Työhyvinvointikärjellä liikkeelle Minna Aittasalo Dosentti, terveystieteiden tohtori, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi
Miten kestävä liikkuminen liittyy työhyvinvointiin? Motiva 2016
Työhyvinvointi Työnteko on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Työterveyslaitos 2009 Strateginen työhyvinvointi Sellainen osa henkilöstön työhyvinvointia, jolla on merkitystä organisaation tuloksellisuuden kannalta. Aura ym. 2010
vuorovaikutus Globalisaatio Teknologia Talous Ikääntyminen Työ Ihmisen voimavarat TTK 2012
Työhyvinvoinnin osatekijöitä Motiva 2016
Mihin työhyvinvoinnin osatekijöihin kestävällä liikkumisella voitaisiin vaikuttaa? Mukailtu Naumanen 2011
Miten vaikutuksia voitaisiin arvioida? Terveys ja toimintakyky Terveydentila työn kannalta Toimintakyky työn kannalta Osaaminen Ammatillinen osaaminen Koulutuksen riittävyys Uusien asioiden oppimismahdollisuus Arvot, asenteet ja motivaatio Arvostus työpaikalla Luottamus työnantajaan Työhön sitoutuminen Motivaatio työn tekemiseen Kohtelun oikeudenmukaisuus työpaikalla TTK, yksilötutka työhyvinvointikysely https://ttk.fi/files/5196/yksilotutka_paperikysely_suomi.pdf
Työn organisointi, työyhteisö ja johtaminen Työn organisointi Esimiehen tuki hankalissa ja vaikeissa työtilanteissa Esimiehen palaute työn suorittamisesta Työtovereiden tuki hankalissa ja vaikeissa työtilanteissa Työ ja perhe-elämä Nykyisten työaikajärjestelyiden sopivuus Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Aika ja voimavarat ystäville ja harrastuksille Työkykyarvio Voimavarat suhteessa työn vaatimuksiin Työkyky verrattuna elinikäiseen parhaimpaan Työkyky työn ruumiillisten vaatimusten kannalta Työkyky työn henkisten vaatimusten kannalta Kyky terveyden puolesta työskennellä nykyisissä tehtävissä kahden vuoden kuluttua Jaksaminen työssä vanhuusikään saakka
Lisääkö kestävän liikkumisen edistäminen työhyvinvointia? Tutkimuksia on toistaiseksi vähän Edistämiskeinot vaihtelevat Indikaattorit ovat erilaisia Mittarit ovat erilaisia Yhteenvetoja yksittäisten keinojen tai keinovalikoimien vaikuttavuudesta on vaikea tehdä
Miten kestävää liikkumista kannattaisi edistää työpaikoilla? Mukailtu Sallis ym. 2002
Käyttäytymisen muutospyörä Network for Business Sustainability 2012 Michie S, van Stralen MM, West R. Behavior change wheel: A new method for characterizing and designing behavior change interventions. Implementation Science 2011,6:42. http://www.implementationscience.com/content/6/1/42. Suomennos: Aittasalo M, Hankonen N, Nupponen R, Seppälä T. Kevät 2017. www.ukkinstituutti.fi/muutospyora
Muutos on pitkäkestoinen prosessi 100 % laggards vitkastelijat 75 % late majority myöhäiset herääjät 50 % early majority varhaiset herääjät Omaksumisen aste 25 % innovators innovoijat early adopters nopeat omaksujat aika Rogers 2003
Työmatkakävelyn ja pyöräilyn edistämistutkimus Tampereella (KÄPY) UKK-instituutti Tampereen kaupunki TTY, Arkkitehtuurin laitos TTY, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Ekokumppanit Oy Oxfordin yliopisto Grazin yliopisto Minna Aittasalo Harri Sievänen Jaana Suni Johanna Tiilikainen Kari Tokola Tommi Vasankari Timo Seimelä Ari Hynynen Satu Sarjala (Kalle Vaismaa) Pasi Metsäpuro Olli Vakkala Charlie Foster Sylvia Titze
1) Kävely- ja pyöräilyväylien parannustöiden vaikutukset Kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrään Kahden alueen yritysten työntekijöiden työmatkakävelyyn ja - pyöräilyyn Työmatkareittien rakennettuun ympäristöön Kävelyn ja pyöräilyn sujuvuuteen Liikennelaskennat Kyselyt Liikemittari Työmatkapäiväkirja Kysely GPS-tieto Liikenteen auditointi
2) Työpaikkakohtaisten toimenpiteiden lisävaikutukset Yritysten työntekijöiden työmatkakävelyyn ja -pyöräilyyn Kyselyt Liikemittari Työmatkapäiväkirja
Viisaan liikkumisen työpaikka -työkalu
Tavallisimpiin esteisiin perustuvat julisteet
3) Edistämistoimien kustannussäästöt Suhteessa kuolleisuuden vähenemiseen HEAT (Health Economic Assessment Tool for Walking and Cycling)