Savion rautatietunnelin rakennegeologinen kartoitus Tuija Elminen, (toim.), Markus Vaarma, Marit Wennerström, Matti Pajunen ja Pekka Wasenius

Samankaltaiset tiedostot
Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Tampereen seutu, kallioperä Paljastumalomake

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Mincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT

Savion rautatietunnelin geologisia ja rakennusgeologisia piirteitä; vertailu tunneli - maanpinta Tuija Elminen, Markus Vaarma, Marit Wennerström

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi

Suomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

Rääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.

GeoSatakunta hanke

Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Kullaan Levanpellon alueella vuosina suoritetut kultatutkimukset.

Mobiilikapalon geologisen sisällön ohjeistus Perttu Mikkola Versio 2.1

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85

Suomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla

v. 19~ ~ IC~{A, va, I-:Ii t:<..., /1h/3 10 I O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l ,21/./ 01 ft,(,fk" ~""~ a,1" c...

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

Kvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948

/ b. biotiittiraitainen grgn, yleensa hyvin snt plagioklaasi ha jarakeinen grgn, yl.

Kallioperän suuntautuneiden rikkonaisuusrakenteiden lineamenttitulkintaa

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Vuojarven kairaus v LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 11.7/3142/-80/1 Mikkelinmlk Korpijärvi-Mietiäinen Ossi Ikävalko

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982

Q 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa Timo Ahtola

Työnumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

S e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS

Kartoituksen tuloksena varmistui N-S -suuntainen vihrealiuskefasieksen

MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS

Kallioperän kartoituskurssi

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen

Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky

Juuka. Pahkalanvaaran louhos. Kuva 19. Juuan alueen kalliokiviaineskohde 11. Kuvaan on merkitty myös Pahkalanvaaran toimiva louhos.

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA sekä 1988

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli

OUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys

- KIISUISTA. Kvartsidioriittigneissit SELOSTUS LEHDEN D N-OSAN KARTOITUKSESTA. Havainnot ITH - 84 Työaika

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS

Suomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen

Rantamaan esiintymän syväkairaukset

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

V : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ , VUOSINA

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

Monivaiheinen siirros/heikkousvyöhyke Länsimetron Tapiolan Urheilupuiston työmaalla

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund

Sulfidisavien tutkiminen

Post-Svekofennisten kivien hauraiden rakenteiden tutkimus Satakunnassa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA

Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015

Kallioperäominaisuudet, sallitut arvot sekä niiden kuvaukset. Kalliomassan ominaisuudet

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

ARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

Transkriptio:

ESY K 21.42/2007/48 9.11.2007 Espoo Savion rautatietunnelin rakennegeologinen kartoitus Tuija Elminen, (toim.), Markus Vaarma, Marit Wennerström, Matti Pajunen ja Pekka Wasenius

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Tuija Elminen, Markus Vaarma, Marit Wennerström, Matti Pajunen Raportin nimi Savion rautatietunnelin rakennegeologinen kartoitus Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Tiivistelmä Rakenteilla olevan Vuosaaren sataman liikennejärjestelyihin kuuluu 13.5 km pitkä Savion rautatietunneli. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) geologit kartoittivat kallioperän rakenteita tunnelissa louhinnan yhteydessä maaliskuulta 2005 joulukuulle 2006. Kartoitus tapahtui samanaikaisesti tunneliosuuden suunnitteluorganisaation Pöyry Infra Oy:n rakennusgeologisen kartoituksen kanssa. Tunnelista selvitettiin kivilajit, tektoniikka, erilaiset siirros- ja heikkousvyöhykkeet sekä rakoilun luonne. Havaintoja koottiin 1670, osa pistemäisesti ja osa tunnelijaksoina. Tunnelin rakennegeologista kartoitusta varten muokattiin uusi havaintolomake ohjeineen. Alueen kallioperän kivilajivaihtelu on niin voimakasta, että jo muutaman neliömetrin tai aarin alalla voi esiintyä monta eri kivilajia. Kuitenkin voidaan erottaa melko selkeästi kaksi tyypillistä kivilajiseuruetta: kiillegneissi - pegmatiitti -seurue ja kiillegneissi - granodioriitti - pegmatiitti -seurue. Nämä sisältävät lisäksi monin paikoin tummia, runsaasti biotiittia sisältäviä melanosomiluiruja, jolloin voidaan erottaa edellisten lisäksi kaksi uutta seuruetta. Nämä melanosomiluirut ovat yleensä pegmatiittisuonten ja -juonten kontakteissa. Ne ovat muuta kiveä heikompaa ja siksi rakoilu ja haarniskapintaiset raot ovat usein keskittyneet niihin. Muut kivilajit esiintyvät pienialaisina väliosueina, kuten karbonaattikivi, diopsidikarsi, wollastoniittikivi tai juonina, kuten diabaasi ja kvartsiporfyyri tai raontäytteenä, kuten hiekkakivi. Tektoniset piirteet näkyvät selvimmin kiillegneissi pegmatiitti ( melanosomisuoni)-seurueen vallitsemilla alueilla ja heikommin kiillegneissi granodioriitti pegmatiitti ( melanosomisuoni)-seurueissa. Liuskeisuuden ja migmatiittisen suonituksen kulku on enimmäkseen lounais-koillinen. Kaateet ovat yleensä lähes pystyjä ja suuntautuvat vaihtelevasti joko kaakkoon tai luoteeseen. Kallioperän siirroksista tehtiin 265 havaintoa. Vanhimmat rakenteet ovat myloniittisia, kiinteitä rakenteita ja ne liittyvät kuuteen usean kilometrin pituiseen NE-SW-suuntaiseen siirrokseen. Niistä useimmat ovat myöhemmin uudelleen aktivoituneita ja rikkoutuneet hauraassa tilassa. Alkuperältään hauraita siirroksia esiintyy pääasiassa NW-SE- ja NNE-SSW-suuntaisina. Ne kuten myloniititkin sijaitsivat topografisilla kartoillakin erottuvien samansuuntaisten maastopainanteiden lähettyvillä. Rakohavaintoja koottiin 608. Kartoituksessa muodostettiin yleiskuva rakoilun suuntien, tiheyksien ja rakojen laatuominaisuuksien vaihtelusta tunnelilinjalla. Rakoryhmät, savitäytteiset rakoparvet ja muuttuneet ja rapautuneet rakosarjat leikkaavat pääliuskeisuussuuntia, kun taas haarniskapintaiset raot usein esiintyvät yhdensuuntaisina pääliuskeisuussuunnassa (yleensä NNE-suunta). Nämä kalliolaatua heikentävät rakenteet ovat sijoittuneet monessa kohdin yhdensuuntaisiksi vyöhykkeiksi. Verrattaessa lujituskartoituksen tuloksia rakennekartoitukseen havaitaan, että lujituksen suhteen huomionarvoisissa kohdissa sijaitsee rakoryhmiä, esim. 30 cm leveä rapaumavyöhyke, Fepigmenttipintaisia rakoparvia, haarniskapintaisia rakoja, vesivuotoa, vaakarakoilua, jossa on savimurua ja vyöhyke, jossa liuskeisuus, raot, kivilajikontakti ja haarniskapinta yhtyvät. Aineistojen käsittelyä etenkin siirrosten ja rakoilun ja geoteknisen aineiston yhteensovittamista ja tulkintaa jatketaan. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Rakennegeologia, rautatiet, tunnelit, kallioperä, siirrokset, murrokset

Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 KARTOITUSMENETELMÄ 2 3 KALLIOPERÄN RAKENNEHISTORIA 5 4 KIVILAJIT 6 4.1 Kivilajikuvaukset 7 4.2 Kivilajiseurueet 9 4.3 Muuttuminen 10 5 TEKTONIIKKA 11 6 SIIRROSRAKENTEET JA HEIKKOUSVYÖHYKKEET 12 6.1 Siirroskivien kartoitus Savion rautatietunnelissa 12 6.2 Duktiilit siirrokset 14 6.3 E-W-suuntaiset ennustetut heikkousvyöhykkeet 16 6.4 Kloriittisiirrokset ja semiduktiilit siirrokset 16 6.5 Hauraat siirrokset 18 7 RAKOILU 20 7.1 Rakosuunnat 20 7.2 Rakotiheys 21 7.3 Kallion laatua heikentäviä tekijöitä 22 7.4 Rakennusgeologisen kartoituksen rikkonaisten rakenteiden suuntien vertailu GTK:n havaintoihin 27 8 LOPUKSI 27 KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET LIITE 1 Kivilajit, taulukko LIITE 2 Tektoniikka, taulukko LIITE 3 Rakoilu, taulukko LIITE 4 Taulukoiden selite LIITE 5 Kivilajikartta LIITE 6 Rakosuunnat, kaateen suunta ja kaade (kartta) LIITE 7 Rakosuunnat, kulkusuunta (kartta)

1 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) toteutettiin vuosina 1999-2002 "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin" yhteisrahoitteinen TEKES-johtoinen hanke Espoo-Helsinki-Vantaa alueella. Sen aikana kartoitettiin maan pinnalta kallioperä myös tällä hetkellä vielä rakenteilla olevan Savion rautatietunnelin kohdalta Vantaan pohjoisrajalle asti. GTK:n vuosien 2003-2006 aikana toteuttama "Helsingin seudun taajamakartoitus" hankkeen alueeseen kuuluivat Kerava ja Sipoo, joiden alueilla ratatunneli myös kulkee. Siinä koottiin kallioperähavainnot maan pinnalta myös ratalinjalta näiden kuntien alueelta. Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnittelu ja rakentaminen tapahtui VUOLI-projektin puitteissa. Savion rautatietunneli linjattiin kallioperän rakenteisiin nähden erittäin mielenkiintoiseen kohtaan, lähelle ns. Vuosaari-Korso siirrosvyöhykettä, josta edellä mainittujen hankkeiden aikana oli jo koottu muuta kartoitusaluetta tiheämpi havaintopisteverkosto (Kuva 1.1.). GTK:n ja VUOLI-projektin käymien neuvottelujen tuloksena tehtiin sopimus, jonka perusteella GTK:n kartoittajat saivat luvan mennä tekemään rakennegeologisen kartoituksen tunneliin louhintavaiheessa. Näin GTK:lla avautui ainutlaatuinen tilaisuus koota vertailuaineistoa kallioperän heikkousrakenteista maanpinnan alapuolella. Yhdistämällä pinta-aineistoa tunneliaineistoon (tunnelin syvyys -25 mpy asti), voidaan tutkia erilaisten rakenteiden jatkuvuutta syvyysulottuvuudessa ja mallintaa kallioperän rakenteita 3-ulotteisesti. Käytännössä kartoitus järjestettiin tunnelin suunnitteluorganisaation Pöyry Infra Oy:n kanssa yhteistyössä. Geologi Piri Harju toimi Pöyry Infra Oy:n yhteyshenkilönä, joka ilmoitti GTK:een, milloin kartoitus oli mahdollista. Hän oli paikalla samanaikaisesti ja teki tunnelissa rakennusgeologisen kartoituksen. Käyntejä tunnelityömailla oli lähes viikottain, joskus useita kertoja viikossa. Paikalla käytiin GTK:sta yleensä kahden hengen ryhmissä, sillä työtahti oli hyvin nopea ja näin oli mahdollista toteuttaa kartoitus. Pääkartoittajina toimivat geologit Markus Vaarma, Tuija Elminen ja Marit Wennerström. Kartoitus aloitettiin maaliskuussa 2005 ja viimeinen käynti tunnelityömaalla oli joulukuun puolessa välissä 2006.

2 Kuva 1.1. Helsingin Vuosaaren satamasta pohjoiseen suuntautuva ratalinja punaisella. Savion rautatietunneli alkaa Vantaalta Porvoonväylän eteläpuolelta ja jatkuu 13.5 km päätyen Keravan Saviolle, missä rata yhtyy päärataan. Pohjakartan Maanmittauslaitos, lupa numero 13/MYY/07. 2 KARTOITUSMENETELMÄ Kartoitusta varten koottiin ohjeistus ja muokattiin lomake aiemman GTK:ssa "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin" -hankkeessa kehitetyn kartoituslomakkeen pohjalta (Kuva 2.1). Tunneli kartoitettiin urakoitsijoiden tiukan aikataulun mukaan, joten työssä keskityttiin rikkonaisuuden kannalta tärkeimpiin ominaisuuksiin. Tarkempia havaintoja tehtiin, mikäli se oli ajallisesti mahdollista. Kaikki havainnot, myös valokuvat ja näytteet, sidottiin tunnelin paalulukuun.

3 Lomakkeelle hahmotettiin piirroskuva tunnelista. Tunnelin länsiseinästä piirrettiin lomakkeelle litologistektoninen ja rakoilukuva (Kuva 2.1). Mikäli katossa tai vastaseinällä oli merkittäviä piirteitä, ne lisättiin kuvaan tai toiselle profiilille (tiedon sijainti mainittiin erikseen). Lisätiedot ja kuvaukset kirjattiin kuvan kylkeen. Kuvassa 2.1. on mukana ohje, jossa on vähimmäisvaatimukset luonnosta ja dokumentointia varten. Paaluluku - Litologis-tektoninen kuva PL Rakoilukuva N Kuva 2.1. Tunnelikartoituksessa käytetty havaintolomake ja ohje, GTK. Käytännössä luonnos piirrettiin usein niin, että mittajana oli 2 metriä, eli yhdellä sivulla oli kuvattuna 50 m tunnelista.

4 Lisäksi ajan salliessa sikäli kuin dokumentoitavaa ilmeni, oli huomioitava seuraavia seikkoja * Litologiasta ja duktiilista rakenteesta tarkempia kuvauksia * Siirroksista pyritään kokoamaan mahdollisimman tarkka tieto - siirroksen asema ja dimensiot (piirroksessa SZ1... kulku ja kaade, leveys ja pituus) - siirrostyyppi (normaalisiirros, käänteisiirros, sivuttaissiirros) - luonne (duktiili, vaihettuva, hauras) - siirroskiven rakenne (gneissi, blastomyloniitti, silmägneissi, proto-/orto- /ultramyloniitti, pseudotakyliitti, breksia, mikrobreksia, siirrosbreksia, siirrosvaha) - hiertoviivaus (suunta/kaade, siirrostaso mitattava samasta pisteestä) - liikesuunta ja siirtymä (kätisyys vaakapinnalla, liikesuunta pystytasolla) - muuttuminen (muuttumisen luonne ja voimakkuus) * Rakoilusta kuvataan luonteenomaiset rakennettavuutta kuvastelevat piirteet rakosuunnittain - rakosuunta (piirroksessa J1... ja satunnaiset, kulku (+/-15 o ) ja kaade (+/-20 o )) - rakotihentymät (tiheys yli 3) ja heikkousvyöhykkeet (perusteellinen kuvaus: muuttuminen, dimensiot, vesiongelmat jne.) - haarniskapinnat (lukumäärä, ks. hiertoviivauksen mittaus yllä) - rakotäyte (mineraali-, savi- ym. täyte, näyte!) - rakopintojen muuttuneisuus (muuttumisvyöhykkeen leveys (cm) ja luonne (mineraali, väri ym.)) - rakoilukinematiikan indikaattorit (veto-/leikkausrako, konjugaatti- tai ortogonaaliraot, horse tail, en echelon ym. rakenteet, suhde duktiilihin ja siirrosrakenteisiin (esim. päättyy siirrokseen)) - rakoilutyyppi (kuutiomainen, laattamainen, kiilamainen, sekarakoilu) - veden johtavuus (tiivis, heikosti vettä johtava, hyvin vettä johtava) Kallioperästä pyrittiin siis saamaan kivilaji- ja tektonisista ominaisuuksiltaan hyvin monipuolinen kuva. Kaikkiaan koottiin 1670 havaintoa, jotka sisältävät pistekohtaisesti tai tietyllä välimatkalla havaitut ominaisuudet (Kuva 2.2.). Aukkokohdat linjalla johtuvat siitä, ettei kyseisenä ajankohtana ehditty tunneliin. Kuvassa 2.2. on esitetty ratalinjan jako TU2-TU6:een, joka tarkoittaa louhintatyön jakautumista eri tunneliurakoihin (TU). Havainnot on koottu teemoittain taulukoihin, jotka ovat seuraavat: Kivilajit (Liite 1), Tektoniikka (Liite 2), Rakoilu (Liite 3) ja Taulukoiden selite (Liite 4). Liitetaulukoissa ei ole mukana koordinaatteja tilan puutteen takia mutta koordinaattitiedot ovat tarvittaessa saatavilla.

5 Kuva 2.2. Havaintopisteet Savion rautatietunnelissa. Eri urakka-alueet eri väreillä. Aukkopaikkoja ei ole kartoitett aikataulullisista syistä. 3 KALLIOPERÄN RAKENNEHISTORIA Kartoittamalla kallioperää sekä selvittämällä kivien ja tektonisten rakenteiden keskinäisiä ikäsuhteita maastotutkimuksin saadaan käsitys kallioperän ja sen rakenteiden kehittymisestä ja syntyjärjestyksestä.

6 Etelä-Suomen 1.9-1.8 miljardia vuotta vanha Svekofenninen kallioperä on monivaiheisen maankuoren törmäys- ja ekstensiotektoniikan, siis maankuorta vahventaneiden ja ohentaneiden tektonisten liikuntojen, ja niihin liittyneiden metamorfisten (kivien rakenteen ja mineraalikoostumuksen muuttuminen kiteytymisolosuhteiden vaikutuksesta) ja magmaattisten prosessien tulos. Useimmat nykyisin havaittavissa olevat rakenteet kuten poimutukset ja liuskeisuus sekä kivilajit ja niiden keskinäiset suhteet ovat saaneet piirteensä jo silloin. Heti Svekofennisen orogenian päätyttyä ja kallioperän alkaessa jäähtyä kuori oheni päältäpäin huomattavasti lähinnä tektonisen eroosion seurauksena, jolloin syvällä syntyneet ja muokkautuneet kivet pääsivät lähemmäs maankuoren pintaa. Kallioperän deformaatio muuttui tässä vaiheessa osittuneemmaksi keskittyen semihauraisiin ja hauraisiin siirroksiin ja myös rakoilun päärakenteet syntyivät svekofenniseen kallioperään. Svekofennisen vuorijononmuodostuksen jälkeen kallioperän rakennetta ovat vielä muokanneet anorogeeniset, pääosin jäähtyneessä kallioperässä tapahtuneet tektoniset liikunnot ja magmavaiheet. Merkittävä magmavaihe tapahtui noin 1.65-1.5 miljardia vuotta sitten, jolloin kuoreen tunkeutui paljon graniittista rapakivimagmaa ja siihen liittyviä diabaasi- ja kvartsiporfyysijuonia. Näitä juonikiviä esiintyy myös tutkimusalueella. Osin kallioperän rakoilun synty on sidoksissa myös näihin 1.65 miljardia vuotta vanhoihin tapahtumiin. Vielä nuoremmista liikunnoista alueella on merkkinä mm. toistaiseksi ikämääritystä vailla olevan kvartsiklastisen hiekkakiven esiintyminen raon täytteenä Vuosaari-Korso siirroksen yhteydessä. Alueella on todisteita myös noin 450 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen kaledonidisen vuorijononpoimutuksen aikaisista liikunnoista ja fluiditoiminnasta. Resentit kallioperän värähtelyt, joita rekisteröidään mm. heikkoina maanjäristyksinä, osoittavat ettei ikivanha kallioperämme ole vieläkään täysin vapautunut jännitystilan vaihteluistaan. 4 KIVILAJIT Tunnelialueen kallioperää luonnehtii Svekofenninen kivilajiassosiaatio, joka koostuu useista eri ikäisistä kivilajeista (Liite 5). Vanhimmat ovat pintasyntyisiä kiviä, kuten kiillegneissiä, kvartsimaasälpägneissä, amfiboliittia, pyrokseenigneissiä, karbonaattikiveä, diopsidi- ja wollastoniittikarsia. Niiden sekaan on tunkeutunut useassa vaiheessa koostumukseltaan vaihtelevia syväkiviä. Varhaisemmat syväkivet ovat yleensä tonaliittia tai granodioriittia. Ne ovat olleet mukana eri deformaatioissa ja siksi suuntautuneita, paikoin jopa voimakkaan liuskeisia tai raitaisia. Vuorijononmuodostuksen myöhäisvaiheissa tunkeutuneet syväkivet ovat enimmäkseen graniittia ja pegmatiitteja. Ne ovat vähemmän tai eivät lainkaan deformoituneita. Vain harvoin kaikki kivilajikomponentit esiintyvät yhdessä. Yleensä tavataan seurueita, jotka koostuvat kahdesta tai kolmesta komponentista. Seuraavana annetaan lyhyet kuvaukset tunnelialueella tavatuista kivilajeista ja kuvataan tyypilliset kartoituksen ja kiviaineksen käsittelyn kannalta mielekkäät kivilajiseurueet.

7 4.1 Kivilajikuvaukset Kiillegneissi, kvartsi-maasälpägneissi, suonigneissi ja migmatiitti Kiillegneissi on tummaa hiukan harmahtavaa, suuntautunutta, yleensä selvästi liuskeista, runsaasti biotiittia sisältävää, kvartsi- ja maasälpäpitoista kiveä. Paikoin voi esiintyä raitaisuutta. Kvartsi-maasälpägneissit ovat samantyylisiä, mutta niissä biotiitin määrä on vähäinen tai lähes olematon. Väri on yleensä vaaleampi ja usein punertava. Suonigneissit ja migmatiitit ovat syntyneet pääasiassa kiillegneisseistä. Suonittuminen on yleistä ja voimakasta. Osa suonista on syntynyt metamorfoosissa osittaisen sulamisen seurauksena, jolloin kiveen on syntynyt vaaleita neosomisuonia. Osa suonista on tunkeutunut kiveen ulkoa päin, joten kivessä voi paikoin olla hyvinkin monivaiheinen migmatiittinen neosomisuonitus ja juonitus. Granaattiporfyroblastit ovat monin paikoin yleisiä. Niitä esiintyy sekä kiillegneissisessä paleosomissa että pegmatiittisissa neosomisuonissa. Monin paikoin voimakkaasti migmatiittiutumisessa segregoituneet gneissit sisältävät tummia, kapeita biotiitti-melanosomiluiruja. Ne sijaitsevat yleensä migmatisoivien pegmatiittijuonten kontakteissa. Ne ovat selvästi heikompaa materiaalia kuin muu kiviaines, joten rakoilu ja haarniskapintaiset rakosiirrokset ovat helposti keskittyneet niihin. Amfiboliitti Amfiboliitit ovat tummia, hieno-keskirakeisia, melko homogeenisia, yleensä suuntautuneita kiviä. Paikoin niissä voi vielä olla säilyneinä vulkaanisen toiminnan synnyttämiä rakenteita, kuten porfyyrisyyttä, lapilli- ja agglomeraatti rakenteita, joskin niitä on yleensä vaikea erottaa tuoreilta leikkauspinnoilta. Kivi koostuu valtaosaltaan sarvivälkkeestä ja/tai muista amfibolimineraaleista ja sisältää aina jonkin verran plagioklaasia ja kvartsia sekä paikoin biotiittiakin. Migmatiittiutumisessa amfiboliitit muodostavat tummia kapeita paleosomiluiruja ja väliosueita, jotka ovat taipuilleet migmatiitin mukana. Niissä ei ole juurikaan tapahtunut osittainsulamista, vaan neosomi-aines on tunkeutunut niihin ympäristöstä. Karbonaattikivi, diopsidi- ja wollastoniittikarsi Tunnelissa tavattu karbonaatti on yleensä valkoista, karkeakiteistä kalsiittimarmoria. Paikoin esiintyy myös kellanruskeita hieno-keskirakeisia epäpuhtaita karbonaattikiviä. Diopsidi- ja wollastoniittikarsia on syntynyt korkean metamorfoosiasteen ansiosta sopivasti silikaattipitoisista karbonaattiesiintymistä. Diopsidikarsiosueet ovat kauniin vihreää tai vaalean harmahtavan vihertävää, yleensä karkeakiteistä kiveä. Niissä voi esiintyä verkkomaista breksiarakennetta, jossa punertava hienorakeinen karbonaattirikas aines täyttää breksiakappaleiden välitiloja. Wollastoniittikarsi on kauniin valkoista, paikoin sälöistä ja paikoin melko massamaista. Tavatut karbonaatikivi- ja karsiesiintymät ovat pieniä. Runsaimmin niitä on tunnelialueen keski- ja eteläosissa. Ne ovat korkeintaan muutaman metrin paksuisia mutkittelevia väliosueita kiillegneissi-migmatiittien seassa. Valkeaa, erittäin karkeakiteistä kalsiittia on tavattu lisäksi joissain heikkousvyöhykkeissä pienten mutkittelevien, epäjatkuvien ruhjerakojen täytteenä. Tonaliitti, granodioriitti ja graniitti Tunnelialueella yleisesti ja melko laajastikin esiintyvät syväkivet ovat keski-karkearakeisia, koostumukseltaan tonaliittisia ja granodioriittisia. Ne koostuvat pääasiassa kvartsista, maasälvistä ja biotiitista ja sisältävät yleensä jonkin verran myös amfiboleja, kuten sarvivälkettä. Tonaliitit ovat melko tummia tai mustan-valkoisen kirjavia, jonkin verran ja paikoin melko voimakkaasti-

8 kin suuntautuneita, gneissiytyneitä. Granodioriitit ovat yleensä melko tummia, mustanpunertavan kirjavia ja jonkin verran gneissiytyneitä. Paikoin ne vaihettuvat graniiteiksi, jolloin kivi sisältää selkeästi enemmän kalimaasälpää ja vähemmän tummia mineraaleja. Paikoin voimakkaimmin gneissimäiset tummat syväkivet antavat vaikutelman kiillegneissisestä alkuperästä. Kartoituksen yhteydessä käytettiinkin usein tonaliitti-/granodioriittigneissi nimityksiä. Pegmatiitit Alueen pegmatiitit ovat yleensä punertavia kalimaasälpävaltaisia, karkearakeisia ja melko heterogeenisiä kiviä. Karkeus ja kvartsin määrä vaihtelevat suuresti ja paikoin on myös hyvin vaaleita muunnoksia. Biotiittia on yleensä vähän. Sitä on tyypillisesti harvakseltaan esiintyvinä tummina, melko ohuina, mutta laajoina suomupinkkoina. Paikoin on runsaasti granaattia, joka voi olla varsin omamuotoista, tervettä ja suurikokoistakin. Joskus sitä esiintyy suurehkoina epämääräisinä raeryppäinä ja toisinaan se on voimakkaasti muuttunutta ja kivessä esiintyy tummia, runsaasti biotiittia sisältäviä täpliä. Pegmatiittia on useita eri generaatioita. Varhaisemmat esiintyvät migmatiittien neosomisuonina ja juonina, jotka ovat olleet mukana poimutuksessa ja budinoituneet. Paikoin kapeat juonet ovat poimuttuneet sykkyrälle ja on syntynyt ptygmaattista poimurakennetta. Monin paikoin pegmatiittia on myös leveinä leikkaavina juonina ja laajoina massoina. Varsinkin karkeakiteiset pegmatiitit ovat olleet herkkiä semihauraalle ja hauraalle deformaatiolle, jolloin on syntynyt eri asteisia breksioita ja kivi on saanut hiukan helsinkiittiytymiselle tyypillisiä piirteitä. Punertavat hematiittitäytteiset ja vähemmässä määrin epidoottitäytteiset rakoverkostot ovat paikoin tiuhat, mutta albiittiutumista ei ole havaittu (hietutkimukset puuttuvat). Juonikivet Parissa paikassa on pienialaisia esiintymiä rapakivimagmatismiin tyypillisesti liittyvää kvartsiporfyyriä. Sitä on vaihtelevan kokoisina juonina, jotka laajimmillaan ovat muutamien metrien paksuisia. Kivi on kauniin punertavaa, enimmäkseen keskirakeista ja porfyyristä. Se sisältää pisaramaista, tummahkoa kvartsia ja omamuotoista kalimaasälpää hajarakeina täyskiteisessä hieno-keskirakeisessa perusmassassa. Myös hienorakeisempaa muunnosta esiintyy jonkin verran juonien kontaktivyöhykkeellä. Kivi on jokseenkin ehjää, mutta paikoin siihen näyttää syntyneen varsin tiheää suoraviivaista rakoilua ja kivi lohkeilee helposti monikulmaisiksi teräväsärmäisiksi paloiksi. Näin on erityisesti pienempien juonten tapauksessa. Ilmiö johtunee juonen nopeasta jäähtymisestä. Paikoin kvartsiporfyyri sisältää epämääräisen muotoisia tummanharmaita basalttisia sulkeumaosueita. Rakenne on syntynyt yhtäaikaisten kivisulien heikon sekoittumisen seurauksena (magma mingling). Basalttinen sula on jähmettynyt varsin nopeasti ja on vain paikoin assimiloinut ympäröivää kvartsiporfyyristä sulaa. Tällöin basalttisessa aineksessa esiintyy reliktisiä kvartsiporfyyrin hajarakeita. Diabaasijuonia on tavattu muutamissa paikoissa. Niitä on kahta tai kolmea tyyppiä ja juonten sisäisessä rakoilutyylissä ja rapautumisen tai hydrotermisen muuttumisen asteessa on eroja. Osa juonista on todennäköisesti samaa basalttista ainesta, mitä kvartsiporfyyrien yhteydessä esiintyy. Normaalisti diabaasit ovat tummaa, hieno-keskirakeista, tervettä, muuttumatonta ja jokseenkin suuntautumatonta, homogeenistä kiveä. Joissakin tapauksissa juonissa on runsasta ja monisuuntaista, melko suoraa rakoilua, minkä takia kivi silppuuntuu herkänpuoleisesti. Yhdessä kohdassa juonen kiviaines on kloriittiutunut läpikotaisin ja siksi melko pehmeää. Joissain paikoissa diabaasijuonten kontakteissa on kapea-alaista hiertoa, mikä on altistanut kiven rapautumiselle.

9 Kvartsijuonet ovat yleisiä. Niitä on syntynyt kivilajien kehityksen eri vaiheissa ja siten niiden esiintymistavassa on monenlaista vaihtelua. Nuorimmat ovat kapeiden rakojen täytteinä ja leikkaavat yleensä suoraviivaisesti muita kivilajeja ja niissä olevia rakenteita. Vanhemmat ovat olleet mukana eri deformaatiovaiheissa ja ovat poimuttuneet tai esiintyvät monenlaisina kasaumina, osueina tai epäjatkuvina juonekkeina. Hiekkakivi Myraksen ruhjealueen keskipaikkeilla n. 30 cm leveän savivyöhykkeen yhteydessä on hiekkakiveä kapeana, noin 10-15 cm paksuna, raontäyte-esiintymänä. Raon suunta (120/70) on sama kuin savivyöhykkeellä ja Myraksen ruhjeella yleensäkin. Raontäytteet ja raon ympäristö ovat läpikotaisin rapautuneet siten, että raon ympäristö on rapautumasavea ja raontäytteet helposti paljain käsin murennettavissa hiekaksi ja savimössöksi. Raon täyte koostuu karbonaatin iskostamasta kvartsiklastisesta hiekasta ja harmaista epämääräisen muotoisista hienorakeisista fragmenteista. Hiekan klastit ovat valtaosaltaan kohtalaisen hyvin pyöristynyttä kvartsia. Harmaat fragmentit ovat läpikotaisin rapautuneita ja alkuperältään ne ovat ilmeisesti raon seinämistä irronneita sivukiven kappaleita. Aiemmat eteläisessä Suomessa tavatut hiekkakiviraontäyte-esiintymät keskittyvät Lounais-Suomeen ja tämä on toistaiseksi itäisin löydetty esiintymä. 4.2 Kivilajiseurueet Kiillegneissi pegmatiitti. Yleensä suonigneissityyppistä tai poimuttunutta migmatiittia. Pääkomponentit ovat kiillegneissipaleosomi ja pegmatiittinen neosomi. Pegmatiittia voi olla useita generaatioita. Yleensä ainakin kaksi generaatiota on erotettavissa: vanhempi suonittaa ja juonittaa kiillegneissiä ja on yleensä ollut mukana poimutuksissa. Nuorempi esiintyy selkeämmin juonina, jotka leikkaavat vanhempaa suonitusta ja siinä olevia rakenteita. Eri komponenttien määräsuhteissa saattaa olla huomattavaa vaihtelua jo pientenkin alojen puitteissa. Kiillegneissi tonaliitti/granodioriitti/graniitti pegmatiitti. Tässä assosiaatiossa vallitsevin komponentti on yleensä lievästi deformoitunut, gneissiytynyt syväkivi. Sen koostumus voi vaihdella tonaliittisesta granodioriittiseen ja graniittiseen ja usein se reunaosissaan vaihettuu pegmatiitiksi. Paikoin saattaa olla nähtävissä rinnakkaisia faaseja. Vanhin faasi on yleensä tonaliittinen ja se on voimakkaimmin gneissiytynyt. Sitä epämääräisesti leikkaavana on granodioriittinen faasi, joka vaihettuu paikoin graniittiseksi ja edelleen pegmatiitiksi. Kiillegneissin/suonigneissin /migmatiitin osuus vaihtelee, mutta on yleensä melko vähäinen. Nuorimpana komponenttina on juonimaisia pegmatiittiosueita. Kiillegneissi biotiitti- melanosomisuoni pegmatiitti ja Kiillegneissi tonaliitti/granodioriitti/graniitti biotiitti-melanosomisuoni pegmatiitti. Nämä ovat muuten samanlaisia kuin edellä kuvatut assosiaatiot, mutta sisältävät lisäksi tummia pääosin biotiitista koostuvia melanosomiluiruja. Niiden paksuus vaihtelee muutamista millimetreistä muutamiin sentteihin ja voi yltää parhaimmillaan kymmeniinkin sentteihin. Tyypillisesti niitä esiintyy kiillegneissin ja neosomisen pegmatiitin kontaktissa. Ne ovat muuta kiveä heikompaa ja siksi rakoilu ja haarniskapinnat ovat usein keskittyneet niihin.

10 Liitteessä 5 tunnelilinjan kivilajikartalla on esitetty vain pääkivilajiseurueiden levinneisyys. Kiillegneissi pegmatiitti seurue on merkitty sinisellä värillä ja kiillegneissi granodioriitti pegmatiitti seurue vastaavasti vaaleanpunaisella. Pegmatiitin määrää ei ole esitetty, vaikka se voi monin paikoin olla hyvinkin runsas etenkin kiillegneissi pegmatiitti seurueen tapauksessa. Myös melanosomisuonten esiintyminen on selkeämpi jättää pois kartalta tässä mittakaavassa. Muutamien pienialaisten kivilajien esiintymisalueet on merkitty omilla väreillään. Karbonaattikivien ja wollastoniittikiven pääasiallinen esiintymisalue on merkitty keltaisella, diopsidikarren vaaleanvihreällä ja kvartsiporfyyri tummanpunaisella. Tektonisista mittauksista vain liuskeisuus on merkitty kartalle. Sillä on kuvattu vallitsevaa läpikotaista liuskeisuutta, raitaisuutta ja migmatiitin suonituksen pääasiallista suuntausta. Kartta antaa tarkan kuvan kivilajien ja kivilajiseurueiden jakautumisesta vain ratalinjalla ja sen aivan välittömässä läheisyydessä, eikä siten ole tarkka koko kuvatun kaistan alueella. Siten erityisesti pienialaisten esiintymien, kuten karbonaatti- ja karsikivien, joidenkin juonikivien ja kapeiden jaksojen jatkeet kaukana tunnelilinjan ulkopuolella ovat vain tunnelilinjalta tehty ekstrapolointi koko kaistan leveydelle. Kontaktit on tunnelilinjan ulkopuolella piirretty varhaisempia kivilajien kulku- ja suuntaustietoja, topografiaa ja geofysikaalista aineistoa hyödyntäen. Lisäksi päällemerkintäsymboleilla on kuvattu joitakin pieniä, mutta mielenkiintoisia paikallisia esiitymiä, kuten kapeita diabaasi- ja kvartsiporfyyrijuonia, sekä kvartsikideonkaloita. 4.3 Muuttuminen Rapautuminen Silmämääräisesti arvioiden kivet alueella ovat jokseenkin rapautumattomia, joskin kaoliini- ja savitäytteisiä rakoja esiintyy siellä täällä. Varsinainen rapautuminen on keskittynyt tektonisten liikuntojen heikentämiin kiviin ja heikkousvyöhykkeisiin ja on monin paikoin voimakasta, jopa läpikotaista. Myraksen ruhjeessa rapautuminen on voimakkainta ja laaja-alaisinta. Siinä on eri asteisesti rapautuneita osa-alueita. Heikointa astetta edustavat savitäytteiset raot ja rakovyöhykkeet. Sitten ovat runsassaviset, voimakkaasti silppuuntuneet ja myloniittiutuneet rako- ja hiertovyöhykkeet ja lopulta läpikotaisin saveksi rapautuneet osat. Eri kivilajit tai seoskivilajien erikoostumuksiset komponentit ovat vastustaneet rapautumista eri lailla. Kiillegneissit ja migmatiittien melanosomit ja mesosomit (tummemmat osat) ovat saattaneet rapautua läpikotaisesti, kun taas graniitit ja migmatiittien pegmatiittiset neosomit ovat saattaneet säilyä samassa ympäristössä vain vähäisin muutoksin. Korppukivet ja kvartsikideonkalot Siellä täällä graniittisten ja pegmatiittisten kivien yhteydessä on pienialaisia korppukiviesiintymiä. Ne ovat vaihettuvarajaisia. Terveeseen tai lujaan kiveen ilmaantuu ensin lievää rapautumista tai raerajoja pitkin etenevää heikkenemistä. Ilmiö voimistuu ja kivessä tapahtuu mineraalien selektiivistä liukenemista ja jonkin verran myös uudelleenkiteytymistä, mikä puolestaan hiukan tasapainottaa kiven heikkenemistä. Varsinaisessa korppukivessä kvartsi on liuennut ja kulkeutunut pois kivestä ja jäljelle on jäänyt hohkainen, pieniä onteloita sisältävä kalimaasälpävaltainen, melko hapero kivi. Kalimaasälpä vaikuttaa paikoin uudelleenkiteytyneeltä ja sitoo yhteen tai lujittaa hohkaista rakennetta. Samalla on syntynyt omamuotoisia kalimaasälpä kidepäitä pikkuonteloihin päin.

