Tekninen lautakunta 47 21.05.2014 Kaupunginhallitus 250 02.06.2014 Tekninen lautakunta 60 26.08.2015 Seudullisen vesihuollon jakeluyhtiöselvitys 363/00.03.02/2014 Tekninen lautakunta 21.05.2014 47 Tekninen johtaja Kimmo Suonpää 13.5.2014: Seudullisen vesiyhtiön taloudellinen mallinnus Naantalin, Maskun, Raision ja Turun kunnat ovat tehneet aiesopimuksen seudullisen vesihuoltolaitoksen perustamisen valmistelusta. Aiesopimuksen tavoitteena on seudullisen vesihuoltoyhtiön perustaminen vuoden 2015 tai viimeistään 2016 alusta alkaen. Yhtiön perustamisesta päätetään erikseen. Hankkeen valmistelussa ovat mukana em. kuntien lisäksi Turun Seudun Vesi Oy (TSV) ja Turun seudun puhdistamo Oy (TSP), joiden yhdistämistä seudulliseen vesihuoltoyhtiöön tutkitaan hankeen yhteydessä. Seudullisen vesihuoltolaitoksen perustamisen tavoitteena on turvata korkealaatuiset vesihuollon palvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti, jotta seutukunta pysyy kilpailukykyisenä tältäkin osin myös tulevaisuudes sa. Hankkeella tavoitellaan synergiaetuja jotka keventävät kustannuspainei ta ja turvaavat vesihuoltopalvelujen laadun kehittämisen tarvetta vastaavas ti. Hankkeessa on tähän mennessä laadittu seudullisen vesihuoltolaitoksen organisointivaihtoehtojen vertailu, alustavat arvonmääritykset ja alustavat taloustarkastelut. Tavoitteena on kuvata riittävällä tasolla seudullisen vesihuoltoyhtiön toimintaa päätöksentekoa varten. Järjestelyssä kunnat myisivät vesihuoltolaitoksensa perustettavalle seudulliselle vesihuoltoyhtiölle, joka puolestaan rahoittaa nämä ostot omistajakunnilta otettavilla lainoilla. Kuntien odottama tuotto vesihuoltotoiminnasta toteutetaan omistajalainan korkona, mikä on yhteensä 4,9 milj. euroa/vuosi eli 3,9 % korko alustavasta omistajalainamäärästä 128 milj. euroa. Taloudellisen mallintamisen tavoitteena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa perustettavan yhtiön taloudellisesta asemasta ja tulevaisuudesta kokonaisuutena. Taloudellinen mallinnus on tehty koko seudullisen vesihuollon näkökulmasta ja se sisältää TSV:n ja TSP:n luvut. Mallissa ei kuitenkaan ole otettu kantaa siihen, ovatko TSV ja TSP osa perustettavaa yhtiötä vai esimerkiksi sen tytäryhtiöitä. Taloudellinen mallinnus on tehty siten, että hankkeessa mukana olevien ve-
silaitosten liiketoimintojen on oletettu laskennallisesti siirtyvän uudelle yhtiölle vuoden 2014 alusta ja mallinnettava periodi käsittää 15 vuotta. Toiminnan aloitusaika on aiesopimuksessa vuosi 2015 tai 2016, mutta laskennallisen mallinnuksen aloitushetkeksi valittiin vuosi 2014 tuolloin laadittujen budjettien hyvän yhdenmukaisen tietopohjan vuoksi. Vedenkulutuksen ja jätevesimäärien ennusteet perustuvat hankeosapuolilta saatuihin tietoihin. Laskutustiedot perustuvat kuntien vesilaitosten asiakkailta laskuttamiin määriin. TSV:n ja TSP:n laskutustietoja on käytetty selvityksen ulkopuolelle jääneiden omistajakuntien vesimääriin. Laskutetun talousveden määrä v. 2014 on 20,2 milj. m3/v ja muutos vv. 2014-2028: 0,0 %/v. Vastaavasti laskutetun jäteveden määrä v. 2014 on 20,2 milj m³/v ja muutos vv. 2014-2028: 0,0 %/v. TSP:n uusien asiakkaiden Auran, Pöytyän ja Oripään jätevesimäärät on lisätty tarkasteluun. Teollisuus- ja jätevesi määrien kehitystä on hyvin vaikea ennustaa. Laskentamallissa näiden on en nustettu pysyvän vuoden 2014 tasolla siten, että käyttäjien lukumääräinen kasvu kompensoituu prosessien teknisen kehityksen ja kulutuskäyttäytymisen muutoksilla. Omaisuuden rahoituksessa on huomioitu hankeosapuolten nykyiset velat sekä TSV:n ja TSP:n leasingsopimusten kustannusvaikutukset. Laskennassa käytetty inflaation taso on 1,5 % vuodessa. Mikäli inflaatio muuttuu, se vaikuttaa samalla tavalla kustannuksiin nykyisillä vesihuoltolaitoksilla ja seudullisen yhtiön tapauksessa. Taloustarkastelu sisältää hankkeeseen osallistuvien kuntien sekä TSV:n ja TSP:n ennustamat investointitasot seuraavan 15 vuoden ajalta. Keskimääräinen investointitaso on 16,4 milj. /vuosi. Jotta laskettuja tuloksia voidaan verrata paremmin nykytilanteeseen, on laskelmasta jätetty pois seuraavat seudulliset investoinnit: - Saramäki-Raisio yhdysputki 15 milj. - Halisten varavesilaitosinvestointi 30 milj. (enimmäiskustannus) - Puhdistamon poistoputki / sadevesiviemäri 5 milj. - TSP:n typenpoiston tehostaminen 4 milj. (+nousu käyttökustannuksiin) - Raisio-Masku yhdysvesiputki 1 milj. - Kaarina - Parainen siirtolinja 9 milj. - Yhteensä 64 milj. Kyseisistä investoinneista ei ole yksityiskohtaisia suunnitelmia. Esitetyt luvut ja toteutusvuodet ovat ainoastaan suuntaa antavia lukuun ottamatta jo rakennettavaa Kaarina-Parainen siirtolinjaa, jonka investointikustannukset peritään Paraisten kaupungilta sekä Raisio - Masku yhdysvesiputkea, joka on kyseisten kuntien hanke, jolle haetaan valtion vesihuoltoavustusta.
