan tuottojen arvioidaan nousevan noin 170 milj. euroon vuonna kulujen ollessa noin 173 milj. euroa. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Mittayks./ asteikko Tuotokset ja laadunhallinta Asiakastyytyväisyys 1 5 3,2 4,0 4,0 Toiminnallinen tehokkuus ja palvelukyky Työasemapalvelut Palveluiden tuotteistaminen aloitettu Käyttöpalvelut Palveluiden tuotteistaminen aloitettu Palvelut on tuotteistettu Palvelut on käytössä väh työasemassa Palvelut on Palvelut on käytössä tuotteistettu väh. 30 virastossa Käytettävyys VY-verkko (KYTKY) käytettävyys 100,00 98,98 98,98 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11

12 Mittayks./ asteikko VyVi käytettävyys 99,63 99,90 99,90 Sähköiset palvelut käytettävyys 99,95 99,90 99,90 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Sairauspoissaolot pv/htv 6,9 8,0 8,0 Työtyytyväisyys 1 5 3,1 3,5 3,6 Henkilötyövuodet Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta - siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. 10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palveluiden korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12

13 S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palveluiden kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna. Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palveluiden korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin. III lisätalousarvioesitys HE 221/ vp (27.10.) Momentilta vähennetään euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennys aiheutuu siitä, että investointimäärärahan tarve on ollut suunniteltua vähäisempää. III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (25.11.) Momentilta vähennetään euroa. 11. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toiminnan turvaaminen (siirtomääräraha 2 v) III lisätalousarvioesitys HE 221/ vp (27.10.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toiminnan turvaamisesta aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla on tarkoitus turvata valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toiminta. Tappiollisten uusien tuotteiden ja tuotteistuksen hitaan etenemisen vuoksi Valtori ei ole odotetulla tavalla pystynyt kattamaan kustannuksiaan asiakaslaskutuksella. III lisätalousarvio Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (25.11.) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13

14 Määrärahaa saa käyttää valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toiminnan turvaamisesta aiheutuviin menoihin. 88. Senaatti-kiinteistöt Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. 2. Investoinnit Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna enintään 265 milj. euroa. Lisäksi Senaattikiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 218 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta. 3. Lainanotto Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa. S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 55 milj. euroa vuodelle. Vuokraustoiminnan liikevaihtoa ja liikevoittoa alentaa siirtyminen omakustannusperiaatteiseen hinnoitteluun valtioyhteisön asiakkaiden osalta. Vuonna Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 189,1 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden voiton tuloutuksena. Vuoden rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 81,3 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 100,0 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 7,8 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 50,0 milj. euroa ja bruttomääräisesti enintään 900,0 milj. euroa. Bruttomääräinen luku kasvaa merkittävästi, koska suuri osa nykyisistä rahoituslaitoslainoista maksetaan ennenaikaisesti takaisin ja korvataan Valtiokonttorin kautta otettavaksi rahoitukseksi. Järjestelyllä voidaan alentaa merkittävästi Senaatti-kiinteistöjen rahoituskustannuksia. Järjestely ei itsessään kasvata Senaatti-kiinteistöjen velan määrää. Senaatti-kiinteistöjen maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvä kassavirta on muuttunut epävarmemmaksi ja maksuajat ovat pidentyneet. Tämä on huomioitu nettomääräisen lainanottovaltuuden määrittelyssä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14

15 Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle (milj. euroa) Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit 175 Uudisrakennusinvestoinnit 90 Yhteensä 265 Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot) liikelaitos konserni ennakoitu liikelaitos konserni arvio liikelaitos konserni Liikevaihto, milj Vuokraus Palvelut Liiketoiminnan muut tuotot Vuokraustoiminnan vuokrakate, milj % liikevaihdosta 59,5 57,8 53,3 Poistot (sis. arvonalentumiset) Liikevoitto, milj % liikevaihdosta 31,7 27,9 34,0 32,9 25,2 24,1 Tilikauden tulos, milj % liikevaihdosta 21,9 22,8 26,3 27,1 17,7 18,6 Taseen loppusumma Tuloutus valtion talousarvioon, milj Investoinnit, milj Investoinnit % liikevaihdosta 37,4 43,9 46,3 Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta 4,2 4,2 4,7 4,7 3,3 3,3 Sijoitetun pääoman tuotto, % vuokraustoiminnasta 3,5 3,6 2,2 Oman pääoman tuotto, % 4,5 4,8 5,3 5,5 3,3 3,5 Omavaraisuusaste, % 63,9 63,1 64,2 63,4 63,7 63,0 Henkilöstömäärä Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa) ennakoitu arvio Tuloutus tulomomenteille Takausmaksut 6,7 7,0 7, Korot valtion lainoista 20,0 16,3 12, Voiton tuloutus 140,0 150,0 100, Takaisinmaksut lainoista 80,0 81,0 68,8 Yhteensä 246,7 254,3 189,1 talousarvio II lisätalousarvio talousarvio talousarvio Täydentävä talousarvioesitys HE 118/ vp (19.11.) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15

