Arviointi ja palaute osaamispaja 6.10. ja 27.10.2016 Hanna Muurinen Niina Vesa Turun yliopisto hoitotieteenlaitos Muurinen & Vesa 2016
There are three sides to every story- your side, my side, and the truth. John Adams
Iltapäivän ohjelma klo 13-15.30 Osallistava ryhmätyö Ryhmätöiden purku Kahvi n. klo 14.15-14.30 Arviointi ja palaute Yhteenveto Harjoitusarviointi Muurinen & Vesa 2016 (Kuva: Pixabay 2016)
Osaamispajan tavoitteet opiskelijaohjaajille: Vahvistaa ja syventää osaamista arvioinnissa ja palautteen antamisessa Osaamispajan jälkeen osallistuneilla on näyttöön perustuvaa tietoa arvioinnista ja palautteen antamisesta Konkreettisia taitoja arvioinnin toteuttamiseen ja palautteen antoon Verkostoituminen ja hyvien käytänteiden jakaminen muiden opiskelijaohjaajien kanssa Harjaantua arvioinnin ja palautteen antamisessa
Opettajaopiskelijoiden tavoitteet Suunnitelmallinen toiminta Joustavuus Yhteistyökykyisyys Oman toiminnan kehittäminen ja arviointi Käytännönläheisyys Aikataulutus
(Kuva: Pixabay 2016) Kuusi hattua Edward De Bono on maltalainen lääketieteen tohtori, joka kehitti Kuusi hattua menetelmän vuonna 1994 Ajattelun ja keskustelun apuväline Ohjaa ajattelemaan monipuolisesti Uudesta näkökulmasta Voi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja erottaa asioita toisistaan Uusien ideoiden syntyminen sekä omaan toimintaan, että organisaatioon tai koululle (Karadag ym. 2009, Innokylä 2013)
Kuusi hattua : faktat PUNAINEN: tunteet ja intuitiot MUSTA: riskien pohdinta, heikkoudet KELTAINEN: hyödyt, edut, visiointi VIHREÄ: uudet ideat/vaihtoehdot, hulluttelu SININEN: arvioi, suunnittelee, kokoaa yhteen (Karadag ym. 2009, Goel 2012, Innokylä 2013) Muurinen & Vesa 2016
Tauko 15 min kahvi- ja jaloittelutauko, palataan takaisin klo 14.30 (Kuva: Pixabay 2016)
Sisältö: Arviointi Palaute (Kuva: Pixabay 2016)
Terveysalan koulutuksen osaaminen, mitä arvioidaan? Työprosessin hallinta Toiminnan perustelu On g e l ma n r a t k a i s u k y k y Välineiden hallinta Menetelmien hallinta Tiedon ha l l int a Materiaalien hallinta InnovatiivinentoimintaOpiskeluosaaminen Elinikäinen oppiminen Avaintaitojen hallinta Työyhteisö osaaminen Kliininenosaaminen Näyttöön perustuva toiminta Päätöksenteko Eet t inen osaaminen Kriittisen ajattelun kehittyminen Tietojen m uistam inen ja yhd istäm inen (Ruotsalainen & Kääriäinen 2016, Eriksson ym. 2015)
Arviointi Perustuu lakiin: Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (21.8.1998 (630) Luku 4) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (21.8.1998 (631) luku 5) Ammattikorkeakoululaki (14.11.2014 (932) luku 6) Kohdistuu opiskelijan toiminnan ja kasvun kriittiseen tarkasteluun (Luojus 2011) Verrataan opiskelijan suoriutumista opetussuunnitelmassa oleviin tavoitteisiin sekä henkilökohtaisiin tavoitteisiin (McDonald 2014, Luojus 2011) Ei sattumanvaraista (Hätönen 2010) Muurinen & Vesa 2016
Arvioinnin tavoitteet Mitä opiskelija osaa ja missä vielä pitää oppia (McDonald 2014, DeYoung 2015, Kääriäinen 2016) Tuetaan minäkuvan kehittymistä ja kasvua ammattiin (Hätönen 2010, Luojus 2011) Saadaan tietoa opiskelijalle, opettajalle ja työnantajalle sekä yhteiskunnalle (Hätönen 2010, Virta 2010) Tuottaa tietoa opetuksen ja koulutuksen vaikuttavuudesta, laadusta ja kehittämistehtävistä (Ruotsalainen & Kääriäinen 2016)
Arvioinnin tarkoitus Motivoida Ohjata Kehittää (Ruotsalainen & Kääriäinen 2016)
Arvioinnin osa-alueet 1. Kognitiivinen osaaminen (kliininen päätöksenteko) 2. Affektiivinen osa-alue (arvot, uskomukset, asenteet, motivaatio) 3. Psykomotorinen osaaminen (taidot, toiminta) Laadukkaassa arvioinnissa tarkastellaan kaikkia osa-alueita yhdessä (Ruotsalainen & Kääriäinen 2016)
