Vauva tulee, oletko valmis? Miss sä oot? Emma & Elias ja Lastensuojelun keskusliitto, Sibeliustalo 9.4.2014 Tarja Poutiainen Projektipäällikkö Vauvan Taika projekti Diakonialaitos Lahti
Kohderyhmä mielialan laskua kokevat tai ristiriitaisia ajatuksia vauvaa/äitiyttä kohtaan kokevat raskaana olevat tai juuri synnyttäneet äidit vuorovaikutustyöskentely jatkuu ryhmässä vauvan synnyttyä 2-3kk vauvojen ja heidän äitiensä kanssa koko perheen tuen tarvetta kartoitetaan
Projektiin ohjaaminen EPDS- kysely kaikilta äideiltä mielellään jo rv. 19-34 Pilottineuvolassa rv. 22 kaikille odottaville äideille neuvolakäynnillä terveydenhoitaja kertoo äidille projektista alkutiedot ja antaa esitteen soitto meille; asiakkaan yhteystiedot tai alkuhaastattelu neuvolassa
Soitto neuvolasta Ensikäynti meillä/ tarvittaessa neuvolassa RYHMÄ-ÄIDIT 1. Tapaaminen (kiintymyssuhdehaastattelu) 2. Tapaaminen (odotusajan haastattelu) Vauvan Taika ryhmä 4 x (odotusaikana) n. rv. 32-37 Vauva syntyy / kotikäynti Vauvan Taika ryhmä 7 x (äiti + vauva) n. 2-3 kk 6 kk Palautekäynti Seurannat 12 kk, 14 kk ja 24 kk
Soitto neuvolasta Ensikäynti meillä/ tarvittaessa neuvolassa YKSILÖ- TYÖSKENTELY- ÄIDIT 1. Tapaaminen (kiintymyssuhdehaastattelu) 2. Tapaaminen (odotusajan haastattelu) Palautekäynti Vauva syntyy / kotikäynti Seurannat 12 kk, 14 kk ja 24 kk
Vauvan Taika -projektissa tarjoamme kaikille lievästi masentuneille (EPDS 0-n.15) äideille vuorovaikutukseen kohdistuvaa tukea jo raskausajalta keskustelutukea ja asettumista oman itsen, äitiyden ja tulevan vauvan havainnointiin ja ymmärtämiseen tarjolla on Vauvan Taika -ryhmiä, joiden toimivuutta/vaikuttavuutta projektissa arvioidaan ja yksilötyöskentelyä Vaikuttavuustutkimus, vastuututkijana PsT Saara Salo
mahdollisuus äitiyden raskauden aikaisen prosessin tukemiseen sekä yksilöllisen keskustelun että ryhmämuotoisen toiminnan kautta keskustelussa painopiste ei ole niinkään mielialan laskussa, vaan uuden elämäntilanteen äärelle asettumisessa ja vauvan ajattelemisen mahdollistamisessa tämän tiedetään olevan tärkeää jo raskausvaiheessa
kohtuvauva kokee ja aistii asioita äitinsä kautta ja tätä kokemusyhteyttä pyritään mahdollistamaan äideille suhde omaan lapseen on tärkeä oman mielenterveyden edistäjä ajatellaan, että tämä kokemuksellinen, myönteisiä tunteita vauvaa ja omaa äitiyttä kohtaan lisäävä työ voi vahvistaa ja tukea äidin kykyä asettua vauvan kohtaamiseen
Miten tunnistan äidin mielessä olevat ristiriidat raskausaikana? Huonovointisuus Epämääräiset levottomuuden tunteet Kokemus, että jotain puuttuu Vaikeus ilmaista itseään sanoin miltä tuntuu Tunteita vaikea näyttää kenellekään Sisäinen toivomus, että joku huomaisi miltä minusta tuntuu ja tarjoaisi apua Raskaus etenee ilman, että äiti ajattelee lasta tai äidiksi tulemista
Elämä kiireistä, ei aikaa pysähtyä tai hidastaa lapsen tuloon valmistautumiseksi Raskaus tunnetyhjiönä Lapsen syntymän jälkeen heijastuu vuorovaikutussuhteeseen vauvan kanssa Oman huolen täyttämät äidit -> etäällä lapsesta ja äitiydestä, ei sidosta lapseen Margareta Bróden, 2004