11 Siellä täällä on tavattu pienehköjä, muutaman kymmenen cm:n läpimittaisia onkaloita, joiden seinämiin on kasvanut kauniin omamuotoisia kvartsikiteitä. Parhaimmillaan ne muodostavat kauniita sikeröitä ja ontelomaisia geoideja tai putkimaisia onkalomuodostumia, joiden seinämissä kiteet ovat löyhästi kiinni. Kvartsikiteet niissä ovat enimmäkseen väritöntä kirkasta vuorikristallia. Kiteet ovat yleensä melko lyhyitä ja ohuita. Suurimmat tavatut ovat noin 3 cm pitkiä ja noin 1,5 cm paksuja. Ontelot ovat yleensä rikkoutuneen ja kvartsiutuneen pegmatiitin yhteydessä. Siellä täällä on myös kvartsitäytteisiä rakojuonia, joiden asu näyttää hammastenkiristelyä muistuttavalta irvistykseltä, kun kiteet ovat täyttäneet raon kokonaan. Näiden kvartsikideonkaloiden ja juonten kvartsi saattaa olla kulkeutunut korppukiviesiintymistä ja siten olla kytköksissä niiden syntyprosessiin. 5 TEKTONIIKKA Suprakrustiset kivet, kuten kiillegneissi ja kvartsi-maasälpägneissi ovat yleensä voimakkaasti suuntautuneita ja liuskeisia. Migmatiittinen suonitus, varsinkin vanhimmat faasit, noudattavat tätä samaa suuntausta. Liuskeisuuden, suonituksen ja raitaisuuden kulku on yleensä aaltoilevaa ja yleissuunnaltaan koillinen vaihdellen pohjoiskoillisesta itäkoilliseen (Liite 5). Kaateet ovat yleensä jyrkkiä ja suunta on joko kaakkoon tai luoteeseen. Liuskeisuus ja varhainen suonitus ovat edelleen poimuttuneet, jolloin monin paikoin esiintyy sykkyräisiä osueita tai vyöhykkeitä ja suuntauksessa on paikallista vaihtelua. Tämä poimutus on luonteeltaan epäsymmetristä ja duktiilia. Poimutuksen kätisyys vaihtelee, mutta akselitasot noudattavat pääpiirteissään liuskeisuuden ja suonituksen kulkua. Voimakkaimmin nämä tektoniset piirteet näkyvät kiillegneissi pegmatiitti-assosiaation vallitsemilla alueilla. Kiillegneissi tonaliitti/granodioriitti/graniitti pegmatiitti-assosiaatioissa tektoniset piirteet näkyvät voimakkaina yleensä vain paleosomigeisseissä ja paikoin pienialaisesti vanhimpien tai mafisempien syväkivikomponenttien yhteydessä. Varsinkin assosiaation tonaliittiset ja paikoin myös granodioriittiset osat ovat voimakkaasti gneissiytyneitä ja suuntautuneita, kun taas pääosa granodioriittisesta ja graniittisesta komponentista on käyttäytynyt plastisemmin ja homogenoitunut niin, että vanhat rakenteet ovat enää haamumaisesti, jos ollenkaan, näkyvissä. Myöhempien deformaatiovaiheiden vaikutus on ollut melko vähäinen. Niiden aikana kiveen on syntynyt ja tunkeutunut uutta pegmatiittista ainesta muodostamaan suonia ja leikkaavia juonia, mutta muuten ne ovat yleensä vain jonkin verran muokanneet vanhempia rakenteita. On syntynyt avointa poimutusta, vanhat rakenteet ovat tiukentuneet ja vääntyneet uuteen suuntaan ja paikoin on syntynyt duktiileja hiertosaumoja ja heikkousvyöhykkeitä, kuten Vuosaaren Korson pitkä ja monivaiheinen hiertovyöhyke.

12 6 SIIRROSRAKENTEET JA HEIKKOUSVYÖHYKKEET 6.1 Siirroskivien kartoitus Savion rautatietunnelissa Siirroksiksi kutsutaan geologiassa tasomaisia pintoja, joita pitkin kalliossa on tapahtunut liikuntoja. Siirroskiveä on syntynyt siihen vyöhykkeeseen, mihin muodonmuutos on kohdistunut aiheuttaen muutoksia kiven alkuperäiseen rakenteeseen, mikä ilmenee etenkin raekoon pienenemisenä joko duktiilissa tai hauraassa tilassa. Duktiilissa tilassa kivi ei ole menettänyt koheesiotaan. Hauraassa se sen sijaan on rikkoutunut, mutta saattanut kuitenkin iskostua myöhemmin eheäksi. Monesti myöhemmät liikunnot keskittyvät entisiin siirroksiin ja syntyy monivaiheisia rakenteita. Usein myöhemmät rapautumisprosessit ovat heikentäneet näitä rakenteita entisestään. Etenkin voimakkaasti rikkoutuneita ja rapautuneita siirroksia kutsutaan kalliorakentamisen yhteydessä heikkousvyöhykkeiksi. Maastokartoituksessa on yleensä käytetty siirrosten geologista luokittelua (Taulukko 6.1), mikä perustuu siirroskiven rakenteeseen, mikä puolestaan on riippuvainen syntyolosuhteista (mm. paine, lämpötila, fluidipitoisuus). Maastossa hauraimmat siirroskivet ovat useimmin heikkoina rapautuneet ja kulkeutuneet pois ja loputkin ovat painanteissa irtomaiden peitossa, joten niitä tavataan melko harvoin. Tunnelissa pystyttiin hauraita rakenteita havainnoimaan huomattavasti enemmän kuin maastossa yleensä. Voimakkaasti rapautuneissa siirroksissa siirroksen alkuperäinen geologinen rakenne ei kuitenkaan ole näkyvissä, minkä takia rapautuneet kalliosaviset vyöhykkeet on tässä merkitty luokkaan, mitä maastokartoituksessa ei ole käytetty. Toisaalta myös tunnelissa osa merkittävistäkin siirroksista on voinut jäädä havaitsematta, koska rikkonaisina kohdat on täytynyt lujittaa ja betonoida ennen kuin kartoittajat ovat päässeet paikalle. Taulukko 6.1. Taulukko raportista Pajunen ja muut 2002a. Siirroskivien rakenteellinen luokittelu. Luokitteluperusteina ovat rakenteen suuntaus, tektoninen virtausrakenne, hienontuneen perusmassan ja fragmenttien määräsuhde sekä kiven kohesiivisuus. Suuntaus Suuntautuneet Suuntautumattomat Siirrosrakenne Perusmassan ja porfyroklastien/fragmenttien suhde Koheesio 1 gneissi - perusmassa uudelleenkiteytynyt lähtökiven raekokoon _tai yli 2 blastomyloniitti silmägneissi - perusmassan raekoko > 0.5 mm, porfyroklasteja, tai porfyroblasteja 3 proto- ja ortomyloniitti - porfyroklasteja > 10 %, perusmassan raekoko < 0.5 mm 4 ultramyloniitti - porfyroklasteja < 10 %, 5 pseudotakyliitti - lasia t. uudelleenkiteytynyttä lasia 6 breksia - fragmentteja > 30 % hienossa perusmassassa 7 mikrobreksia - fragmentteja < 30 % 8 siirrosbreksia - kulmikkaita fragmentteja > 30 % hienossa _perusmassassa 9 (siirrosvaha) - fragmentteja < 30 %. Voi olla myös suuntautunutta ja gouge fragmentit linssimäisiä Kohesiiviset Ei-koh.

13 Siirroksista mitattiin tason suunta ja mahdollisen hiertoviivauksen ja liikkeen suunnat. Siirroskiviä luokiteltiin ja kuvattiin mahdollisuuksien mukaan. Havaintoja tehtiin tunnelista yhteensä 196 kpl (Kuva 6.1.). Lisäksi jotkut rakohavainnoiksi merkityt, 69 kpl, olivat selostuksen mukaan tulkittavissa myös rakosiirroksiksi. Erilaisten siirrosten jakauma on esitetty Taulukossa 6.2. Hiertoviivauksia mitattiin yhteensä 82 kpl ja liikesuuntia 38 kpl. Kuva 6.1. Kaikki siirroshavainnot. Mustat viivat kuvaavat siirrosten kulkusuuntaa ja väkänen osoittaa kaateen suuntaan. Kartoittamatta jääneet alueet erottuvat ilman havaintopisteitä olevina alueina, eikä niissä olevista rakenteista ole tietoa.

14 Taulukko 6.2. Eri tyyppisten siirrosten jakauma tunnelissa. Luvuissa on mukana selkeät siirrokset, joista on pystytty mittaamaan suunta. Mukaan ei ole laskettu rikkonaisia ja muuttuneita alueita, joista ei ole havaittu tasomaista rakennetta. Duktiilit Myloniitit 15 Semiduktiilit Semiduktiilit ja tummat saumat 11 Hauraat (+-kloriittipintaiset tasot, joista osa edustaa semiduktiileita rakenteita) Breksiat (iskostuneita) 34 Siirrosbreksiat (irtonaisia), siirrosvaha 22 Rakosiirrokset 40 (+-haarniskapinnat joista osa tod. näk. rakosiirroksia 69 mutta osa voi olla semiduktiilienkin rakenteiden tasopintoja) Savi, rapaumat Alkuperäinen siirrosrakenne rapautunut 18 Luokittelematon Siirrosrakenne ei tulkittavissa tai epäselvä merkintä 23 Tunneli sijaitsee alueella, josta on tehty rakennettavuusmalli vuonna 2002 (Pajunen ja muut 2002 a ja b). Mallissa on esitetty heikkousvyöhykkeet, jotka on arvioitu maastohavaintojen, topografisen aineiston sekä geofysikaalisten aineistojen perusteella. Heikkousvyöhykkeistä on tehty geologinen luokitus ja siihen pohjautuen rakennettavuusluokitus. Siirrosten rakenteisiin ja tulkintaan on perehdytty myöhemmin vielä laajemmalla alueella (Elminen ja muut, tekeillä). Siirroksia on tässä raportissa tarkasteltu osittain näiden tutkimusten valossa. 44 6.2 Duktiilit siirrokset Kaikki myloniittihavainnot liittyvät kuuteen NE-SW-suuntaiseen siirrosvyöhykkeeseen, jotka erottuvat sekä topografisessa että aeromagneettisessa aineistossa. Rakenteita on kuvattu ja tulkittu aiemmin rakennettavuusmallissa ja artikkelissa Fault structures in Helsinki area (Elminen ja muut, tekeillä). Siirrokset sijaitsevat pohjoisesta lähtien Leppäkorvessa, Jokivarressa, Myraksensuosta pohjoiseen 500 m, Myraksensuolla, Kaskelassa kaksi kohtaa ja Länsisalmessa muutama kohta (Kuva 6.2). Havainnot ovat 7 cm- 4 m leveistä myloniiteista. Useimmissa kohdin siirrokset ovat uudelleen aktivoituneita. Vain kahdessa kohteessa (Kaskela N, 80 cm levyinen siirros ja Myraksen N-puoli, 10 cm levyinen siirros) ei esiinny uudelleen aktivoitumista ja myloniitti on ehjää. Kyseiset myloniitit liittyvät kallioperämme duktiilin kehityksen myöhäisvaiheisiin, D H - deformaatioon (Pajunen ja muut tekeillä). Liuskeisuuden kulun voi paikoin todeta kääntyvän koillis-lounaisesta pohjois-eteläisemmäksi ja liuskettumisen voimakkuuden kasvavan ennen varsinaista myloniittia, mihin muodonmuutos on kohdistunut kaikkein voimakkaimmin. Kahdesta suurimmasta vyöhykkeestä toisessa (Myras) oli havaittavissa maastossakin tavatut myloniittiset vasenkätiset ja itä-puolen liikettä ylöspäin osoittavat rakenteet, toisessa alue oli betonoitu ennen kartoittajien paikalle pääsyä. Suurina vyöhykkeinä niissä on tapahtunut myöhemmin liikuntoja myös hauraassa tilassa ja eri suuntaisissa jännityskentissä.

Kuva 6.2. Kaikki myloniitit liittyvät suunnilleen koillis-lounassuuntaisiin siirrosvyöhykkeisiin. Siirrokset sijaitsevat pohjoisesta lähtien 1 Leppäkorvessa, 2 Jokivarressa, 3 Myraksensuolla, 4 Kaskelassa ja 5 Länsisalmessa. 15

16 Myloniittien esiintyminen oli odotusten mukaista. Niiden vähäisyys siirrosvyöhykkeissä oli kuitenkin yllättävää, koska olisi voinut olettaa, että kilometrien pituisissa vyöhykkeissä esiintyisi leveämmälti myloniittisia kohtia. On tietysti mahdollista että osa rakenteista on jäänyt betonoinnin alle. Havainto on joka tapauksessa tärkeä rakenteiden ennustusmenetelmiä kehitettäessä. Myraksen ruhjeen varhaisimmat rakenteet edustavat edellä kuvattua duktiilia vaihetta. Tiivis ja kova myloniitti on myös haurasta ja on pilkkoutunut myöhemmissä liikunnoissa kiilamaisiksi kappaleiksi ja paikoin jauhautunut kalliosaveksi. Lisäksi Myraksen ruhjealueella myloniittia leikkaavat nuoremmat NW- ja N-S- suuntaiset hauraat siirrokset heikentäen ja laajentaen rikkonaista aluetta entisestään. 6.3 E-W-suuntaiset ennustetut heikkousvyöhykkeet Alueilla, joilla oli rakennettavuusmallissa arveltu olevan E-W-suuntaisia siirroksia, ei esiintynyt duktiileita eikä hauraitakaan siirrosrakenteita, mutta E-W-suuntaisia rakohavaintoja sitä vastoin runsaasti. Rakenteiden tulkinta vaatii lisää tarkastelua ja maastokäyntejä. 6.4 Kloriittisiirrokset ja semiduktiilit siirrokset Alueella esiintyvät kloriittitäytteiset siirrokset ovat suurin piirtein 1-10 mm leveitä saumoja, joilla saattaa olla erilainen alkuperä. Havainnot keskittyvät selvästi neljälle eri alueelle. Ne esiintyvät 500m 1 km laajuisilla alueilla, jotka ovat pohjoisesta lähtien: Leppäkorpi, Kuusijärvi, Kaskela, Länsisalmi (Kuva 6.3). Siirrostasojen suunnat vaihtelevat eri alueilla mutta ovat kuitenkin jokseenkin yhtenäisiä samassa kohteessa. Maastohavaintoja tehtäessä Länsisalmen rakenteiden on tulkittu olevan myloniittivyöhykkeen retrogradisen kehitysvaiheen käänteissiirrosylityöntörakenteita. Saattaa olla, että muutkin kohteet liittyvät duktiileihin-semiduktiileihin suuriin vyöhykkeisiin. Todennäköisesti ne liittyvät voimakkaaseen fluiditoimintaan näillä alueilla. Joidenkin kloriittivyöhykkeiden lähellä oli betonoituja kohtia ja muuttumisilmiöitä. Kivilajilla ei ollut merkitystä kloriittisiirrosten esiintymisessä. Semiduktiileiksi tulkitut siirrokset näyttävät esiintyvän nk. tummien saumojen (= kapea määrittämätön, useimmiten luultavasti kvartsitäytteinen siirros) ja kloriittisten siirrosten ja/ tai myloniittien lähettyvillä. Semiduktiileilla siirroksilla, kloriittisiirroksilla ja myloniiteilla onkin todennäköisesti osittaisia yhteyksiä keskenään. Kuusijärven kloriittisiirrosten lähettyviltä ei ole semiduktiileja tai duktiileja havaintoja. Kutakin kohdetta täytyy vielä selvitellä erikseen.

Kuva 6.3. Kloriittisia siirroksia esiintyy kartoitusaineistossa neljällä alueella: 1 Leppäkorpi, 2 Kuusijärvi, 3 Kaskela, 4 Länsisalmi. 17

18 6.5 Hauraat siirrokset Hauraista siirroksista tehtiin yhteensä 218 havaintoa (Kuva 6.4.A). Tarkasteltaessa kaikkia mittaushavaintoja suuntadiagrammissa erottuu NNE-SSW ja NW-SE-suuntaiset ryhmät, jotka ovat jyrkkäkaateisia (65-90 ) sekä ryhmät, joissa on loivemmat kaateet (25-60 ) suunnilleen länteen ja itään (Kuva 6.5.). Mainittujen suuntien yhtenäisyys viittaa rakenteiden yhteiseen alkuperään. NW- ja NNE-suuntaisten siirrosten on tulkittu syntyneen tektonisissa tapahtumissa, joihin liittyy myös kallioperän myöhäisimpien rapakivigraniittien tunkeutuminen kuoreen (Elminen ja muut, tekeillä). Karttakuvassa koillis- ja kaakkoissuuntaiset siirrokset sijoittuvat samansuuntaisten maastopainanteiden tietämille (Kuva 6.4.B). Siirrosbreksioita (linssisilput ym. irtonaiset) esiintyi eniten koillis-lounassuuntaisina ja useita myös kaakko-luodesuuntaisina. Kuva 6.4. A ja B. A. Hauraat siirrosrakenteet. Kuvan mittakaavassa monet siirrosmerkinnät menevät päällekkäin ja kuva antaakin käsitystä lähinnä rakenteiden runsaudesta ja kirjavuudesta. B. NNE- ja NWsuuntaiset hauraat siirrokset, jotka diagrammikuvassa 6.5. erottuvat yhtenäisinä ryhminä. Pohjana korkeusmalli, jossa korkeammat alueet tummemmalla.

19 Kuva 6.5. Stereografinen projektio kaikista hauraista siirroksista (206 kpl). Siirrostasojen pintanavat ja keskimääräiset tasot alapalloprojektiossa. 1: NNE-SSW, kaade molemmin puolin, 2: NW-SE, kaade lounaaseen, 3 ja 4: loivat kaateet karkeasti itään ja länteen. Kiinteät breksiat olivat laadultaan melko epäyhtenäisiä. Länsisalmessa esiintyi mustia saumoja (hauraita, tarkemmin määrittelemättömiä) ja kloriittitäytteisiä breksioita, jotka olivat kaikki WNW-suuntaisia ja kaade pohjoiskoilliseen. Leppäkorvessa puolestaan havaittiin hematiitin värjäämiä mikrobreksiasaumoja, jotka olivat suunnilleen E-W-suuntaisia. Myraksen ruhjeen yhteydessä oli N-S-suuntaista kalsiitti-iskoksista breksiaa. Muut havainnot olivat satunnaisempia ja keskenään erilaisia.

20 7 RAKOILU Tunnelikartoituksessa rakoilu havainnoitiin yhtenä pääominaisuutena. Rakohavaintoja on melko runsaasti (608) ja melko tasaisesti koko linjan matkalta. Havainnot tehtiin rakosuunnittain, eli yksi havainto edustaa kaikkia ominaisuuksia, jotka on todettu paikallisesti yhdessä saman suuntaisten rakojen parvessa. Kartoituksessa muodostettiin yleiskuva rakoilun suuntien ja tiheyden vaihtelusta tunnelilinjalta (Kuva 7.1.). Päärakosuunnat mitattiin ja lomakkeelle hahmotettiin kuva rakogeometriasta havaintokohdittain. Rakotiheys laskettiin suuntien tiheysjärjestyksessä J1/J2/J3+1, (+satunnaisten määrä) numerosarjana lomakekuvaan. Näin ilmoitettiin samalla rakosuuntien lukumäärä, esim. 3/2/2+1 tarkoittaa, että J1:ssä rakotiheys on 3, jne. ja rakosuuntia on 3 + satunnaisia rakoja. Tiheysluokat muodostuivat siten, että: 1 = rakoväli yli 1 m 2 = rakoväli 1-0.3 m 3 = rakoväli 0.3-0.1 m. Tiheysluokkaa 3 tiheämpi rakoilu käsiteltiin rakoryhmänä. Lisäksi tutkittiin ja mitattiin rakoilua luonnehtivat erityispiirteet, esim. muuttuminen, haarniskapintaiset raot, rakotäytteet jne. Rakoryhmistä ja muista rakovyöhykkeistä kuvattiin rakenteen suunta, leveys ja sisäinen tiheys. Yksi rakohavainto kuvaa tiettyä tunnelilinjan jaksoa. Jaksojen pituudet vaihtelivat 5-10 metristä 25 metriin ja pientä eroa oli myös eri kartoittajien välillä. Lähes säännöllisesti rakohavainto tehtiin noin 50 metrin välein. 7.1 Rakosuunnat Rakosuuntien tarkastelua varten tunnelilinja jaettiin 19 osalinjaan käyttäen hyväksi "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin" hankkeessa muodostettua, maan pinnalta tulkittua heikkousvyöhykeverkostoa (Pajunen ja muut 2002a). Osalinjat rajattiin kallioperän selkeiden tektonisten rakenteiden ja kivilajiassosiaatiokontaktien avulla. Ajatuksena oli tutkia, miten rakosuunnat vaihtelevat erityyppisissä kivilaji- ja tektonisissa ympäristöissä. Rakohavainnot on esitetty kartalla 19 osalinjalla eri värein Liitteessä 6. Stereoploteilla esitetään mitatut rakosuunnat osalinjoittain koodattuna, esim. L2_1 tarkoittaa Tunneliurakka 2:n (TU2) 1. osalinjaa. Osalinjat koodattiin kartoituksen yhteydessä käytettyjen TU2-TU6 tunnusten mukaan, jotta niitä olisi helppo jälkikäteen verrata kartoitusaineistoon. Osalinjat eivät aivan noudata TUjakoa, sillä TU eli tunneliurakkarajat eivät ole geologisesti määritettyjä. TU4:n kohdalle osuu Myraksen ruhje, joka vaikutti kartoituksen luonteeseen. Keskeinen havainnointi kohdistui ruhjeeseen sen kalliorakentamisen suhteen merkittävän luonteen vuoksi.

21 Rakosuuntahavaintoja on tunnelin eri osalinjoilta vaihteleva määrä (4-92). Yleisimmin havaintoja on n. 30. Liitteessä 7 rakosuunnat esitetään ruusudiagrammeina osalinjoittain. Koko pääkaupunkiseudulla esiintyy yleisinä kuusi kallioperän rakosuuntaa: luode-kaakko (NW), lounas-koillinen (NE), pohjois-eteläinen (N-S), itä-läntinen (E-W) sekä etelälounas-pohjoiskoillinen (NNE) ja länsiluode-itäkaakko (WNW) (Pajunen ja muut 2002a). Nämä suunnat löytyvät myös Savion tunnelihavainnoista, mutta vaihtelevasti eri kohdissa tunnelilinjaa (Liite 7). NW-suunta on yleinen tunnelin eteläosassa, mutta pohjoisessa se on usein vähäisesti edustettuna. NW-suuntaiset raot ovat yleensä loivempia pohjoisessa kuin etelässä. NE-suuntaiset raot ovat tällä alueella usein kallioperän liuskeisuuden suuntaisia ja ne esiintyvät koko tunnelilinjalla lähes poikkeuksetta. N-S-suuntaisten rakojen vähäisyys TU4 ja TU5 kohdalla saattaa selittyä tunnelin suunnalla (N-S). E-W- suuntaisia rakoja on hyvin vaihtelevasti eri osalinjoilla. Jaksolla L6_1 pohjoisessa E-W-suunta on hyvin voimakas (havaintoja osalinjalta on yhteensä 92). NNEsuuntaisia rakoja on melko säännöllisesti koko tunnelilinjalla. NNE-rakoilusuunta yhtyy usein kallioperän pääliuskeisuussuuntaan. WNW-suunta esiintyy epäsäännöllisesti eri osissa tunnelilinjaa. Erisuuntaisia loivia rakoja on havaittu koko tunnelin matkalla ja vaakarakoja on myös melko säännöllisesti. 7.2 Rakotiheys Rakotiheys määritettiin havaintoa tehtäessä kolmen luokan perusteella: luokka 1 = rakoväli yli 1 m, luokka 2 = rakoväli 1-0.3 m ja luokka 3 = rakoväli 0.3-0.1 m. Kuvassa 7.1. esitetään rakotiheys rakosuunnittain eri värein. Luokka 3 eli tiheää rakoilua esiintyy yleisimmin WNWsuunnassa. Myös NE- ja N-S-suunnissa rakoilu on joskus tiheää. Tiheät rakoparvet muodostavat usein yhdensuuntaisia erillisiä vyöhykkeitä. Loivia - vaakoja tasoja tiheistä rakosuunnista on alle 10 %. Tiheissä rakosuunnissa on havaittu karbonaattitäytteisiä rakoja, haarniskapintaisia rakoja, rapautunutta savimurutäytettä, yksi N-S-suuntainen rakosiirros sekä joitakin pitkiä ja aaltoilevia rakoja. TU4:stä on hyvin vähän rakotiheysmittauksia.

22 Kuva 7.1. Rakotiheydet kulkusuunnittain. Vaalea väri kuvastaa harvaan rakoillutta rakosuuntaa ja tummaliila väri kuvastaa tiheästi rakoillutta rakosuuntaa. Rakosuunnat, joissa rakoväli on alle 0.1 m käsitellään rakoryhmänä. 7.3 Kallion laatua heikentäviä tekijöitä Kallion rakennettavuutta heikentävät erilaiset hiertymisen ja rapautumisen kautta syntyneet rikkonaisuusrakenteet, tiettyjen savimineraalien esiintyminen ja muuttuminen kalliossa ja hyvin tiheään rakoilleet ja heikkousvyöhykkeiksi kehittyneet epäjatkuvuuspinnat.

23 Rakoparvea tai -vyöhykettä, jossa rakotiheys on yli 10 rakoa metrillä käsiteltiin rakoryhmänä. Rakoryhmät esitetään karttakuvassa 7.2. Rakoryhmien muodostamien heikkousvyöhykkeiden sijaintia verrattiin "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin" hankkeessa muodostettuun heikkousvyöhykeverkostoon (Pajunen ja muut 2002a). Maanpinnalta tavattu tai tulkittu heikkousvyöhyke ei aina osu juuri rakovyöhykkeen kohdalle, mutta samansuuntaisia heikkousvyöhykkeitä sijoittuu lähistölle tai rakoryhmiä tunnelissa sijoittuu tulkittujen heikkousvyöhykkeiden jatkeille (Kuva 7.2.). Rakoryhmiä on kaikissa yleisissä rakosuunnissa (vrt. suunnat kappaleessa 7.1.) ja nuorempina ne leikkaavat pääliuskeisuussuuntaa. Noin neljäsosa rakoryhmistä on loivia (kaade alle 50 ). Joskus rakoryhmiä esiintyy paikallisesti yhdensuuntaisina vyöhykkeinä. Kuva 7.2. Rakoryhmät kulkusuunnan mukaan esitettynä. Rakoryhmien sijaintia verrattiin "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin" hankkeessa muodostettuun heikkousvyöhykeverkostoon (Pajunen ja muut 2002a), joka esitetään kuvassa tummansinisten viivojen muodostamana verkostona.

24 Haarniskapintaiset rakoparvet ovat myös ryhmittyneet paikallisesti samassa suunnassa (Kuva 7.3.). Runsaimmin haarniskarakoja on N-S- ja NNE-suunnissa. NNE-suunnassa nämä raot ovat usein yhdensuuntaisia liuskeisuustasojen kanssa. Maanpinnalta tulkittuun heikkousvyöhykeverkostoon verrattaessa muut suunnat, paitsi E-W tulevat hyvin esille. Loivia haarniskapintaisia rakoparvia on n. 10 % (kaade alle 50 ). Kuva 7.3. Haarniskapintaisia rakoja sisältävät rakoparvet kulkusuunnan mukaan esitettynä. Haarniskapintaisten rakojen sijantia verrattiin "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin" hankkeessa muodostettuun heikkousvyöhykeverkostoon (Pajunen ja muut 2002a), joka esitetään kuvassa sinivihreiden viivojen muodostamana verkostona.

25 Savitäytteiset rakoparvet (Kuva 7.4.) leikkaavat yleensä pääliuskeisuutta. Yleisimmät suunnat ovat N-S, NE ja E-W sekä vaaka-asentoinen. Lähes puolet havaituista savitäytteisistä raoista on loivia - vaakoja. Täytteenä raoissa on harmaata, vihertävää, vaaleanoranssia tai vaaleaa savimineraaliseosta, smektiittiä tai valkoista savimurua. Savitäytteiset rakosuunnat ovat tulleet melko hyvin esille maanpinnalta tulkitussa heikkousvyöhykeverkostossa (Pajunen ja muut 2002a). Kuva 7.4. Savitäytteisiä rakoja sisältävät rakoparvet kulkusuunnan mukaan esitettynä.

26 Rakopintojen muuttumista tai kiven rapautumista on havaittu pääasiassa tunnelilinjan eteläosassa ja pohjoisosassa (Kuva 7.5.). Yleisin muuttumistuote on Fe-pigmentti (hematiitti) rakopinnalla. Muutamassa kohdassa tunnelia on havaittu rapautunut vyöhyke tai kivi on hioutunut muruksi. Muuttumis/rapautumissuunnat leikkaavat yleensä pääliuskeisuutta ja niitä esiintyy paikallisesti samansuuntaisina ryhminä. Yleisimmät suunnat ovat NW, NE, N-S ja E-W. Kuva 7.5. Eri tavoin muuttuneita rakoja sisältävät rakoparvet kulkusuunnan mukaan esitettynä.

27 7.4 Rakennusgeologisen kartoituksen rikkonaisten rakenteiden suuntien vertailu GTK:n havaintoihin Pöyry Infra Oy:n rakennusgeologista kartoitusta Savion tunnelissa teki geologi Piri Harju samanaikaisesti GTK:n kartoituksen kanssa. Rakennusgeologisen kartoituksen tuloksista poimittiin rikkonaiset rakenteet kartoitusten vertailua varten seuraavin perustein: - kalliolaatu on RiIII-IV - RQD on < 50 - rakenteesta vuotaa vettä (ei noteerattu, jos vettä tippui). Näiden kahden kartoituksen havaintoja verrattiin TU-jaksoittain. Selvitettiin, mitä ominaisuuksia rakennusgeologisen kartoituksen (P. Harju) rikkonaisuusrakenteiden kohdalla GTK:n kartoituksessa on havaittu. TU2:n jaksolla on rikkonaisuuden kohdalla rakoryhmiä, esim. 30 cm leveä rapaumavyöhyke, silppua ja rapautumaa, Fe-pigmenttipintaisia rakoparvia, haarniskapintaisia rakoja, vesivuotoa, vaakarakoilua, jossa savimurua ja vyöhyke, jossa liuskeisuus, raot, kivilajikontakti ja haarniskapinta yhtyvät. TU3:lla rikkonaisuusrakenteissa on rakoryhmiä sisältäen epidootti- ja kvartsitäytteisiä rakoja, haarniskapintoja, savea ja kivimurskaa ja -silppua, smektiittiä ja NW-suuntainen rakosiirros. TU4:llä on rikkonaisuuden kohdalla rakoryhmiä, karbonaatti-, savi- ja smektiittitäytteisiä rakoja, N-S-suuntainen rakosiirros ja haarniskarakoja NNE- ja NNW-suunnissa. TU5:lla rikkonaiset vyöhykkeet sisältävät haarniskapintaisia rakoparvia, kloriitti-, karbonaatti- ja savitäytteisiä rakoja, rakoryhmiä ja Fe-pigmenttipintaisia rakoja. TU6:lla on savitäytteisiä rakoparvia ja kloriittipintaisia rakoja rakennusgeologisen kartoituksen (P. Harju) rikkonaisuusrakenteissa. 8 LOPUKSI Tämä raportti on Vuosaaren tunnelista GTK:n toimesta kootun aineiston kuvaus sisältäen ainoastaan alustavaa aineistojen analyysiä. Koottu aineisto on ainutlaatuinen, sillä se on kerätty samoin menetelmin, joskin sovellettuna tunnelimiljööseen, kuin pääkaupunkialueella toteutetuissa taajamahankkeissa. Havaintojen syvällisempään korrelointiin maanpäällisten aineistojen kanssa on olemassa erinomaiset mahdollisuudet poikkeuksellisen pitkältä ja lähes katkeamattomalta profiililta, joka on likimain kotisuorassa alueen litologisten yksiköiden ja tektonisten rakenteiden kulkua vastaan. Pääkaupunkialueella toteutetuissa sovellustutkimushankkeissa (Pajunen ja muut 2002a ja b, Wennerström ja muut 2006 sekä Pajunen, ed., tekeillä; sisältää useita teemaan liittyviä artikkeleita) on pyritty selvittämään kallioperän hyödyntämiselle oleellisten geologisten rakenteiden asemaa, systematiikkaa ja niiden kehittymisen lainalaisuuksia. Kallioperän duktiilin svekofennisen

28 kehityksen osalta tällaista tutkimusta on tehty jo pitkään, mutta esimerkiksi kalliorakentamisen kannalta merkityksellisten hauraiden rakenteiden syvällisempi tutkimus on Suomessa vasta alkuaskelillaan. Pääkaupunkialueen ja Porin alueella toteutettavan GeoSatakunta-hankkeen tutkimuksissa on todettu, että myös hauraat rakenteet ovat merkittäviltä osin kehittyneet jo svekofennisen orogenian aikana Näin ollen onkin ymmärrettävää, että svekofenniset duktiilit tapahtumat ovat ohjailleet myös nuorempien, post-svekofennisten semihauraiden ja hauraiden rakenteiden, siirrosten ja rakoilun, syntyä ja asemaa. Tässä projektissa kootun aineiston perusteellisempi analyysi valottaisi lisää näitä geologisesti merkittäviä yhteyksiä. Esimerkkinä mainittakoon nuori rakoasemassa oleva hiekkakivi, joka kielii nuorien siirrosten ja niiden yllä olleen metamorfoitumattoman kallioperän rakenteellisesta yhteydestä. Niin duktiilien kuin hauraidenkin rakenteiden synnyn aikaiset kallioperän jännitystilat heijastuvat syntyneiden rakenteiden kinemaattisessa systematiikassa. Niin varhaisissa svekofennisissa kuin nuoremmissakin tektonisissa tapahtumissa on havaintojemme (Pajunen ja muut, tekeillä ja Elminen ja muut, tekeillä) mukaan vinopuristuskentässä kehittyneet puristus- ja tensiorakenteet merkittäviä. Tämän kinemaattisen kuvion selventäminen edelleen ja sen mahdollisimman perusteellinen ymmärtäminen ovat kallioperän heikkousvyöhykkeiden luotettavamman ennustamisen perustekijöitä. Syntyneiden hauraiden rakenteiden asema nykykallioperässä on avainasemassa tehtäessä jännitystila-analyysejä nykystressikentässä; ts. missä ovat tensiorakenteet/-alueet tai puristusalueet/rakenteet. Tämä projekti tuo tähän tutkimukseen mahdollisuuden selvitellä kinemaattista kuviota määritteleviä tekijöitä myös kolmiulotteisesti. Apuna näissä analyyseissä ovat myös geofysikaaliset aineistot, jotka luotaavat kallioperän rakennetta syvemmälle ollen yhdistävänä tekijänä pinta- ja tunneliaineistojen välillä. Kallioperän ominaisuuksien yhtenäinen luokittelu sovellustarkoituksiin on ollut ongelmallista. Meidän kallioperässämme tähän on syynä kallioperämme moninaisuus niin kehityksensä, litologiansa kuin rakenteidensakin suhteen. Kerätty aineisto lisää osaltaan mahdollisuuksia jatkaa kehitystyötä kalliorakentajien ja geologien samoista rakenteista tekemien havaintojen ja luokittelun vertailun kautta. Yhteenvetona voidaan todeta, että kallioperän rakenteiden selvitystyö sovellussektorilla hyödynnettäväksi on lähtenyt viime vuosina hyvin käyntiin ja tämän projektin aineistojen jatkoanalyysi tulisi olemaan siihen merkittävänä lisänä. Projektiin osallistuneet toivovat yhteistyön tällä saralla jatkuvan. KIITOKSET Kiitämme VUOLI-projektia Savion rautatietunnelin kartoitusmahdollisuuden järjestämisestä ja Pöyry Infra Oy:tä ja erityisesti Piri Harjua käytännön järjestelyistä. Kiitokset myös urakoitsijoille myötämielisestä suhtautumisesta ylimääräiseen väkeen tunnelissa. Tunnelikartoitukseen osallistui myös Aimo Kuivamäki GTK:sta.

29 KIRJALLISUUSLUETTELO Elminen, T., Airo, M.-L., Niemelä, R., Pajunen, M., Vaarma, Wasenius, P. and Wennerström, M., tekeillä. Fault structures in Helsinki area, Southern Finland. Teoksessa: Pajunen, M.(ed) Tectonic evolution of the Svecofennian crust in southern Finland a basis for technical characterization of bedrock properties. Geological Survey of Finland, Special Paper. Pajunen, M., Airo, M.-L., Elminen, T., Niemelä, R., Salmelainen, J., Vaarma, M., Wasenius, P. ja Wennerström, M. 2002a. Raportti I. Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin, Menetelmäkehitys ja ohjeistus. Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin - projekti. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Raportti K.21.42/2002/5. 95 s. 5 liitettä. Pajunen, M., Airo, M.-L., Elminen, T., Niemelä, R., Salmelainen, J., Vaarma, M., Wasenius, P. ja Wennerström, M. 2002b. Kallioperän rakennettavuuskartta 1 : 50 000 - Espoo, Helsinki, Vantaa. Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin - projekti. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Julkaisematon kartta K.21.42/2002/7. Pajunen, M., Airo, M.-L., Elminen, T., Mänttäri, I., Niemelä, R., Vaarma, M., Wasenius, P. and Wennerström, M., tekeillä. Tectonic evolution of Svecofennian crust in southern Finland. Teoksessa: Pajunen, M.(ed) Tectonic evolution of the Svecofennian crust in southern Finland a basis for technical characterization of bedrock properties. Geological Survey of Finland, Special Paper. Pajunen, M. (ed), tekeillä. Tectonic evolution of the Svecofennian crust in southern Finland a basis for technical characterization of bedrock properties. Geological Survey of Finland, Special Paper. Wennerström M., Airo, M.-L., Elminen, Gönholm, S., Pajunen, M., Vaarma, M. ja Wasenius, P. 2006. Helsingin seudun taajamakartoitus. Geologian tutkimuskeskus (GTK), Loppuraportti, Arkistoraportti K 21.42/2006/6. Espoo. 90 s. + 13 liites.

Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU2 4594 KGN/TON-GN TU-2-46205A MAV 8.11.2005 46205 TU2 4594 SUONI-GN PG-punertav neos,kgn/ton-gn paleos TU-2-46205B MAV 8.11.2005 46205 TU2 4594 SUONI-GN vaalea neos-valtainen ryynimäinen, kgn-melanos TU-2-46205C MAV 8.11.2005 46205 TU2 4609 TON-GN/KGN? ja vähän PG-suonia Kivi mahd voim hiert TON-Gn tai KGN? MAV 8.11.2005 4634 46190 TU2 4609 Vaihettuva MAV 8.11.2005 46190 TU2 4626 KGN/TON-GN voim suunt,k,tumman-harmaa TU-2-46173 MAV 8.11.2005 46173 TU2 4634 GRDR-GN, KGN/Ton.gn, PG Kivi vaihettuu PG-rikkaammaksi ja GRDR-GN-tyyppiseksi. GRDR-GN>85%, PG-suonia < 10%, KGNjuomuja MAV 8.11.2005 4654 46165 ja raitoja < 5% TU2 4634 Vaihettuva MAV 8.11.2005 46165 TU2 4654 Vaihettuva MAV 8.11.2005 46145 TU2 4669 Vaihettuva MAV 8.11.2005 46130 TU2 4689 GRDR-GN ja PG PG suonina ja juonina. Paik suoniverkkona, yl konf ja paik tiukkaa litistymäpoimutusta MAV 18.11.2005 4706 46110 TU2 4689 Vaihettuva MAV 18.11.2005 46110 TU2 4706 Vaihettuva MAV 18.11.2005 46093 TU2 4784 GRDR-GN ja PG ja KGN ja BT-melanosomiluiruja PG ruhjeista ja vähän helsinkiittimäistä. Bt-melanosomiluirukontakteissa es HP, kaareilevat MAV 18.11.2005 4799 46015 kontakteissa ja paikoin lisäksi tummaa KGN/Ton-Gn osueina TU2 4784 Vaihettuva MAV 18.11.2005 46015 TU2 4789 graniitti-kgn-migmatiitti isoja lohkeamisia S-suunt kiillepintoja pitkin, aaltoilevia. Seinämän suunt. THE 9.11.2005 46010 TU2 4799 KGN ja GRDR-GN ja PG ja BT-melanosomijuomuja Voim suunt Gn-valtainen, PG-juonissa voim ruhjeisuutta, FeH-RT punaa, MAV 18.11.2005 4839 46000 ja-luiruja TU2 4799 Vaihettuva MAV 18.11.2005 46000 TU2 4813 GRDR-GN -osue ja PG-J. Kontakteissa BT-melanos ja hiertymiä MAV 18.11.2005 Ks. muistiinpanot 4819 45986 TU2 4839 GRDR-GN ja PG ja KGN ja vähän BTmelanosomiluiruja kontakteissa GRDR-GN 80-90%, PG < 10%, KGN ja BT-melanosomiluirut ja osueet < 10-5 %. PG:ssa helsinkiittimäistä FeH-breksiaa. Bt-juomuja es myös loivissa raoissa. HP:t yl BT-melanosomiluiruissa. MAV 18.11.2005 5069 45960 TU2 4839 Vaihettuva MAV 18.11.2005 45960 TU2 4867 SUONI-GN GR-neos vaalea punertava kv-rikas,melanos karkea bt-liuske TU-2-45932 MAV 18.11.2005 45932 TU2 4967 GR-GRDR-GN k-r,voim sut,punakirjava TU-2-45832 MAV 18.11.2005 45832 TU2 5002 GRDR-GN k-r,sut,sis karb-täytt raon TU-2-45797A MAV 18.11.2005 45797 TU2 5002 GRDR-GN+KARB-TÄYTT-RAKO #rako=1,5cm,sis FeH TU-2-45797B MAV 18.11.2005 45797 TU2 5002 KARB-FeH-raontäyte TU-2-45797C MAV 18.11.2005 45797 TU2 5014 GR PG-sukuinen,het,punaviol-harmaankirjava TU-2-45785 MAV 45785 TU2 5069 KGN ja BT-melanosomi-Gn ja GRDR_GN ja PG Migmatiittista. Tummien kivien osuus noin 50%. Grdr-gn osueina. Pg suonina ja juonina. HP:t yleisiä melanosomeissa ja melanosomi-kontakteissa. Grgn ja Grdr-gn paikoin silmä-gn-rakenteisia, voim suunt.välillä 45690-45660 Grdr:n osuus vähäinen MAV 18.11.2005 5159 45730 TU2 5072 BT-SV(?)-GN sis hiertosauman ja kv-j(//s) TU-2-45727 MAV 18.11.2005 45727 TU2 5101 GNGR voim suunt,k-r,silmägn-tyyppiä TU-2-45698 MAV 18.11.2005 45698 TU2 5109 kivi eheää MHW 1.6.2005 45690 TU2 5148 GR isokiteinen,karkeaporfyyrinen,vaalea TU-2-45651 MAV 1.6.2005 45651 TU2 5151 KGN raitainen(i-vulk?) TU-2-45648A MAV 1.6.2005 45648 TU2 5151 SUONI-GN GR valkea(vrt 45625),raitainen(i-vulk?)-paleos TU-2-45648B MAV 1.6.2005 45648 TU2 5159 KGN ja GR Punertavaa migmatiiittista. Paleosomi - melanosomi hiertynyttä 45632 MAV 1.6.2005 5169 45640 TU2 5167 SUONI-GN GR punertava neos,tumma kgn(?)-paleus/melanos hiertynyt TU-2-45632 MAV 1.6.2005 45632 TU2 5169 GR ja KGN Karkea Gr ja raitamigmatiittinen Kgn MAV 1.6.2005 5174 45630 TU2 5169 Vaihteleva tektonisoitunut osue. MAV 1.6.2005 5189 45630 TU2 5174 AFBL-Gn Väliosue MAV 5176 45625 TU2 5174 SUONI-GN GR vaalea neos,tumma sv-bt-paleus/melanos TU-2-45625 MAV 1.6.2005 45625 TU2 5176 KGN ja GR Karkea Gr ja raitamigmatiittinen Kgn MAV 1.6.2005 5177 45623 TU2 5177 GR-J Karkea Gr - Grdr juoni, jonka S-kontakti MYLONIITTInen. 45622 MAV 1.6.2005 5183 45622 TU2 5177 SUONI-GN GR punertava neos,tumma kgn(?)-paleus/melanos//kv,plg,klo,epid,opak,zirk TU-2-45622 MAV 1.6.2005 45622 TU2 5183 KGN ja GR Karkea Gr ja raitamigmatiittinen Kgn MAV 1.6.2005 5189 45616 TU2 5189 PG ja GR - GRDR-GN ja KGN-migm.ja kapeita AFB- GR-valtainen jakso. Tummat Gn-osueet ja Paleosomi- melanosomi-osueet yl kapeita. Neosomisuonet MAV 1.6.2005 5289 45610 GN väliosueita satunnaisesti yl sykkyräpoim, ylestrendi kuit semikonf. TU2 5189 Vaihettuu MAV 1.6.2005 45610 TU2 5199 GR-valtainen migm Hyvin vaihteleva. KARB-täytteisten rakojen vyöhyke. MAV 1.6.2005 5219 45600 TU2 5289 KARB jawollastoniitti ja DI_KA KIVIEN vyöhyke 45507 A,B,C MAV 1.6.2005 5304 45510 TU2 5289 Vaihettuu MAV 1.6.2005 45510 TU2 5292 KARBkivi valkea marmoriliuske,sis tummanharmaita liuskeriekaleita TU-2-45507C MAV 1.6.2005 45507 TU2 5292 WOL-DI-KARB-KA vaalean-vihertävän kirjava,jauhoutuva,epäpuhdas TU-2-45507B MAV 1.6.2005 45507 TU2 5292 WOLLASTONIITTIkivi vaalea, sälöinen TU-2-45507A MAV 1.6.2005 45507 TU2 5304 GR ja KGN ja KARSI-väliraitoja MAV 1.6.2005 5309 45495 TU2 5304 Vaihettuu MAV 1.6.2005 45495 TU2 5309 PG ja GR - GRDR-GN ja KGN-migm.ja kapeita AFB- GN ja KARSI- väliosueita satunnaisesti MAV 1.6.2005 5314 45490 TU2 5309 Vaihettuu MAV 1.6.2005 45490 TU2 5314?? TU-2-45485 MAV 1.6.2005? 45485 TU2 5314 DI ja KARB BR ja AFBL vyöhyke Di vihreää karkeaa, karb br-välimassana vaalean punertavaa MAV 1.6.2005 5329 45485 TU2 5314 Vaihettuu MAV 1.6.2005 45485 TU2 5315 I-KV-MS-GN/AFBL tiivis-hr?, kuin paistettu/plg,sv-akt,kv,tit TU-2-45484hie MAV 1.6.2005 45484 TU2 5316 DI-kivi TU-2-45483B MAV 1.6.2005 45483 TU2 5316 DI-kivi vaalea vihertävä, voim liusk-puikkom. hierto TU-2-45483C MAV 1.6.2005 45483 1 LIITE1

Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU2 5316 KARB+DI-br vaaleanpunertava-vihreä, FeH-rt TU-2-45483Ahie? MAV 1.6.2005 45483 TU2 5329 PG ja GR - GRDR-GN ja KGN-migm.ja kapeita AFB- Pääosin Gr-migm MAV 1.6.2005 5426 45470 GN väliosueita satunnaisesti TU2 5345 I-AFB-GN 45454 MAV 1.6.2005 45454 TU2 5346 DI -KARB BR 45483A,B,C MAV 1.6.2005 45453 TU2 5352 AFB-GN Väliosue MAV 1.6.2005 5353 45447 TU2 5369 ULOS E-senästä MAV 1.6.2005 45430 TU2 5393 KARB -KIVI Väliosue MAV 1.6.2005 5395 45406 TU2 5426 E-seinässä vihertävä ja vaalea BR ja Pg ja poimutusta? MAV 1.6.2005 5442 45373 TU2 5439 KARB+DI KIVI Sis humiitti?-täpliä 45360 MAV 1.6.2005 45360 TU2 5439 KARB+DI-kivi sis humiittitäpliä,tummia spinellejä TU-2-45360 MAV 1.6.2005 45360 TU2 5442 Pääosin Gr-KGN-mesosomi-migm, poim, myös leptiittimäisiä ja tummia elko hom väliraitoja MAV 1.6.2005 5484 45357 TU2 5449 GR-suoni vaalea,karkeakiteinen TU-2-45350hie MAV 1.6.2005 45350 TU2 5484 KARB -KIVI MAV 1.6.2005 5492 45315 TU2 5492 GN+PG migm MAV 1.6.2005 5501 45307 TU2 5501 KARB -KIVI Väliosue MAV 1.6.2005 5502 45298 TU2 5502 Pääosin Gr-KGN-mesosomi-migm, poim, PG-suonia ja juonia MAV 1.6.2005 5864 45297 TU2 5529 Liukkaita HP hom kgn/afb-gn:ssa MAV 1.6.2005 5542 45270 TU2 5549 SYVENNYS E-seinässä MAV 1.6.2005 45250 TU2 5559 Vaihettuu MAV 1.6.2005 45240 TU2 5569? karb.kivi kontakti 195/87 amf:iin TU2-MHW-0 MHW 1.6.2005 45230 TU2 5569 KGN, AFB-GN, KARB-KA Sekainen osue: Raitaista ja poim MAV 21.6.2005 5579 45230 TU2 5570 Karb-luiruja MAV 21.6.2005 5576 45229 TU2 5587 Karkea Gr-PG-silmä-GN-migm MAV 21.6.2005 5591 45212 TU2 5599 PG-valtaista, sis Bt-Kgn-mesosomi-luiruja ja rakosilauksia MAV 21.6.2005 5649 45200 TU2 5644 GRGN KGN-migm TU-2-45155 MAV 21.6.2005 45155 TU2 5649 GR+BT-melanosomi-liuske hie Myl-silmä-gn: Plg,Kv,Klo,Kms,opak,epid TU-2-45150hie MAV 21.6.2005 45150 TU2 5649 PG-valtaista, ruhjeista, sis vähän Bt-melanosomi-luiruja, Pitkiä HP-rakoja. MAV 21.6.2005 5687 45150 TU2 5687 AFB-GN+GR-suonta hie AFBL:Sv,Plg,Kv,opak,epid TU-2-45112hie MAV 21.6.2005 45112 TU2 5864 GRDR-GN ja PG Ehjää kiveä MAV 5889 44935 TU2 5889 DB-J, GRDR-GN, BT-melanosomi-luiruja, PG DB-J kulkee lähes tunnelin suuntaisesti W-senällä. Sivukivi paljolti Mäntsälän gneissin tapaista Pg:n suonittamaa ja juonittamaa Grdr-gn jossa myös vähäan Bt-meanosomi.luiruja MAV Betonoitu ja pultattu 6119 44910 TU2 5934 MDB TU-2-44865 MAV 44865 TU2 5954 BT-melanosomi TU-2-44845 MAV 44845 TU2 5957 GR-migm Bt-mössö TU-2-44842 MAV 44842 TU2 5958 GR-migm sinertävä kv TU-2-44841 MAV 44841 TU2 5959 BT-melanosomi+PG-suoni TU-2-44840 MAV 44840 TU2 6034 GR vaalea punertava, FeH?? TU-2-44765 MAV 44765 TU2 6039 MDB vihertäväärt, karbrako TU-2-44760 MAV 09,11,05 44760 TU2 6049 DB-J-KONT Myloniittiutunut TU-2-44750C MAV 44750 TU2 6049 GR-DB-J-KONT Myloniittiutunut TU-2-44750B MAV 44750 TU2 6049 MDB tumma,m,sis RT TU-2-44750A MAV 44750 TU2 6119 PG, GRDR-GN, KGN, BT-melanos PG-valtaista, Pg:n osuus vaihtelee 30-60 %. Välillä KGN-valtaisia suoni-gn-vyöhykkeitä. MAV 7.9.2006 6179 44680 TU2 6179 PG, GRDR-GN, KGN, BT-melanos PG-valtaista, GRDR-GN:n osuus vaihtelee 30-60 %. Välillä KGN-valtaisia suoni-gn-vyöhykkeitä. MAV 7.9.2006 6199 44620 TU2 6182 pegmatiitti linssimäisyyttä pgm:ssa. THE 7.9.2006 valokuva pgm ja W- seinämän poimutuksesta 44617 TU2 6199 PG, GRDR-GN, KGN, BT-melanos,DI-KA ja Tumma Tiukkapoimuinen migmatiittinen suoni-gn tyypillistä. MAV 7.9.2006 6229 44600 GN väliosueita TU2 6207 pegmatiitti silmämäinen. v.pun kms-klastit, perusmassa hemat. pun. THE 7.9.2006 6199 44592 TU2 6214 DI-KA ja Tumma GN väliosue MAV 7.9.2006 6216 44585 TU2 6216 DI-KA väliosue MAV 7.9.2006 6222 44583 TU2 6229 PG, GRDR-GN, KGN, BT-melanos,DI-KA ja Tumma PG-valtaista, Pg:n osuus vaihtelee 30-60 % ja on paikoin leveinä yhtenäisinä osueina. Pg on MAV 7.9.2006 6289 44570 GN väliosueita;kvartsi-onkakoita PG:ssa paikoin kvartsiutunutta ja sis Kvartsikide-sikerö-onkaloita. Välillä KGN-valtaisia suoni-gn-vyöhykkeitä ja DI-GN osueita. TU2 6229 Vaihettuu MAV 7.9.2006 44570 TU2 6234 AFBL MDB? lähes suuntautumaton. nro?? 44656 TU-2-44565 MAV 7.9.2006 44565 TU2 6234 DOL nro?? 44655 TU-2-44565 MAV 7.9.2006 44565 TU2 6239 KVARTSI-GEOIDI PG:ssa MAV 7.9.2006 44560 TU2 6257 KVARTSI-GEOIDI PG:ssa 2 KPL MAV 7.9.2006 44542 TU2 6259 kalkkisilikaatteja vaal.vihreää. Hemat ja Mn-punaisia kerroksia. Karkeaa kvartsia THE 7.9.2006 44540 TU2 6260 DI-GN Osue MAV 7.9.2006 6264 44539 TU2 6264 Pääasiassa PG-GRDR-Br MAV 7.9.2006 6289 44535 TU2 6265 DI-kivi TU-2-44534 MAV 7.9.2006 44534 TU2 6289 KGN-Tumma GN, PG Pääasiassa tummaa melko vähäsuonista GN (KGN?), jossa PG-suonitusta. MAV 7.9.2006 6429 44510 TU2 6349 GR keskirak.eit,hiukan suunt. TU-2-44450 MAV 7.9.2006 44450 TU2 6353 BT-SV-GAR-GN sis HP, kiisuja piroteraitana TU-2-44446 MAV 7.9.2006 44446 TU2 6369 DI-kivi TU-2-44430A MAV 7.9.2006 44430 TU2 6369 DI-kivi TU-2-44430B MAV 7.9.2006 44430 TU2 6369 kalkkikivi Poimuttunut. joissain kerroksissa smektiitiä tms ->turvonnut, betoni taipunut. valokuvia. THE 7.9.2006 44430 TU2 6370 KARB+DI-kivi TU-2-44429 MAV 7.9.2006 44429 TU2 6409 PG:n suonittamaa Tumaa GN MAV 7.9.2006 6429 44390 TU2 6429 GRDR-J-osue Epäm budin MAV 6431 44370 2 LIITE1

Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU2 6429 PG, GRDR-GN, KGN, BT-melanos PG-valtaista ja GRDR es paik juonimaisesti ja paik osueina. KGN on väliosueina, joissa on MAV 7.9.2006 6489 44370 budinoituneita semikonformeja PG-suonia ("suoli-pg-j"). TU2 6429 Vaihettuu MAV 7.9.2006 44370 TU2 6438 PG_juonia ja KGN Suoli-PG-juonitusta KGN:ssa MAV 7.9.2006 6444 44361 TU2 6439 pegmatiitteja silmägneissimäisiä. tummat kivet raitaisia, pystyjä. THE 7.9.2006 6389 44360 TU2 6444 PG Erittäin karkeaa #kms=>20 cm. MAV 7.9.2006 6451 44355 TU2 6452 GRDR-osueita PG:ssa MAV 7.9.2006 44347 TU2 6464 GRDR-osueita PG:ssa MAV 7.9.2006 44335 TU2 6475 PG on ruhjeista MAV 7.9.2006 6489 44324 TU2 6487 KV-MS-GN het: sis ohuen GR-j:n TU-2-44312 MAV 7.9.2006 44312 TU2 6488 AFBL TU-2-44311 MAV 7.9.2006 44311 TU2 6488 KVARTSI-GEOIDI E-seinässä Kvartsi-ontelon muodostusta kvartsiruhjesuonten yhteydessä. MAV 7.9.2006 44311 TU2 6489 KGN, PG PG-juoninen-suoninen KGN-migmatiitti MAV 7.9.2006 44310 TU2 6489 Kvartsikide Onkalo, E-seinä TU-2-44310B MAV 7.9.2006 44310 TU2 6489 PG, ruhjeinen, onkalosakokvartsi-kiteytymää TU-2-44310A MAV 7.9.2006 44310 TU3 7010 GRDR,PG,KGN+-AFB-GN GRDR-valtaista PG-pitoista migmatiittia, jossa tyypillisesti KGN ja/tai AFB-GN muutaman metrin MAV 19.5.2006 S-perä 7015 43789 levyisinä osueina ja kapeina puiruina. (noin 10-15 %) TU3 7010 Tn samaa kuin S-päässä MAV 19.5.2006 Likasta 7095 43789 TU3 7095 GRDR,PG,(KGN+-AFB-GN) Migm MAV 19.5.2006 7100 43704 TU3 7100 KGN-PG-suoni-gn Bt-melanosomi hiertynyt Tu-7100 MAV 19.5.2006 pulttauskone tiellä 7110 43699 TU3 7110 GRDR ja PG ja väjän tummia melanosomi-luiruja ja Migmatiittinen, melko ehjää.pg es myös paikoin laajoina osueina. MAV 7365 43689 KGN/AFB-GN(?)-osueita TU3 7110 GR-KGN-migm Melko ehjää MAV 19.5.2006 7130 43689 TU3 7125 PG hiert,epid-pit, kaol,klo(?) ym rt TU-3-7125 MAV 19.5.2006 43674 TU3 7125 PG x MAV 19.5.2006 43674 TU3 7140 PG sis tummia täpliä MAV 19.5.2006 7155 43659 TU3 7170 PG valtaista migmatiittia. kontakteissa hiertrakoja,joissa vihertävä Rt ja epid-täytt konf RJ ja epid-täytt MAV 19.5.2006 7180 43629 rakoverkkoa, myös epäm hienorak muuttunutta GN osueina TU3 7182 E-VULK(?) epid paik voim TU-3-7182 MAV 19.5.2006 43617 TU3 7210 PG-valtainen osue. Sis vähäisiä mustia melanosomi-luiruja. Niissä on paik HP-rakoja. MAV 19.5.2006 7230 43589 TU3 7277 Pg-osue MAV 19.5.2006 7279 43522 TU3 7350 Pg-valtainen osue MAV 19.5.2006 7367 43449 TU3 7367 GR-GRDR-GN-PG - KGN GRDR-GN on harmaampaa. Karkeita GR-osueita yleisesti ja PG-juonia ja suonia. Paleosomin määrä kasvaa, kivi enemmän suoni-gn-tyyppistä poimuttunutta: kontrasti paleosomi-luiriuhin on selvempi. MAV 19.5.2006 7410 43432 TU3 7367 Epäm mutkitteleva raja, jossa gneissintyyli muuttuu MAV 19.5.2006 43432 TU3 7410 Ehkä samaa kuin S-puolella tai vaihtuu jossain N-puolen tyyppiseksi. MAV Havainnot puuttuu 7600 43389 TU3 7600 GR-GRDR-GN-PG - KGN - AFB-GN GRDR-GN -PG-valtaiset, vain vähän paleosomia sisältävät syväkivimäiset osueet vuorottelevat KGNvataisten MAV 18.1.2006 7720 43199 enemmän suoni-gn-tyyppisten osueiden kanssa. Paikoin es karkea-porf Gr-osueita ja epäm muotoisia PG-osueita. AFB-Gn es satunnaisina väliosuein, on yl tummaa,melko hom,ja suonetonta. TU3 7600 GRDR-(Gn) ja PG vallitsevat. hyvin syväkivimäistä. MAV 18.1.2006 7615 43199 TU3 7612 Karkea-porf-GR Osue MAV 18.1.2006 7616 43187 TU3 7615 Gneissimäinen, KGN-tyyppinen migmatiitti vallitsee. MAV 18.1.2006 7635 43184 TU3 7615 Vaihettuu MAV 18.1.2006 43184 TU3 7617 E-VULK rapautunut TU-3-7617C MAV 18.1.2006 43182 TU3 7617 E-VULK rapautunut ja vaalea rt TU-3-7617D MAV 18.1.2006 43182 TU3 7617 E-VULK/MDB (MGB?) sis KARB rt;klo,kv,tit,epid TU-3-7617A MAV 18.1.2006 hie 43182 TU3 7617 E-VULK/MDB (MGB?) hiertynyt, sis KARB rt, hp TU-3-7617B MAV 18.1.2006 43182 TU3 7617 E-seinä: Tumma mafinen osue (2,5x2,5 m). Sen keskellä on rapautuma-ontelo. Kontaktit ovat hiertyneet ja sis sukkulamaisia silppusilmäkkeitä. A,B,C,D MAV 18.1.2006 43182 TU3 7635 GRDR-(Gn) ja PG vallitsevat. hyvin syväkivimäistä. Granaatti/pseudomorfit yleisiä. PG es MAV 18.1.2006 7720 43164 juoniverkkona ja epäm osueina. TU3 7635 Vaihettuu MAV 18.1.2006 43164 TU3 7691 Kaunis shear bad-rakenne migmatiitissa. MAV 18.1.2006 43108 TU3 7720 GR-GRDR-GN-PG - KGN - AFB-GN Gneissimäinen, KGN-tyyppinen migmatiitti vallitsee.afb-gn es satunnaisina väliosuein, on yl MAV 15.12.2005 7832 43079 tummaa,melko hom,ja suonetonta. TU3 7720 GRDR-GN vallitsee MAV 15.12.2005 7755 43079 TU3 7740 Tumma hom KGN(?)-osue MAV 15.12.2005 43059 TU3 7745 PG-osue MAV 15.12.2005 43054 TU3 7748 KGN Afbl? TU-3-7748 MAV 15.12.2005 43051 TU3 7748 Tumma hom KGN(?)-osue MAV 15.12.2005 43051 TU3 7750 Makroschollen migm MAV 15.12.2005 43049 TU3 7755 Schlieren-tyyppinen KGN-valtainen migmatiitti vallitsee. Sis semikonf PG-J MAV 15.12.2005 7766 43044 TU3 7764 KGN-suoni-gn ja PG OK-shear bad MAV 15.12.2005 43035 TU3 7766 GR-GRDR-GN-PG-juoniverkkomigmatiittia jossa vähän KGN-suoni-gn ja AFB-GN-paleosomi-osueita MAV 15.12.2005 7832 43033 vuorottelee KGN-suoni-gn valtaisen migmatiitti-tyypin kanssa. Gran-pbl yleisiä PG-suonissa ja juonissa TU3 7766 Pääasiassa GRDR-GN-PG-tyyppiä MAV 24.11.2005 7780 43033 TU3 7780 Pääasiassa KGN-PG-migmatiitti-tyyppiä MAV 24.11.2005 7832 43019 TU3 7790 PGGR het,rait TU-3-7790 MAV 24.11.2005 43009 TU3 7791 GR(PG) voim hiert, sis klo(?)-hiertomössöä ja rapaumaa TU-3-7791 MAV 24.11.2005 43008 TU3 7792 PG ruhjeinen rapaumaa ja rakosilppua TU-3-7792 MAV 24.11.2005 43007 3 LIITE1

Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU3 7820 PG-seka-juoni PG;n sekainen palingeeninen juoniaines ja vähän PG.Vyöhyke nousee alhaalta E-senästä ylös W- MAV 1.12.2005 lukema S-peräseinältä 42979 seinälle. TU3 7820 tumma gneissi Noin 60-70 % peräseinästä, E- ja ylä-osat. x MAV 1.12.2005 lukema S-peräseinältä 42979 TU3 7832 GRDR-GN-PG, KGN-BT-melanosomi-luirut PG migmatisoi ja es osueina melko ehjä GRDR-Gn:n seassa, KGN-suoni-gn ja Bt-melanosomiluirut MAV 8170 42967 vähäisiä. TU3 7832 PG vallitsee MAV 25.11.2005 7850 42967 TU3 7850 KGN-PG-suoni-gn-tyyppiä. Tummankirjava PG-migmatiitti, PG sis gra-pbl, PG-J:t ptygm poim MAV 25.11.2005 7861 42949 TU3 7850 Vaihettuu MAV 25.11.2005 42949 TU3 7861 GRDR-GN-PG migm vallitsee. PG es juoniverkkona.kgn-bt-melanosomi es vähäistä, paikoin MAV 25.11.2005 8170 42938 välosueina. TU3 7949 PG-osue, jossa isoja tummia Bt-länttejä MAV 25.11.2005 7954 42850 TU3 7955 KGN-PG-migmatiitti-valtainen osue MAV 25.11.2005 7965 42844 TU3 7960 GR(PG) punertava,het,e,eit TU-3-7960B MAV 25.11.2005 42839 TU3 7960 KGN Tummanharmaa TU-3-7960A MAV 25.11.2005 42839 TU3 8013 grdr, punertunutta THE 20.10.2005 rikkonainen vyöhyke, kvartsikideonkaloita 8030 42786 TU3 8100 GR-GRDR K-R,tummapunakirjava, hom,tar,kaunis TU-3-8100 MAV 20.10.2005 42699 TU3 8103 GR(PG) TU-3-8103 MAV 20.10.2005 42696 TU3 8105 MDB Tummanharmaa, H, sis liukkaita hp TU-3-8105hie MAV 20.10.2005 hie on 42694 TU3 8116 KVARTSI-KITEITÄ KVARTSIKIDE-SIKERÖ-ONKALO. 8116 MAV 20.10.2005 Onko PL oikein? 42683 TU3 8116 KV-KIDE onkalo, omam kv-kiteitä, sikeröitä TU-3-8116 MAV 20.10.2005 42683 TU3 8120 Voimakasta rapautumista, vaaleaa mössöä ainakin välillä 8140-8150 MAV 20.10.2005 Risaa, Betonoitu 8160 42679 TU3 8160 Pääasiassa GRDR-GN-PG-migmatiittia, jossa on KGN-osueita ja Tummia melanosomi-luiruja 0-30%. MAV 20.10.2005 8170 42639 TU3 8170 KGN, PG-suonia, GRDR-TON-GN Pääasiass KGN-PG-migmatiittia, jossa on KGN-osueita ja Tummia melanosomi-luiruja, yleensä MAV 20.10.2005 8493>ULOS 8493 42629 >70%. PG, punertavaa, suonina ja poim juonina, paikoin selkeästi 2 generaatiota, paik gra-pbl. paik Ptygm poim. KGN sis paik tummia melanosomi-pintoja ja paik on harmaampaa ja vaihettuu tai vaihtuu TON-gn-tyyppiseksi TU3 8210 PG-juonia 2 generaatiota. Nuorempi sis Gra-pbl MAV 20.10.2005 8225 42589 TU3 8250 tektonisoituneita kontakteja täälläpäin THE 20.10.2005 kiire, huono tarkastelu, ei 8370 42549 rakomittauksia TU3 8260 GRDR-PG-J, konf. PG-osueet yl juonen kontakteissa. Lievää budinoitumis-rakennetta.<1m. MAV 20.10.2005 42539 TU3 8265 Punertava PG-GR-valtainen osue, joka lievästi suunt. sis vähän KGN MAV 20.10.2005 8275 42534 TU3 8280 KGN vallitsee, >60%. GR-PG-juonia 30-40%, ja vaaleaa heterog PG (vahetuvat toisikseen). MAV 20.10.2005 8290 42519 TU3 8307 Duktiitli OK shear band KGNmelanosomissa, MAV 20.10.2005 42492 sis myös raon. TU3 8315 Runsaasti BT-melanosomi-luiruja, joissa HP, muodostavat sukkulamaisia linssejä MAV 20.10.2005 8325 42484 TU3 8327 KAR-GN? Osue vaaleaa, vihertävää GN, jossa kaunista raitaisuutta. MAV 20.10.2005 8331 42472 TU3 8330 TRE-GN vihertävävharmaa,hom.tre,klo,epid. karb rt-silaus TU-3-8330hie MAV 20.10.2005 42469 TU3 8331 KGN-harmaaGn-GRDR-GN-PG-migmatiittista. Kapeita BT-melanos-saumoja PG:ssa ja kontakteissa. MAV 20.10.2005 8340 42468 TU3 8340 PG-grdr-gn-valtainen migmattiosue MAV 20.10.2005 8360 42459 TU3 8360 Vaaleaa, kv-rikasta Kgn/Ton-Gn? ja PG-suonia. MAV 20.10.2005 8375 42439 TU3 8364 KGN/MIKROTON-kont terve TU-3-8364 MAV 20.10.2005 42435 TU3 8364 Tiukka Kgn/Ton-gn? TU-8364 MAV 20.10.2005 42435 TU3 8370 PG:ssa megakrystisiä piirteitä. MAV 20.10.2005 8375 42429 TU3 8375 Kauniin raitaista suoni-gn. Vain vähän BT-melanosomi-luiruja. MAV 20.10.2005 8385 42424 TU3 8385 Pääasiassa PG ja harmaata Gn (GRDR/TON-Gn) ja siellä täällä KGN-osueita MAV 20.10.2005 8410 42414 TU3 8410 Pääasiassa mustan - valkosen kirjavaa suoni-gn. PG voi olla 2 generaatiota. MAV 21.6.2005 8493 42389 TU3 8453 PG gra-pit,e,eit,het,vaalean-mustankirjava TU-3-84553 MAV 21.6.2005 42346 TU3 8453 PG, gra-pbl-pit TU-3-84553? MAV 21.6.2005 42346 TU3 8493 KGN, PG-suonia ja juonia, GRDR-TON-GN Pääasiass KGN-PG-migmatiittia, jossa on KGN-osueita ja Tummia melanosomi-luiruja. PG, punertavaa, suonina ja poim juonina, paikoin selkeästi 2 generaatiota, paik gra-pbl. paik Ptygm poim. Paik gn on harmaampaa GRDR/TON-gn-tyyppistä, jota voi esiintyä laalahkoinakin osueina. MAV 10850 42306 TU3 8493 ULOS MAV 21.6.2005 42306 TU3 8532 GR-GRDR-migm TU-3-8532 MAV 21.6.2005 42267 TU3 8532 GR-GRDR-migm TU-8532 MAV 21.6.2005 42267 TU3 8545 PG punertava,rap raoista TU-3-8545 MAV 21.6.2005 42254 TU3 8545 PG rap raoista TU-3-8545 MAV 21.6.2005 42254 TU3 8545 PG rap raoista, kaol-savea, korppukivi TU-3-8585A MAV 21.6.2005 42254 TU3 8545 PG rap, kaol-savea, korppukivi TU-3-8585C MAV 21.6.2005 42254 TU3 8545 PG+GN rap,hiert, TU-3-8585B MAV 21.6.2005 42254 TU3 8575 BT-melanosomit yleisiä, etenkin kontakteissa. Rapautumaa näillä main. MAV 7.8.2005 8600 42224 TU3 8585 PG punertava,rap raoista,kaol-savea,korppukivi/hie voim rap:ms(=plg,kms),opak(=feh) TU-3-8585Ahie MAV 7.8.2005 42214 TU3 8585 PG punertava,rap,kaol-savea,korppukivi TU-3-8585C MAV 7.8.2005 42214 TU3 8585 PG+GN punertava,rap,hiert TU-3-8585B MAV 7.8.2005 42214 TU3 8595 AFB-GN/GRDR-GN?, voim venymä/liusk//hie AFBL:Plg,Tre-Akt,Bt,kv,opak,klo TU-3-8595Ahie MAV 7.8.2005 42204 TU3 8595 GRDR-GN voim suunt TU-3-8595B MAV 7.8.2005 42204 TU3 8595 GR-PG-GN BT-raitainen,sis FeH+karb rt TU-3-8595E MAV 7.8.2005 42204 TU3 8595 KGN?,sis liukkaita hp TU-3-8595Fhie MAV 7.8.2005 42204 TU3 8595 SUONI-GN GR-neos,klo/bt-melanos, voim hiert/hiegr:kms,kv,plg,klo,opak TU-3-8595Chie MAV 7.8.2005 42204 4 LIITE1

Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU3 8595 SUONI-GN GR-neos,ohutluiruinen klo/bt-melanos TU-3-8595D MAV 7.8.2005 42204 TU3 8660 PG-GRDR-GN ja vähän KGN, Ok-diktyoniittinen gn tyyli. MAV 20.10.2005 8670 42139 TU3 8670 KGN-suoni-gn VK-ptygmaatinen poimutus yleistä. MAV 20.10.2005 8680 42129 TU3 8680 PG-GRDR-raitainen GN ja vähänkapeita BT-melanosomi-luiruja. Kauniin punertavaa heterog, MAV 20.10.2005 8690 42119 syväkivimäistä. TU3 8690 PG-KGN-migm, voim poim. MAV 20.10.2005 8702 42109 TU3 8702 PG-J/osue. MAV 20.10.2005 8706 42097 TU3 8706 30% gra-pit PG-J. 35% GRDR_GN, 35% tummaa syväkivim (K)GN MAV 20.10.2005 8730 42093 TU3 8720 PG-BtGn-komsite-juoni, jossa on sis raitaisuus OK diktyoniitti-tyylisesti. MAV 20.10.2005 8721 42079 TU3 8728 TON-GRDR-SUONI-GN (gra-pit?),harmaa,vaaleanpun suonet TU-3-8728 MAV 20.10.2005 42071 TU3 8730 PX-AFBL Tiukka väli-osue, Tummanharmaa lähes musta /Plg,Kv,Sv,Cpx,bt,opak,apat,zirk,karb TU-3-8730hie MAV 20.10.2005 42069 TU3 8730 60% KGN, 20-10% PG-J, konf. 10-30% harmaa TON-GN, sis paik gra-pbl. Kun harmaa Ton-gn MAV 20.10.2005 8775 42069 vallitsee, es kgn melanosomi-luiruina ja restiittisenä residuaali-mesosomina. TU3 8775 KGN-PG-tyyppi vallitsee MAV 20.10.2005 10210 42024 TU3 8798 PG-juonet lievästi budin. MAV 20.10.2005 8804 42001 TU3 8812 PG-juonet lievästi budin. MAV 20.10.2005 8820 41987 TU3 8820 OK ptygm poim suoni-gn MAV 20.10.2005 8825 41979 TU3 8829 PG-J S-kontaktissa HP MAV 20.10.2005 8834 41970 TU3 8830 grt-kgn THE 20.10.2005 41969 TU3 8863 PG-J ja KGN-PG-suoni-GN assosiaatio. PG-juonissa budin-luonnetta ja suoni- MAV 15.11.2005 8870 41936 GN:ssä voim litistymä-poimutus (Pgsuonet kiharalla). TU3 8873 GN on voimakkaasti myloniittisen oloista ja sis kiisuja(?). MAV 15.11.2005 8880 41926 TU3 8894 MDB Tummanharmaa, H, sis liukkaita hp TU-3-8894 MAV 15.11.2005 41905 TU3 9080 KGN-valtainen suoni-gn-osue. Gra-pbl puuttuu ja suonia vähän. MAV 18.1.2006 9103 41719 TU3 9186 GR vaalea, k, gra-pit. TU-3-9186 MAV 18.1.2006 41613 TU3 9187 GR vaalea, h, gra-pit. sis hp TU-3-9187 MAV 18.1.2006 41612 TU3 9188 KGN-GR-suoni-GN vaaleita GR-suonia, poim ok, litistys TU-3-9188 MAV 18.1.2006 41611 TU3 9276 Lievää shear band rakennetta, OK. MAV 18.1.2006 41523 TU3 9320 KGN-GR-suoni-GN migm,vaaleita GR-neos-suonia TU-3-9320 MAV 18.1.2006 41479 TU3 10210 KGN-GRDR-PG vallisee MAV 19.5.2006 10260? 10260 40589 TU3 10260 KGN-PG-tyyppi vallitsee. Seassa voi olla TON/GRDR-GN-osueita.Gra-pbl es yl PG-suonten yht, mutta myös KGN:ssä ja TON-GN:ssa. MAV 19.5.2006 10850 40539 TU3 10286 KGN-GR-suoni-GN migm,vaaleita vihertäviä kv-rikkaita GR-neos-suonia TU-3-10286 MAV 19.5.2006 40513 TU3 10320 KGN Tummanharmaa,sis liukkaita hp TU-3-10320 MAV 19.5.2006 40479 TU3 10640 SUONI-GN bt-melanosomi,gr-neosomisuonet poim silpuksi TU-3-10640 MAV 22.8.2006 40159 TU3 10645 PG vaalea, het, gra-pit TU-3-10645 MAV 22.8.2006 40154 TU3 10662 SUONI-GN rapautumasilppua ja savea TU-3-10662 MAV 22.8.2006 40137 TU3 10754 PG,SUONI-GN Kms-rikasta PG-gr-suoni-ainesta 60-40%, KMS-paleosomia 40% MAV 21.9.2006 Betnoitu 10754:sä kohti S. 10774 40045 TU3 10796 KGN-PG-suoni-GN migm,melanos-raita TU-3-10796 MAV 21.9.2006 40003 TU3 10810 PG turm-pit TU-3-10810 MAV 21.9.2006 39989 TU3 10814 PGGR rapaumaa raoissa TU-3-10814 MAV 21.9.2006 39985 TU4 10849 PG, ja Tummia melanosomi-luiruja PG on voimakkaan kvartsiutuneen oloista (vrt ontelo-kvartsi-muodostumat ja Tu-3:n N-perä). PG sis HP-raot keskittyvät tummiin melanosomiluiruihin. MAV 26.9.2006 10843 39950 tummia melanosomi.luiruja, joissa on HP-rakoja. TU4 10889 kiillegneissimigmatiitti bt/klo karkeaa, gneissi lohkeavaa THE 26.9.2006 10879 39910 TU4 10924 KGN ja vähän PG-suonia ja Juonia Hyvin risaa, runsaasti savi-täytteisiä rakoja. MS-rikkaat osat ovat voim rapautuneet (näyte TU-4- TU-4-39870 MAV 26.9.2006 Syvennys E-seinässä. 10933 39875 39870). TU4 10929 SUONI-GN ruhjeinen,hiertynyt,rapautunut,runsaastihpliukkaita,vaaleart TU-4-39870 MAV 26.9.2006 39870 TU4 10965 PG-valtainen osue PG on kv-lämpäreistä ja sis myös Bt-lämpäreitä ja Turmaliinia. Kivi on ruhjeisen oloista ja altista rapautumaan. MAV 26.9.2006 10977 39834 TU4 10997 PG-KGN-suoni-gn. Paikoin on myös GR-GRDR, joka Laajoilla alueilla vähäsuoninen tyyppi vallitsee, mutta väliosueina on myös usein melko runsaasti PG es juonina ja paikoin PG:n kanssa yhdistelmäjuonina suonia ja juonia sisältäviä jaksoja. Gra-pbl:ien esiityminen on melko yleistä, joskin epätasaista. Niitä tai osueina. Silloin PG-lämpäreet yl juonen on yleisesti PG-suonten ja juonten yht. mutta myös KGN-paleo-mesosomissa. kontaktivyöhykkeellä. Kivi on yl melko ehjän oloista, mutta kun kivessä es runsaammin tummia melanosomi-luiruja, ovat HP-raot niiden yhteydessä yleisiä. Myös rapaumaa, silpputäytteisiä rakovyöhykkeitä ja savitäytteisiä rakoja on silloin yleisemmin. MAV 26.9.2006 11999 39802 TU4 11001 GRA-KGN koost vaiht,kv-rkas raita TU-4-39798 MAV 26.9.2006 39798 TU4 11006 PG-J Pari juonta KGN-suoni-GN:ssa. MAV 26.9.2006 11010 39793 TU4 11035 KGN Gra-pbl. Vaaleita suonia yleisesti. Kivi tervettä, MAV 26.9.2006 11049 39764 TU4 11049 PG-osue Punertavaa MAV 26.9.2006 11055 39750 TU4 11074 PG-KGN-suoni-GN migm. PG-osueita runsaasti. MAV 26.9.2006 11106 39725 TU4 11106 PG-KGN-suoni-GN migm. PG-osueita runsaasti.bt-melanosomi-luiruja. HP liittyvät melanosomi-luiruihin MAV 26.9.2006 11111 39693 TU4 11111 PG-PGGR-KGN-suoni-GN migm. KGN tummaa raitaista. PG punertavaa sis paik bt-lämpäreitä. PGGR vaaleaa, sis paik gra-pbl. Melko tervettä. MAV 26.9.2006 11181 39688 Paikoin es tummia Bt-melanosomi-luiruja, joissa HP-taipumusta. Juonet jonkin verran budinoituneet. Suonet paikoin sykkyrä-poimuttuneet. TU4 11181 PG-J Punertava, karkea MAV 26.9.2006 11182 39618 TU4 11182 KGN Vähän suoni-ainesta(<5%). Silppu-tyyppistä. Silppu-tyyppistä. MAV 26.9.2006 11192 39617 TU4 11192 KGN Tervettä. Tervettä. MAV 26.9.2006 11202 39607 TU4 11202 GR-PG-yhdistelmä-juoni Harmaa karkea GR-J, sis gra-pbl. Kontaktit ovat PG. TU-4-39596 MAV 26.9.2006 11204 39597 TU4 11203 GR gra-pbl-pit TU-4-39596 MAV 26.9.2006 39596 TU4 11206 KGN-suoni-GN, Gra-pbl. Paik sykkyrä-poim.savi-silppu-suoni-gn Vihertäviä hiertosaumoja harvakseltaan ja savi-silppu-hierto-saumoja. MAV 26.9.2006 11237 39593 TU4 11206 KLO-MELANOS mössö, sishp TU-4-39593 MAV 26.9.2006 39593 TU4 11211 KGN bt-melanos?sis runsaastihp,kiisuja rakosilauksina TU-4-39588 MAV 26.9.2006 39588 5 LIITE1

Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU4 11237 PG-valtainen osue, sis BT-melanosomi-luiruja, joissa paik HP Ohuita vaaleita sav-täytteisiä rakoja. Useta //S rakoja, joissa loiva W-lineaatio. MAV 26.9.2006 11267 39562 TU4 11258 GR-J, sis gra-pbl. Harmaa-punertava MAV 26.9.2006 11261 39541 TU4 11331 GRA-KGN tiukka TU-4-39468 MAV 26.9.2006 39468 TU4 11331 Gra-KGN. E-seinästä. TU-4-39468 MAV 26.9.2006 39468 TU4 11348 PG Pun, R-E, het, sis Bt-luiruja. MAV 26.9.2006 11359 39451 TU4 11359 KGN/ KGN-PG-suoni-gn-migm. MAV 26.9.2006 11419 39440 TU4 11407 PG-J, sis gra-pbl-täpliä. Pasuus < 1 m Konf.) MAV 5.12.2006 39392 TU4 11419 PG-KGN PG-valtaista suoni-gn, jossa KGN es schliereneinä. MAV 5.12.2006 11439 39380 TU4 11439 KGN/ KGN-harmaa GR-PG-suoni-gn-migm. KGN-suoni-Gn. PG-suonet kauniisti budin ja poim. PG sis Gra-pbl. Lisäksi harmahtavaa Gr Kaksi hyn kehittynyttä rakosuuntaa: MAV 5.12.2006 11449 39360 epämääräisinä osueina. S=J1=330/75 ; J2=220/60. TU4 11474 PG-valtainen osue MAV 5.12.2006 11489 39325 TU4 11489 KGN/ KGN-PG-suoni-gn-migm. MAV 5.12.2006 11569 39310 TU4 11559 Bt-melanosomia ja PG:ia. MAV 5.12.2006 11569 39240 TU4 11569 PG-valtainen osue kaksi hyvin kehittynyttä rakosuuntaa. MAV 5.12.2006 11589 39230 Lisäksi kaksi heikompaa. TU4 11589 KGN-PG-suoni-gn-migm. MAV 5.12.2006 11624 39210 TU4 11589 Vaihettuu MAV 5.12.2006 39210 TU4 11623 GR k,pum, hiukan suunt, hom, terve TU-4-39176 MAV 5.12.2006 39176 TU4 11624 GR ruhjeinen, tummien HP-den rajaama TU-4-39175 MAV 5.12.2006 39175 TU4 11674 KGN-PG-suoni-gn-GR-migm. Suonten kontaktit usein diffuusit Paikoin raoissa karb-täytettä. MAV 5.12.2006 11729 39125 TU4 11729 KGN-PG-suoni-gn-GR-migm. KGN-PG monimutkaisesti poim. MAV 5.12.2006 11749 39070 TU4 11749 KGN-PG-suoni-gn-GR-migm. Suonia vähän (<10 %). Isoja aaltoilevia rakopintoja. Osa W- seinän suuntaisia. MAV 5.12.2006 11789 39050 TU4 11766 Melko homogeeninen KGN-mössö. karkeakiilteinen,sis leikk raon, jossa vihertävä täyte TU-4-39033 MAV 5.12.2006 39033 TU4 11777 PG-J Konf, Paksuus <1 m. MAV 5.12.2006 39022 TU4 11789 KGN-PG-suoni-gn-GR(?)-migm. Tavanomainen suoni-gn MAV 5.12.2006 11899 39010 TU4 11793 PG-J Osue. Kaunis R-E, valkean ja vaalean punaisen kirjava. MAV 5.12.2006 11799 39006 TU4 11874 Epämääräinen PG-valtainen osue, joka sis Bt-räimäleitä. MAV 5.12.2006 11879 38925 TU4 11899 KGN-PG-suoni-gn-GR-migm. Poimutus loivaa. Budinoitumista. Bt-melanosomi-kontaktit yleisiä. MAV 5.12.2006 11959 38900 TU4 12099 KGN-PG-suoni-gn-(GR?)-migm. Melko tervettä.enimmäkseen KGN-PG-suoni-gn tyyppistä migm. Siellä täällä Bt-melanosomimössöisiä MAV Havainnointi melko harvaa 12999 38700 HP. ja puutteellista. TU4 12099 KGN-PG-suoni-gn-migm. Melko tervettä.enimmäkseen KGN-PG-suoni-gn tyyppistä migm. Siellä täällä Bt-melanosomimössöisiä MAV Perä. 38700 HP. TU4 12209 PG:n osuus vähän isompi. MAV 12224 38590 TU4 12224 KGN-valtainen osue. Kivi lähes keski-karkeaa. Muutama PG-J (epäilty rapakiven sukulaiseksi). BTluirut Raoissa vaalea täyte, karb. MAV 12274 38575 vahvasti mukana, etenkin kontakteissa. TU4 12254 PG-J Noin 20-40 cm. MAV 38545 TU4 12261 PG-J Noin 1 m. MAV 38538 TU4 12264 PG-J Noin <1 m. MAV 38535 TU4 12274 KGN-PG-suoni-gn-migm. Voi sis gra-pbl. MAV 12469 38525 TU4 12345 PG-valtainen osue. 5 rakosuuntaa. MAV 9.9.2005 12374 38454 TU4 12374 KGN-PG-suoni-gn-migm. BT-melanosomi-luirut ja HP:t yleisiä. MAV 9.9.2005 38400? 12399 38425 TU4 12399 KGN-PG-suoni-gn-migm. Normaali gn, PG;n osuus kasvaa ja kivi ehjempää. MAV 12414 38400 TU4 12459 KGN-PG-suoni-gn-migm. Aika risaa. Pahenee kohti N. MAV Tätä väliä betonoidaan lähes välittömästi. Siksi havainnot ovat pienialaisia ja harvalukuisia. 12999 38340 TU4 12463 RAPAUMA SUONI-GN:stä,paik neos ja paleos/melanos erotettavissa TU-4-38436B MAV 38336 TU4 12463 RAPAUMA+ harmaa RAKOSAVI tn suoni-gn:n melanos/paleos TU-4-38436A MAV 38336 TU4 12464 SUONI-GN BT-KLO-MELANOS,HP TU-4-38335B MAV 38335 TU4 12464 SUONI-GN pääosin GRPG-neos,HP TU-4-38335A MAV 38335 TU4 12592 SUONI-GN HP,bt-klo-melanos+grpg-neos TU-4-38207 MAV 15.11.2005 38207 TU4 12679 Silppu ja savea.bt-klo-myl-gr MAV 1.12.2005 12691 38120 TU4 12689 GR(PG) ruhjeinen, turm-pit TU-4-33110 MAV 38110 TU4 12690 MYL melanos-mössöä, sis kiisuja TU-4-33109 MAV 38109 TU4 12691 MYL suon-gn,sis karb-pit HP TU-4-33108 MAV 38108 TU4 12733 BT-AFB-KLO-GN sis liukkaita HP TU-4-38066A MAV 1.2.2006 38066 TU4 12733 GR voim ruhjeinen, sis/rajautuu liukkaisiin HP. TU-4-38066B MAV 1.2.2006 38066 TU4 12733 W-puoli silppua. E-puoli ehjempää MAV 1.2.2006 Perä 38066 TU4 12744 HIEKKAKIVI-RAPAUMA tutki ja lajittele TU-4-38055 MAV 38055 TU4 12773 KAR-BR sis rapaumaa TU-4-38026A MAV 4.5.2006 38026 TU4 12773 RAPAUMASAVEA vihertävä,sis FeH TU-4-38026C MAV 4.5.2006 38026 TU4 12773 RAPAUMASAVEA harmahtava,sis FeH,HP,ehkä KGN TU-4-38026D MAV 4.5.2006 38026 TU4 12773 SUONI-GN BT-KLO-MELANOS TU-4-38026B MAV 4.5.2006 38026 TU4 12773 Voim rap, regoliittinen, savirakoinen, punaisia Feh-juomuja sis, kar RT hierto-vyöhyke Summittainen hiertoliike E-puoli kohti S ylös.lineaatio: 000-340/30. MAV 4.5.2006 Perä 38026 TU4 12783 KAR-KIVI ruostetta rt TU-4-38016B MAV 38016 TU4 12783 RAPAUMASAVEA harmaa,feh-pit TU-4-38016A MAV 38016 TU4 12879 GR r, ruhjeinen, sis vaaleanharmaita rt (<1mm). TU-4-37920 MAV 37920 TU4 12961 BT-AFB-GN sis brittle gr-rj, vaaleita rakosilauksia TU-4-37838 MAV 37838 TU4 12983 GRDR-GN gra(?)-täpläinen TU-4-37816B MAV 37816 TU4 12983 HELSINKIITTIMÄINEN BR Tummanpuna-valkokirjava TU-4-37816A MAV 37816 6 LIITE1

Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU5 12999 GRDR k, het, ruhj, helsinkiittiytynyt TU-5-37800 MAV 27.8.2006 37800 TU5 12999 PG-valtainen MAV 27.8.2006 Karkea yleisjako. 13159 37800 TU5 13087 BT-AHB(?)-EPID-GN sis epid-luiruja, ruhj, ruosteisia rakosilauksia HP TU-5-37712 MAV 27.8.2006 37712 TU5 13109 PG ruhj, helsinkiittim TU-5-37690A MAV 27.8.2006 37690 TU5 13109 PG rapaut, kaoliini-pit TU-5-37690B MAV 27.8.2006 37690 TU5 13159 GN-hierto-vyöhyke-valtainen MAV 24.8.2006 13169 37640 TU5 13169 GN-valtaimem MAV 24.8.2006 13284 37630 TU5 13188 MYL KGN(?) TU-5-37611 MAV 24.8.2006 37611 TU5 13215 KVPG R-E,eit,het,voim ruhjeinen,sis HPrt,vähän FeH-punausta TU-5-37584 MAV 37584 TU5 13284 PG-valtainen MAV 13299 37515 TU5 13299 PG-GRDR-KGN-valtainen MAV 13304 37500 TU5 13304 KGN-PG-J-valtaista FeH-täytteiset raot yleisiäpg:ssa, MAV 13317 37495 vähenevät kohti N. TU5 13317 PG-GRDR-GN vallitsee Melko ehjää, vain vähän FeH-rakoja. MAV 13384 37482 TU5 13334 punainen, tiivis hem.saumoja: 0/0 ja 96/28-40, MHW 31.5.2005 E-seinä 13324 37465 rakopinnoilla myös epidoottia TU5 13384 PG-GRDR-GN vallitsee FeH-täytteiset raot yleisiä PG:ssa. MAV 26.4.2006 13414 37415 TU5 13394 GR-GRDR-GN kgn-sukua,sis leikkaavan hiertosauman TU-5-37405 MAV 26.4.2006 37405 TU5 13399 BT-KLO-MELANOS-LIUSKE edustaa paksua HP TU-5-37400 MAV 26.4.2006 37400 TU5 13414 PG-GRDR-GN vallitsee, kapeina väli-osueina KGN ja AFB-gn. Melko ehjää, vain vähän FeH-rakoja. MAV 26.4.2006 13569 37385 TU5 13434 KV-MS-GN het,h, TU-5-37365 MAV 26.4.2006 37365 TU5 13449 KARB-KI punertavan-vaaleankirjava,sis HP,granobl TU-5-37350 MAV 26.4.2006 37350 TU5 13563 KAOL+KARB RT A:ssa TU-5-37236B MAV 26.4.2006 37236 TU5 13563 PG ruhjeinen,feh raerajoilla,viol-kirjava,helsinkiittiytynyt,kaol RT TU-5-37236A MAV 26.4.2006 37236 TU5 TU5 13709 PG-GRDR-GN vallitsee, kapeina väli-osueina KGN ja AFB-gn. Kompleksista migm.monin paik voim hiert. Klo-hierto-raitoja, palmikoivat. 13714 Karkea PG ja karkea GR es luiru-juonina, jotka eivät aina ole liuskeisia tai hiertyneitä. Raitaista, luiruista, aaltoillen mutkittelevaa kompleksista migm. Monin paikoin voim hiertymiä.tummat Klo-luirut noin 20-50 cm, usein hiertyneitä.ton-grdr-gn-osueet (noin 60 %) koostumus ja raekoko vaihtelevat, vähän "sairaan" näköistä.gr- ja -PG-luirut, lämpäreet ja -juonet (noin 40 %). MAV Jatkunee saman tyylisenä kohti N. 13799 37090 MAV 1.02,06 Perä 37085 TU5 13741 Pääasiassa GRDR-Gn Hierto-raitaisuutta. Melko pysty, MAV 1.2.2006 37058 TU5 13744 Apl-PG-J Vaalea, melko pysty, noin 10 cm paksu. Loivien rakosiirrostn pätkimä. MAV 1.2.2006 37055 TU5 13749 GR(kv-köyhä) Tyypillinen tälle alueelle. k, pun, sis paikoin HP-rakosilauksia TU-5-37050 MAV 1.2.2006 37050 TU5 13759 GRDR-GN, PG, Tummat melanosomi-luirut Kivi ehyehköä. Grdr-gn "sairasta". PG:ia 2 generaatiota, sis paik isoja BT-suomu-pinkkoja. MAV 1.2.2006 13799 37040 TU5 14059 amfiboliittisulkeuma 1x2m PTW 12.12.2005 36740 TU5 14099 granodioriitti harmaata grdr ja karkeita gran-läiskiä ja juonia. Ei selvää suuntausta. Grdr 85%, Gr 15%. PTW 12.12.2005 14059 36700 TU5 14104 granodioriitti keskirak. grdr 75%, punainen gr juonina ja läiskinä 25%. Joitakin kgn-sulk. PTW 12.12.2005 14089 36695 TU5 14112 kivi punertavaa muuttumisesta MHW 12.12.2005 W-seinä 14149 36687 TU5 14114 kiillegeissisulkeuma muutama pieni kapea pitkulainen pystyasentoinen kgn-sulk. PTW 12.12.2005 14109 36685 TU5 14139 gabrosulkeuma 2x2m PTW 12.12.2005 36660 TU5 14144 breksia, vaal punertava, hem. värjäämä, 25 m MHW 12.12.2005 W-seinä 14169 36655 TU5 14144 granodioriitti Keskirak. grdr 90%, karkea punainen gr 10% läiskinä PTW 12.12.2005 14104 36655 TU5 14159 pegmatiitti vaaka 20-30cm leveä juoni, jonka loppupää häviää ja leviää PTW 12.12.2005 36640 TU5 14199 granodioriitti harmaa keskirak ja karkeamppaa grdr (gran), bt-pilkkuja, harvoja karkeita graniittiläiskiä tai lyhyehköjä juonia. Grdr90%, Gr10%. PTW 12.12.2005 14144 36600 TU5 14324 GR punert,hom,h,osueena PG:ssa,HP:t kiillerikkaampia TU-5-36475 MAV 20.9.2005 36475 TU5 14409 PG 10%, GRDR1-vaalea 50%, GRDR2-GN-tumma 30%, mahd haamumaisia KGN-migmatiiti.luiruja. MAV 30.8.2005 36390 TU5 14459 PG-valtainen osue PG paik erittäin karkeaa, sis isoja KMS-kiteitä (30-40 cm) ja Kv-rikkaita osueita. Ympäristö on tuota MAV 20.9.2005 14467 36340 GRDR-valtaista migm. TU5 14467 GRDR-Gn-valtainen osue. Sis gra-(pseudomorfi)- MAV 20.9.2005 14478 36332 täpliä ja KGN-sulkeumia ja -luiruja. TU5 14478 PG-KGN-migm. sis vain vähän GRDR-gn Sekainen migmatiitti. MAV 20.9.2005 14484 36321 TU5 14484 PG (40%), GRDR_(GN) (60%), vähän KGNsulkeumia PG ja GRDR vallitsevat, osuudet vaihtelevat. Gra-pbl-täpliä. Musk rako-pinnoilla. MAV 20.9.2005 14649 36315 ja luiruja ja osueita TU5 14494 PG-J-valtainen osue, KGN-sulkeumia, vähän GRDR. MAV 20.9.2005 14498 36305 TU5 14514 PG-GRDR-(GN)(80%)-valtainen osue. GRDR on 2 generatiota, vaalea ja tumma. MAV 14549 36285 TU5 14554 GR-J leikkaa PG1:stä, joka voi olla samaa kuin esiintyy GRDR-vaalean kontakteissa.lisäksi on MAV Kuvattu rakennetta ja 36245 tummaa gnissmäistä GRDR-Gn. kivilajien esiitymis-tapaa. TU5 14559 PG1-PG2. GRDR-vaalea(jossa pegmatiittiset PG2 es juonina, sis gra-pbl-täpliä (muuttuneita?). Melanosomi-luirut yl näidenpg-juonten kontaktissa MAV Kuvattu rakennetta ja 36240 kontaktit), GRDR-tumma, KGN-osueet, BT-KGNmelanosomi-luirut. kivilajien esiitymis-tapaa. TU5 14649 KGN-valtaita Kohti N MAV loppupää???? 36150 TU5 14665 DB-J tumma,tiivis TU-5-36134Ahie MAV 12.7.2005 36134 TU5 14665 RAPAUTUMASAVI TU-5-36134B MAV 12.7.2005 36134 TU5 14767 KGN 10%, GRDR(-GN) 50%, PG130%, PG2-J PG-suonet muod verkkomaista migm. rakennetta. Paikoin rako-pinnoilla vaalea täyte. MAV 16.6.2006 15049 36032 TU5 14772 PG punert,sut,ruhjeinen,sis vähän pientä gra TU-5-36027 MAV 16.6.2006 36027 TU5 14819 SUONI-GN harmaa mesos,punertavat neos-suonet (vrt????) TU-5-35980 MAV 16.6.2006 35980 TU5 14849 AFBL hom,tummanharmaa,on afb/sv,plg,kv,tit,opak,epid,ym TU-5-35950hie MAV 30.5.2005 35950 TU5 14849 MGT Kok.rikk.RTL 2 AKK 16.6.2005 35950 TU5 14859 PG-GRDR Vähän resu Vuotaa vettä. Resua kiveä. MAV 30.5.2005 Vuotaa vettä 35940 7 LIITE1

Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU5 14869 KGN 35%, GRDR_mesosomi 30%, PG-neosomisuonet MAV 30.5.2005 35930 30% sis gra-pbl-täpliä, PG-leikkaavia OK- poim juonia 5% joihin voi liittyä OK ST, TU5 14939 Gra-pbl-raitoja PG:ssa. MAV 30.5.2005 35860 TU5 15014 kvartsimaasälpäjuoni selkeä, rikkova rakoilu, kiveä pudonnut juonen kohdalta MHW 30.5.2005 E-seinä 15031 35785 TU5 15016 GR k,viol-kirjava,helsinkiittiytynyt//kms,kv,plg,epid,opak,bt,klo TU-5-35783hie MAV 30.5.2005 35783 TU5 15019 Rapak(?)-GR-valt osue MAV 30.5.2005 15039 35780 TU5 15029 KV-PF punert,porf, kuuluu rapakiviin/kv,plg,kms,opak,bt,klo TU-5-35770Ahie MAV 30.5.2005 35770 TU5 15029 KV-PF punert,porf, kuuluu rapakiviin,vrta(e-senästä) TU-5-35770E MAV 30.5.2005 35770 TU5 15029 KV-PF+E-LA mingled//kv,plg,,kms,bt,klo,opak,/plg,px-liist?,afb?,bt-klo-viuhkoja TU-5-35770Bhie MAV 30.5.2005 35770 TU5 KV-PF+E-LA mingled,kv-pf hyvin hienorak//kv,kms,plg,opak,bt,klo,musk/plg,px?-pseudom,opak,afb?,bt,klo,epid MAV 30.5.2005 15029 TU-5-35770Chie 35770 TU5 15039 Rapakivi(?)GR-N-kontakti voim breksioitunut ja MAV 30.5.2005 35760 punanen. TU5 15049 KGN-paleosomi, GRDR-mesosomi, PG -migmatiitti. Paik diktyoniittista rakennetta, joka pilkkoo myös juonia OK. MAV 30.5.2005 35750 TU5 15049 Ehjää KGN-GRDR-PG-migmatiittia MAV 30.5.2005 15249 35750 TU5 15069 PG sis gra-pbl-täpliä MAV 30.5.2005 35730 TU5 15079 GRDR-valtaista. KGN <20%, PG 10-15% sis runsaasti gra-pbl-täpliä. PG-osueet paikoin ruhjeisia, mutta terveitä. MAV 30.5.2005 15249 35720 TU5 15109 KV-MS-GN punert,h,"leptiittim" TU-5-35690 MAV 30.5.2005 35690 TU5 15189 GRA-KGN-MIGM neos vaalea pg,gra pääasiassa neosomissa TU-5-35610 MAV 30.5.2005 35610 TU5 15249 PG vallitsee, KGN, GRDR(-GN)-PG (megakrystinen). migm. MAV 15299 35550 TU5 15299 PG vallitsee, KGN, GRDR(-GN)-PG (megakrystinen). migm. MAV 15299 35500 TU5 15339 PG-valtaista ja GRDR(-GN) MAV 30.8.2005 15369 35460 TU5 15359 PG-J, GRDR (gra-pbl-täpliä)-ton, KGN Makro-diktyoniittinen migmatiitti. MAV 30.8.2005 15399 35440 TU5 15379 Kapea ruhje, jossa savea. TU-5-35410 A,B,C,D. MAV 30.8.2005 Tn 35410 kohdalta 15389 35420 TU5 15389 GR sukkulam luiru jossa HP-melanos-liuskepinnat TU-5-35410D MAV 30.8.2005 35410 TU5 15389 GR/KV-PF? voim hiert ja rapautunut TU-5-35410C MAV 30.8.2005 35410 TU5 15389 KV-PF? hiert, sis HP TU-5-35410B MAV 30.8.2005 35410 TU5 15389 KV-PF?/proto-MYL-GR ruhjeinen,hp-kont/kv,plg,kms,opak,epid TU-5-35410Ahie MAV 30.8.2005 35410 TU5 15389 PG?? ruhjeinen,hiert,feh raerajoilla,viol-kirjava,helsinkiittiytynyt TU-5-35410A MAV 30.8.2005 35410 TU5 15419 PG (30%), KGN MAV 30.8.2005 15439 35380 TU5 15474 PG 45%, GRDR(-GN) 55% PG-juonet ovat täällä ruhje-rakenteisia ja sis Bt-laikkuja, Musk usein rako-pinnoilla. MAV 30.8.2005 15514 35325 TU5 15514 PG-GRDR-raita-migm. S-reunan saumoissa Bt-melanosomi-raitoja (<1 cm), jotka vaihettuvat MAV 30.8.2005 15609 35285 GRDR:iin. PG sis isoja (< 5 cm) Bt-täpliä. KGN vähäistä ja es osueina (15x10x5 m). Migm-rakenne, jossa on terveitä"lohkareita". TU5 15529 PG-GRDR1/TON(-GN) lähes harmma - KGN MAV 20.9.2005 Likasta 15549 35270 TU5 15539 granodioriitti migmatiittiutunut. Sis. suuria kgn- ja dioriitti?-sulk. Paljon pgm: v.pun ja valk,muskov. THE 30.8.2005 15489 35260 TU5 15549 pegmatiitti valkoinen. Muskoviittitasoja, kirjoms, keltaista. THE 30.8.2005 35250 TU5 15549 PG (50%), GRDR1, GRDR2 (1+2 yht 40%), KGN GRDR1 harmaa, sis gra-pbl (grey eater), GRDR2 tumma. Rakenne diktyoniittis-tyylinen MAV 20.9.2005 15571 35250 (<10%) TU5 15584 PG ja GRDR raitaista; ja KGN. GRDR-raitojen kontakteissa ohut Bt-melanosomi-vyöhyke. MAV 20.9.2005 15604 35215 TU5 15604 PG-valtainen, sis vähän GRDR-suk MAV 20,9,05 15724 35195 TU5 15719 GR-GRDR-GN migm TU-5-35080 MAV 20.9.2005 35080 TU5 15874 graniitti Karkea graniitti 60%, Kvmsgn-sulkeumat 40%. PTW 12.12.2005 15852 34925 TU5 15879 granodioriitti keskirak. heikosti juovainen, jossa karkeita graniittisuonia ja kvmsgn-sulkeumia sikin sokin PTW 12.12.2005 15874 34920 TU5 15899 graniitti karkea, heterog, ositt. raitainen. Grt.pit+bt-rakeita, paikoin grdr-mainen. Kvmsgn-sulkeumia msikin PTW 12.12.2005 15879 34900 sokin, paik suonina. Osa sulkeumista migmatiittiutuneita.gran 80%, kvms 20% TU5 15979 PG, GRDR(-GN), KGN PG-lämpäreet vaihettuva-rajaisia. Paik perusmassa vaihettuu KGN-maiseksi MAV 15.12.2000 16229 34820 TU5 15999 GR k,viol-kirjava,helsinkiittiytynyt TU-5-34800 MAV 15.12.2000 34800 TU5 16014 breksiavyöhyke migmatiitti, jossa melko runsaasti pegm hem+epid.-täytteiset raot rikkoo kiveä eri suunnissa, punertava suunnattu näyte MHW 12.12.2005 E-seinä 34785 TU5 16079 PG-valtaista, sis Bt+gar-tummia täpliä. Vyöhykkeelistä kiteytymis-raitaisuutta. GRDR-TON(-GN) lämpäreinä ja osueina, seassa mafisempia osia ja KGN-osia, joista osa granodioriittiutunutta, MAV 1.2.2006 16089 34720 TU5 16114 PG gra-pit TU-5-34685C MAV 1.2.2006 34685 TU5 16114 SUONI-GN migm,gra-kgn-paleos/mesos,gr valkea neos TU-5-34685A MAV 1.2.2006 34685 TU5 16114 SUONI-GN migm,gra-kgn-paleos/mesos,gr valkea neos TU-5-34685B MAV 1.2.2006 34685 TU5 16129 PG 70-60%.GRDR-lämpäreitäosueita. MAV 1.2.2006 16166 34670 TU5 16139 Rapautmaa-korppukiveä-haperoa-tervettä MAV 1.2.2006 16149 34660 TU5 16144 KORPPUKIVI, osin GR sis neulasmaisia uudelleenkit kv-kiteitä TU-5-34655 MAV 1.2.2006 34655 TU5 16166 GRDR, tummia täpliä. PG es juoni-verkkona ja sis myös tummia täpliä MAV 1.2.2006 16204 34633 TU6 16719 PG-GRDR-KGN-assosiaatio kgn tumma melanosomi usein PG:n kontaktissa, luiruinen. MAV 7.6.2006 N-seinät melko likaiset mutta rakoilu näkyy 16859 34080 TU6 16737 GR-GN h-k,het,harmahtavaa TU-6-34062 MAV 34062 TU6 16741 PG kv-rikas,pun,e,eit,het,sis turm-ryppäitä TU-6-34058 MAV 34058 TU6 16742 PG kv-rikas,pun,e,eit,het TU-6-34057 MAV 34057 TU6 16783 KGN-MIGM-PG x MAV 7.6.2006 34016 TU6 16783 SUONI-GN bt-melanos,gr-suonia,poim TU-6-34016 MAV 34016 TU6 16859 PG-GRDR-KGN-assosiaatio PG>60%, GRDR 30%, KGNmelanos<10%. Jälkim usein HP-piirteitä MAV 7.6.2006 17059 33940 TU6 16875 GRDR-vaalea, yleinen x? MAV 33924 8 LIITE1

Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU6 16878 GR-GN h-k,het,harmahtavaa,sis PG-suonen TU-6-33921 MAV 33921 TU6 16879 GR-GN h-k,het,harmahtavaa TU-6-33920 MAV 33920 TU6 16879 GRDR-tumma, paik KVDR:nen x MAV 33920 TU6 16889 tummat bt-luirot PG:n kontakteissa yleisiä, kapeita MAV 7.6.2006 klj-kommentit pätee 33910 isommalla alueella? (THE) TU6 16891 Grdr näyttää olevan useita, ainakin 2 koostumusta. tumma ja vaaleampi yleinen. MAV 7.6.2006 klj-kommentit pätee 33908 isommalla alueella? (THE) TU6 16924 kiillegneissisulkeuma tumma kgnsulk, jossa "aneemisia" juonia, osa grdr:n apofyyseja. MAV 7.6.2006 33875 TU6 16924 pegmatiitti PG paikoin selkeästi leikkaavina juonina (muhkurakontaktit) grdr:n kanssa ja paik vaihettuvina MAV 7.6.2006 33875 osueina. PG sis paik bt-pinkkakasoja TU6 16935 tumma gn-osue (ton-tumma grdr), jossa teräviä???? MAV 7.6.2006 33864 TU6 16939 pegmatiitti PG-juonia sykkyrällä MAV 7.6.2006 33860 TU6 16979 granodioriitti keskirakeinen, n.porfyyrinen MAV 7.6.2006 E-puolen syvennyksessä 33820 TU6 16979 GR-GN h-k,het,violetinkirjava,tar TU-6-33820 MAV 33820 TU6 16980 SUONI-GN kgn-tyyppiä TU-6-33819 MAV 33819 TU6 16983 pegmatiitti, granodioriitti pg-juonet kapeita. grdr keskirak. muunnos vallitsee MAV 7.6.2006 miten suurella alueella? 16995 33816 TU6 17009 granodioriittigneissi sekä useita pg-suonia. sulamuunnosta. MAV 7.6.2006 16995 33790 TU6 17030 grdr? tummaa enenmmän MAV 7.6.2006 17035 33769 TU6 17035 granodioriitti PG+grdr tummahkon seosta MAV 7.6.2006 17059 33764 TU6 17059 PG-GRDR-KGN vähän kgn-osueita MAV 7.6.2006 17079 33740 TU6 17079 KGN(?)-PG suonigneissi-osue, sykkyrämäistä, lievää budinaasia. Tumma Gn-paleos. jossa aneemista grdr-juonia migmatisoi. Niissä pg-vaihettumia. Paleos on keskim. TON-grdr:n oloista (näyte TU-6-33711) MAV 7.6.2006 17094 33720 TU6 17088 TON-GN sis vaaleita suonia, kgn-sukua TU-6-33711 MAV 33711 TU6 17104 PG-J Kapea, konf, leikk. Terävät kont. MAV 33695 TU6 17184 GRDR-GN grdr-gn (k) vallitsee + pg vaihettuvat kontaktit MAV 7.6.2006 17209 33615 TU6 17201 GRDR grdr + ohuita pg-rj MAV 7.6.2006 33598 TU6 17219 GN-PG vähän??? MAV 7.6.2006 17209 33580 TU6 17239 PG-GN tässä pg sis. gar(päh)pseud. Suonigneissi MAV 7.6.2006 33560 TU6 17240 GR-GN h-k,het,harmahtavaa,kgn-sukua TU-6-33559 MAV 33559 TU6 17241 GRDR gra-täpliä myös grdr:ssa. MAV 7.6.2006 33558 TU6 17249 GRDR keskirak. grdr (-kgn). vrt. näyte 33820 MAV 7.6.2006 17259 33550 TU6 17257 GR-GN h-k,het,harmahtavaa,sis kapeita punert hiertosaumoja TU-6-33542 MAV 33542 TU6 17258 SUONI-GN melanos-mesos-valtainen TU-6-33541 MAV 33541 TU6 17259 SUONI-GN kgn-grdr-gn mesos,kapea bt-melanos,gr-suoni neos,hiert melanos TU-6-33540 MAV 33540 TU6 17259 tumma gneissi?. sis. aneemisia suonia ja juonia MAV 7.6.2006 17269 33540 TU6 17269 PG-GRDR-KGN MAV 7.6.2006 17309 33530 TU6 17285 tumma sulkeuma kaunis sulk harmaassa grdr-ton:ssa. MAV 7.6.2006 33514 TU6 17289 suonigneissi gn vallitsee 4m:n matkalla MAV 7.6.2006 33510 TU6 17314 KGN sis HP TU-6-33485A MAV 33485 TU6 17314 KGN KV-MS-GN TU-6-33485B MAV 33485 TU6 17339 GRDR-PG-GN PG 40-50%, GRDR 50-40%, GN <10%. Gn luiroina MAV 1.12.2005 17379 33460 TU6 17365 mafinen sulkeuma mafisia sulk, epäm. kont. x MAV 1.12.2005 33434 TU6 17365 MDB+GR vrt rapakiven kv-ms-ph-e-la minglettiin,mut tämä on suunt TU-6-33434 MAV 33434 TU6 17365 tumma sulkeuma MAV 19.12.2005 33434 TU6 17374 GR-GN h-k,het,harmahtavaa,sis gra-täpliä TU-6-33425A MAV 33425 TU6 17374 GR-PG-GN h-k,het,harmahtavaa,sis gra-täpliä TU-6-33425B MAV 33425 TU6 17374 PG-GRDR täplitys yleistä, molemmissa MAV 1.12.2005 E-puolen syvennyksessä 33425 TU6 17379 PG-GRDR pg 60% MAV 19.12.2005 17389 33420 TU6 17382 GR-GN h-k,het,harmahtavaa TU-6-33417A MAV 33417 TU6 17382 GR-GN h-k,het,harmahtavaa,sis kms-megakrystejä(<5cm) TU-6-33417B MAV 33417 TU6 17389 PG-GRDR 50%pg, 50%grdr MAV 19.12.2005 17429 33410 TU6 17403 PG-GR täplä-pg + pun gr. + bt/klo-hrp MAV 1.12.2005 17410 33396 TU6 17410 mafinen sulkeuma maf. epäm. lämpäreitä (susk <60) MAV 1.12.2005 17419 33389 TU6 17419 graniitti alkavaa korppuuntumista. pun, kelt. Kv-kidepintoja, kirkas kv. x THE 1.12.2005 muuttuminen 17414 33380 TU6 17422 PG sis tummia täpliä,korppukivi-rapaumapiirtetä,kv mobiloitunut TU-6-33377A MAV 33377 TU6 17422 PG korppukivirapauma-piirtetä,kv onelomuodostusta TU-6-33377B MAV 33377 TU6 17424 granodioriitti harmaa, grt, vaaleita kms-läiskiä THE 1.12.2005 17399 33375 TU6 17429 PG-GR täplä-pg. isoja täpliä. pun gr. (<K) MAV 1.12.2005 17464 33370 TU6 17429 PG-GRDR MAV 19.12.2005 17479 33370 TU6 17431 KV-MS-GN korppukivirapautunut, TU-6-33368 MAV 33368 TU6 17449 GRPG korppukivirapautunut, TU-6-33350 MAV 33350 TU6 17449 lievää korppuuntumista THE 1.12.2005 17440 33350 TU6 17453 GR korppukivirapautunut, TU-6-33346A MAV 33346 TU6 17453 GR korppukivirapautunut, TU-6-33346B MAV 33346 TU6 17453 GR korppukivirapautunut, TU-6-33346C MAV 33346 TU6 17453 GR, korppu-kivi-rapauma x MAV 33346 TU6 17479 GRDR-PG täpläkiven heikko suunt. n. ruhjoutunut annealed. heterog. MAV 1.12.2005 17515 33320 TU6 17479 PG-GRDR MAV 19.12.2005 17529 33320 TU6 17489 GR-GRDR h-k,korppukivirapautunut,kv lähteny TU-6-33310 MAV 33310 TU6 17509 PG korppukivirapautunut,kv lähtenyt TU-6-33290 MAV 33290 TU6 17517 SUONI-GN/tumma GRDR-GN sis PG-suonia TU-6-33282 MAV 33282 TU6 17519 PG-GRDR-MIGM suunn. MAV 1.12.2005 17523 33280 TU6 17523 GRDR-GN sis PG-J//,hiertosaumoja joissa tumma melanos+epid TU-6-33276 MAV 33276 9 LIITE1