Kognitiivinen osaaminen Bloomin taksonomia 1. Tietää (muistaa, listaa ja tunnistaa) 2. Ymmärtää (selittää, erottelee, muokkaa, tiivistää) 3. Soveltaa (luokittelee, käyttää, soveltaa uudessa ympäristössä) 4. Analysoi (osaa pilkkoa osiin ja tarkastella osien yhteyttä) 5. Syntetisoi (kehittää, suunnittelee ja rakentaa uuden tiedon vanhan pohjalle) 6. Arvioi (uuden tiedon vahvuuden kriittinen perustelu) (Ruotsalainen & Kääriäinen 2016)
Affektiivinen osa-alue Opiskelija 1. Vastaanottaa hoitotyön arvoja 2. Vastaa hoitotyön arvoihin 3. Hyväksyy hoitotyön arvot 4. Arvottaa hoitotyön arvoja 5. Sisäistää hoitotyön arvot ja toimii niiden mukaisesti (Ruotsalainen & Kääriäinen 2016)
Psykomotorinen osaaminen 1. Osaa ohjeita noudattamalla suorittaa toimenpiteen, mutta ei vielä itsenäisesti 2. Osaa tehdä toimenpiteen oikea-aikaisesti, eri tilanteissa 3. Osaamisesta tulee luonnollista toiminta (Ruotsalainen & Kääriäinen 2016) Muurinen & Vesa 2016
Bennerin ammatillisen kasvun vaiheet Aloittelija Toiminta perustuu sääntöihin Ei ole kokemusta Edistynyt aloittelija Hahmottaa oleelliset asiat Huomio kiinnittyy teknisiin suorituksiin Pätevä suoriutuja Erottaa mitkä ovat tärkeitä, mitä voi jättää huomioimatta Oma toiminta nähdään tietoisten suunnitelmien valossa Taitava ammattilainen Potilas nähdään kokonaisuutena Osaa soveltaa toimintaan ja muuttaa sitä tilanteen mukaan Asiantuntija Toimii syvällisen ymmärtämisen pohjalta Toimii tilannetajun turvin Keskittyy olennaiseen, voimavaroja ei tuhlata sivuseikkoihin (Mukaeltu Benner ym. 1995)
Osaamisen tasot Bennerin ammatillisen kasvun vaiheita soveltaen Aloittelija opiskelija Tietää Osaa ohjeita noudattamalla suorittaa Vastaanottaa hoitotyön arvoja Edistynyt opiskelija Ymmärtää Vastaa hoitotyön arvoihin Pätevä opiskelija Soveltaa Osaa tehdä oikeaaikaisesti, eri tilanteissa Hyväksyy hoitotyön arvot Taitava opiskelija Analysoi Arvottaa hoitotyön arvoja Asiantuntija opiskelija Syntetisoi ja arvioi Osaamisesta tulee luonnollista toimintaa Sisäistää hoitotyön arvot ja toimii niiden mukaan
Arvioinnin periaatteet 1. Määrittele selkeät tavoitteet 2. Käytä arviointimenetelmiä, joilla voit arvioida tavoitteiden saavuttamista 3. Kerro opiskelijalle arvioitavat asiat, menetelmät ja arviointikriteerit 4. Käytä monipuolisia arviointimenetelmiä 5. Muista arviointimenetelmien mahdollisuudet ja rajoitukset (Nitko & Brookhart 2011) Muurinen & Vesa 2016
Palaute ohjatussa harjoittelussa Edistää opiskelijan oppimista, ymmärtämistä ja ongelmanratkaisukyvyn kehittymistä sekä kehittää itse suoritusta parempaan (Hattie & Timperly 2007, Clynes & Raftery 2008, Vehviläinen 2014) Otetaan kantaa opiskelijan toimintaan, suoritukseen tai tuotokseen (Hattie & Timberly 2007, Vehviläinen 2014) Edistää opiskelijan ammatillisen minäkuvan kehittymisessä (Hattie & Timberly 2007, Clynes & Raftery 2008, Hätönen 2010) Tulee kohdistua suoritukseen, ei persoonaan Muurinen & Vesa 2016 (Vehviläinen 2014)
Miten palaute annetaan Ei ihan huono! Himmee! Muurinen & Vesa 2016
Milloin palaute annetaan Kun työskentely vielä jatkuu (Hattie & Timperly 2007, Vehviläinen 2014) Välittömästi (Hattie & Timperly 2007, Kääriäinen 2016) Jatkuvasti, ei saa tulla lopussa yllätyksenä (Kääriäinen 2016) Säännöllisesti (Frisk 2010, Mykrä 2007) Formatiivinen arviointi: How are you doing? Summatiivinen: How did you do? (Clynes & Raftery 2008, Ruotsalainen & Kääriäinen 2016)