16 2. Investoinnit Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna enintään 300 milj. euroa. Lisäksi Senaattikiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. 3. Lainanotto Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 85 milj. euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosan kohdan 2. Investoinnit kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kohdan 2. Investoinnit ensimmäisen kappaleen ja päätösosan kohta 3. Lainanotto korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kohdan 3. Lainanotto. Senaatti-kiinteistöjen investointien enimmäismäärää nostetaan 35 milj. eurolla talousarvioesityksen 265 milj. euroon nähden. Seuraavien varainhoitovuosien sitoumuksien enimmäismäärää nostetaan 12 milj. eurolla talousarvioesityksen 218 milj. euroon nähden. Korkeamman investointitason aiheuttamien menojen kattamiseksi Senaatti-kiinteistöjen myyntitta korotetaan investointitason korotusta vastaavalla määrällä 100 milj. eurosta 135 milj. euroon v. ja 140 milj. euroon v Senaatti-kiinteistöjen nettolainanoton enimmäismäärää nostetaan 35 milj. eurolla talousarvioesityksen 50 milj. euroon nähden. Nettolainanoton lisäys aiheutuu lisääntyneiden investointien rahoitustarpeesta. talousarvio IV lisätalousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. 2. Investoinnit Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna enintään 300 milj. euroa. Lisäksi Senaattikiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16

17 3. Lainanotto Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 85 milj. euroa. II lisätalousarvioesitys HE 88/ vp (26.5.) 4. Valtuudet Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Lapis Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingissä sijaitsevan kiinteistön sillä olevine rakennuksineen euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Technopolis Oyj:lle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Espoossa sijaitsevan rakentamattoman määräosan 35/57 osaa kiinteistöstä euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin. S e l v i t y s o s a : Ensimmäisen valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingissä osoitteessa Uudenmaankatu 1 5. Myytävän kiinteistön pinta-ala on noin m 2 ja kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen pinta-ala on yhteensä noin brm 2. Kiinteistö toimi aiemmin Tullihallituksen toimitalona. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu korkein tarjous on ollut euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa. Toisen valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Espoon Otaniemessä osoitteessa Tietotie 3. Myytävä määräosaosuus oikeuttaa erikseen tehtävän hallinnanjakosopimuksen nojalla hallinnoimaan pinta-alaltaan on noin 3,4 hehtaarin suuruista aluetta ja yhteensä kem 2 rakennusoikeusosuutta kiinteistöstä. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu korkein tarjous on ollut euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 13/ vp (22.6.) 4. Valtuudet Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Lapis Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingissä sijaitsevan kiinteistön sillä olevine rakennuksineen euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Technopolis Oyj:lle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Espoossa sijaitsevan rakentamattoman määräosan 35/57 osaa kiinteistöstä euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin. III lisätalousarvioesitys HE 221/ vp (27.10.) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17

18 4. Valtuudet Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan OP-ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisölle tai yhteisöille sekä OP-kiinteistösijoitus Oy:n hallinnoimalle rahastolle OP-vuokratuotolle Helsingin kaupungissa sijaitsevan kiinteistön ( ) sillä sijaitsevine rakennuksineen euron kauppahinnalla Rausanne Oy:lle tai perustettavan yhtiön lukuun Helsingissä sijaitsevan tontin ( ) sillä sijaitsevine rakennuksineen euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin. S e l v i t y s o s a : Ensimmäisen myyntivaltuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingin kaupungin Meilahden kaupunginosassa osoitteessa Topeliuksenkatu 41b. Kiinteistön käyttäjä on Työterveyslaitos. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu ja valituksi tullut paras hyväksyttävä tarjous on ollut euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa. Toisen myyntivaltuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingin Kaartinkaupungin kaupunginosassa osoitteessa Kasarmikatu 42/Rikhardinkatu 2. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu paras tarjous on ollut euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. III lisätalousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (25.11.) 4. Valtuudet Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan OP-ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisölle tai yhteisöille sekä OP-kiinteistösijoitus Oy:n hallinnoimalle rahastolle OP-vuokratuotolle Helsingin kaupungissa sijaitsevan kiinteistön ( ) sillä sijaitsevine rakennuksineen euron kauppahinnalla Rausanne Oy:lle tai perustettavan yhtiön lukuun Helsingissä sijaitsevan tontin ( ) sillä sijaitsevine rakennuksineen euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18