Kivilajit TU PLA Kivilaji Klj Erityispiirteet Tekt hav Erityispiirteet Nayte Nimim Pvm Huom PLL KMA TU6 17523 PG-GRDR(GN) punertavaa MAV 19.12.2005 17529 33276 TU6 17529 suonigneissi raitainen suonign MAV 19.12.2005 17544 33270 TU6 17544 PG-GRDR pieniä gn-osueita? karkea täplä-pg MAV 1.12.2005 17561 33255 TU6 17544 PG-GRDRGN grdr tai ton MAV 19.12.2005 17549 33255 TU6 17549 PG-GRDRGN PG:ssa (60%) vyöhyke raitaisuutta joka aaltoilee, "riples", GRDRGN (40%) osueina joissa kapeita pgrakojuonia MAV 19.12.2005 17561 33250 TU6 17561 PG-juoniverkko(50%), grdr tumma(5%),grdr vaalea, täpliä(20%), kgn tumma bt-rikas suonign-osue MAV 19.12.2005 17570 33238 (25%) lämpäreinä. Makrodiktyoniittista. TU6 17570 PG PG esiintyy terävinä juonina (helsinkiittityyppiä) lohkoen grdrgn:ä. tummia gar-pit läiskiä esiintyy sekä MAV 19.12.2005 17579 33229 PG:ssa että grdrgn:ssa TU6 17609 PG punertavampaa karkeaa graniittista tyyppiä. MAV 33190 TU6 17689 GT(PG) ruhjeinen, turm-pit. ohutta karb rt. TU-4-33110 MAV 33110 TU6 17690 MYL melanos-mössöä, sis kiisuja. vaaleaa krb rt. TU-4-33109 MAV 33109 TU6 17691 MYL suoni-gn,sis karb-pit HP, vaaleaa karb rt. TU-4-33108 MAV 33108 TU6 17747 PG1 ja PG2 50%, GRDR-TON 50% PG 2generaatiota (migm.suonet ja leikk juonet), kaunis juoni-verkko. GRDR ja TON es isoina lohkoina MAV 20.9.2005 17781 33052 TU6 17774 KGN? >k, hom TU-6-33025 MAV 33025 TU6 17774 tonaliittigneissi tongn, jossa leveitä teräviä PG-juonia (makrobreksia) x MAV 1.12.2005 näyte tulomatkalla 33025 TU6 17779 TON-GN kgn-sukua TU-6-17780 MAV 33020 TU6 17780 TON-GN kgn-sukua x MAV 20.9.2005 33019 TU6 17780 PG vaalea,gra-pit TU-6-17781 MAV 33019 TU6 17781 PG vaalea, gra-pbl-pit x MAV 20.9.2005 33018 TU6 17781 PG1 ja PG2 50%, GRDR-TON 40%, KGN 10% gra-pbl-täpliä. MAV 20.9.2005 18010 33018 TU6 17895 rakenne taipuu pystyyn MHW 20.7.2005 sisäänajotunneli 32904 TU6 17900 loiva-asent. kerroks. graniitti, hem.raitainen MHW 20.7.2005 sisäänajotunneli 17920 32899 TU6 17901 PG voim hiert,vihert-vaaleart TU-6-17902 MAV 32898 TU6 17902 voim hiert osia TU-6-17902:sta voim hiert,vihert-vaaleart TU-6-17903 MAV 32897 TU6 17929 BT-PGmigm vaalea neos TU-6-17930 MAV 32870 TU6 17931 KGN/TRONDHJ-PG-KONT Bt,Kv,Plg,opak,epid,tit?//Plg,Kv,bt,musk,klo,seris TU-6-17932hie MAV 32868 TU6 17943 PG vaaleapunert,gra-pit TU-6-17944 MAV 32856 TU6 17944 KGN/TRONDHJ-PG-KONT vrt TU-6-17932 TU-6-17945 MAV 32855 TU6 17960 TRONDHJ-PG voim hiert,feh,puner+vihert-vaaleahp-rt;kv,plg,kms,klo,sill?,musk.gran,opak,seris TU-6-17961hie MAV 32839 TU6 17975 KGN + harmaa GR MGT Kok.rikk. RTL 1. AKK 21.6.2005 32824 TU6 17980 Kaunis PG-valtainen migm MAV 21.6.2005 17990 32819 TU6 17990 KGN + karkea GR +PG MGT Kok.rikk. RTL 1. AKK 21.6.2005 32809 TU6 17990 Runsaammin paleosomia, lisäksi gra-pbl-pitoista grdr.mesosomia/neosomi2:a. Gra-pbl paik runsaasti myös PG:ssa. MAV 21.6.2005 18010 32809 TU6 17995 KGN + karkea GR +PG MGT Kok.rikk. RTL 1. AKK 32804 TU6 18010 PG1 ja PG2 50%, GR-GRDR-TON 40%, KGN 10% gra-pbl-täpliä gr-grdr-mesosomissa. MAV 19.5.2005 18055 32789 TU6 18012 BT-melanosomi-mössö-väli-osue. MAV 21.6.2005 32787 TU6 18012 Tervettä gra-pbl-pg-valtaista KGN-migmatiittia. Vähän ruhjeisuutta isojen PG-osueiden kohdilla. MAV 21.6.2005 17930 32787 TU6 18040 PG, GR(DR) Gra-pbl-täpliä gr-grdr-mesosomissa. KGN puuttuu enimmäkseen. MAV 21.6.2005 32759 TU6 18040 GR hom,tar,k-r;plg,kms,kv,bt,musk,klo,opak,zirk,neulasia bt:ssa TU-6-18041hie MAV 32759 TU6 18041 Gra-pbl-pit GRDR Mesosomi x MAV 19.5.2005 32758 TU6 18052 Rako-täyte harmaa x MAV 19.5.2005 32747 TU6 18055 PG Pg-valtainen osue tai juoni. Sen yht on hierto-rakoja. MAV 19.5.2005 18060 32744 TU6 18060 PG1 ja PG2 50%, GR-GRDR-TON 40%, KGN 10% Gra-pbl-täpliä gr-grdr-mesosomissa. KGN puuttuu enimmäkseen. MAV 19.5.2005 18127 32739 TU6 18061 PGGR r, vaalea;plg,kms,kv,musk,klo,sauss,opak TU-6-18062hie MAV 32738 TU6 18062 PG(GR) Neosomi x MAV 32737 TU6 18087 KGN het,<k;plg-kv-kord-bt-klo_seris_zirk TU-6-18088hie MAV 32712 TU6 18088 KGN Paleosomi x MAV 32711 10 LIITE1

Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU2 4594 1 M 96 85 2 Liittyy Ok hiertopoimutukseen. S on viom läpikot ja sukkularait ja Tu-2 S-pään lävistys ulos A,B,C MAV 8.11.2005 4594 46205 mikroaugen-rakennetta 46205 TU2 4594 1 112 85 %-suhteissa vaihtelua. KGn paikoin Ton- MAV 8.11.2005 4609 46205 GN:maista. TU2 4594 1 96 85 4 Liittyy Ok hiertopoimutukseen. S on viom läpikot ja sukkularait ja Tu-2 S-pään lävistys ulos A,B,C MAV 8.11.2005 4594 46205 mikroaugen-rakennetta 46205 TU2 4627 8 K 60 39 yhdesssä pitkässä klo ja 1mm smekt täyte THE 9.11.2005 4611 46172 TU2 4645 8 R 170 74 sulkarakoparvi (rakojen suunta) lk pystynä vyöhykkeenä seinämää. THE 9.11.2005 46154 rusk.pun täyte. geometrian perust. S-puoli ylös TU2 4654 7 B 220 78 RS=RR=R, silppua ja rapautumaa. Paksuus 5 cm.(pl=46140) Kivi vaihettuu PG-rikkaammaksi ja GRDR- MAV 8.11.2005 4669 46145 GN-tyyppiseksi. GRDR-GN>65%, PG-suonia <=30%, Kivi ruhjeista, sis FeH RT, ja rakosiirroksia. TU2 4659 7 A 220 70 J3 ja 30 cm rapavyöhyke. tekstuuri normaalihko, mutta irrallista THE 9.11.2005 46140 vasaroitaessa. TU2 4661 7 R 260 35 kahden sauman 4 cm:n välissä sulkarakomaiset pun raot.piirros. THE 9.11.2005 46138 TU2 4669 8 H 104 84 S=R=kont=HP PG-suonten poimutus vallitsevasti OK. PGsuonten MAV 18.11.2005 4689 46130 kontakteissa HP TU2 4669 1 104 84 S=R=kont=HP PG-suonten poimutus vallitsevasti OK. PGsuonten MAV 18.11.2005 4689 46130 kontakteissa HP TU2 4677 8 H 284 80 S=R=kont=HP, aaltoilee suuntauksen aaltoilevaa vaihtelua MAV 18.11.2005 46122 TU2 4677 2 35 70 S=R=kont=HP, aaltoilee lineaatio HP:lla (104/84) vaihtelee pinnan MAV 18.11.2005 46122 aaltoilun mukaan 035-060/70-80 TU2 4677 1 284 80 S=R=kont=HP, aaltoilee suuntauksen aaltoilevaa vaihtelua MAV 18.11.2005 46122 TU2 4699 8 K 301 70 klo-pintoja.lk S. talkkimainen vihert täyte. 1/m, lisäksi pieniä lyhyitä vaikea eritellä THE 9.11.2005 4649 46100 tiheämmin. rakosuuntia. ehkä J2-J4 samaa systeemiä TU2 4699 1 65 90 S aaltoilee liusk suunt lohkeilu/rakoilu THE 9.11.2005 4649 46100 TU2 4706 1 120 80 S=R1. 3/m, BT-melanos HP Bt-melanosomi-luiru-kontakteissa es HP MAV 18.11.2005 4709 46093 TU2 4734 1 105 85 S=raitaisuus=suonet, aaltoilee. (PL=46010-46015) Bt-melanosomiluirukontakteissa es HP MAV 18.11.2005 4784 46065 TU2 4759 8 R 260 23 suuntavaihtelua, joskus siirrosliikahduksia THE 9.11.2005 4719 46040 TU2 4799 1 100 90 kulku vaihtelee 0-20. valokuvia valokuvia kivistä THE 9.11.2005 4699 46000 TU2 4829 7 B 53 27 hauras, (mikrobreksiaa?) ja breksiasaumoja. tummia, klo? THE 8.11.2005 45970 TU2 4833 1 120 85 S=suoniraitaisuus, aaltoilee PG ja GRDR-GN ja KGN/BTmelanosomijuomuja. Väliosie MAV 18.11.2005 45966 TU2 4849 1 120 88 THE 8.11.2005 4799 45950 TU2 4857 7 K 74 51 hauras, 1 m vyöhykkeellä useita ohuita klo-pintoja. Myös 2 cm THE 8.11.2005 45942 harmaa mikrobreksia. Valokuvia. Ylityöntö. TU2 4858 7 H 83 48 kuuluu PL4942 vyöhykkeeseen THE 8.11.2005 45941 TU2 4859 7 H 90 57 142 40 kuuluu PL4942 vyöhykkeeseen, pari kpl THE 8.11.2005 45940 TU2 4864 7 H 204 72 118 2 J1, jossa haarniskapinta THE 8.11.2005 45935 TU2 4871 7 R 0 0 2 RS hauras, vaaka (OK), yläosa siirtynyt kohti N. MAV 18.11.2005 45928 TU2 4913 7 B 70 28 2 mm musta mikrobreksiasauma THE 8.11.2005 45886 TU2 4938 7 B 80 34 tumma, (semi?)hauras mikrobreksia, kloriitti THE 8.11.2005 45861 TU2 4960 7 K 311 85 322 1 rakovyöhykkeessä. hrtv klo-pinta THE 8.11.2005 45839 TU2 4960 8 R, X 232 82 rakovyöh. lev 4 m?, J tih.7/m. pun pinnat, myös savi, THE 8.11.2005 45839 siirrosbreksiatäyte. kaikilla pinnoilla hrtv. TU2 4960 7 R 65 89 335 1 1 rakovyöhykkeessä THE 8.11.2005 45839 TU2 4965 7 X 261 84 rakovyöh:n yhteydessä käytävän suunt 0.5mx2m taso. pysty "aaltohrtv". krb painevarjoissa-> E-puoli ylös. Outo. Hauras/semih? ehkä liusk suunta THE 8.11.2005 45834 TU2 4967 7 B 78 42 140 30 vaalea 2mm mikrobreksia lk tummaa 4cm, sama suunta PL summittainen THE 8.11.2005 45832 TU2 4969 7 SD 102 36 semihauras, piirros sulkaraot->ylityöntö? valokuvia. myös kaarevia horse tail? THE 8.11.2005 45830 TU2 4989 7 E 220 75 296 21 hrp, epid. vieressä 2 cm krb-rako, pun reunat. näyte. x THE 8.11.2005 45810 TU2 5001 7 B 73 38 136 32 5cm lev mikrobreksia. hrtv breksian pinnalla. Samaa kuin J1. Suunnat SZ:issa vaihtelee vähemmän kuin J1:ssä. THE 9.11.2005 45798 1 LIITE 2

Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU2 5004 1 295 86 S=R Perä; GRDR-GN(silmärakennetta) ja KGN(ohutraitaista) ja PG-J pystyjä, lähes konformeja. S-perä MAV 21.06.2005 45795 TU2 5019 7 M 106 56 108 55 PL45798 tapainen mutta aika myloniittinen. Myloniitin biotiitti Ar-Ar ikämääritykseen x THE 9.11.2005 45780 TU2 5029 7 R 220 75 130 1 J2 tasoilla usein ei tarkka PL THE 9.11.2005 45770 TU2 5049 8 B 60 30 vaihtelua suunnissa. sz PL45798 samaa. THE 9.11.2005 4999 45750 TU2 5059 7 R 52 40 samaa kuin J1. eräällä 10 cm vyöhykkeellä useita 1 mm risteileviä THE 9.11.2005 45740 saumoja TU2 5099 1 280 90 S=raitaisuus aaltoilee MAV 18.11.2005 45700 TU2 5109 7 B 220 85 J2, jossa 2 cm krb ja breksiaa. THE 9.11.2005 45690 TU2 5109 8 K 220 85 klo-pintaisia. Muutamassa krb. Kohta PL 45690 tih 5/m. THE 9.11.2005 5049 45690 TU2 5109 8 B 62 32 rakoja sekä mikrobreksiavyöhykkeitä THE 9.11.2005 5049 45690 TU2 5109 1 110 89 kapearaitaista valokuvia THE 9.11.2005 5049 45690 TU2 5139 1 100 85 S(=raitaisuus?) MAV 1.06.2005 45660 TU2 5169 1 X 105 89 S=Rait ja karkea silmä-gn-rakenne ja vaaleanvihertävä hiertosauma Voim tektonisoitunut osue, jossa MAV 1.06.2005 5177 45630 hiertosaumoja silmä-gn -rakennetta ja myloniittiutumista. TU2 5169 8 K 318 82 kloriittipinta MHW 1.06.2005 45630 TU2 5169 7 H 216 78 118 2 2 haarniskap. MHW 1.06.2005 45630 TU2 5169 8 K 216 78 kloriittipinta, lohkoja pudonnut, kolmikulmaisia lohkoja MHW 1.06.2005 45630 TU2 5169 1 105 89 S=Rait ja karkea silmä-gn-rakenne ja vaaleanvihertävä hiertosauma Voim tektonisoitunut osue, jossa hiertosaumoja silmä-gn -rakennetta ja myloniittiutumista. MAV 1.06.2005 5177 45630 TU2 5179 8 K 205 84 295 3 2 haarniskap. karb.+klor pinta kiillegneissi MHW 1.06.2005 45620 TU2 5239 1 125 85 S Tumma väliosue MAV 1.06.2005 45560 TU2 5419 8 K 300 88 kloriittipinta, 50 m pitkä MHW 10.05.2005 45380 TU2 5419 8 X 40 20 ruhjeista MHW 10.05.2005 45380 TU2 5449 1 120 75 S 45350 MAV 1.06.2005 45350 TU2 5489 7 R 85 40 rakosiirros kiillegneissi MHW 10.05.2005 45310 TU2 5499 7 M 105 44 ultremylon. 7 cm leveä, vaal.punert. porf.klasteja MHW 10.05.2005 45300 TU2 5539 7 M 110 75 myloniitti, raitainen, 30 cm leveä MHW 10.05.2005 45260 TU2 5569 8 K 110 75 kloriittipinta MHW 10.05.2005 45230 TU2 5589 1 76 84 graniitti MHW 1.06.2005 45210 TU2 5609 8 H 200 80 haarniskapinta, savimurua, vesivuotoa kivi tummanpun. ruhjeista MHW 1.06.2005 45190 TU2 5649 7 R 275 85 R=ST Silmä-gn ja Myl-sauma 45150 MAV 21.06.2005 45150 TU2 5655 1 305 85 S N-PERÄ (1,06,05) MAV 1.06.2005 45144 TU2 5687 7 R 100 40 1 RS VK MAV 21.06.2005 45112 TU2 5687 1 285 85 S=raitaisuus, aaltoilee (S=095/85-90-85) MAV 21.06.2005 45112 TU2 5969 7 H 340 75 R=HP=RS, S-puoli yös? MAV 44830 TU2 5969 2 340 75 Lhp (S-puoli ylös?) MAV 44830 TU2 5969 1 60 85 S=// PG-suonet paikallisesti MAV 44830 TU2 6243 7 B karkeaa kv, epid, breksiaa, kv-kideonkalo (käsivarren paksuinen), Mnpunaisia osia, sekavaa breksiaa, muuttumista. valokuva THE 7.09.2006 6236 44556 TU2 6331 8 R 0 0 lyhyitä vaakarakoja. PL44470: 2cm leveä rikkoanainen, pun. THE 7.09.2006 6299 44468 TU2 6384 7 B 148 60 Vyöhykkeen suunta epämääräinen. Breksia, kv-iskos, kelt savea, kvkiteitä ontelossa. Mn-punaista. valokuvia. muhkuraisia pikkulohkopintoja esim 65/64 x muuttunut vyöhyke THE 7.09.2006 6379 44415 TU2 6385 1 144 81 suunta kivilajirajoista raitainen THE 7.09.2006 44414 TU2 6395 7 H 172 87 89 28 Hrp. Kuuluu varmaan J1 rakoihin (PL 44365) 10/40cm. OK? THE 7.09.2006 44404 TU2 6429 8 H 290 73 rykelmä aika vaihtelevia suuntia. Hrp sileähköjä, ei suoria. hiukan vaaka-hrtv tapaista THE 7.09.2006 44370 TU2 6476 7 X 145 80 S=R=ruhjehierto E-seinässä PG on ruhjeista ja breksoitunutta, MAV 7.09.2006 6482 44323 linssiytynyttä rakosiirros-luonnetta, Kontaktissa hiertoa TU2 6476 1 145 80 S=R=ruhjehierto E-seinässä PG on ruhjeista ja breksoitunutta, linssiytynyttä rakosiirros-luonnetta, Kontaktissa hiertoa MAV 7.09.2006 6482 44323 2 LIITE 2

Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU3 7125 8 SB 245 25 J. Loiva-lähes vaaka RR, paikoin lähes silppua, RT epid? ja vaalea MAV 19.05.2006 7155 43674 kova ja savi, noin 20kpl/80cm-1m-1,5m,kohti N raot harvenevat, mutta verkkomainen risteilevä tyyli säilyy. TU3 7175 1 130 75 MAV 19.05.2006 43624 TU3 7193 8 H 290 85 Sis epid, kv, ym RT. HP, ruhjeisuutta RR-tyyppisesti toistuen noin 2-3- MAV 19.05.2006 43606 (5) m välein, tihkuu vähän vettä TU3 7198 8 SB 125 80 E-seinässä: J RR-silppua, sukkularakenteinen, vähän rapautunut. MAV 19.05.2006 7200 43601 TU3 7225 7 SB 120 65 E-senässä: RS, sis silppua ja epid-rt MAV 19.05.2006 43574 TU3 7255 8 R 260 25 J3 loiva, aaltoilee voimakkaasti, kaade vaihtelee 0-25. 2-3/m. MAV 19.05.2006 43544 TU3 7255 8 R 190 70 J1, 2-3/m MAV 19.05.2006 43544 TU3 7255 8 R 90 75 J2.2-3/m MAV 19.05.2006 43544 TU3 7297 7 H 100 70 185 20 S=J, HP. W-puoli ylös kohti N(?) Raitainen GRDR-PG-KGN-luiruinen MAV 19.05.2006 7304 43502 migmatiitti-osue, jossa HP-raot yleisiä konformeissa saumoissa. TU3 7297 1 100 70 185 20 S=J, HP. W-puoli ylös kohti N(?) Raitainen GRDR-PG-KGN-luiruinen MAV 19.05.2006 7304 43502 migmatiitti-osue, jossa HP-raot yleisiä konformeissa saumoissa. TU3 7731 7 X 90 80 Hiertovyöhyke 60 cm leveä Aaltoileva tumma voim hiertynyt noin 60 cm leveä vyöhyke MAV 15.12.2005 43068 TU3 7753 7 R 300 30 2 J=ST, hauras, lievästi OK MAV 15.12.2005 43046 TU3 7770 7 X 264 32 1 VK, yläp ->S PTW 15.12.2005 43029 TU3 7778 7 A 120 40 J3, vaalea savi- ja silpputäyte, paksuus 10-30 cm, (120/50, 145/35 - silppua) MAV 24.11.2005 43021 TU3 7790 7 A 160 45 J=RS, savi-(kitti) ja silpputytteinen, paksuus 10-20 cm Bt-melanosomi-pintoja ja luiruja kontakteissa ja punaista FeH-värjäymää, rapautuneen oloinen Gr MAV 24.11.2005 43009 TU3 7792 7 M 145 40 20 cm leveä hiertosauma, reunoilla 1 m lev. vaaleita u-myl. saumoja, korppukiveä, vaaka kairanreikä, valuu norona 7792 PTW 15.12.2005 43007 vettä (PTW) TU3 7820 1 120 50 S=rait aaltoilee, 120/50-090/70 MAV 24.11.2005 42979 TU3 8010 7 R 216 74 120 3 mahd. konjugaattisysteemi kahden muun kanssa. OK(?) THE 20.10.2005 8030 42789 TU3 8010 7 R 212 44 284 27 Rakosiirros. mahd. konjugaattisysteemi kahden muun kanssa. OK THE 20.10.2005 8030 42789 norm TU3 8010 7 K 7 36 mahd. konjugaattisysteemi kahden muun kanssa. klo-pinta THE 20.10.2005 8030 42789 TU3 8014 7 B 21 60 kvartsikideonkalo. sisin täyte valk. smektiittiä(?). Suunta on kide"raon" THE 20.10.2005 42785 karkea suunta TU3 8014 9 D 21 60 kvartsikideonkalo. sisin täyte valk. smektiittiä(?). Suunta on kide"raon" karkea suunta THE 20.10.2005 42785 TU3 8105 6 X 15 65 Juoni lievästi hiertynyt Vk? Kattopuolen kontaktissa >1m leveä risa METADIABAASI-JUONI kaatuu N (015/65-8105 MAV 20.10.2005 42694 TU3 8109 7 X 100 85 200 25 1 PL 8109 MAV 42690 TU3 8115 7 H 99 82 100 1 iso hiertorakopinta. Hrtv heikko, epävarma. VK? THE 20.10.2005 42684 TU3 8120 1 110 60 Migmatiitin pääasiallinen suuntaus ja konf rakoilu MAV 20.10.2005 42679 TU3 8160 1 110 70 MAV 20.10.2005 42639 TU3 8165 8 K 209 62 3 m pituisia, liusk suunt. klo-pintoja THE 20.10.2005 8180 42634 TU3 8175 7 R 220 59 291 28 sz=j1. THE 20.10.2005 42624 TU3 8180 1 110 85 3 MAV 20.10.2005 42619 TU3 8210 2 110 80 l=pa, voi olla VK-ptygmaattisen poimutuksen PA MAV 20.10.2005 42589 TU3 8210 1 110 80 3 MAV 20.10.2005 42589 TU3 8220 7 B 80 30 Siirrossauma, jolla pari sulkarakoa indikoiden ylityöntöä. Kaateen suunta 80?. siirrokset liian korkealla, ei tarkkoja mittauksia THE 20.10.2005 42579 TU3 8236 1 125 70 3 S=R1, J KGN-PG-migmatiittista suoni-gn-tyyppiä, PG 20-40%. MAV 20.10.2005 42563 TU3 8250 7 K 110 40 leikkaa juonen joka taipuu hiukan ja siirtyy ylityöntönä ("Länsisalmityyppiä") Liian korkealla. useita muitakin siellä. THE 20.10.2005 42549 TU3 8290 1 125 70 3 Litistymäpoimutusta, sukkulamaista budinaasi-rakennetta. Tumma KGN-harmaa KGN/TON-GNpunertva PG-suoninen ja -juoninen migm.voimakas litistymä, ptygm poimutus ja paikoin sukkulam budin-rakennetta MAV 20.10.2005 8315 42509 3 LIITE 2

Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU3 8306 7 K 189 77 90 1 10 cm lev. klo-linssivyöhyke, pegmatiitin kontaktissa. Myös mustaa smekt. Rikkonaisuutta. OK? THE 20.10.2005 42493 TU3 8330 1 155 75 3 S=raitaisuus Tre-Klo-Epid-Ym-Gn TU-8330 MAV 20.10.2005 42469 TU3 8337 8 R, X 190 20 rakoilu sz-vyöhykkeessä. THE 20.10.2005 42462 TU3 8337 7 SB 150 72 1 m vyöhyke, jossa vyöh suunt J sekä J 190/20. grdr-kl-kontaktissa. THE 20.10.2005 42462 krb-täytteitä, linssisilppua, gougea.vesi lorisee-tippuu. TU3 8337 8 R, X 150 72 rakoilu sz-vyöhykkeessä. jatkuu 2 m pohjoiseen vyöhykkeestä. THE 20.10.2005 42462 TU3 8355 7 R 0 0 sillim, prehn hauraissa vaakarakenteissa THE 20.10.2005 42444 TU3 8370 7 A 125 70 15 cm leveä saven ja kivimurskan seos näyte E-seinä MHW 27.07.2005 42429 TU3 8370 7 A 122 81 2 mm:n savitäytteisiä rakoja E-seinä MHW 27.07.2005 42429 TU3 8380 7 K 2 27 4 cm leveä, klo+hem-pinta E-seinä MHW 27.07.2005 42419 TU3 8570 1 137 82 3 S=raitaisuus MAV 7.08.2005 42229 TU3 8595 7 M 165 80 2 S=rait ja myös dukt OK ST (165-145/80-65) MAV 7.08.2005 42204 TU3 8595 1 M 160 72 myloniitti, 80 cm leveä, näyte, raitainen, kontaktit sileitä migm. gr., graniittia 70% MHW 22.07.2005 42204 TU3 8595 1 165 80 3 S=rait ja myös dukt OK ST (165-145/80-65) MAV 7.08.2005 42204 TU3 8595 1 160 72 myloniitti, 80 cm leveä, näyte, raitainen, kontaktit sileitä MHW 22.07.2005 42204 TU3 8610 7 H 84 84 358 3 1 haarniskapinta MHW 22.07.2005 42189 TU3 8635 7 K 114 77 kloriittipinta MHW 22.07.2005 42164 TU3 8640 1 15 87 raitaisuuden suunta MHW 22.07.2005 42159 TU3 8660 7 H 35 89 307 4 2 haarniskapinta Schollen, gr 70 % MHW 22.07.2005 42139 TU3 8662 7 R 212 88 302 2 prehniittiä THE 20.10.2005 42137 TU3 8748 7 R 61 4 38 4 lyhyitä, n.30cm rakosiirroksia. liittyy sz8751 THE 20.10.2005 42051 TU3 8751 7 K 209 62 298 2 5cm lev. linssimäisyyttä, klo-pintoja, kv-linssejä.useita hrtv. Hrtv E- x piirros. näyte PL 8750 THE 20.10.2005 42048 puolella loiva, W-puolella pysty. Pysty vanhempi? Lk liuskeisuutta TU3 8770 1 150 70 3 S=rait. MAV 20.10.2005 42029 TU3 8780 8 K 260 8 valk (smekt) täytteisiä rakoja. 7m pituisia. paikoin sileä pinta. myös klo-pintaisia. THE 20.10.2005 8830 42019 TU3 8799 7 K 116 39 116 39 Kiiltävä klo-pinta. hrtv suunnilleen suoraan alas. graniitissa vähän THE 20.10.2005 42000 sulkarakoilua (yläpuoli etelään itäseinällä), punertunut. TU3 8800 1 140 65 3 S=140/65-75, rait. MAV 20.10.2005 41999 TU3 8812 7 K 205 56 205 56 suora klo-taso. hrtv suunnilleen suoraan alas. pari kpl. THE 20.10.2005 41987 TU3 8825 1 150 65 S=rait. MAV 20.10.2005 41974 TU3 8827 3 200 0 3 PA poimuttaa liuskeisuuden (S=110/65 -> 280/35). Semiduktiililuonteinen. MAV 20.10.2005 41972 TU3 8828 7 K 95 10 80 10 klo-pintainen hrp. THE 20.10.2005 41971 TU3 8830 1 330 69 3 Liusk suunt. lohkeavuutta klj-rajoja pitkin THE 20.10.2005 41969 TU3 8874 7 R 120 30 2 ST=OK, siirtymä noin 15 cm. MAV 15.11.2005 41925 TU3 8874 1 305 70 3 S voimakas Ton-gn:ssä MAV 15.11.2005 41925 TU3 8880 1 145 80 3 S=145/80-85 MAV 15.11.2005 41919 TU3 8888 7 H 10 50 2 ST=OK, hauras RS, jossa HP; lhp=290/15. (N-puoli alas kohti W). MAV 15.11.2005 41911 TU3 8945 1 175 85 3 S=rait ja suonten kontaktit. Aaltoilee. MAV 15.12.2005 41854 TU3 8947 8 H 42 78 130 23 haarniskap. PTW 15.12.2005 41852 TU3 8974 7 SD 150 30 2 ST=OK semihauras, sis vaalean vihertävää hiertorako-täytettä. MAV 15.12.2005 8983 41825 TU3 8982 7 X 108 44 2 yläpuoli 30 cm, OK PTW 15.12.2005 41817 TU3 9006 7 R 140 40 2 ST=OK Lähes duktiili. Räimäle-migmatiittia. PG, KGN, TON-GN MAV 15.12.2005 41793 TU3 9009 7 H 200 90 ST=HP=RS Räimäle-migmatiittia. PG, KGN, TON-GN MAV 15.12.2005 41790 TU3 9011 7 R 100 25 1 RS=VK=100/25-30. E-seinässä. MAV 15.12.2005 41788 TU3 9025 1 115 80 3 S vaihtelee, aaltoilee. MAV 18.01.2006 41774 TU3 9055 1 115 85 3 S= 115/85-305/85, aaltoilee. MAV 18.01.2006 41744 TU3 9065 7 R 120 30 2 ST=OK=120-140/30, siirtymä on noin 20 cm MAV 18.01.2006 41734 TU3 9090 1 135 85 3 S MAV 18.01.2006 41709 TU3 9095 1 135 85 3 S MAV 18.01.2006 41704 TU3 9180 8 H 60 70 J. 2-3/m. Pitkiä aaltoilevia, voi olla täytteisiä ja HP. MAV 18.01.2006 41619 TU3 9180 1 140 85 3 S=J. 2-3/m. Pitkiä. MAV 18.01.2006 41619 TU3 9256 7 R 110 60 2 J=RS=OK Suoni-gn migmatiittia MAV 18.01.2006 41543 TU3 9318 7 H 320 70 220 15 2 J=RHP=OK. lhp=220/15 MAV 18.01.2006 41481 TU3 9330 1 290 80 3 S=J. 3/m. Es yl kontakteissa.. MAV 18.01.2006 41469 TU3 9365 8 H 270 75 180 0 2 J=270/75, -55. 3/m. Kaarevaa, paikoin HP=OK. MAV 18.01.2006 41434 4 LIITE 2

Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU3 10205 8 SB 180 35 200 10 J. Mahd RS: sis sukkulamaisia silppu-vyöhykkeitä ja mahd HP. S- MAV 19.05.2006 40594 puoli ylös kohti 030.(Epävarma tulkinta) TU3 10265 8 H 110 35 110 35 J. sis HP, jolla heikko lineaatio MAV 19.05.2006 40534 TU3 10282 1 340 82 J=S (raitaisuus paikallisesti). MAV 19.05.2006 40517 TU3 10300 1 0 80 3 S=rait. MAV 19.05.2006 40499 TU3 10320 8 H 280 40 J. Melko suoria, hiukan HP. x MAV 19.05.2006 40479 TU3 10565 1 300 70 S=rait. MAV 22.08.2006 40234 TU3 10585 3 60 60 J=S=l=PA (Ptygmaattisesti poimuttuneiden suonten PA). MAV 22.08.2006 40214 TU3 10585 2 60 60 J=S=l=PA (Ptygmaattisesti poimuttuneiden suonten PA). MAV 22.08.2006 40214 TU3 10585 1 60 60 J=S=l=PA (Ptygmaattisesti poimuttuneiden suonten PA). MAV 22.08.2006 40214 TU3 10598 8 H 290 30 290 30 J. HP, noin 5 mm leveä vaalea savitäyte. 290/30-240/25-30. Lievä MAV 22.08.2006 10605 40201 lineaatio =290/30 TU3 10610 1 330 75 3 S=rait. MAV 22.08.2006 40189 TU3 10630 1 20 70 3 S=020-355/70 vaihtelee. MAV 22.08.2006 40169 TU3 10645 8 R 35 60 J. Vaalea RT. noin 1/m. E-senästä. MAV 22.08.2006 40154 TU3 10645 1 20 70 J=S. noin 7/10 m. E-seinästä. MAV 22.08.2006 40154 TU3 10662 7 SB 135 55 220 55 BR-vyöhyke, jossa savitäytteisiä rakoja ja sukkulamaista silppua ja HP eri suunnissa.. Pääasialliset suunnat ovat: 110/50, 120/30, Noin 1,5 m leveä BRvyöhyke E-Seinässä. W- MAV 22.08.2006 40137 210/55. seinällä vähän savirakoja, muttei Br. TU3 10760 8 K 270 49 ks. sama PL SZ1, SZ2. Osassa raoista ei ehkä siirtymää. THE 21.09.2006 10810 40039 TU3 10760 7 K 212 69 klo-pinta. smekt. hrtv luult suoraan alas. 6/20 cm. Useita siirroksia. THE 21.09.2006 10770 40039 Luult samaa kuin SZ2. TU3 10760 1 310 70 THE 21.09.2006 10810 40039 TU3 10770 7 H 270 49 SZ1:een nähden kaateet kiertyy, loivenee. Useita siirroksia. THE 21.09.2006 10820 40029 TU3 10771 7 H 269 50 näyte mustasta hrp:sta x valokuvia THE 21.09.2006 40028 TU3 10781 7 H 128 87 38 4 useita hrp graniitin ja kl:n kontaktissa. Kals, smekt, klo, v.pun, v.vihr. THE 21.09.2006 40018 Liusk suunta. TU3 10790 7 A 200 40 50 10 2 J=RS=OK.Savitäyt n 10mm, silppua ja HP: 200/40,175/35,130/45. Hauraita rakosiirroksia MAV 21.09.2006 10800 40009 TU3 10790 1 315 68 3 S=rait. Taipuilee. MAV 21.09.2006 40009 TU3 10805 7 H 269 50 Suoria. 5/1m. (kaade kopioitu SZ2) Hrtv kaateen suunnassa. pystykuilu THE 21.09.2006 39994 rakogeometria: ylityöntöjä. Vaakaraot J2 leikkaavat SZ2:a. TU3 10805 7 X 145 47 50 46 epäselvä merkintä, mihin tyyppiin kuuluu pystykuilu THE 21.09.2006 39994 TU3 10805 7 X satunn. vahvoja 5cm liusk suunt liikuntokohtia. (kaade kopioitu SZ3) pystykuilu THE 21.09.2006 39994 TU3 10810 7 H 120 82 35 81 muhkea aaltomainen haarniskapinta pegmatiitissa valokuva THE 21.09.2006 39989 TU3 10811 7 X 126 74 40 14 ei selitystä merkinnöissä THE 21.09.2006 39988 TU3 10812 7 B 152 76 1cm tiivis mutta hauras sauma, tumma harmaa, reunoilla vaaleampaa x THE 21.09.2006 39987 vihr, jossa loiva hrtv. TU3 10820 7 X J=RS hauraita. Tuija otti kuvan. MAV 21.09.2006 39979 TU3 10830 1 60 80 3 S=rait. aaltoilee. E-seinä. MAV 21.09.2006 39969 TU3 10850 7 H 120 65 J=RR=HP, 10-30/3 m. Aaltoilee. E-seinässä urakkarajalla. MAV 21.09.2006 39949 TU4 10875 7 H 280 40 J=HP, tiuhaa, savitäytettä. Tunnelin seinän suuntaisia. PG sis runsaasti tummia melanosomi.luiruja, joissa on HP-rakoja MAV 26.09.2006 10889 39924 TU4 10879 7 K 118 81 208 6 Klo-pinta. kgn:n lohkotaso? epäselvä merkintä THE 26.09.2006 39920 TU4 10885 7 K 252 39 330 42 muutama haara, oheisrako, klo-pinta, silppua THE 26.09.2006 39914 TU4 10889 1 320 85 3 S=rait. Vaihtelee. HP:t keskittyvät tummiin melanosomi-luiruihin. PG-valtaista suoni-gn migmatiittti-tyyppiä. PG MAV 26.09.2006 10909 39910 neosomia ja juonia, KGN-paleosomia ja tummia BT-melanosomi-luiruja, joissa paikoin duktiilia shear band -rakennetta. TU4 10909 1 96 71 3 S aaltoileva, tunnelin suuntainen. Minlineaatio pysty, bt-lohkotasoja hiertymistä, kgn-tasoja pitkin, linssimäisyyttä THE 26.09.2006 10869 39890 TU4 10924 7 H 120 85 340 80 J=HP, aaltoilee. (120/85-90-85, 300/85) MAV 26.09.2006 39875 TU4 10933 7 H 288 86 tunnelin suunt "ruhjeliusk" peittää alleen mahd alkup S. Kiiltäviä hrp. THE 26.09.2006 10924 39866 Linssimäisyyttä TU4 10933 7 H 132 64 132 64 E-puoli alaspäin? THE 26.09.2006 10924 39866 TU4 10933 1 288 86 tunnelin suunt "ruhjeliusk" peittää alleen mahd alkup S. Kiiltäviä hrp. Linssimäisyyttä THE 26.09.2006 10924 39866 TU4 10959 1 330 70 3 Voim rakoillutta. RT on valkeaa savea. Paikoin raitaisuus poim VK MAV 26.09.2006 10965 39840 5 LIITE 2

Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU4 10969 9 A 140 48 5/1m rakosiirrosryhmä. hiert, smekt, bt-> klo/verm, ms rusk.pun. THE 26.09.2006 10959 39830 rikkonaista. Harm savea. TU4 10969 7 K 140 48 5/1m rakosiirrosryhmä. hiert, smekt, bt-> klo/verm, ms rusk.pun. THE 26.09.2006 10959 39830 rikkonaista. Harm savea. TU4 10977 1 310 85 3 S=rait. aaltoilee VK. HP-raot keskittyvät melanosomi-kontakti-luiruihin.pg-valtaista suoni-gn jossa myös tummia melanosomi-luiruja etenkin kontakteissa. MAV 26.09.2006 10997 39822 TU4 11010 1 320 75 3 S=rait. Savi-täyt. raot harvinaisia. Gra-pbl. Vaaleita suonia. Kivi tervettä, MAV 26.09.2006 11035 39789 TU4 11019 7 K 240 30 272 28 Useita. klo-pinta. Ehkä myös rakosuunta. norm.siirros? valokuvia J1:stä PL THE 26.09.2006 10969 39780 39820-39870 TU4 11019 1 350 72 S suunt lohkeilua kiillepinnoilla. THE 26.09.2006 10969 39780 TU4 11044 7 T 110 2 paikallinen. ryhmä 5/20cm. tumma kv? täyte. 1-5mm. valokuva PL39760. kivilaji THE 26.09.2006 11031 39755 ja raot TU4 11051 7 A 226 51 20 cm vyöhyke, saumoja, krb, vihr savea, märkä. Saven muuraamia irtopaloja. valokuva THE 26.09.2006 39748 TU4 11055 1 335 85 3 S=rait ja suonet. Gra-pbl. Vaaleita PG-suonia yleisesti, sis grapbl. MAV 26.09.2006 11074 39744 Kivi tervettä, tummaa ehkä kerrosraitaista. TU4 11069 8 R 50 42 3 kpl rakoja THE 26.09.2006 39730 TU4 11071 7 B 210 80 risteää PL39715-siirroksen kanssa. Linssim breksia/rakoryhmä. tiheys THE 26.09.2006 39728 vaihtelee 3/1cm - 1/20cm 5m vyöhykkeellä. TU4 11079 1 347 77 3 lohkeavuutta S-tasoja pitkin THE 26.09.2006 11029 39720 TU4 11084 7 A 223 68 240 65 rakoilu muuttuneessa pun vyöhykkeessä. mössöä raoissa. pgm, kgn-- THE 26.09.2006 39715 > savi. kv-linssiä myös. S-puoli ylös, valokuva W-puolelta TU4 11084 9 SB 223 68 240 65 rakoilu muuttuneessa pun vyöhykkeessä. mössöä raoissa. pgm, kgn-- THE 26.09.2006 39715 > savi. kv-linssiä myös. S-puoli ylös, valokuva W-puolelta TU4 11089 7 R 217 78 katossa läpi menevä rako-sz-vyöhyke. THE 26.09.2006 39710 TU4 11106 7 K 110 62 205 7 iso suora hrp. klo-pinta pegmatiitissa. THE 26.09.2006 39693 TU4 11124 7 K 103 39 100 38 10 cm (rako)siirrosvyöhyke, aaltomainen. valokuvia. klo. THE 26.09.2006 39675 TU4 11154 7 X näyte x näyte klo-siirrostyypistä liikesuuntaa varten THE 26.09.2006 39645 TU4 11174 7 T 332 82 242 1 5m vyöhyke koostuu 1mm-1cm saumoista, haarautuvaa, linssimäistä. THE 26.09.2006 39625 paikoin 1cm savi. TU4 11174 7 H 253 87 340 2 kuuluu PL39625 vyöhykkeeseen THE 26.09.2006 39625 TU4 11179 7 K 100 45 useita klo-pintoja molemmilla seinillä. THE 26.09.2006 11099 39620 TU4 11203 7 H 332 82 338 23 33/78 päävyöhykkeessä. THE 26.09.2006 39596 TU4 11203 7 K 33 78 123 1 3cm hrp-vyöhyke. ohessa toinen hrp-mittaus. kiiltävä klo, pinnalla sulfidia. x näyte 33588 MAV:lla THE 26.09.2006 39596 TU4 11206 7 SB 5 75 275 15 Turkoosin vihreät saviraot leikkaavat loivasti linssi-silppua. Hiertovyöhyke noin 60 cm. Gra-kgn:ssa. TU-4- MAV 26.09.2006 39593 39593 TU4 11221 7 A 5 75 275 15 Vihertävä savi-silppu-hierto-sauma. MAV 26.09.2006 39578 TU4 11267 1 325 75 Selkeästi KGN-valtainen osue. MAV 26.09.2006 11348 39532 TU4 11404 1 330 80 3 S=J=rait ja suonitus. (E-seinän syvennys). Selkeä suoni-gn, jossa punertavia PGsuonia.' MAV 5.12.2006 39395 TU4 11441 1 330 75 3 S=J1 MAV 5.12.2006 39358 TU4 11449 1 330 65 3 S=J1, Paik ohuita täytteisiä ja melkein silppuisia. MAV 5.12.2006 11474 39350 TU4 11504 1 340 75 3 S=J1. 3-6/m. Paikoin vaalea RT /karb). MAV 5.12.2006 39295 TU4 11539 8 SB 320 80 S=J1. Aaltoilee. Sis HP ja hierto-silppua. MAV 5.12.2006 39260 TU4 11539 7 SB 320 80 S=J1. Aaltoilee. Sis HP ja hierto-silppua. MAV 5.12.2006 39260 TU4 11539 7 H 240 70 170 25 J2. Sis paik HP, jolla lineaatio. MAV 5.12.2006 39260 TU4 11539 1 320 80 3 S=J1. Aaltoilee. Sis HP ja hierto-silppua. MAV 5.12.2006 39260 TU4 11579 8 H 290 85 J4. Aaltoilee. 1-3/m. Paik HP ja karb-täytettä. MAV 5.12.2006 39220 TU4 11594 1 290 85 3 S=J. =rait, suonitus, aaltoilee. MAV 5.12.2006 39205 TU4 11608 8 SB 340 70 J=RR, Tiuhat rakoilut ja HP-silppua PG-GR,KGN-MYL-GN S-perä MAV 1.02.2006 39191 TU4 11705 7 R Rakosiirros, kaatuu melko jyrkästi kohti S. MAV 5.12.2006 39094 TU4 11819 1 310 65 3 S=J1. 2-5/m, pitkiä kaarevia. MAV 5.12.2006 38980 TU4 11859 7 H 310 70 310 70 J1=HP, aaltoilee MAV 5.12.2006 38940 TU4 11859 1 320 60 3 S=J1. 2-3/m, sis Bt-melanosomi-luiruja kontakteissa. MAV 5.12.2006 38940 TU4 11879 8 H 280 85 20 55 J=HP, sis valkoista karb-rt. E-puoli ylös kohti S. MAV 5.12.2006 38920 6 LIITE 2

Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU4 11903 7 H 155 55 90 15 J=HP. Liukas. Lineaatio on. MAV 38896 TU4 11909 8 H 280 70 0 40 J=HP, jossa lineaatio. 4-6/m. Vaalea kova RT. MAV 38890 TU4 11909 7 H 0 60 90 15 2 J=HP. Lineaatio on. Liike OK: N-puoli kohti E alas. MAV 38890 TU4 11909 1 330 55 2 S=rait=J 1-3/m, pitkiä kaarevia. MAV 38890 TU4 11952 7 R 215 85 J=RS. N-puoli mahdollisesti ylös MAV 38847 TU4 11952 3 290 65 PPA Kv-juonen kontaktissa. Ehkä OK(?). MAV 38847 TU4 12099 7 H 250 35 290 35 J=HP, jossa lineaatio. MAV 38700 TU4 12099 8 SB 100 38 J on risa ja savi-täyte. Vyöhykkeen leveys on noin 30 cm. MAV 38700 TU4 12264 7 H 310 85 40 40 J=HP=310-345/85, 70-80. Sis useita lineaatio-suuntia, joista kolme lineaatio-suuntaa mitattu: 040/40 ja 040/10 ja 080/15. Yuo 040/40 on ensisijainen ja muut ovat sisäisiä. KGN, Bt-melanosomi-gn.HP-vyöhyke MAV 12274 38535 TU4 12339 1 345 70 S=J. E-seinä, karb-täytt raot yleisiä. KGN-valtainen osue. PG-suonet sis Gra-pbl MAV 9.09.2005 12345 38460 TU4 12414 7 H 255 85 350 5 2 J=HP, jossa lineaatio, liike OK. W-puoli kohti N. BT-melanosomi-luirut ja HP:t yleensä tunnelin MAV 9.09.2005 12459 38385 suuntaisia.. TU4 12414 7 H 75 85 105 5 2 J=HP, jossa lineaatio, liike OK. MAV 9.09.2005 12459 38385 TU4 12469 7 H 170 80 70 5 1 J=HP, jossa lineaatio. Liike VK. Silppuuntunutta. Kiille-mössöä ja silppua ym. Perä MAV 38330 TU4 12469 7 H 95 85 10 15 2 J=HP, jossa lineaatio. Liike OK.W-puoli kohti N alas. MAV 38330 TU4 12589 7 SB 220 70 J=RR, silppua. MAV 15.11.2005 12599 38210 TU4 12589 8 SB 215 45 J. 215/45, 55. Muodostaa suukkulamaista salmiakki-silppua. MAV 15.11.2005 12599 38210 TU4 12589 8 SB 50 75 J=RR, silppua. MAV 15.11.2005 12599 38210 TU4 12679 7 A 140 63 220 30 S=J=HP, silppua ja savea. HP-lineaatio 220/30-40,S-puoli kohti W MAV 1.12.2005 38120 alas. TU4 12679 1 140 63 220 30 3 S=J=HP, silppua ja savea. HP-lineaatio 220/30-40,S-puoli kohti W alas. MAV 1.12.2005 38120 TU4 12689 7 M 340 88 5mm sileä, savitäyte kohta merkkaamatta, välillä 38080-38120 THE 28.09.2006 38110 TU4 12689 7 M 312 74 1 vaihtelevasti myloniittiutumista 4m:n matkalla. paljon sileitä hrp. Kvms-raidallisuutta graniitissa, linssimäisyyttä. VK, itäpuoli ylös x THE 1.12.2005 38110 TU4 12691 7 SD 300 75 1 VK-palmikoiva liukas hauras HP-kompleksi Silppu ja savea.bt-klo-myl-gr, Bt-täpläistä N-perä MAV 1.12.2005 38108 GRPG TU4 12691 7 SB 335 40 harmaa silppuinen 30 cm vyöhyke THE 1.12.2005 38108 TU4 12691 1 300 75 VK-palmikoiva liukas hauras HP-kompleksi Silppu ja savea.bt-klo-myl-gr, Bt-täpläistä GRPG N-perä MAV 1.12.2005 38108 TU4 12691 1 312 74 myloniittinen "liuskeisuus" rapakivimainen ulkoasu. tumma kvartsi. Paikoin suuntautunut, litistynyt. Harmaata missä ruhjeista. 4 metriä päästä näkyvissä, muu betonoitu THE 1.12.2005 12687 38108 TU4 12696 7 M 138 72 näyte tummasta myloniittiutuneesta kivestä x THE 28.09.2006 38103 TU4 12699 7 A 109 27 2cm hauras, pehmeä savi sis. irtokpl THE 28.09.2006 38100 TU4 12707 7 M 155 55 näyte myloniitista pun. hiertynyt x THE 28.09.2006 38092 TU4 12714 7 SB 148 34 20cm linssimäinen vyöhyke. Murenevaa. 1cm vihreä savi. graniittialkuperä erottuu. THE 28.09.2006 38085 TU4 12719 7 M 142 53 heterogeenisesti myloniittiutunutta haurasta kiveä.alkuperänä graniitti havainnot E-puolelta THE 28.09.2006 12689 38080 pegmatiitti, tumma kivi. suuntana keskiarvo mitatuista kohdista. valokuvissa näkyy kaadevaihtelua esim. TU4 12719 7 SB 128 53 samaa kuin sz PL38085 THE 28.09.2006 38080 TU4 12729 7 X kiilamaista nyrkin kokoista silppua. Kovaa mutta haurasta myloniittia(?). Kiiltäviä, kuin puolimetallisia hrp joka suunnassa, mitattu erilaisia kiilojen pintoja "rakopintoja". x jatkuu ehkä pidemmällekin etelään THE 28.09.2006 12689 38070 TU4 12737 7 B 95 56 6 cm punainen mikrobreksia THE 28.09.2006 38062 TU4 12739 7 B 112 89 aaltoileva 7cmsavi/mikrosiirrosbreksia, jonka ympärillä saman suunt linssim rakoja 50 cm leveydellä. x THE 28.09.2006 38060 TU4 12743 7 A 75 75 80 65 30cm vihert savivyöhyke. hrtv savipinnalta THE 28.09.2006 38056 TU4 12744 7 B 75 75 "hiekkakivi-iskoksista savibreksiaa" x THE 28.09.2006 38055 TU4 12757 7 B 70 70 suunta on arvio. kalsiitti-iskoksinen breksia. Klastit 1-7 cm,jotka x THE 28.09.2006 38042 muuttunutta, varmaan jo aiemmin ruhjoutunutta kiveä. TU4 12773 1 280 80 3 S=J=aaltoileva lusta-rako: ala osassa 280/80 ja yläosassa 100/80. MAV 4.05.2006 38026 TU4 12783 7 X 100 70 2 Hierron liike OK, E-puoli kohti S. Rakosysteemissä useita suuntia<<<. 100/70, 085-090/55, 70, ym. FeH-rakosilaukset yleisiä. Savi-rakoja. Rapautumaa, moroutunut soramaiseksi. Perä. Tänään on 20 v Zernobylistä. MAV 26.04.2006 38016 7 LIITE 2

Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU4 12783 1 100 70 Hierron liike OK, E-puoli kohti S. Rakosysteemissä useita suuntia<<<. 100/70, 085-090/55, 70, ym. FeH-rakosilaukset yleisiä. Savi-rakoja. Rapautumaa, moroutunut soramaiseksi. Perä. MAV 26.04.2006 38016 TU5 13249 7 M 140 53 haarniskapinta; mahd myloniitti, leveys 10 cm myloniitti W-seinä MHW 31.05.2005 37550 TU5 13259 7 H 120 82 haarniskapinta, 5 cm tiivistä, mustaa kiveä pinnasta E-seinä MHW 31.05.2005 37540 TU5 13279 8 K 35 52 kloriittipinta W-seinä MHW 31.05.2005 37520 TU5 13379 1 H 118 70 haarniskapinta, punaruskea, sileä E-seinä MHW 31.05.2005 37420 TU5 13379 1 118 70 haarniskapinta, punaruskea, sileä E-seinä MHW 31.05.2005 37420 TU5 13724 1 140 70 Risaa migmatiittia, kuitenkin aika kovaa. Klo(?)-hierto raita, jossa palmikoiva rakenne. TU-5- MAV 1.02.2006 37075 hiertov, tummanvihert, sis vaaleaa RT(viol 37075 vivahde) TU5 13744 8 H 140 90 S=J=140/90+-10, sis hiertoa ja HP. MAV 1.02.2006 37055 TU5 13744 1 H 140 90 S=J=140/90+-10, sis hiertoa ja HP. MAV 1.02.2006 37055 TU5 13744 1 140 90 S=J=140/90+-10, sis hiertoa ja HP. MAV 1.02.2006 37055 TU5 14069 7 H 79 60 haarniskapinta W-seinä MHW 12.12.2005 36730 TU5 14499 7 H 355 65 90 0 J=HP. jossa vaaka-lineaatio 090-270/00. 35500 ja 34295 välissä, PL puuttuu MAV 36300 TU5 14539 8 R 69 34 1/5m. Rakosiirrosta jossain. jotain pgm-pätkiä samaa suuntaa ja missä hiertymistä lähellä. THE 30.08.2005 14523 36260 TU5 14573 7 B 50 32 kattopuolessa hauras sz, lk pgm:a harmaa gran.sis grt. 3cm punaiset. pegm. THE 30.08.2005 36226 reunat. Leikkaa muita pegmatiitteja. TU5 14583 7 R 307 76 rakosiirros, savea THE 30.08.2005 36216 TU5 14584 7 R 60 14 rakosiirros perä THE 30.08.2005 36215 TU5 14674 7 X juonen yläkontakti hiertynyt. Koko juoni muuttuneempi yläpuolelta. db tms. juoni THE 30.08.2005 36125 Alakont. terävä, vähemmän sz-saumoja, terveempää. TU5 14751 7 SB 350 75 J=RR=ST, Linssimäistä silppua, paik savi-täyte. GRDR-vaalea E-seinä MAV 16.06.2006 36048 TU5 14819 1 315 80 S=rait migmatiitissa. PG tekee diktyoniittista verkkoa, jossa OK - MAV 16.06.2006 35980 shear. TU5 14839 1 315 80 S=rait migmatiitissa. Rait poim OK avoin MAV 30.05.2005 35960 TU5 14929 1 280 80 S=rait ja konf PG-suonet. Poim voim OK. PG-suonten voim ptygmaattinen litistymäpoimutus Väli-osue MAV 30.05.2005 14934 35870 TU5 14944 1 280 80 S=rait= 280/80-105/80 aaltoilee. MAV 30.05.2005 35855 TU5 14974 1 74 62 S=rait ja suonitus MAV 30.05.2005 35825 TU5 15109 8 SB 305 55 J: silppu/savi? x MAV 30.05.2005 35690 TU5 15109 7 E 290 68 205 12 haarniskapinta, epid.täytteisiä, < 1 cm lev. saumoja, mustatummanverenpun. E-seinä MHW 30.05.2005 35690 tiivis kivi, n. 1 m leveydeltä TU5 15109 7 H 232 84 155 44 haarniskapinta E-seinä MHW 30.05.2005 35690 TU5 15159 7 M 130 46 ST=OK=130/46, duktiili Duktiili OK shear band MAV 30.05.2005 35640 TU5 15189 1 295 90 S=migmatiitin rait. 295/90 115/90. MAV 30.05.2005 35610 TU5 15269 7 E 245 32 hauras, myös epid, hemat, tumma täyte. THE 30.08.2005 35530 TU5 15309 1 305 80 S=305/80-85, 125/80 KGN-valtainen osue. KGN, GRDR(-GN)-PG. migm. MAV 30.08.2005 15339 35490 TU5 15319 7 R 0 0 1 J=RS, vaaka VK, ylä-osa siirtynyt kohti S. GRDR(-GN)-PG. migm. KGN-osueita. MAV 30.08.2005 35480 TU5 15324 7 SD 245 32 semihauras. kv-täyte. 2cm. tumma sileä pinta. pgm-juoni siirtyy 1.2m ylityöntönä seinämätasolla. lisäksi muutama sauma. samanlaisia korkealla, missä klj-epäjatkuvuus siiroksessa. THE 30.08.2005 35475 TU5 15439 1 305 80 S=305/80 KGN-valtainen osue.pg-suonitus vaalea konformi. MAV 30.08.2005 15474 35360 TU5 15484 7 H 21 87 111 3 hrp. OK? THE 30.08.2005 35315 TU5 15509 1 120 90 3 THE 30.08.2005 35290 TU5 15514 1 125 85 Raot usein PG-suonten kontakteissa ja sis usen HP MAV 30.08.2005 35285 TU5 15539 7 H 35 85 J=HP. kaareva, 1/m. MAV 20.09.2005 35260 TU5 15571 7 H 305 70 210 15 J=HP=305/70, jossa lineaatio l=210/15 Osue PG-GRDR-Bt-melanosomi-mössöraitoja, MAV 20.09.2005 15576 35228 joissa paik HP TU5 15574 7 H 25 72 25 72 J=HP=025/72, jossa lineaatio l=025/72 MAV 20.09.2005 35225 TU5 15574 7 A 20 69 2cm. harmaa savitäyte. pultattu. vesivuoto, tippuu. THE 30.08.2005 35225 TU5 15576 1 125 90 3 S=125/90+-5 KGN-valtainen osue. Sitä leikkaa risteilevät vaaleat PG-juonet ja erilaisia vaaleita sulajuonia MAV 20.09.2005 15584 35223 8 LIITE 2

Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU5 15589 1 305 85 3 S= rait katossa. PG ja GRDR; KGN es kulmikkaina osueina MAV 20.09.2005 35210 TU5 15594 7 H 90 55 145 30 J=HP(kaartuu)=090/55-075/45, jossa on lineaatio l=145/30. MAV 20.09.2005 35205 TU5 15594 1 125 85 S= rait= 125-130/85 295/85 vaihtelee. MAV 20.09.2005 35205 TU5 15609 7 H 60 90 1 J=060/90+-5. J=RR=ST=060/80 VK MAV 20.09.2005 35190 TU5 15885 1 30 78 PTW 12.12.2005 34914 TU5 15886 7 H 282 85 haarniskapinta W-seinä MHW 12.12.2005 34913 TU5 15893 7 H 246 76 152 27 haarniskapinta, klo+? täyte 34906 W-seinä MHW 12.12.2005 34906 TU5 15894 7 E 202 58 1 cm leveä, hemat+epidootti migmatiittia E-seinä MHW 12.12.2005 34905 TU5 15988 7 A 100 45 190 22 5cm leveä hiertosauma, aaltoileva kaade, punaista mössöä 1-2cm. hiukan epävarmaa, onko PTW 15.12.2005 34811 tason suunta tuo rakosuunta vai joku muu TU5 16001 7 SB 108 88 5-10cm lev. hiertovyöhyke. Kivi rikki pieninä paloina, joukossa vaaleita saumoja PTW 15.12.2005 34798 TU5 16044 7 H 90 80 J=HP=090/80. Pitkiä kaarevia rakoja joissa Bt-melanosomi-silaus.j GRDR(-GN) vallitsee MAV 1.02.2006 16059 34755 alineaatio l=340/05 TU5 16099 7 A 80 32 10cm lev, 20m pitkä hyvin ruhjeinen sauma. Lisäksi 3kpl/3m PTW 15.12.2005 34700 TU5 16114 1 20 50 KGN-osueessa voimakas litistys, joka seurauksena syntynyt ptygmaattista poimutusta. S=020/50-65 Gra-kgn Perä, Perän suunta 340. MAV 15.12.2005 34685 TU5 16204 7 H 290 80 180 35 1 J=RS=HP=ST=290/80 jossa on lineaatio l=180/35, VK W-puoli ylös Kaareva rakosiirros-vyöhyke, noin 20-50 cm MAV 1.02.2006 34595 kohti N(?)., levveä, palmikoi, sis savea, silppua, karb, punaista mössöä TU5 16219 7 H 250 62 250 62 J=HP, jossa lineaatio l=250/62, W-puoli ylös.pitkiä seinämän GRDR/PG-suhde on noin 50/60. MAV 1.02.2006 34580 suuntaisia aaltoilevia, melko sileitä. 2-3/m, yleisesti 5/10m TU6 16894 8 R 220 71 J1:ksi laskettava sulkarakoparvi,parven suunta 230/68. pun pinta. THE 7.06.2006 33905 TU6 16899 7 R 210 70 2 J=RS=OK. 170/80= mikä luku? vaal vihert rakotäyte (sama luult 33905 THE MAV 7.06.2006 33900 havainto) TU6 16900 7 T 189 80 hauras 1mm anastomosing. Vaal vihreä täyte.hrtv ehkä vaaka. THE 7.06.2006 33899 TU6 16904 7 T 200 64 111 1 2 kuten sz PL 33899. sulkarakomaiset tasot. parven suunta 165/9, piirros. myös krb THE 7.06.2006 33895 TU6 16906 7 SD 200 50 semihauras, 2mm musta kv/klo/my (vain leikkauspinta). Liittyy J1:een?. 4mm prehn yläpuolella x THE 7.06.2006 33893 TU6 16929 8 R 215 56 J1:ksi laskettava sulkarakoparvi, parven suunta 205/80 THE 7.06.2006 16879 33870 TU6 16969 8 R 20 78 paikallinen, muutama. THE 7.06.2006 33830 TU6 16982 1 30 27 020-040/25-30. raitaisuus ja kapeat pg-juonet KGN aivan ala-osassa E-puolen syvennyksessä MAV 7.06.2006 33817 TU6 17004 7 H 42 83 130 65 hrp THE 7.06.2006 33795 TU6 17018 8 R 180 21 2 sulkaraot, OK S-puoli ylös.keskiviiva 180/45. pun täyte.piirros. Lk epid x näyte pinkistä min THE 7.06.2006 33781 rakoja. Yhdellä pinnalla yhtyvät. TU6 17201 7 T 0 82 Muutama hauras sauma. pitkä, suora THE 7.06.2006 33598 TU6 17206 7 E 192 28 Epid täytteisiä rakoja, punert ymp. Suunta vaihtelee kovastai. THE 7.06.2006 33593 TU6 17213 7 A 290 57 kelt saven näköistä. THE 7.06.2006 33586 TU6 17245 7 SD 2 29 semihauras, mustaa, linssimäinen. Yhteyttä J1-rakojen kanssa? x THE 7.06.2006 33554 TU6 17255 7 A 320 46 70cm zone. rakoja, muuttumista, hemat, kelt, ruost, savea. Pieniä pintoja joissa hrtv eri suuntiin. Loivahkoja itään. Hemat. ympäristössä THE 7.06.2006 33544 TU6 17314 2 45 25 mittaus kgn-osueesta x MAV 19.12.2005 33485 TU6 17351 7 R 160 40 1 Feh-täytt rakosiirros. Hauras-semih. N-puoli ylös MAV 1.12.2005 33448 TU6 17411 7 B 283 36 pun mikrobreksiarakoilusaumat jatkuu tiheänä N:een.ks rakosuuntana THE 1.12.2005 33388 TU6 17411 7 B 162 53 hauraat pun. mikrobreksiasaumat, joissa sulkarakoilua: kattopuoli THE 1.12.2005 33388 alaspäin liike. graniitissa myös pun pilkkuja. TU6 17421 7 D 250 60 linssin muotoisia onteloita, joissa n.1cm kv-kiteitä onteloita THE 1.12.2005 33378 TU6 17421 9 D 250 60 linssin muotoisia onteloita, joissa n.1cm kv-kiteitä onteloita THE 1.12.2005 33378 TU6 17426 1 ML 355 52 30 36 bt-melanosomi-myloniittiluiruja, joissa hrp. hrp=r. Hiertoviivaus tai Täplä-PG mukana MAV 1.12.2005 33373 lineaatio. TU6 17426 7 M 325 47 5 35 S=J=ST. voim hiertovyöh, hrp, jossa lineaatio. (kuvassa ainakin 2 m, MAV 19.12.2005 33373 THE) TU6 17426 1 355 52 30 36 bt-melanosomi-myloniittiluiruja, joissa hrp. hrp=r. Hiertoviivaus tai lineaatio. Täplä-PG mukana MAV 1.12.2005 33373 9 LIITE 2

Tektoniikka TU PLA Tekt Siirros Kaade Kaade Hrtv Hrtv SZ S, L Tekt hav Erityispiirteet Klj Erityispiirteet Näyte Huom Nimim Pvm PLL KMA hav tyyppi suunta kd kät voi TU6 17426 1 325 47 5 35 S=J=ST. voim hiertovyöh, hrp, jossa lineaatio. (kuvassa ainakin 2 m, MAV 19.12.2005 33373 THE) TU6 17431 7 M 320 37 blastinen hiertorait. MAV 1.12.2005 33368 TU6 17431 1 320 37 blastinen hiertorait. MAV 1.12.2005 33368 TU6 17433 7 X 340 40 ruhj. PG, jossa hiertosaumoja, rait <20cm. niissä miarol onkaloita Ruhjeinen MAV 19.12.2005 33366 5x15cm. TU6 17433 1 340 40 ruhj. PG, jossa hiertosaumoja, rait <20cm. niissä miarol onkaloita Ruhjeinen MAV 19.12.2005 33366 5x15cm. TU6 17448 9 X 15 33 2cm pegmatiittirakoja, ympärillä grdr helsinkiittimäinen (E-puoli) THE 1.12.2005 33351 TU6 17466 7 X 187 86 2.5 cm lev. S-puoli ylös. 33333 E-seinä MHW 19.12.2005 33333 TU6 17469 7 H 272 54 183 0 kaikissa raoissa hiukan irton. vaal punarusk täytettä THE 1.12.2005 17429 33330 TU6 17469 1 320 38 koostumusraitaisuus, pegmatiittien asennot samassa THE 1.12.2005 17419 33330 TU6 17485 8 D 98 83 avoimia kv-kiderakoja (myös 93/67). ovat aikaisempia kuin J1. J1 raot ja krb-täyte leikkaavat kv-rakoja. THE 1.12.2005 33314 TU6 17515 7 X 160 57 kaade 75-40. raitainen gneissi-myloniittigneissi x näyte kontaktin MAV 1.12.2005 17519 33284 tuntumasta TU6 17515 1 160 57 kaade 75-40. raitainen gneissi-myloniittigneissi x näyte kontaktin tuntumasta MAV 1.12.2005 17519 33284 TU6 17518 1 ML 155 80 65 35 raitaisuus. kaade taipuu 75-85. myloniittimainen suonign. MAV 19.12.2005 17521 33281 TU6 17518 1 155 80 65 35 raitaisuus. kaade taipuu 75-85. myloniittimainen suonign. MAV 19.12.2005 17521 33281 TU6 17519 7 K 262 65 klo-hrp pegmatiitissa. loiva hrtv. THE 1.12.2005 33280 TU6 17523 8 H 260 75 J=hp yleisiä, kaarevia. vähän täpliä. MAV 1.12.2005 17539 33276 TU6 17523 1 308 75 S=J=KGN:n rait osue ja GR-suonitus 308/75-285/70 vaihtelee. GN-osue MAV 24.10.2005 33276 TU6 17529 8 K 232 75 kloriittipinta W-seinä MHW 19.12.2005 33270 TU6 17529 8 K 10 82 kloriittipinta W-seinä MHW 19.12.2005 33270 TU6 17539 1 295 70 295-300 MAV 1.12.2005 17544 33260 TU6 17539 1 102 59 sulkeumasta graniitissa? THE 1.12.2005 17529 33260 TU6 17549 8 K 278 78 kloriittipinta pegm. karkea pun. graniitti W-seinä MHW 19.12.2005 33250 TU6 17549 8 K 262 68 kloriittipinta pegm. karkea pun. graniitti W-seinä MHW 19.12.2005 33250 TU6 17554 7 B Loiva sulkarakoparvi, pun mikrobreksia. ei mitattaviss, piirros. Päälipuolisko pohjoiseen THE 1.12.2005 33245 TU6 17559 8 K 273 60 klo-pintaisia. Joku krb-täyte. Myös 258/40 viuhkamaisesti(piirros) THE 1.12.2005 17519 33240 TU6 17569 8 K 12 87 sileä, kloriittipinta W-seinä MHW 19.12.2005 33230 TU6 17579 1 315 70 pg:n sisäinen liuskeisuus liusk suunt pg-juonia MAV 19.12.2005 17609 33220 TU6 17585 7 X 178 84 musta juonimainen, leikkaa migmatiittia (ehkä breksioikin), 1.5 cm migmatiitti 33214 E-seinä MHW 19.12.2005 33214 leveä TU6 17599 8 K 343 86 kloriittipinta pegm. keskirak-karkea pun. graniitti W-seinä MHW 19.12.2005 33200 TU6 17830 8 K 94 73 sileä, kloriittipinta sisäänajotunneli MHW 20.07.2005 32969 TU6 17840 1 80 62 sisäänajotunneli MHW 20.07.2005 32959 TU6 17850 8 K 358 88 kloriitti+savimin.pinta sisäänajotunneli MHW 20.07.2005 32949 TU6 17850 8 K, B 260 38 kloriittipinta "breksia" sisäänajotunneli MHW 20.07.2005 32949 TU6 17860 3 30 22 paikallinen sisäänajotunneli MHW 20.07.2005 32939 TU6 17870 8 B 84 54 sileä, vyöhykkeinen "breksia", hapan gneissi+pegmat sisäänajotunneli MHW 20.07.2005 32929 TU6 17880 7 H 220 77 142 32 haarniskapinta graniitti näyte sisäänajotunneli MHW 20.07.2005 32919 TU6 17880 8 K 96 58 sileä, kloriittipinta graniitti sisäänajotunneli MHW 20.07.2005 32919 TU6 17925 1 305 75 3 S=epäselvä rait. Epäm tumma Bt-Karb?-GN-osue x? MAV 17928 32874 TU6 17930 8 K, B 322 67 kloriittipinta "breksiaa" TU6-17900 sisäänajotunneli MHW 20.07.2005 32869 TU6 17930 8 K 94 84 kloriittipinta, J2+J3 muodostavat vyöhykk. sisäänajotunneli 20.07.2005 32869 TU6 18030 8 R 328 68 en-echelon rakoilu, SE ylös sisäänajotunneli MHW 19.05.2005 32769 TU6 18050 7 B 163 85 breksia, useita siirroksia ja hem.pigm. muuttuneita rakoja sisäänajotunneli MHW 19.05.2005 32749 TU6 18070 7 H 265 88 haarniskapinta, iso seinämä, W-seinältä E-seinälle katon poikki sisäänajotunneli MHW 19.05.2005 32729 TU6 18080 7 H 100 75 92 47 haarniskapinta sisäänajotunneli MHW 19.05.2005 32719 TU6 18085 7 B 160 84 1.5 m lev. breksia, hem.saumoja sisäänajotunneli MHW 19.05.2005 32714 TU6 18090 1 280 65 3 S=rait läpikotainen kgn:ssa, vaihtelee KGN-osue MAV 32709 TU6 18100 7 T 3 71 tummia, ohuita, teräviä saumoja 1 m:n leveydellä sisäänajotunneli MHW 19.05.2005 32699 TU6 18100 3 0 35 Poimutus GN-sulkeumasta. KGN-osue MAV 32699 10 LIITE 2

Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU2 4601 335 76 2 mm krb-rako THE 9.11.2005 46198 TU2 4611 340 45 2 THE 9.11.2005 4599 46188 TU2 4627 60 39 yhdesssä pitkässä klo ja 1mm smekt täyte 2 THE 9.11.2005 4611 46172 TU2 4639 240 36 J 1,2,3 vuoropaikoin, samantyyppisiä ->konjugaatteja? 2 THE 9.11.2005 4627 46160 TU2 4645 170 74 sulkarakoparvi (rakojen suunta) lk pystynä vyöhykkeenä seinämää. THE 9.11.2005 46154 rusk.pun täyte. geometrian perust. S-puoli ylös TU2 4649 153 82 2 mm krb-rako THE 9.11.2005 46150 TU2 4659 220 70 J3 ja 30 cm rapavyöhyke. tekstuuri normaalihko, mutta irrallista vasaroitaessa. THE 9.11.2005 46140 TU2 4669 104 84 S=R=kont=HP GRDR-GN PG-suonten poimutus vallitsevasti MAV 18.11.2005 4689 46130 ja PG OK. PG-suonten kontakteissa HP TU2 4677 125 86 R aalt, 5/m, karb-täyte?? MAV 18.11.2005 46122 TU2 4677 284 80 S=R=kont=HP, aaltoilee suuntauksen aaltoilevaa vaihtelua MAV 18.11.2005 46122 TU2 4677 254 30 R, 3/m? MAV 18.11.2005 46122 TU2 4677 75 10 R, 2/m, lähes vaaka? MAV 18.11.2005 46122 TU2 4699 220 78 välillä 210-229/68/88. paik 1 mm krb. paik pun. rakotäyte 1 THE 9.11.2005 4649 46100 TU2 4699 301 70 klo-pintoja.lk S. talkkimainen vihert täyte. 1/m, lisäksi pieniä lyhyitä 1 vaikea eritellä rakosuuntia. THE 9.11.2005 4649 46100 tiheämmin. ehkä J2-J4 samaa systeemiä TU2 4699 40 55 välillä 30-50/42-69 1 THE 9.11.2005 4649 46100 TU2 4699 340 45 suuntavaihtelua, esiintyy vähän ryhmämäisesti 1 THE 9.11.2005 4647 46100 TU2 4706 120 80 S=R1. 3/m, BT-melanos HP GRDR-GN Bt-melanosomi-luiru-kontakteissa MAV 18.11.2005 4709 46093 ja PG es HP TU2 4706 215 78 3/m, kab-täyte MAV 18.11.2005 4709 46093 TU2 4706 90 25 BT-melanos HP vähän MAV 18.11.2005 4709 46093 TU2 4759 214 79 punarusk pinta. paikoin tihentymiä, esim. 46050: 8/m 1 THE 9.11.2005 4719 46040 TU2 4759 260 23 suuntavaihtelua, joskus siirrosliikahduksia 1 THE 9.11.2005 4719 46040 TU2 4764 227 84 epid-täytteisiä rakoja, 5/m. jokunen 122/84 kääntöpaikka, E-puoli THE 9.11.2005 46035 TU2 4799 224 70 1 THE 9.11.2005 4759 46000 TU2 4799 0 0 vaakarakoilu 1 THE 9.11.2005 4759 46000 TU2 4819 110 79 liusk suunt (rakoilu vai lohkeavuus?) kgn:ssä. ruost. rakopintoja 3 THE 8.11.2005 4799 45980 TU2 4849 210 54 ruost pun (kova) rpinta. 10 m:n välein isoja 1 THE 8.11.2005 4799 45950 TU2 4849 210 54 ruost pun (kova) rpinta. 10 m:n välein isoja (muuttui J2-> J1) 1 THE 8.11.2005 4999 45950 TU2 4849 0 0 vaakaraot, paikoin valk prehn, 1mm. Rakoilu paikoitellen tiheämpi. 2 THE 8.11.2005 4799 45950 TU2 4864 204 72 J1 tiheää tässä: 7/m, lisäksi 10 cm pituisia 1/cm. pun kova täyte. 3 THE 8.11.2005 45935 Karhea. Pegmatiitissa serisiitiytym. TU2 4871 85 35 R, sis BT-juomua MAV 18.11.2005 45928 TU2 4871 0 0 RS hauras, vaaka (OK), yläosa siirtynyt kohti N. MAV 18.11.2005 45928 TU2 4919 202 79 J1 tiheämpi tässä. pun, kova, myös krb. 2 THE 8.11.2005 45880 TU2 4960 232 82 rakovyöh. lev 4 m?, J tih.7/m. pun pinnat, myös savi, THE 8.11.2005 45839 siirrosbreksiatäyte. kaikilla pinnoilla hrtv. TU2 4960 204 75 rakovyöhykkeessä, paik krb THE 8.11.2005 45839 TU2 5004 295 86 S=R S-perä Perä; GRDR-GN(silmärakennetta) ja KGN(ohutraitaista) ja PG-J pystyjä, lähes konformeja. MAV 21.6.2005 45795 TU2 5049 124 86 kiillekohdissa liusk suunt lohkeavuus/rakoilu 2 THE 9.11.2005 4999 45750 TU2 5049 220 75 rusk pun täyte. usein vaakahrtv 2 THE 9.11.2005 4999 45750 TU2 5049 60 30 vaihtelua suunnissa. sz PL45798 samaa. 2 THE 9.11.2005 4999 45750 TU2 5109 220 85 klo-pintaisia. Muutamassa krb. Kohta PL 45690 tih 5/m. 1 THE 9.11.2005 5049 45690 TU2 5109 62 32 rakoja sekä mikrobreksiavyöhykkeitä 2 THE 9.11.2005 5049 45690 TU2 5139 207 62 1 MHW 1.6.2005 45660 1 LIITE 3

Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU2 5139 302 30 2 MHW 1.6.2005 45660 TU2 5159 207 80 2 silmägneis MHW 1.6.2005 45640 si TU2 5159 354 32 3 MHW 1.6.2005 45640 TU2 5169 318 82 kloriittipinta MHW 1.6.2005 45630 TU2 5169 216 78 kloriittipinta, lohkoja pudonnut, kolmikulmaisia lohkoja 2 MHW 1.6.2005 45630 TU2 5179 207 84 pystykonj. MHW 1.6.2005 45620 TU2 5179 205 84 haarniskap. karb.+klor pinta 3 kiillegneissi MHW 1.6.2005 45620 TU2 5179 112 84 pystykonj. MHW 1.6.2005 45620 TU2 5209 50 37 2 MHW 1.6.2005 45590 TU2 5219 202 82 rakoryhmä 3 näyte MHW 1.6.2005 45580 täytteest ä TU2 5219 197 78 2 MHW 1.6.2005 45580 TU2 5419 300 88 kloriittipinta, 50 m pitkä 1 MHW 10.5.2005 45380 TU2 5419 200 75 1 MHW 10.5.2005 45380 TU2 5419 40 20 ruhjeista 1 MHW 10.5.2005 45380 TU2 5429 0 72 2 MHW 10.5.2005 45370 TU2 5479 0 70 2 MHW$- MHW 10.5.2005 45320 2005-04 TU2 5479 0 0 2 MHW 10.5.2005 45320 TU2 5554 118 81 täyte valk. savimurua 1 MHW 1.6.2005 45245 TU2 5554 0 0 täyte valk. savimurua 1 MHW 1.6.2005 45245 TU2 5559 295 79 1 MHW 1.6.2005 45240 TU2 5559 180 75 3 MHW 1.6.2005 45240 TU2 5569 194 76 täyte hem 2 MHW 1.6.2005 45230 TU2 5569 110 75 kloriittipinta MHW 10.5.2005 45230 TU2 5569 98 48 täyte hem 2 MHW 1.6.2005 45230 TU2 5569 0 0 MHW 10.5.2005 45230 TU2 5589 200 88 1 MHW 1.6.2005 45210 TU2 5589 170 72 1 MHW 1.6.2005 45210 TU2 5589 0 0 Katossa 3 MHW 1.6.2005 45210 TU2 5609 200 80 haarniskapinta, savimurua, vesivuotoa kivi tummanpun. ruhjeista MHW 1.6.2005 45190 TU2 5609 62 30 savimurua 3 MHW 1.6.2005 45190 TU2 5649 275 85 R=ST 45150 Silmä-gn ja Myl-sauma MAV 21.6.2005 45150 TU2 5687 100 40 RS VK MAV 21.6.2005 45112 TU2 5934 110 80 J4 MAV 44865 TU2 5934 290 60 J3 MAV 44865 TU2 5934 15 55 J1 pitkä kaareva, lähes tunnelin suunt kulku, // juonen kont MAV 44865 TU2 5934 220 40 J2 MAV 44865 TU2 5934 90 35 J6 MAV 44865 TU2 5934 0 0 J5 vaa-at MAV 44865 TU2 5969 210 85 R MAV 44830 TU2 5969 340 75 R=HP=RS, S-puoli yös? MAV 44830 TU2 5969 0 0 Vaa*at, aaltoilee, noin 3 kpl/m MAV 44830 TU2 6039 315 85 R, 1-2/m, FeH-täytettä MAV 09,11,05 44760 TU2 6039 25 60 R/3/m MAV 09,11,05 44760 TU2 6039 95 55 R, 2/m MAV 09,11,05 44760 TU2 6039 0 0 R,Vaa*at, 1-2/m, Karb-täytettä MAV 09,11,05 44760 TU2 6189 0 0 N. 4 m pitkiä, muhkuraisia. 1 THE 7.9.2006 6187 44610 2 LIITE 3

Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU2 6204 268 75 N. kulun suunt pun. rakoja. Myös epid? Vähän helsinkiittimäistä THE 7.9.2006 44595 kohtaa. TU2 6212 314 78 Pun. rakoilu, tiheä kohta 30/1m, harvenee 4 m:n matkalla. THE 7.9.2006 44587 TU2 6235 200 76 6/1m, vain nämä kuusi rakoa. THE 7.9.2006 44564 TU2 6239 0 0 suoria 2 THE 7.9.2006 6189 44560 TU2 6243 305 90 Vain vähän. Rakoilu ei merkittävä muuttuneessa vyöhykkeessä THE 7.9.2006 6236 44556 TU2 6289 58 81 tai J3. S suuntainen, migmatiitin kivilajirajoilla, punert, ehkä vain THE 7.9.2006 6239 44510 lohkoutumista. TU2 6289 337 54 1 THE 7.9.2006 6239 44510 TU2 6289 51 52 1 THE 7.9.2006 6239 44510 TU2 6289 210 30 kaade myös vastakkaiseen suuntaan 30/30. Tiheys vaihtelee 1 THE 7.9.2006 6239 44510 PL44510-44520 1/m, PL44530-44560 1/10m TU2 6318 226 34 kulku +- 20 1 THE 7.9.2006 6308 44481 TU2 6331 0 0 lyhyitä vaakarakoja. PL44470: 2cm leveä rikkoanainen, pun. THE 7.9.2006 6299 44468 TU2 6369 230 52 sileitä, 2m pituisia 2 ehjempää kuin N-puolella THE 7.9.2006 6339 44430 TU2 6389 213 57 kaarevia, muhkuraisia epid.täytteisiä rakoja. pieniä pintoja. 196/58 ja THE 7.9.2006 6387 44410 234/56 väliltä TU2 6395 172 87 Hrp. Kuuluu varmaan J1 rakoihin (PL 44365) 10/40cm. OK? THE 7.9.2006 44404 TU2 6404 238 36 1/m viiden metrin alalla THE 7.9.2006 6399 44395 TU2 6405 128 81 vahva suora liusk. tiheä rakoilu S suunnassa 5m matkalla. märkää hematiitin värjäämää harmaata THE 7.9.2006 44394 kiveä TU2 6429 192 81 lyhyitä epämäär. rakoja. tämä eräs suunta, lisäksi vaaka. pisteestä etelään.kivilaji THE 7.9.2006 44370 tummenee. alkaa rikkonaisuutta, lyhyttä rakoa TU2 6429 290 73 rykelmä aika vaihtelevia suuntia. Hrp sileähköjä, ei suoria. hiukan THE 7.9.2006 44370 vaaka-hrtv tapaista TU2 6434 186 87 3/10cm. Yksi ryhmä. THE 7.9.2006 44365 TU2 6476 145 80 S=R=ruhjehierto E-seinässä PG on ruhjeista ja breksoitunutta, MAV 7.9.2006 6482 44323 linssiytynyttä rakosiirros-luonnetta, Kontaktissa hiertoa TU2 6479 319 79 ryhmiä esim. 5/10cm yhden-viiden metrin välein. Tiheys?. 5mm kvtäyte. 1 THE 7.9.2006 6469 44320 eri: 1mm vaalea savitäyte. TU2 6479 240 52 molemmissa suunnissa vaihtelua +-20 ast. Lähellä tunnelin suuntaa. punert, ruost. 1 THE 7.9.2006 6469 44320 TU2 6489 342 81 330-354/72-90 rakoilua pegmatiitti muuttuneen näköistä THE 7.9.2006 6479 44310 TU3 7033 Vettä vuotava rako MAV 19.5.2006 43766 TU3 7125 245 25 J. Loiva-lähes vaaka RR, paikoin lähes silppua, RT epid? ja vaalea 3 MAV 19.5.2006 7155 43674 kova ja savi, noin 20kpl/80cm-1m-1,5m,kohti N raot harvenevat, mutta verkkomainen risteilevä tyyli säilyy. TU3 7130 125 85 J2 MAV 19.5.2006 43669 TU3 7130 290 80 J1 MAV 19.5.2006 43669 TU3 7130 250 65 J3 MAV 19.5.2006 43669 TU3 7175 130 75 MAV 19.5.2006 43624 TU3 7193 290 85 Sis epid, kv, ym RT. HP, ruhjeisuutta RR-tyyppisesti toistuen noin 2-3- MAV 19.5.2006 43606 (5) m välein, tihkuu vähän vettä TU3 7193 200 85 2-3 kpl/m MAV 19.5.2006 43606 TU3 7193 165 85 MAV 19.5.2006 43606 TU3 7193 240 25 Aaltoilee MAV 19.5.2006 43606 TU3 7198 220 80 E-seinässä :J Aaltoilee, 5 kpl/m MAV 19.5.2006 43601 TU3 7198 125 80 E-seinässä: J RR-silppua, sukkularakenteinen, vähän rapautunut. MAV 19.5.2006 7200 43601 TU3 7215 285 85 Aaltoilee, 2-3/m MAV 19.5.2006 43584 3 LIITE 3

Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU3 7215 45 85 Aaltoilee, 2-3/m MAV 19.5.2006 43584 TU3 7215 125 40 Epid ja savi-täytettä, 1-3/m MAV 19.5.2006 43584 TU3 7225 120 65 E-senässä: RS, sis silppua ja epid-rt MAV 19.5.2006 43574 TU3 7255 90 75 J2.2-3/m MAV 19.5.2006 43544 TU3 7255 190 70 J1, 2-3/m MAV 19.5.2006 43544 TU3 7255 260 25 J3 loiva, aaltoilee voimakkaasti, kaade vaihtelee 0-25. 2-3/m. MAV 19.5.2006 43544 TU3 7297 100 70 S=J, HP. W-puoli ylös kohti N(?) Raitainen GRDR-PG-KGN-luiruinen MAV 19.5.2006 7304 43502 migmatiitti-osue, jossa HP-raot yleisiä konformeissa saumoissa. TU3 7300 190 80 MAV 19.5.2006 43499 TU3 7300 110 80 J tiuha paikoin MAV 19.5.2006 43499 TU3 7300 240 20 MAV 19.5.2006 43499 TU3 7615 200 80 J MAV 18.1.2006 43184 TU3 7615 40 80 J MAV 18.1.2006 43184 TU3 7615 100 70 J MAV 18.1.2006 43184 TU3 7615 180 15 J, pitkiä MAV 18.1.2006 43184 TU3 7635 20 85 J1, Hyvin kehittynyt pystyrakoilu, kaareutuu. 2-3/m. 3 MAV 18.1.2006 43164 TU3 7635 110 80 J2, 110/80-140/80 3/m 3 MAV 18.1.2006 43164 TU3 7635 60 80 J3 MAV 18.1.2006 43164 TU3 7635 320 10 J4, 2-3/m. 3 MAV 18.1.2006 43164 TU3 7680 40 85 J, pitkiä, aaltoilee ja OK-portaittainen, 2-3/m. MAV 18.1.2006 43119 TU3 7680 135 75 J, pitkiä kaarevia, 2-3/m. 3 MAV 18.1.2006 43119 TU3 7680 245 60 J, aaltoilee MAV 18.1.2006 43119 TU3 7680 320 10 J, 320/0-10 - 30, Vihertävä RT, melko pitkiä, 2-3/m. MAV 18.1.2006 43119 TU3 7720 221 55 hemat-pigmentti 2 PTW 15.12.2005 43079 TU3 7720 300 34 ruosteinen pinta 2 PTW 15.12.2005 43079 TU3 7731 90 80 Hiertovyöhyke 60 cm leveä Aaltoileva tumma voim hiertynyt MAV 15.12.2005 43068 noin 60 cm leveä vyöhyke TU3 7753 300 30 J=ST, hauras, lievästi OK MAV 15.12.2005 43046 TU3 7770 264 32 rakoryhmä, vaalea savitäyte 1-3 mm, pituus 20/10m 2 savitäyte PTW 15.12.2005 43029 raoissa 7770-7720 TU3 7778 0 85 J2, 3/m. 3 MAV 24.11.2005 43021 TU3 7778 120 40 J3, vaalea savi- ja silpputäyte, paksuus 10-30 cm, (120/50, 145/35 - silppua) MAV 24.11.2005 43021 TU3 7778 305 25 J1, 3/m, vaalea savitäyte, (300/55 rapautuneet reunat), 3 Kivi melko voim ruhjeista MAV 24.11.2005 43021 TU3 7790 160 45 J=RS, savi-(kitti) ja silpputytteinen, paksuus 10-20 cm Bt-melanosomi-pintoja ja luiruja MAV 24.11.2005 43009 kontakteissa ja punaista FeHvärjäymää, rapautuneen oloinen Gr TU3 7835 120 85 J, kaareva pitkä, E-seinä. MAV 25.11.2005 42964 TU3 7835 70 85 J, Aaltoilee, tunnelin E-seinän suunt. MAV 25.11.2005 42964 TU3 7835 15 85 J, MAV 25.11.2005 42964 TU3 7835 90 80 J, E-seinä MAV 25.11.2005 42964 TU3 7835 30 80 J, kaareva pitkä, karb-täytettä. E-senä. MAV 25.11.2005 42964 TU3 7835 60 40 J, E-seinä MAV 25.11.2005 42964 TU3 7835 0 10 J, E-seinä MAV 25.11.2005 42964 TU3 7850 340 85 J, pitkä aaltoileva, 2/m 2 MAV 25.11.2005 42949 TU3 7850 121 72 J, 1/m 1 MAV 25.11.2005 42949 TU3 7850 245 57 J, 2-3/m 3 MAV 25.11.2005 42949 TU3 7850 190 45 J, 2-3/m 2 MAV 25.11.2005 42949 TU3 8014 10 66 paikallinen, suora THE 20.10.2005 42785 4 LIITE 3

Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU3 8014 205 64 paikallinen, muita vähäisempi THE 20.10.2005 42785 TU3 8014 74 26 paikallinen. tiheä, pun.pinta, smekt.täytettä THE 20.10.2005 42785 TU3 8016 50 80 J, E-seinä MAV 20.10.2005 42783 TU3 8016 20 75 J, kontrolloi onkaloa. Onkalon suunta on noin 120 TARKISTA PL!? KVARTSI- KVARTSIKIDE-SIKERÖ-ONKALO. MAV 20.10.2005 42783 KITEITÄ E-seinässä TU3 8016 90 53 J, E-seinä MAV 20.10.2005 42783 TU3 8026 10 70 paikallinen, suora THE 20.10.2005 42773 TU3 8026 312 39 pitkähköjä rakoja, smekt.(?)täyte.sekava piirros 1 THE 20.10.2005 8052 42773 TU3 8028 38 74 vuorinahkaa raossa (näyte hävisi) THE 20.10.2005 42771 TU3 8040 115 90 1 THE 20.10.2005 42759 TU3 8042 140 81 1 THE 20.10.2005 42757 TU3 8100 90 66 juonen S-puolella 1 THE 20.10.2005 42699 TU3 8109 100 85 PL 8109 MAV 42690 TU3 8109 100 85 MAV 42690 TU3 8110 20 45 juonen S-kontaktissa smektiittirakoja, jotka mahd. hiukan kaareutuvat jyrkemmäksi juoneen päin. Loppuvat juoneen, eivät lk sitä. THE 20.10.2005 42689 TU3 8111 85 30 Vaihtelua - 87/58. Rakoilu tiheää. Betonointi estää tarkemman 2 betonoitu THE 20.10.2005 8165 42688 havainnonin. PL 8160 tienoilla smektiittiä TU3 8120 110 60 Migmatiitin pääasiallinen suuntaus ja konf rakoilu MAV 20.10.2005 42679 TU3 8160 110 70 MAV 20.10.2005 42639 TU3 8165 116 75 1 THE 20.10.2005 8180 42634 TU3 8165 209 62 3 m pituisia, liusk suunt. klo-pintoja 3 THE 20.10.2005 8180 42634 TU3 8180 190 25 paikallinen 1 THE 20.10.2005 42619 TU3 8236 215 80 R2, J Noin 2-1 m PG-J, R-E, semikonf. MAV 20.10.2005 8242 42563 TU3 8236 125 70 S=R1, J KGN-PG-migmatiittista suoni-gntyyppiä, MAV 20.10.2005 42563 PG 20-40%. TU3 8300 lyhyttä rakoilua, vähän risaista THE 20.10.2005 42499 TU3 8337 150 72 rakoilu sz-vyöhykkeessä. jatkuu 2 m pohjoiseen vyöhykkeestä. THE 20.10.2005 42462 TU3 8337 190 20 rakoilu sz-vyöhykkeessä. THE 20.10.2005 42462 TU3 8350 20 75 2 E-seinä valkomusta MHW 27.7.2005 42449 migmatiitti TU3 8350 87 17 2 E-seinä MHW 27.7.2005 42449 TU3 8360 0 0 karbonaattitäytteisiä, kiiltävä pinta E-seinä MHW 27.7.2005 42439 TU3 8400 82 82 3 E-seinä MHW 27.7.2005 42399 TU3 8400 208 57 liuskeisuuden suunta, sileä 2 E-seinä MHW 27.7.2005 42399 TU3 8400 52 25 2 E-seinä MHW 27.7.2005 42399 TU3 8595 282 89 MHW 22.7.2005 42204 TU3 8595 252 54 migm. gr., MHW 22.7.2005 42204 graniittia 70% TU3 8610 78 63 MHW 22.7.2005 42189 TU3 8610 265 30 MHW 22.7.2005 42189 TU3 8635 248 52 hematiittipinta 2 MHW 22.7.2005 42164 TU3 8635 3 52 1 MHW 22.7.2005 42164 TU3 8640 45 82 hem-pinta+vaaleanoranssi savitäyte 2 MHW 22.7.2005 42159 TU3 8690 50 76 vaihtelua J1 suunnassa. pinnalla välillä ruosteisuutta. THE 20.10.2005 8700 42109 TU3 8700 98 85 muhkuraisia. joissain vaal.vihreänharmaa täyte. Esim. tunn suunt 1 näyte PL8716 x THE 20.10.2005 8730 42099 4mx4m taso, pehmeää. TU3 8760 280 52 pientä paikallista rakoilua ylhäällä THE 20.10.2005 42039 TU3 8780 75 89 tunnelin suunt rakopintoja, muhkuraisia. karb. 1 THE 20.10.2005 42019 5 LIITE 3

Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU3 8780 260 8 valk (smekt) täytteisiä rakoja. 7m pituisia. paikoin sileä pinta. myös 1 THE 20.10.2005 8830 42019 klo-pintaisia. TU3 8781 0 0 pientä rikkonaisuutta lyhyitä 20cm rakoja. paikallista THE 20.10.2005 42018 TU3 8815 Lähes vaakoja smektiitti-täytteisiä rakoja MAV 20.10.2005 8825 41984 TU3 8884 30 85 J2 MAV 15.11.2005 41915 TU3 8884 260 55 J3 MAV 15.11.2005 41915 TU3 8884 135 50 J1 MAV 15.11.2005 41915 TU3 8910 285 45 J1 noin 3/m. Vuotaa rauta-pitoista vettä. MAV 15.11.2005 41889 TU3 8910 194 45 J2 noin 1/m. MAV 15.11.2005 41889 TU3 8910 220 36 J3 MAV 15.11.2005 41889 TU3 8940 20 13 vaalea savitäyte 2 PTW 15.12.2005 41859 TU3 8947 42 78 haarniskap. PTW 15.12.2005 41852 TU3 8970 106 38 rakoryhmä: 5kpl, pituus 20 m 3 PTW 15.12.2005 41829 TU3 8995 26 88 pituudet 5m/2m 2 PTW 15.12.2005 41804 TU3 8995 63 7 pituudet 3m/1m 2 PTW 15.12.2005 41804 TU3 9008 155 65 J. Vaalean harmaa pehmeä täyte. PG ja harmaa kv-rikas gn-osue. PG MAV 15.12.2005 41791 voim myloniittiutunut (suunt protomyl) noi 10-20 cm leveälti TU3 9011 100 25 RS=VK=100/25-30. E-seinässä. MAV 15.12.2005 41788 TU3 9180 140 85 S=J. 2-3/m. Pitkiä. MAV 18.1.2006 41619 TU3 9180 215 80 J. Lähes suoria, mahd OK-portaittaisia. MAV 18.1.2006 41619 TU3 9180 60 70 J. 2-3/m. Pitkiä aaltoilevia, voi olla täytteisiä ja HP. MAV 18.1.2006 41619 TU3 9180 220 10 J=220/0-10. 2-3/m. Pitkiä aaltoilevia. MAV 18.1.2006 41619 TU3 9210 100 70 J, pitkä kaareva. Pinnalla on lähes vaaka lineaatio. MAV 18.1.2006 41589 TU3 9245 20 85 J. Pitkiä aaltoilee. 020/85-80. 2/m. MAV 18.1.2006 41554 TU3 9245 115 80 J. 115/80-90-80 aaltoilee. MAV 18.1.2006 41554 TU3 9245 240 55 J. Melko suoria. 2-3/m. Kaade vaihtelee: 240/55, 40, 63, 20. MAV 18.1.2006 41554 TU3 9245 195 45 J. Aaltoilee. 1-2/m. MAV 18.1.2006 41554 TU3 9256 110 60 J=RS=OK Suoni-gn migmatiittia (Räkämigmatiitti-tyyppiä) MAV 18.1.2006 41543 TU3 9318 320 70 J=RHP=OK. lhp=220/15 MAV 18.1.2006 41481 TU3 9330 290 80 S=J. 3/m. Es yl kontakteissa.. MAV 18.1.2006 41469 TU3 9330 225 20 J. 1-3/m. Ei kovin pitkiä. MAV 18.1.2006 41469 TU3 9365 300 85 J. Aaltoilee. MAV 18.1.2006 41434 TU3 9365 30 85 J. Kaareva MAV 18.1.2006 41434 TU3 9365 270 75 J=270/75, -55. 3/m. Kaarevaa, paikoin HP=OK. MAV 18.1.2006 41434 TU3 9365 220 60 J. MAV 18.1.2006 41434 TU3 9365 280 45 J. MAV 18.1.2006 41434 TU3 9365 290 35 J. 3-2/m, aaltoilee. Voi olla J=200/15-raon kojugaatti? MAV 18.1.2006 41434 TU3 9365 200 15 J. 3-2/m, aaltoilee MAV 18.1.2006 41434 TU3 10205 50 50 J=050/50-010/75. Harva apurako-syst. 1 MAV 19.5.2006 40594 TU3 10205 25 40 J. 1 MAV 19.5.2006 40594 TU3 10205 180 35 J. Mahd RS: sis sukkulamaisia silppu-vyöhykkeitä ja mahd HP. S- 1 MAV 19.5.2006 40594 puoli ylös kohti 030.(Epävarma tulkinta) TU3 10205 80 25 J. aaltoilee. 1 MAV 19.5.2006 40594 TU3 10265 110 35 J. sis HP, jolla heikko lineaatio MAV 19.5.2006 40534 TU3 10282 65 85 J=S (raitaisuus paikallisesti). KGN-melanosomi-luiruissa HP. MAV 19.5.2006 40517 TU3 10282 340 82 J=S (raitaisuus paikallisesti). MAV 19.5.2006 40517 TU3 10282 220 75 J. MAV 19.5.2006 40517 TU3 10320 220 85 J. MAV 19.5.2006 40479 TU3 10320 215 70 J. MAV 19.5.2006 40479 TU3 10320 275 60 J. 275/60-65 MAV 19.5.2006 40479 6 LIITE 3

Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU3 10320 140 55 J. MAV 19.5.2006 40479 TU3 10320 280 40 J. Melko suoria, hiukan HP. x MAV 19.5.2006 40479 TU3 10320 210 35 J. Hyvin pitkiä aaltoilevia. MAV 19.5.2006 40479 TU3 10340 245 45 J. MAV 19.5.2006 40459 TU3 10340 330 35 J. 330-350/35-40. MAV 19.5.2006 40459 TU3 10340 210 35 J, HP melko liukas aaltoilee. 210-220/35. MAV 19.5.2006 40459 TU3 10565 320 80 J. 7/10 m. MAV 22.8.2006 40234 TU3 10565 50 55 J. 6/3 m, ylempänä vähemmän. Sis ruostetta ja karb RT. MAV 22.8.2006 40234 TU3 10565 225 40 J. 12/2 m. Ylempänä vähemmän. MAV 22.8.2006 40234 TU3 10585 60 60 J=S=l=PA (Ptygmaattisesti poimuttuneiden suonten PA). MAV 22.8.2006 40214 TU3 10590 215 40 J. noin 10 cm leveä pitkä rako, jossa kv-täytettä ja punaista MAV 22.8.2006 10600 40209 rapautumasavea TU3 10598 290 30 J. HP, noin 5 mm leveä vaalea savitäyte. 290/30-240/25-30. Lievä lineaatio =290/30 MAV 22.8.2006 10605 40201 TU3 10620 320 70 J=320/70-85, 3/10 m. MAV 22.8.2006 40179 TU3 10620 240 55 J=240/55, 250/55, 235/60 Ähän kaarevaa ja silppuista, vaalea kova 1 MAV 22.8.2006 40179 RT ja paik HP. 4 merkittävää 10 m matkalla. TU3 10620 70 52 J=070-080/52-65, noin 10/10 m. MAV 22.8.2006 40179 TU3 10620 0 0 J=vaaka, noin 1/10 m. MAV 22.8.2006 40179 TU3 10630 170 50 J=170/50-55, kaareva, 8/3 m MAV 22.8.2006 40169 TU3 10645 20 70 J=S. noin 7/10 m. E-seinästä. MAV 22.8.2006 40154 TU3 10645 35 60 J. Vaalea RT. noin 1/m. E-senästä. MAV 22.8.2006 40154 TU3 10645 210 40 J. 11/10 m. E-seinästä. MAV 22.8.2006 40154 TU3 10660 345 75 J vaihtelee: J=020/85, 345/85-75, 345/65, melko lyhyitä kaarevia, 4/5 MAV 22.8.2006 40139 m. TU3 10660 260 35 J=260/35-40, 8-11/10 m. MAV 22.8.2006 40139 TU3 10662 135 55 BR-vyöhyke, jossa savitäytteisiä rakoja ja sukkulamaista silppua ja Noin 1,5 m leveä BRvyöhyke MAV 22.8.2006 40137 HP eri suunnissa.. Pääasialliset suunnat ovat: 110/50, 120/30, 210/55. E-Seinässä. W- seinällä vähän savirakoja, muttei Br. TU3 10760 323 80 pari kpl. Myös 143/80 1 kohdasta etelään on betonoitua THE 21.9.2006 40039 TU3 10760 270 49 ks. sama PL SZ1, SZ2. Osassa raoista ei ehkä siirtymää. 2 THE 21.9.2006 10810 40039 TU3 10760 330 32 1mm smekt rakoja. vaihtelua: 326/62, 343/84 mutta 330/32 yleisintä THE 21.9.2006 10810 40039 TU3 10786 0 0 1 cm smekt. Paikall, muutamia rakoja. THE 21.9.2006 10795 40013 TU3 10790 200 40 J=RS=OK. Savitäytettä noin 10 mm, silppua ja HP: 200/40, 175/35, 130/45. Hauraita rakosiirroksia MAV 21.9.2006 10800 40009 TU3 10820 J=RS hauraita. Tuija otti kuvan. MAV 21.9.2006 39979 TU3 10850 120 65 J=RR=HP, 10-30/3 m. Aaltoilee. E-seinässä urakkarajalla. MAV 21.9.2006 39949 TU4 10875 280 40 J=HP, tiuhaa, savitäytettä. Tunnelin seinän suuntaisia. PG, ja Tummia melanoso mi-luiruja PG sis runsaasti tummia melanosomi.luiruja, joissa on HPrakoja MAV 26.9.2006 10889 39924 TU4 10909 218 52 5mm krb. paikall 4/m. 1 THE 26.9.2006 10869 39890 TU4 10909 252 39 Luult sama kuin SZ1 1 THE 26.9.2006 10869 39890 TU4 10909 313 28 smekt, krb. Suoria. Paikoin tihentymiä 6/0.5m 1 THE 26.9.2006 10869 39890 TU4 10924 120 85 J=HP, aaltoilee. (120/85-90-85, 300/85) MAV 26.9.2006 39875 TU4 10969 140 48 5/1m rakosiirrosryhmä. hiert, smekt, bt-> klo/verm, ms rusk.pun. 2 THE 26.9.2006 10959 39830 rikkonaista. Harm savea. TU4 11019 220 68 muutama 1 THE 26.9.2006 10969 39780 TU4 11019 47 42 sileähköjä 2 THE 26.9.2006 10969 39780 7 LIITE 3

Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU4 11019 240 30 Useita. klo-pinta. Ehkä myös rakosuunta. norm.siirros? 2 valokuvia J1:stä PL 39820- THE 26.9.2006 10969 39780 39870 TU4 11044 110 2 paikallinen. ryhmä 5/20cm. tumma kv? täyte. 1-5mm. valokuva PL39760. kivilaji ja raot THE 26.9.2006 11031 39755 TU4 11069 50 42 3 kpl rakoja THE 26.9.2006 39730 TU4 11071 210 80 risteää PL39715-siirroksen kanssa. Linssim breksia/rakoryhmä. THE 26.9.2006 39728 tiheys vaihtelee 3/1cm - 1/20cm 5m vyöhykkeellä. TU4 11084 223 68 rakoilu muuttuneessa pun vyöhykkeessä. mössöä raoissa. pgm, kgn-- THE 26.9.2006 39715 > savi. kv-linssiä myös. S-puoli ylös, valokuva W-puolelta TU4 11206 5 75 Turkoosin vihreät saviraot leikkaavat loivasti linssi-silppua. TU-4- Hiertovyöhyke noin 60 cm. Grakgn:ssa. MAV 26.9.2006 39593 39593 TU4 11221 5 75 Vihertävä savi-silppu-hierto-sauma. MAV 26.9.2006 39578 TU4 11404 330 80 S=J=rait ja suonitus. (E-seinän syvennys). Selkeä suoni-gn, jossa punertavia MAV 5.12.2006 39395 PG-suonia.' TU4 11441 330 75 S=J1 MAV 5.12.2006 39358 TU4 11444 220 60 J2 MAV 5.12.2006 39355 TU4 11449 330 65 S=J1, Paik ohuita täytteisiä ja melkein silppuisia. KGN/ KGN- PG-suonign-migm. MAV 5.12.2006 11474 39350 TU4 11504 340 75 S=J1. 3-6/m. Paikoin vaalea RT /karb). 3 MAV 5.12.2006 39295 TU4 11504 210 55 J2 MAV 5.12.2006 39295 TU4 11539 320 80 S=J1. Aaltoilee. Sis HP ja hierto-silppua. MAV 5.12.2006 39260 TU4 11539 240 70 J2. Sis paik HP, jolla lineaatio. MAV 5.12.2006 39260 TU4 11539 30 20 J3. Lähes vaakaa ja loivaa. MAV 5.12.2006 39260 TU4 11579 290 85 J4. Aaltoilee. 1-3/m. Paik HP ja karb-täytettä. MAV 5.12.2006 39220 TU4 11579 180 60 J3. 1-3/m. Vaaleaa täytettä. 2 MAV 5.12.2006 39220 TU4 11579 250 55 J1. 2-12/m. Paik vaalea karb-täyte. 3 MAV 5.12.2006 39220 TU4 11579 20 50 J2.1-2/m. Paik vaalea karb-täyte (<1 mm). 2 MAV 5.12.2006 39220 TU4 11594 290 85 S=J. =rait, suonitus, aaltoilee. MAV 5.12.2006 39205 TU4 11608 180 80 J. S-perä MAV 1.2.2006 39191 TU4 11608 340 70 J=RR, Tiuhat rakoilut ja HP-silppua S-perä PG- MAV 1.2.2006 39191 GR,KGN- MYL-GN TU4 11608 210 60 J. S-perä MAV 1.2.2006 39191 TU4 11608 105 35 J. S-perä MAV 1.2.2006 39191 TU4 11705 Rakosiirros, kaatuu melko jyrkästi kohti S. MAV 5.12.2006 39094 TU4 11819 30 80 J2. 2-5/m. 3 MAV 5.12.2006 38980 TU4 11819 310 65 S=J1. 2-5/m, pitkiä kaarevia. 3 MAV 5.12.2006 38980 TU4 11819 315 40 J3. 1-5/m. MAV 5.12.2006 38980 TU4 11819 250 40 J4.1-4/m. MAV 5.12.2006 38980 TU4 11859 310 70 J1=HP, aaltoilee MAV 5.12.2006 38940 TU4 11859 320 60 S=J1. 2-3/m, sis Bt-melanosomi-luiruja kontakteissa. MAV 5.12.2006 38940 TU4 11859 240 60 J2 1-8/m. vaihtelee. Usein vaalea beige RT. MAV 5.12.2006 38940 TU4 11879 280 85 J=HP, sis valkoista karb-rt. E-puoli ylös kohti S. MAV 5.12.2006 38920 TU4 11879 320 75 J. MAV 5.12.2006 38920 TU4 11879 320 45 J. MAV 5.12.2006 38920 TU4 11879 250 40 J. MAV 5.12.2006 38920 TU4 11903 155 55 J=HP. Liukas. Lineaatio on. MAV 38896 TU4 11909 280 70 J=HP, jossa lineaatio. 4-6/m. Vaalea kova RT. MAV 38890 TU4 11909 0 60 J=HP. Lineaatio on. Liike OK: N-puoli kohti E alas. MAV 38890 TU4 11909 330 55 S=rait=J 1-3/m, pitkiä kaarevia. MAV 38890 8 LIITE 3

Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU4 12099 65 75 J MAV 38700 TU4 12099 100 38 J on risa ja savi-täyte. Vyöhykkeen leveys on noin 30 cm. MAV 38700 TU4 12099 250 35 J=HP, jossa lineaatio. MAV 38700 TU4 12099 220 20 J MAV 38700 TU4 12264 310 85 J=HP=310-345/85, 70-80. Sis useita lineaatio-suuntia, joista kolme lineaatio-suuntaa mitattu: 040/40 ja 040/10 ja 080/15. Yuo 040/40 on ensisijainen ja muut ovat sisäisiä. KGN, Btmelanoso mi-gn HP-vyöhyke MAV 12274 38535 TU4 12339 345 70 S=J. E-seinä, karb-täytt raot yleisiä. KGN-valtainen osue. PG-suonet sis MAV 9.9.2005 12345 38460 Gra-pbl TU4 12363 10 80 J. Vaalea savi-täyte. MAV 9.9.2005 38436 TU4 12414 255 85 J=HP, jossa lineaatio, liike OK. W-puoli kohti N. KGN-PGsuoni-gnmigm. BT-melanosomi-luirut ja HP:t yleensä tunnelin suuntaisia.. MAV 9.9.2005 12459 38385 TU4 12414 75 85 J=HP, jossa lineaatio, liike OK. MAV 9.9.2005 12459 38385 TU4 12469 95 85 J=HP, jossa lineaatio. Liike OK.W-puoli kohti N alas. MAV 38330 TU4 12469 290 80 J MAV 38330 TU4 12469 170 80 J=HP, jossa lineaatio. Liike VK. Silppuuntunutta. Perä Kiille-mössöä ja silppua ym. MAV 38330 TU4 12469 160 60 J MAV 38330 TU4 12589 315 85 J. MAV 15.11.2005 12599 38210 TU4 12589 280 85 J. kaarevia. KGN-PGsuoni-gnmigm. PG vain vähän (<5 %). Kivi voim silppuuntunutta, helposti sortuvaa. MAV 15.11.2005 12599 38210 TU4 12589 100 75 J. kaarevia. MAV 15.11.2005 12599 38210 TU4 12589 50 75 J=RR, silppua. MAV 15.11.2005 12599 38210 TU4 12589 220 70 J=RR, silppua. MAV 15.11.2005 12599 38210 TU4 12589 76 62 J. MAV 15.11.2005 12599 38210 TU4 12589 215 45 J. 215/45, 55. Muodostaa suukkulamaista salmiakki-silppua. MAV 15.11.2005 12599 38210 TU4 12679 240 85 J. 3/m. MAV 1.12.2005 38120 TU4 12679 140 63 S=J=HP, silppua ja savea. HP-lineaatio 220/30-40,S-puoli kohti W MAV 1.12.2005 38120 alas. TU4 12679 310 25 J. 1-2/m. MAV 1.12.2005 38120 TU4 12687 90 90 n.tunnelin suuntaisia ohuita kv-rakoja graniitissa. suunta on arvio THE 1.12.2005 38112 TU4 12688 311 82 harmaa savi, rakoja 305-317/76-88. epätarkka selitys THE 1.12.2005 38111 TU4 12691 340 80 J. harmaita savi-täytt rakoja. MAV 1.12.2005 38108 TU4 12691 140 70 J. harmaita savi-täytt rakoja. MAV 1.12.2005 38108 TU4 12729 80 66 "päärakoilu" kiilojen pintoja THE 28.9.2006 12689 38070 TU4 12729 262 28 "poikkirakoilu" kiilojen pintoja THE 28.9.2006 12689 38070 TU4 12729 kiilamaista nyrkin kokoista silppua. Kovaa mutta haurasta myloniittia(?). Kiiltäviä, kuin puolimetallisia hrp joka suunnassa, mitattu erilaisia kiilojen pintoja "rakopintoja". TU4 12729 muita kiilapintoja lisäksi, kaikkia suuntia etenkin 20-120/n.45. Sileillä muhkuraisilla pinnoilla hahmottuu heikosti pystyjä ja vaakoja viivamaisuuksia. jatkuu ehkä pidemmällekin etelään x THE 28.9.2006 12689 38070 kiilojen pintoja THE 28.9.2006 12689 38070 TU4 12773 280 80 S=J=aaltoileva lusta-rako: ala osassa 280/80 ja yläosassa 100/80. MAV 4.5.2006 38026 TU4 12783 100 70 Hierron liike OK, E-puoli kohti S. Rakosysteemissä useita Perä. MAV 26.4.2006 38016 suuntia<<<. 100/70, 085-090/55, 70, ym. FeH-rakosilaukset yleisiä. Savi-rakoja. Rapautumaa, moroutunut soramaiseksi. TU5 13229 35 87 1 W-seinä MHW 31.5.2005 37570 TU5 13229 328 43 2 W-seinä MHW 31.5.2005 37570 TU5 13239 Hem.saumoja: 0/0, 02/67 ja 138/23 W-seinä MHW 31.5.2005 37560 9 LIITE 3

Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU5 13279 230 77 3 W-seinä pegmatiitti MHW 31.5.2005 37520 a, runsaasti kvartsia TU5 13279 35 52 kloriittipinta 3 W-seinä MHW 31.5.2005 37520 TU5 13379 0 0 alkavat 118/70 haarn.pinnasta E-seinä MHW 31.5.2005 37420 TU5 140 70 Risaa migmatiittia, kuitenkin aika kovaa. Klo(?)-hierto raita, jossa MAV 1.2.2006 13724 palmikoiva rakenne. hiertov, tummanvihert, sis vaaleaa RT(viol vivahde) TU-5-37075 BT-KLO- LIUSKE 37075 TU5 13744 140 90 S=J=140/90+-10, sis hiertoa ja HP. MAV 1.2.2006 37055 TU5 13744 320 80 J=320/80-90 - 140/90-80. Aaltoilee, melko pitkiä, melko tiuhaa, noin MAV 1.2.2006 37055 3/m. TU5 13744 40 80 J=040/80-220/80, aaltoilee, noin 3/m. MAV 1.2.2006 37055 TU5 13744 290 50 J. noin 2/m. MAV 1.2.2006 37055 TU5 13744 0 0 J. vaaka. noin 2-5/m. MAV 1.2.2006 37055 TU5 14014 359 88 E-seinä MHW 12.12.2005 36785 TU5 14014 212 77 E-seinä MHW 12.12.2005 36785 TU5 14014 315 73 E-seinä MHW 12.12.2005 36785 TU5 14014 198 72 E-seinä MHW 12.12.2005 36785 TU5 14014 80 60 E-seinä MHW 12.12.2005 36785 TU5 14014 279 57 E-seinä MHW 12.12.2005 36785 TU5 14049 128 82 E-seinä MHW 12.12.2005 36750 TU5 14049 188 48 E-seinä MHW 12.12.2005 36750 TU5 14069 205 75 rakoryhmä W-seinä MHW 12.12.2005 36730 TU5 14089 140 38 rakoryhmä 15/2.5 m, pitk. rakoja, hematiittitäyte W-seinä MHW 12.12.2005 36710 TU5 14099 358 74 3 E-seinä MHW 12.12.2005 36700 TU5 14099 140 62 2 E-seinä MHW 12.12.2005 36700 TU5 14099 118 58 2 E-seinä MHW 12.12.2005 36700 TU5 14112 132 54 2 W-seinä MHW 12.12.2005 36687 TU5 14112 328 36 3 W-seinä MHW 12.12.2005 36687 TU5 14149 204 54 hematiittitäyte W-seinä MHW 12.12.2005 36650 TU5 14149 200 38 W-seinä MHW 12.12.2005 36650 TU5 14149 242 36 W-seinä MHW 12.12.2005 36650 TU5 14169 207 62 hematiittitäyte W-seinä MHW 12.12.2005 36630 TU5 14169 238 54 hematiittitäyte W-seinä MHW 12.12.2005 36630 TU5 14169 0 0 hematiittitäyte W-seinä MHW 12.12.2005 36630 TU5 14184 32 57 konjugaattirakosuunta 2 E-seinä MHW 12.12.2005 36615 TU5 14184 162 38 konjugaattirakosuunta, rapaut. vaaleanoranssia murua 1 cm lev 2 E-seinä MHW 12.12.2005 36615 TU5 14319 135 85 J. MAV 20.9.2005 36480 TU5 14319 25 70 J. kaarevia, 1-4/m. MAV 20.9.2005 36480 TU5 14319 280 60 J. harvaa. MAV 20.9.2005 36480 TU5 14319 75 45 J. suora paikallisesti, 3/m. MAV 20.9.2005 36480 TU5 14499 165 75 J. 165/75-345/75 35500 ja 34295 välissä, MAV 36300 PL puuttuu TU5 14499 355 65 J=HP. jossa vaaka-lineaatio 090-270/00. 35500 ja 34295 välissä, MAV 36300 PL puuttuu TU5 14499 25 60 J. kaareva. 2-3-5/m. MAV 20.9.2005 36300 TU5 14499 0 45 J. savi-täytteinen 35500 ja 34295 välissä, MAV 36300 PL puuttuu TU5 14499 0 0 J. vaa-at-loivat (W/20). 1-2/m. 35500 ja 34295 välissä, PL puuttuu MAV 36300 TU5 14539 218 65 1/10m. pun.pinta. 1 THE 30.8.2005 14523 36260 10 LIITE 3

Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU5 14539 69 34 1/5m. Rakosiirrosta jossain. jotain pgm-pätkiä samaa suuntaa ja missä hiertymistä lähellä. 1 THE 30.8.2005 14523 36260 TU5 14751 350 75 J=RR=ST, Linssimäistä silppua, paik savi-täyte. E-seinä GRDR-vaalea MAV 16.6.2006 36048 TU5 14774 294 60 kakkosrakoilu AKK 16.6.2005 36025 TU5 14774 240 5 Kok.rikk. RTL 1.Vaaka - loiva päärakoilu pesemätön AKK 16.6.2005 36025 TU5 14787 290 83 kakkosrakoilu AKK 16.6.2005 36012 TU5 14787 240 5 Kok.rikk. RTL 1.Vaaka - loiva päärakoilu pesemätön AKK 16.6.2005 36012 TU5 14789 230 10 Kok.rikk. RTL 1.Vaaka - loiva päärakoilu pesemätön AKK 16.6.2005 36010 TU5 14794 293 83 Teräviä, pitkiä ja suoria rakoja AKK 16.6.2005 36005 TU5 14794 230 10 Kok.rikk. RTL 1.Vaaka - loiva päärakoilu AKK 16.6.2005 36005 TU5 14799 292 82 Teräviä, pitkiä ja suoria rakoja AKK 16.6.2005 36000 TU5 14799 230 10 Kok.rikk. RTL 1.Vaaka - loiva päärakoilu pesemätön AKK 16.6.2005 36000 TU5 14804 230 10 Kok.rikk. RTL 1.Vaaka - loiva päärakoilu pesemätön AKK 16.6.2005 35995 TU5 14808 292 81 Kok.rikk. RTL 1.kakkosrakoilu. Suora, haarniskapinta AKK 16.6.2005 35991 TU5 14809 290 83 Kok.rikk. RTL 1.kakkosrakoilu. Suora pesemätön AKK 16.6.2005 35990 TU5 14821 350 82 Kok.rikk. RTL 1.kakkosrakoilu. Terävä AKK 16.6.2005 35978 TU5 14822 110 85 Kok.rikk. RTL 1.kakkosrakoilu. Terävä, suora AKK 16.6.2005 35977 TU5 14824 255 37 Kok.rikk. RTL 1.Loivahkokaateisia, rakoväli 2 m AKK 16.6.2005 35975 TU5 14829 155 90 Kok.rikk. RTL 1.kakkosrakoilu. Tiivis AKK 16.6.2005 35970 TU5 14843 242 27 Kok.rikk.RTL 2. Loivahkokaateisia rakoja AKK 16.6.2005 35956 TU5 14844 227 63 Kok.rikk.RTL 2 AKK 16.6.2005 35955 TU5 14845 113 87 Kok.rikk.RTL 2 AKK 16.6.2005 35954 TU5 14847 190 50 Kok.rikk.RTL 2 AKK 16.6.2005 35952 TU5 14884 198 82 2 E-seinä MHW 30.5.2005 35915 TU5 14884 288 73 2 E-seinä MHW 30.5.2005 35915 TU5 14884 93 70 hematiittia 2 E-seinä MHW 30.5.2005 35915 TU5 14884 0 0 paikallisesti 2-tiheä 2 E-seinä MHW 30.5.2005 35915 TU5 14909 192 87 rakovyöhyke J2:n kanssa, punosmainen, seris.pinta 3 E-seinä MHW 30.5.2005 35890 TU5 14909 247 85 rakovyöhyke J1:n kanssa, leikkaava J1:een nähden 2 E-seinä MHW 30.5.2005 35890 TU5 14909 10 85 W-seinä MHW 30.5.2005 35890 TU5 14909 197 77 rakoryhmä, hyvin paikallinen 3 E-seinä MHW 30.5.2005 35890 TU5 14909 324 74 W-seinä MHW 30.5.2005 35890 TU5 14929 27 85 2.4 m lev. rakovyöhyke, jossa yl rakoväli < 10 cm, joissakin raoissa 3 E-seinä MHW 30.5.2005 35870 vaal.pun. savimaista murua TU5 14989 180 85 rakoryhmä 3 E-seinä MHW 30.5.2005 35810 TU5 14999 203 82 kvmsjuonen kontaktin suunnassa, 2.5 m leveydeltä 3 E-seinä graniitti, MHW 30.5.2005 35800 keskir TU5 14999 203 74 W-seinä kiillegneissi MHW 30.5.2005 35800 TU5 15014 20 66 2 E-seinä kvartsimaa sälpäjuoni TU5 15014 242 58 E-seinä kvartsimaa sälpäjuoni TU5 15014 92 26 2 E-seinä kvartsimaa sälpäjuoni MHW 30.5.2005 15031 35785 MHW 30.5.2005 15031 35785 MHW 30.5.2005 15031 35785 TU5 15109 305 55 J: silppu/savi? x MAV 30.5.2005 35690 TU5 15129 30 67 3 E-seinä MHW 30.5.2005 35670 TU5 15129 228 48 E-seinä MHW 30.5.2005 35670 TU5 15129 0 0 lyhyitä 2 E-seinä MHW 30.5.2005 35670 11 LIITE 3

Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU5 15162 228 48 12 m pitkä, 30 cm lev. hauras saumasto, hem. saumoissa E-seinä MHW 30.5.2005 35637 TU5 15184 238 78 kloriittipinta 2 E-seinä MHW 30.5.2005 35615 TU5 15184 18 72 kloriittipinta 3 E-seinä MHW 30.5.2005 35615 TU5 15184 0 0 lyhyitä pätkiä E-seinä MHW 30.5.2005 35615 TU5 15297 260 35 J.= 260/35 ja 280/35 : Vallitsevat raot perä-senässä N-perä KGN, GRDR(-GN)-PG (megakrystinen). migm. MAV 30.5.2005 35502 TU5 15384 230 19 loivaa rakoilua erottuu betonin läpi THE 30.8.2005 15364 35415 TU5 15499 230 19 paikallinen 2/1m 1 THE 30.8.2005 15479 35300 TU5 15539 35 85 J=HP. kaareva, 1/m. MAV 20.9.2005 35260 TU5 15539 230 75 J. >3/m MAV 20.9.2005 35260 TU5 15539 220 43 toisinaan 1 mm savitäyte. kaade vaihtelee paljon. myös tihentymiä 1 THE 30.8.2005 15489 35260 TU5 15564 214 74 pitkiä, halki tunnelinkin. 2/1m. myös 222/89 2 melko kuraista THE 30.8.2005 15539 35235 TU5 15571 305 70 J=HP=305/70, jossa lineaatio l=210/15 Osue PG-GRDR-Bt-melanosomimössö-raitoja, joissa paik HP MAV 20.9.2005 15576 35228 TU5 15574 25 72 J=HP=025/72, jossa lineaatio l=025/72 MAV 20.9.2005 35225 TU5 15575 22 71 liittynee pl35225 SZ:een 1 THE 30.8.2005 35224 TU5 15594 90 55 J=HP(kaartuu)=090/55-075/45, jossa on lineaatio l=145/30. MAV 20.9.2005 35205 TU5 15599 320 81 2 kpl 1 THE 30.8.2005 15564 35200 TU5 15599 72 53 suoria, 10m. 1/4m. kaateet myös 50/50 1 THE 30.8.2005 15564 35200 TU5 15609 60 90 J=060/90+-5. J=RR=ST=060/80 VK MAV 20.9.2005 35190 TU5 15609 170 85 J. 1/m, kaareva. MAV 20.9.2005 35190 TU5 15609 55 60 J=055/60-55,1-2/m MAV 20.9.2005 35190 TU5 15609 210 35 J. 2-3/m N-perä PG-valtainen, sis paik gra-pbl-täpliä MAV 30,8,05 35190 (muuttunutta). Moroutnutta ja rapautunutta PG ja tummia melanosomi-luiruja TU5 15624 5 85 J. 2/m. MAV 20.9.2005 35175 TU5 15624 45 80 J. KGN-GRDR -osue MAV 20.9.2005 35175 TU5 15624 225 60 J. 2/m MAV 20.9.2005 35175 TU5 15624 70 40 J=070/40-45, >2/m. MAV 20.9.2005 35175 TU5 15886 175 30 W-seinä MHW 12.12.2005 34913 TU5 15891 118 82 3 W-seinä MHW 12.12.2005 34908 TU5 15892 262 24 hematiittitäyte, erisuuntaisia myös W-seinä MHW 12.12.2005 34907 TU5 15894 202 58 2 E-seinä MHW 12.12.2005 34905 TU5 15899 275 50 3 W-seinä MHW 12.12.2005 34900 TU5 15989 293 71 12/4m. 10m/5m 2 PTW 15.12.2005 15984 34810 TU5 15989 225 68 6/4m. 10m/5m 2 PTW 15.12.2005 15984 34810 TU5 15989 100 45 5/3m. 10m/3m. Rakopinnat hem. punaiset 2 PTW 15.12.2005 15984 34810 TU5 15999 275 75 4/4m. 10m/5m PTW 15.12.2005 34800 TU5 15999 236 72 5/3m. 10m/5m. PTW 15.12.2005 34800 TU5 16039 87 68 isoja pintoja. 8/5m. 10m/5m PTW 15.12.2005 34760 TU5 16044 90 80 J=HP=090/80. Pitkiä kaarevia rakoja joissa Bt-melanosomi-silaus.j GRDR(-GN) vallitsee MAV 1.2.2006 16059 34755 alineaatio l=340/05 TU5 16059 235 53 PTW 15.12.2005 16009 34740 TU5 16069 205 75 MHW 12.12.2005 34730 TU5 16069 18 86 7/10m. 10m/5m 1 PTW 15.12.2005 16059 34730 TU5 16069 235 53 4/3m. 5m/4m 2 PTW 15.12.2005 16059 34730 TU5 16089 140 38 MHW 12.12.2005 34710 TU5 16099 80 32 10cm lev, 20m pitkä hyvin ruhjeinen sauma. Lisäksi 3kpl/3m PTW 15.12.2005 34700 TU5 16124 310 82 J: paik >10/m. PG raitaista, karkeat osat ruhjeisia. MAV 1.2.2006 34675 12 LIITE 3

Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU5 16124 25 80 J=025/80-67, 2-3/m, laskettu 10/5m. MAV 1.2.2006 34675 TU5 16124 265 70 J. 3/m. MAV 34675 TU5 16124 255 10 J. 5/2m MAV 1.2.2006 34675 TU5 16149 204 54 MHW 12.12.2005 34650 TU5 16149 200 38 MHW 12.12.2005 34650 TU5 16149 242 36 MHW 12.12.2005 34650 TU5 16204 290 80 J=RS=HP=ST=290/80 jossa on lineaatio l=180/35, VK W-puoli ylös MAV 1.2.2006 34595 kohti N(?).,Kaareva rakosiirros-vyöhyke, noin 20-50 cm levveä, palmikoi, sis savea, silppua, karb, punaista mössöä TU5 16219 185 80 J. 10/10m MAV 1.2.2006 34580 TU5 16219 300 70 J. 8-10/10m MAV 1.2.2006 34580 TU5 16219 250 62 J=HP, jossa lineaatio l=250/62, W-puoli ylös.pitkiä seinämän suuntaisia aaltoilevia, melko sileitä. 2-3/m, yleisesti 5/10m GRDR/PG-suhde on noin 50/60. MAV 1.2.2006 34580 TU6 16739 260 76 3 MAV 7.6.2006 34060 TU6 16739 190 66 tiheys 2-3 2 MAV 7.6.2006 34060 TU6 16739 5 35 tiheys 1-2 1 MAV 7.6.2006 34060 TU6 16739 0 0 tiheys 1-2 1 MAV 7.6.2006 34060 TU6 16894 220 71 J1:ksi laskettava sulkarakoparvi,parven suunta 230/68. pun pinta. THE 7.6.2006 33905 TU6 16899 210 70 J=RS=OK. 170/80= mikä luku? vaal vihert rakotäyte (sama luult 33905 THE havainto) MAV 7.6.2006 33900 TU6 16929 192 65 sileitä mutta ei tasaisia. vaalea pehmeä täyte. Joitakin isoja esim: 1 Näyte PL 33916. x THE 7.6.2006 16879 33870 220/51 2cm vaal kellert savitäyte, pitkä. Kattopuolessa sulkarakomaisia 192/165 rakoja, piirros. TU6 16929 250 58 pun pintoja. 255/58 myös. 1 THE 7.6.2006 16879 33870 TU6 16929 215 56 J1:ksi laskettava sulkarakoparvi, parven suunta 205/80 1 THE 7.6.2006 16879 33870 TU6 16929 60 44 muutamia 1 Näyte 33916 THE 7.6.2006 16879 33870 TU6 16969 20 78 paikallinen, muutama. THE 7.6.2006 33830 TU6 16969 290 75 paikallinen, muutama. THE 7.6.2006 33830 TU6 16969 220 55 250/67 samaa vai eri? 2 punaista, ruosteen THE 7.6.2006 16959 33830 punaista TU6 17001 192 28 loiva rakoilu seuraa joskus loivia pgm-juonia kulku loiva myös migmatiitissa THE 7.6.2006 16995 33798 TU6 17001 30 22 paikallinen? THE 7.6.2006 33798 TU6 17018 225 62 epid(?)ja kv-täytteistä rakoilua. myös pinkkiä täytettä. Näitä lk THE 7.6.2006 33781 sulkaraot ks. PL 33781 muut TU6 17018 180 21 sulkaraot, OK S-puoli ylös.keskiviiva 180/45. pun täyte.piirros. Lk näyte pinkistä min x THE 7.6.2006 33781 epid-rakoja. Yhdellä pinnalla yhtyvät. TU6 17069 170 75 paikallisesti, rykelminä. 2/20m THE 7.6.2006 33730 TU6 17129 samoja rakosuuntia kuin 33780-745 tienoilla mutta tiheämmässä. muhkuraista seinämää. märkää, ruosteenpunaista. THE 7.6.2006 33670 TU6 17139 230 72 200/80 esim. 1 THE 7.6.2006 17019 33660 TU6 17189 vrt. PL33670. loivahkoa rakoilua lisäksi betonoitua THE 7.6.2006 17139 33610 TU6 17239 270 77 250-290/77. Muutama. Lähenee tunnelin suuntaa, ehkä yleisempikin. THE 7.6.2006 17189 33560 TU6 17239 310 54 sileitä. PL33580 tihelmä 10/m 330/73, pun. 1 THE 7.6.2006 17189 33560 TU6 17239 171 48 1 THE 7.6.2006 17189 33560 TU6 17259 357 47 pun, myös epid-rakoja, sileitä, aaltomaisia pintoja. THE 7.6.2006 17239 33540 TU6 17407 0 86 3 kpl THE 1.12.2005 33392 TU6 17409 214 72 n.tunnelin suunt (voi siis olla yleisempikin!) Krb, 1mm lev. THE 1.12.2005 33390 TU6 17413 241 33 savitäytteinen rako THE 1.12.2005 33386 TU6 17415 5 87 kv-rakoja THE 1.12.2005 33384 TU6 17416 270 70 kv-rakoja THE 1.12.2005 33383 13 LIITE 3

Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU6 17424 300 81 tiheämmin PL 33400 kohdalla 1 THE 1.12.2005 17399 33375 TU6 17424 350 80 tiheämmin PL 33400 kohdalla 2 THE 1.12.2005 17399 33375 TU6 17424 235 43 20 m pitkiä 2 lievä epävarmuus THE 1.12.2005 17399 33375 sijainnista - tark.piri! TU6 17424 283 36 ks sz-suuntana. kelt ja ruost pintoja. Pitkiä aaltoilevia rakoja. kaateita vastakk. suuntiin->kiiloja. Kirjavaa, märkää. THE 1.12.2005 17409 33375 TU6 17426 325 47 S=J=ST. voim hiertovyöh, hrp, jossa lineaatio. (kuvassa ainakin 2 m, MAV 19.12.2005 33373 THE) TU6 17433 340 40 ruhj. PG, jossa hiertosaumoja, rait <20cm. niissä miarol onkaloita 5x15cm. PG Ruhjeinen MAV 19.12.2005 33366 TU6 17449 184 86 2 E-seinä MHW 19.12.2005 33350 TU6 17449 275 66 2 E-seinä MHW 19.12.2005 33350 TU6 17454 184 86 vaalea, savim. miner+maasälpää pinnalla 2 E-seinä MHW 19.12.2005 33345 TU6 17454 275 66 vaalea, savim. miner+maasälpää pinnalla 2 E-seinä MHW 19.12.2005 33345 TU6 17454 52 37 2 E-seinä MHW 19.12.2005 33345 TU6 17465 260 70 rakotihentymä, 10/0.5m kahden m:n matkalla. E-puoli. Vaalea täyte, kidemuot kv:n ohessa THE 1.12.2005 33334 TU6 17469 0 86 krb-täyte, myös homeen vihreää, myös smekt. THE 1.12.2005 17449 33330 TU6 17484 sairas ruhje. het. pitkiä kaarevia rakoja ja hrp. suunta? MAV 19.12.2005 33315 TU6 17485 98 83 avoimia kv-kiderakoja (myös 93/67). ovat aikaisempia kuin J1. J1 raot THE 1.12.2005 33314 ja krb-täyte leikkaavat kv-rakoja. TU6 17489 350 85 J. =>3/m pitkiä aaltoilevia. MAV 24.10.2005 33310 TU6 17489 190 80 J. MAV 24.10.2005 33310 TU6 17489 215 55 J. =>3/m pitkiä aaltoilevia. MAV 24.10.2005 33310 TU6 17489 218 50 selkeä rakoilu molemm. seinillä 2 W-seinä MHW 19.12.2005 33310 TU6 17509 180 88 2 W-seinä graniitti pun MHW 19.12.2005 33290 TU6 17509 316 80 2 W-seinä graniitti pun MHW 19.12.2005 33290 TU6 17509 63 40 2 W-seinä graniitti pun MHW 19.12.2005 33290 TU6 17509 0 0 3 W-seinä graniitti pun MHW 19.12.2005 33290 TU6 17519 0 87 yksittäisiä savitäytt. 1cm rakoja. Myös 180/85. punert, voim 1 THE 1.12.2005 17469 33280 muuttunut, hemat. (huom, kaade pohjoiseen oikeasti!) TU6 17519 230 37 suoria rakoja 2 THE 1.12.2005 17479 33280 TU6 17523 270 85 J. vähän rapautunut MAV 24.10.2005 33276 TU6 17523 308 75 S=J=KGN:n rait osue ja GR-suonitus 308/75-285/70 vaihtelee. GN-osue MAV 24.10.2005 33276 TU6 17523 260 75 J=hp yleisiä, kaarevia. GR-PG vähän täpliä. MAV 1.12.2005 17539 33276 TU6 17523 330 60 J. aaltoilee. MAV 24.10.2005 33276 TU6 17529 10 82 kloriittipinta W-seinä MHW 19.12.2005 33270 TU6 17529 232 75 kloriittipinta 3 W-seinä MHW 19.12.2005 33270 TU6 17529 0 0 1 W-seinä MHW 19.12.2005 33270 TU6 17549 5 83 vyöhykemäisesti 3 E-seinä MHW 19.12.2005 33250 TU6 17549 278 78 kloriittipinta 2 W-seinä pegm, keskirak-karkea pun. gran MHW 19.12.2005 33250 graniitti TU6 17549 262 68 kloriittipinta 2 W-seinä pegm, keskirak-karkea pun. gran MHW 19.12.2005 33250 graniitti TU6 17549 275 53 hematiittipinta, vyöhykemäinen 3 E-seinä MHW 19.12.2005 33250 TU6 17559 308 64 1 THE 1.12.2005 17519 33240 TU6 17559 273 60 klo-pintaisia. Joku krb-täyte. Myös 258/40 viuhkamaisesti(piirros) 2 THE 1.12.2005 17519 33240 TU6 17569 12 87 sileä, kloriittipinta 1 W-seinä MHW 19.12.2005 33230 TU6 17599 343 86 kloriittipinta 1 W-seinä pegm, keskirak-karkea pun. gran MHW 19.12.2005 33200 graniitti TU6 17599 268 80 2 W-seinä pegm, graniitti keskirak-karkea pun. gran MHW 19.12.2005 33200 14 LIITE 3

Rakoilu TU PLA Kaade Kaade Tekt hav Erityispiirteet J tih Huom Nayte Kivilaji Klj Erityispiirteet Nimim Pvm PLL KMA suunta TU6 17599 95 41 2 W-seinä pegm, keskirak-karkea pun. gran MHW 19.12.2005 33200 graniitti TU6 17760 190 85 J. MAV 20.9.2005 33039 TU6 17760 285 80 J. MAV 20.9.2005 33039 TU6 17760 265 70 J=HP, jossa lineaatio PG mätää E-seinässä MAV 20.9.2005 33039 TU6 17760 225 55 J. MAV 20.9.2005 33039 TU6 17830 180 85 sileä, pituus 13m/1.5 m, J1+J2+J3 muodostavat heikkousvyöhykkeen sisäänajotunneli graniitti, MHW 20.7.2005 32969 hapan gneissi sulkeumia TU6 17830 94 73 sileä, kloriittipinta 3 sisäänajotunneli MHW 20.7.2005 32969 TU6 17830 235 56 2 sisäänajotunneli MHW 20.7.2005 32969 TU6 17840 80 62 paikallinen, raitaisuuden suunta sisäänajotunneli MHW 20.7.2005 32959 TU6 17840 302 48 2 sisäänajotunneli MHW 20.7.2005 32959 TU6 17850 358 88 kloriitti+savimin.pinta 2 sisäänajotunneli MHW 20.7.2005 32949 TU6 17850 96 57 vaal.kellertävä savimin.pinta 2 sisäänajotunneli MHW 20.7.2005 32949 TU6 17850 260 38 kloriittipinta 2 sisäänajotunneli "breksia" MHW 20.7.2005 32949 TU6 17870 170 88 sileä sisäänajotunneli MHW 20.7.2005 32929 TU6 17870 84 54 sileä, vyöhykkeinen 3 sisäänajotunneli "breksia", MHW 20.7.2005 32929 hapan gneissi+pe gmat TU6 17880 182 78 3 sisäänajotunneli graniitti MHW 20.7.2005 32919 TU6 17880 284 76 3 sisäänajotunneli graniitti MHW 20.7.2005 32919 TU6 17880 96 58 sileä, kloriittipinta 2 sisäänajotunneli graniitti MHW 20.7.2005 32919 TU6 17900 42 82 2 sisäänajotunneli MHW 20.7.2005 32899 TU6 17900 90 60 2 sisäänajotunneli MHW 20.7.2005 32899 TU6 17900 96 38 rakenteen suunta 3 sisäänajotunneli MHW 20.7.2005 32899 TU6 17930 25 78 oranssi+vaalea savimin.pinta, J2+J3 muodostavat vyöhykk. 2 sisäänajotunneli MHW 20.7.2005 32869 TU6 17930 322 67 kloriittipinta 2 sisäänajotunneli TU6- "breksiaa" MHW 20.7.2005 32869 17900 TU6 17930 94 84 kloriittipinta, J2+J3 muodostavat vyöhykk. 2 sisäänajotunneli 20.7.2005 32869 TU6 17975 310 72 Kok.rikk. RTL 1. lyhyitä, tiiviitä rakoja AKK 21.6.2005 32824 TU6 18005 160 58 Kok.rikk. RTL 3. Kaarevia haarniskapintoja, rikkonaisuusvyöhyke Lyhyitä, kaarevia PG AKK 18012 32794 rakoparvia TU6 18030 328 68 en-echelon rakoilu, SE ylös sisäänajotunneli MHW 19.5.2005 32769 TU6 18030 0 0 2 sisäänajotunneli MHW 19.5.2005 32769 TU6 18040 285 22 sisäänajotunneli MHW 19.5.2005 32759 TU6 18050 163 85 2 sisäänajotunneli MHW 19.5.2005 32749 TU6 18060 120 60 sisäänajotunneli MHW 19.5.2005 32739 TU6 18065 265 80 J. Komea kupera rako-pinta/parvi? PG:ssa MAV 32734 TU6 18080 27 27 1 sisäänajotunneli MHW 19.5.2005 32719 TU6 18085 115 32 hematiittia pinnalla, muodostaa saumoja 1 sisäänajotunneli MHW 19.5.2005 32714 15 LIITE 3

Selitys liitetaulukoihin 1-3 TU Tunnelin urakkaosuus PLA Paaluluku havainnon kohdalla tai laajemman havainnon alkupiste Nimim Havainnon tekijän tunnus Pvm Päivämäärä Huom Huomattavaa, esim. "betonoitu" Nayte Näytteen tunnus Kivilaji Klj Erityispiirteet Kivilajin erityispiirteet Kontaktit Kivilajikontakti 1=Terävä, 2=Diffuusi, 3=Tektonisoitunut Juonen leveys (cm) Tekt hav tyyppi Tektonisen havainnon tyyppi 1=Liuskeisuus, 2=Lineaatio, 3=Poimuakseli, 4=Akselitasoliuskeisuus 5=Harjapinnansuunta, 6=Juoni, 7=Siirros, 8=Rako, 9=Muu (esim muuttuminen) Kaateen suunta Tektonisen havainnon kaateen suunta Kaade Tektonisen havainnon kaateen suuruus Liusk ja Lin voim Liuskeisuuden ja lineaation voimakkuus 1Ei erotu 2Mitattavissa 3Selvä 4Dominoiva Tekt hav Tektonisen havainnon erityispiirteet Erityispiirteet Rakotih. Rakotiheys 1 = rakoväli yli 1 m, 2 = rakoväli 1-0.3 m, 3 = rakoväli 0.3-0.1 m. Hiertoviivaus Hiertoviivauksen suunta Hrtv kd Hiertoviivauksen kaade Siirroksen kätisyys 1=vasenkätinen siirros, 2=oikeakätinen siirros Siirroksen tyyppi B=breksiat, iskostuneet, D=kideonkalo, -rako, E=epidootti, H=haarniskapinta, K=kloriittipinta, M=myloniitti, ML=myloniitti mahdollisesti blastomy, R=rakosiirros, SB=siirrosbreksia, SD=semiduktiili, T=tumma siirrossauma (voi olla semidukt tai hauras kv), X=laatu epäselvä, ei kuvausta KMA Kilometriluku havainnon kohdalla tai laajemman havainnon alkupiste XA Havainnon x-koordinaatti (laskettu kaavalla paalu- tai kilometriluvusta, pyöristynyt n. 3 m tarkkuudelle) YA Havainnon Y-koordinaatti (laskettu kaavalla paalu- tai kilometriluvusta, pyöristynyt n. 3 m tarkkuudelle) ZA Tunnelin pohjan korkeuspiste havainnon kohdalla (saatu paalu- tai kilometriluvun laskukaavasta) KML Havainnon loppupään kilometriluku PLL Havainnon loppupään paaluluku XL Havainnon loppupään kilometriluku YL Havainnon loppupään y-koordinaatti ZL Tunnelin pohjan korkeuspiste havainnon loppupään kohdalla Taulukoiden tekstejä ei ole tarkastettu ja ne saattavat sisältää virheitä ja kartoittajien omia lyhenteitä. Ei-pistemäisissä havainnoissa alkupään ja loppupään paaluluvut ovat vaihtelevassa järjestyksessä riippuen havainnoitsijan etenemissuunnasta a. o. kohdassa. Taulukoihin ei ole tilanpuutteen takia laitettu koordinaatteja, toista kilometrilukua eikä korkeusarvoja, mutta ne ovat tarvittaessa saatavilla. LIITE 4

Liite 5. Kivilajit Savion rautatietunnelissa. 1 - Kiillegneissi pegmatiitti seurue. 2 - Kiillegneissi granodioriitti - pegmatiitti seurue. 3 - Karbonaattikivi, karsikivi, wollastoniittikivi. 4 Diopsidikarsi. 5 Kvarsiporfyyri. 6 Karbonaattikivi väliosue. 7 Diopsidikarsi väliosue. 8 - Wollastoniittikiviosue. 9 Tremoliittikarsiväliosue. 10 Diabaasijuoni. 11 Metadiabaasijuoni. 12 Kvartsiporfyyrijuoni. 13 Graniittijuoni. 14 Kvartsiporfyyri-basaltti-sekajuoni. 15 Kvartsikideonkalo. 16 Hiekkakivi raontäytteenä. Liuskeisuusmerkki osoittaa vallitsevan liuskeisuuden, raitaisuuden tai migmatiitin suonituksen kulun ja kaateen suunnat. Eri väreillä ja symbolimuodoilla on esitetty kaateen jyrkkyys. LIITE 5