Huoneen taulu opiskelijalle (1/4) annettavasta palautteesta (Mukaillen: Hätönen 2010) Opiskelijalle annettava hyvä palaute Luodaan yhteinen ymmärrys siitä, miksi palautetta annetaan (Clynes & Raftery 2008) Sovitaan, koska palautetta annetaan, millä tavalla ja missä (Mykrä 2007, Clynes & Raftery, Frisk 2010,) Palaute annetaan Välittömästi tilanteiden jälkeen, jos mahdollista monipuolisesti ja runsaasti Jatkuvasti (Kääriäinen 2016) ja säännöllisesti (Frisk 2010, Mykrä 2007) Kriittistä palautetta ei anneta potilaan kuulleen (Clynes & Raftery 2008, Parker & Pittman 2010)
Minkälaista palautteen pitäisi olla? (Kuva: Pixabay 2016) Muurinen & Vesa 2016
Palaute on Henkilökohtaista Asiallista (2/4) Vuorovaikutteista pyydän myös itse palautetta Perusteltua Rohkaisevaa, kannustavaa, oikeudenmukaista Selkeää, suoraa ja rehellistä Rakentavaa, perustuu arvioinnin kriteereihin Oppimista edistävää ja kehittävää, ei tuomitsevaa (Clynes & Raftery 2008, Hätönen 2010,) (Kuva: Pixabay 2016)
Minkälainen palautteen antajan pitäisi olla? Kuva: Pixabay 2016
Palautteen antaja Olen sinnikäs Kuuntelen Aktivoin pyytämään palautetta (3/4) Olen myönteinen ammatillinen malli opiskelijalle Käsittelen sitä, mitkä asiat menivät hyvin ja missä tulee muuttaa toimintaa Otan puheeksi myös vaikeita asioita Ohjaajan ammattitaitoa on kestää tunnekuohut (Vehviläinen 2014) Kehitän vuorovaikutustaitojani (Clynes & Raftery 2008, Hätönen 2010)
Palautteen antamisen jälkeen (4/4) Varmistun, että opiskelija on ymmärtänyt annetun palautteen Pyytämällä opiskelijaa tiivistämään, mitä hän sai palautteesta irti ja mitä johtopäätöksiä hän teki? (Clynes & Raftery 2008, Frisk 2010, Hätönen 2010, Vehviläinen 2014, Kääriäinen 2016) Varmistan opiskelijan tunnetilan Muurinen & Vesa 2016 Palautteen vastaanottaminen opitaan vähitellen (harmitus, pettymys, itku, turhautuminen) Lukkiutunut palautekokemus tulee käsitellä erikseen, jolloin mietitään millaista palaute oli, miltä sen vastaanottaminen tuntui ja mihin sillä tähdättiin? (Vehviläinen 2014)
Tulospuu Hedelmät: aikaansaannokset Silmut: Onnistumisen kokemukset ja huippuhetket Katkenneet oksat: epäonnistumiset ja käyttämättä jätetyt mahdollisuudet Ympäristö: sisäiset ja ulkoiset asiat, jotka hidastavat tai edistävät arviointia Oksat: ydintoimet Runko: Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Juuret: Opiskelijan vahvuudet ja osaaminen (Mukailtu: United Nations Volunteers, Evaluation Unit 2011)
Hampurilaispalaute Positiiviset yksityiskohdat: mitä opiskelija osaa, missä onnistunut Konkreettisia korjausehdotuksia: missä voisi parantaa, mitä alueita voisi kehittää Myönteinen kokonaisarvio: Kannustava loppukommentti, opiskelijan motivointi (Mukaellen Parkes ym. 2013) (Turun Sanomat 19.1.2014/ Jaana Laitinen) Muurinen & Vesa 2016
Yhteenveto Tavoitteena syventää ja vahvistaa opiskelijaohjaamisen osaamista arvioinnissa ja palautteen annossa Konkreettisia vinkkejä ja malleja arviointiin ja palautteen antamiseen Verkostoituminen, kokemusten ja vinkkien jakaminen
Harjoitustehtävä Palaute opettajaopiskelijoille, käyttäen esimerkiksi tulospuumallia pohjana Tavoitteet olivat:
Lähteet Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014 (932) LUKU 6 Opiskelu ammattikorkeakoulussa ja opiskelijat pykälä 37 Opintosuoritusten arviointi ja opintojen hyväksi lukeminen. Saatavilla: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932?search%5btype%5d=pika&search% 5Bpika%5D=ammattikorkeakoululaki#L1. Luettu 19.9.2016. Benner P, Chesla K & Tanner C. 1995. Asiantuntijuus hoitotyössä. Porvoo. WSOY. Clynes M & Raftery M. 2008. Feedback: An essential element of studen learning in clinical practice. Nurse Education in Practice 8:405-411. DeYoung S. 2015. Teaching Strategies for Nurse Educators. Third Edition. William Paterson University. Pearson. Eriksson E, Korhonen T, Merasto M & Moisio E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus-hanke. Bookwell Oy.Porvoo. Frisk T. 2010. Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. Kyriiri Oy. Helsinki. Goel S. 2012. Book review: Six thinking hats. Journal of Health Management 14 (1), 75-77. Hattie J & Timperly H 2007. The Power of feedback. Review of Educational Research 77 (1), 81-112. Hätönen H. 2010. Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana. Kyriini Oy. Helsinki. Innokylä 2013. Kuusi hattua. Saatavilla: https://www.innokyla.fi/web/malli116776. Luettu 7.9.2016..
Lähteet jatkuu.. Karadag M., Saritas S & Erginer E. 2009. Using the six thinkinking hats model of learnng in a suricial nursing class: sharing the experience and student opions. Australian Journal of Anvanced Nursing 26 (3), 59-69 Kääriäinen M., Ruotsalainen H. & Tuomikoski A-M 2016. Opiskelijaohjaus harjoittelussa. Teoksessa:Koivula M, Wärnå-Furu C., Saaranen T., Ruotsalainen H & Salminen L. (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja. As Pakett. Tallinna Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998 (631) LUKU 5 Erinäiset säädökset pykälä 15a (3.10.2014 (788)) Tutkinnon suorittajan osaamisen arviointi. Saatavilla: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980631?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=a mmatillinen%20aikuiskoulutus%20laki#l5p15a. Luettu 19.9.2016. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21.8.1998 (630) LUKU 4 Arviointi. Saatavilla: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140787. Luettu 19.9.2016. Luojus K 2011. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen toimintamalli Ohjaajien näkökulma. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Juvent Print. Tampere. McDonald M. 2014. The nurse educator s Guide to Assessing Learning Outcomes. Third Edition. Jones & Bartlett Learning. New York. Mykrä T. 2007. Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä opiskelijan ohjaaminen ja arviointi työpaikalla. Vammalan kirjapaino OY. Vammala. Nitko A.J. & Brookhart S.M. 2011. Educational assessment of students. 6.laitos. Pearson Ruotsalainen H & Kääriäinen M. 2016. Opiskelijan arviointi. Teoksessa:Koivula M, Wärnå-Furu C., Saaranen T., Ruotsalainen H & Salminen L. (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja. As Pakett. Tallinna.
Lähteet jatkuu. Parkers J, Abercrombie S & McCarty T. 2012. Feedback sandwiches affect perceptions but not performance. Advances in Health Science Education 18(3):397-407. PixaBay 2016. Ilmaisia korkealaatuisia kuvia. Saatavilla: https://pixabay.com/fi/. Luettu 2.10.2016. Turun Sanomat 19.1.2014. Kaunistelematta paras näin annat palautetta työpaikallasi oikein. Jaana Laitinen. Saatavilla: http://www.hs.fi/ura/a1390023897966. Luettu 25.9.2016) United Nations Volunteers, Evaluation Unit 2011. Assessing the contribution of volunteering to development. A participatory Methodology. Handbook for UN Volunteers, Programme Officers and Managers. Vehviläinen S. 2014. Ohjaustyön opas, yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus Oy, Tallinna. Virta A. 2010. Arvioinnin merkitys opiskelulle ja oppimiselle. Teoksesta: Salminen L., Koskinen S. & Virtanen H. (toim) Näkökulmia oppimisen arviointiin. Turun yliopisto, hoitotieteenlaitoksen julkaisuja, Tutkimuksia ja raportteja A:61/2010.
Kiitos! Hanna Muurinen haelmu@utu.fi Niina Vesa nmhves@utu.fi Muurinen & Vesa 2016