Kohtuvauvaa koskevat mielikuvat rakentuvat vähitellen kehitysprosessissa, jonka lähtökohtana: - aiemmat mielikuvat itsestä /puolisosta sekä - todelliset, omaa vauvaa koskevat havainnot esim. vauvan liikkeistä ja ultraäänikuvista syntyvät vauvaa koskevien mielikuvien kanssa rinnakkain, mutta vähitellen niistä eriytyen syntyy omat mielikuvat omasta äitiydestä tai isyydestä
jos äiti kuvaa itseään suojelevana ja rakastavana, tulevaa vauvaa kuvaillaan rauhallisena ja helppona keskiraskauden aikana, vauvan liikkeiden alkaessa tuntua, äitien kiintymys kohtuvauvaa kohtaa lisääntyy loppuraskauden mielikuvat vauvasta ovat sekä äideillä että isillä korostuneen positiivisia, mutta myös vauvan terveyteen liittyvät huolet ja pelot ovat mielessä
Loppuraskaudesta äitien on todettu kuvittelevan vauvaa enemmän puolison kuin itsen kaltaisena Loppuraskauden kehitystehtävänä on eriyttää itseä ja vauvaa koskevat mielikuvat toisistaan Mielikuvat rikkaimmillaan ennen 7 raskauskuukautta -> 7-9kk odotusaikana tapahtuu laadullinen muutos epätarkempaan suuntaan -> todellisen vauvan löytyminen helpompaa Stern 1995, Bróden 2004, Ammaniti ym. 1992
Raskausajan mielikuvien merkitys vanhemmuudelle ja lapselle Suomessa äidin omien raskausajan mielikuvien ennustettavuus 76 %:a kiintymyssuhteen laatuun yhden vuoden iässä tasapainoiset mielikuvat vauvasta raskausaikana: - myönteinen vuorovaikutussuhde lapsen kanssa - korkeampi parisuhdetyytyväisyys irralliset mielikuvat raskausaikana: äidin kontrolloiva vuorovaikutuskäyttäytyminen mielikuvien muutos negatiivisempaan suuntaan: näyttäisi ennustavan perhesuhteiden ongelmia vääristyneet mielikuvat raskausaikana: vihamielinen / aggressiivinen vuorovaikutuskäyttäytyminen lasta kohtaan Harwood, McLean&Durkin 2007 ja Dayton, Levendosky, Davidson & Bogat 2010
lapsen kehityksen kannalta erityisen keskeistä on vanhemman jo raskausaikana kehittyvä reflektiivinen kyky : miten vanhempi pystyy pitämään omaa ja toisen mieltä mielessään?(mentalisaatio) millainen on vanhemman kyky nähdä lapsi yksilönä, jolla on omat halunsa ja uskomuksensa? mahdollistaa vanhemman eläytymisen lapsen mieleen ja tämän tunteiden säätelyyn Fonagy, Gergerly, Jurist & Target 2002, Larmo 2010
äidin raskausajan mentalisaatiokyky ennustaa kykyä mentalisoida vauvaa puolivuotiaana: ennustaa lapsen turvallista kiintymyssuhdetta jopa voimakkaammin kuin äidin sensitiivisyys äidin hyvä raskaudenaikainen mentalisaatiokyky ennustaa lapsen kykyä ymmärtää toisten mielentiloja ja aikomuksia Arnott & Meins 2007, Meins ym. 2003
Mielikuvat herättävät samalla tunnesuhteen vauvaan: aktivoivat a. vanhemman oman kiintymyssuhdejärjestelmän b. lapseen kohdistuvan hoivajärjestelmän ÄIDEILLÄ tasapainoiset raskausajan mielikuvat voivat suojella vanhempi-lapsisuhdetta silloinkin, kun mielikuva syntymän jälkeen muuttuu ei-tasapainoiseksi (Theran, Levondosky, Bogat& Hutch-Bocks, 2005)
Raskausajan mielikuviin vaikuttavat Elämäntilanne: 1. taloudelliset ongelmat 2. raskauden suunnittelemattomuus 3. sosiaalisen tuen puute 4. yksinhuoltajuus Parisuhdetyytyväisyys: - vanhemmuuden siirtymävaiheessa parisuhdetyytyväisyyden lasku erityisesti lapsen syntymän jälkeen - heikko parisuhdetyytyväisyys ja masennus
Raskausajan mielikuviin vaikuttavat Lääketieteelliset raskausriskit - ahdistus -> sikiön kehitys & hyvinvointi - varhaisen vv:n vaikeudet? - tunnesuhteen luominen vauvaan hidastuu Menetystaustaiset raskaudet: - ahdistus ja menetyksen pelko myös seuraavan raskauden aikana: - ahdistuksen lieventäminen - mahdollisuus käsitellä menetyksiä
Raskausajan mielikuviin vaikuttavat Lapsettomuushoidot: - korostunut menetyksen pelko - vaikeudet kiinnittyä lapseen raskauden aikana Keskosuus: - Mielikuvat ei niin selkeitä, lapsen hyväksyntä vaikeampaa - epärealistiset pelot lapsen terveyteen ja hyvinvointiin liittyen - keskeytynyt mielikuvaprosessi - ristiriita raskaudenaikaisten odotusten ja todellisen vauvan välillä
Vanhemmat mielenterveys- ja psykososiaaliset ongelmat: - ahdistusoireet raskausaikana: ennustaa matalampaa raskausajan kiintymystä vauvaan - kliinisesti masentunut: masennuksen hoitolinja ja vuorovaikutussuhteen hoitolinja
Raskausajan masennuksen haitalliset vaikutukset mielikuviin näkyvät riskien kasaantumisena: masennus ja päihdeongelma muut vakavat psykososiaaliset riskit idealisoidut mielikuvat tulevasta lapsesta ja äitiydestä syyllisyys, epävarmuus, huoli parisuhdeväkivaltaa (ei-tasapainoiset kiintymyssuhdemielikuvat) Ammaniti ym.2012, Flykt ym.2013
Raskausajan mielikuvien vaikutus tuen tarpeen määrittelyyn mielikuvien tiedetään olevan melko pysyviä ja ennustavan vanhemman ja lapsen suhdetta alustavaa näyttöä myös niiden vaikutuksesta lapsen kehitykseen ja koko perheen dynamiikkaan mielikuvien kartoittaminen ja tarvittavan tuen piiriin ohjaaminen jo raskausaikana tärkeää huomioida perustason työssä Dayton ym. 2010 ja mm. Meins 2003
Miksi kannattaa puuttua jo raskausaikana?
Tutkimustulokset korostavat interventioiden mahdollisimman varhaisen aloittamisen tärkeyttä (mm. Bakermans- Kranenburg, van IJzendoorn & Uffer, 2003) Hoitoon kiinnittyminen ja vaikeuksien työstäminen helpompaa Voidaan ehkäistä raskausajan mielikuvaprosessin häiriöitä ja vähentää raskausajan stressin haitallisia vaikutuksia kohtuvauvaan (jopa lyhyet interventiot raskausaikana)
Raskausaikana masennusta kokevat äidit 25-50% raskausaikana (3.kolmanneksella) masentuneista oli masentuneita 6 kk synnytyksen jälkeen Ennen synnytystä äideillä ei ollut ajatuksia vauvasta tai mielikuvat olivat jäykkiä, outoja, negatiivisia, hauraita tai etäännytettyjä Huono itsetunto äitinä Alhainen sosioekonominen asema Tarvitaan ennakoivaa mielikuvatyöskentelyä Raskaudenaikainen uudelleenmuistelu ja kertominen -> tai vieraudentuntemukset omaan vauvaan muuttuvat kokemuksiksi omasta vauvasta (M. Sarkkinen)
Raskausajan masennuksesta tiedämme jo ÄIDIT: Synnytyksen jälkeen äiti ilmaisi pettymyksen tunteita vauvaa kohtaan sekä omasta äidiksi tulemisen kokemuksesta (outous, välinpitämättömyys lasta kohtaan) Vauvan ollessa 3kk:n ikäinen: äidillä heikompi kyky ymmärtää lapsen temperamenttia ja tunteita, alhaisempi tunneperäinen sitoutuminen VAUVAT: Ilmaisee vähemmän positiivisia ilmeitä Enemmän negatiivisia ilmeitä Ääntelee vähemmän, vetäytyy katsekontaktista Itkuisempi, passiivisempi puutteellinen säätelykyky: altistaa vauvaa haavoittumaan yhä enemmän välinpitämättömästä kohtelusta Vauvasta tulee äidille epäpalkitseva ->syyllisyys univaikeudet M.Sarkkinen 2002, Armstrong ym.1998, Murray &Cooper 1996
voidaan ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia lapsen pahoinpitelyä sekä vähentää äidin raskausajan mielenterveysongelmien haitallisia sikiövaikutuksia (erityisesti korkean riskin perheet) tukea turvallisen kiintymyssuhteen kehittymistä (mm. Honig & Morin, 2001) tärkeää on huomioida työskentelyn ajoitus riittävän pitkäkestoiset interventiot lapsen syntymän jälkeen
Oikein suunnattu ja ajoitettu interventio tärkeää Vanhemman psyykkinen hyvinvointi on hyvin merkityksellinen lapsen kehitykselle Raskaudenaikaisen masennuksen ja ahdistuksen vaikutukset näkyvät suoraan lapsen kehittyvässä hermostossa, mutta myös äitilapsisuhteen vuorovaikutuksen kautta välittyvinä (Karlson, Melartin & Karlson, 2007)
Äidin ja vauvan vuorovaikutukseen voi vaikuttaa Mielikuvat Äidin oma kokemus äitiydestä Äidin omat hoivakokemukset; erityisesti oma äiti Äidin ja vauvan vuorovaikutuskäyttäytymiseen vaikuttamalla Vauvan kokemukseen vaikuttamalla suoraan työntekijän kautta Olemalla aidosti läsnä, kuuntelemalla, arvostavalla suhtautumisella Korjaava emotionaalinen kokemus -> löytää vauva uudelleen (M. Sarkkinen)
Mielialaoireet kytkeytyvät vanhemman tapaan olla emotionaalisessa kontaktissa lapseen
Mitä varhainen puuttuminen voisi sinun työssäsi olla? Suhdetyöskentelyä Aikaa Luottamusta Avoimuutta Rohkeutta surun, pahan vastaanottamista, kestämistä, rinnalla kulkien Keskustelua Motivointia Iloa muutoksesta, pienistä asioista Vahvempi vanhempi & vastavuoroisempi vuorovaikutussuhde vauvan kanssa = ILO
Mitä ryhmässä tapahtuu? Ilo & kokemuksellisuus Raskausajan ryhmä 1. kerta: Ryhmä esittäytyy Miksi ollaan täällä tänään, ryhmän säännöt: Kerro kuka olet, missä vaiheessa raskautta olet, onko vauvalla työnimeä, teipit Alkulaulu Voit koskea masua ja etsiä missä vauvan pää, miten päin vauva on siellä masussa jne. Kerro raskaudestasi miten sait tietää olevasi raskaana Miltä tuntui? kenelle kerroit raskaudesta, missä vaiheessa miten olet voinut raskausaikana (millaisia ajatuksia sinulla on ollut vauvasta miltä vauva on tuntunut?)
muistele miten sinua hoivattiin? (laulut ja hellittelyt) muistatko jonkun tuutulaulun/itselle tärkeän laulun, jota olisi laulettu sinulle pienenä? (voi olla myös kotitehtävä) (jos ei löydy miten olisit toivonut, että sinua oltaisiin hoivattu? mitä tapahtui, kun pahoitit mielesi? Miten näytit sen? Kuka sinua lohdutti? muistatko miten sait ilmaista omia tunteitasi? mistä pidit erityisen paljon vanhemmissasi? Isässä/ Äidissä Äitien hoivaavat kädenjäljet (rasvaa, paperit) Loppurentoutus / hoiva Loppulaulu Kotitehtävä: Ultraäänikuva vauvasta mukaan
Kiitos! Kiitos! Vauvan Taika - työryhmä