Halisten varavesilaitosinvestointi on suurin yksittäinen investointi ja taulukossa on esitetty sen enimmäiskustannus, joka kattaa myös parannukset varavesilaitoksen varavesilähteisiin. Hankkeen toteutus, aikataulu ja rahoitus käsitellään omana prosessina ja tuodaan myös kuntien päätöksentekoelimiin. Näiden investointien vaikutus vesihuollon maksuihin on keskimäärin 0,19 /m³ talousveden ja 0,02 /m³ jäteveden osalta. Nämä seudulliset investoinnit tarvitaan vesihuollon turvaamiseksi joka tapauksessa myös nykyisessä tilanteessa, eikä niiden tarve riipu käsillä olevan seudullisen vesihuoltolaitoksen toteutumisesta. Taloudellisessa tarkastelussa yhtiön lähtötaksa (käyttömaksut ja perusmaksut) on asetettu Turun vesiliikelaitoksen v. 2014 mukaiselle tasolle. Turun käyttömaksut ovat matalampia ja perusmaksut korkeampia kuin muissa hankkeen vesihuoltolaitoksissa. Yhteenlaskettuna Turun taksa on kuitenkin matalampi kuin seudun painotettu keskiarvotaksa, jolloin toiminnan rahoittamiseksi olisi alkuvuosina otettava lainaa, joka maksettaisiin myöhemmin yhtiön liikevaihdon kasvaessa ja investointitason laskiessa. Perustamisen jälkeisten ensimmäisten vuosien laskennalliset alijäämät on lisäksi mahdollista käyttää tulevien vuosien ylijäämien verotukselliseen käsittelyyn. Vesihuoltoyhtiöön vain tukkuasiakkaiksi jäävien kuntien maksut nousevat vuosittain inflaation mukaisesti. Vesihuollon maksut nousevat kolmena ensimmäisenä vuonna 4 % vuosittain, minkä jälkeen 3 % vuodessa aikavälillä 2018-2021. Tämän jälkeen hintataso pysyy samana, ellei synny uusia merkittäviä investointitarpeita. Hankkeelle asetettujen reunaehtojen toteutuminen Hankkeesta valmistuneiden taloustarkastelujen perusteella arvioidaan asetettujen taloudellisten reunaehtojen toteutuminen ja päätetään valmistelun jatkamisesta siten, että seudullisen vesihuoltolaitoksen perustamispäätökset tehtäisiin kuntien valtuustoissa ja asianomaisissa toimielimissä tavoitteena seudullisen yhtiön operatiivisen toiminnan aloittaminen 1.1.2016. Naantalista työryhmätyöskentelyssä on ollut mukana tekninen johtaja. Taloudellinen mallinnus on laadittu vesihuoltolaitosten ilmoittamien lähtötietojen perusteella ja mallinnuksessa käytetyt tähänastiset perusteet on työryhmätasolla hyväksytty. Taloudellinen mallinnus ja muu asian osalta suoritettu tarkastelu on kuitenkin vielä alustavaa, mutta antaa riittävän tarkan kuvan jatkosuunnittelun pohjaksi. Mallinnuksen tiedot perustuvat vuoden 2014 talousarviolukuihin.
Tarkastelussa periaatteena on taksojen yhtenäistäminen ja mallinnuksessa yhtiön lähtötaksa on asetettu Turun vesiliikelaitoksen vuoden 2014 taksojen mukaan, jolloin nykyisin Naantalissa käytössä oleviin taksoihin verrattuna kulutusmaksu on pienempi ja perusmaksu korkeampi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos laskennassa käytetyt taksat otettaisiin käyttöön, Naantalissa omakotitalossa asuvan kolmen hengen kulutusta vastaavan vesihuoltoasiakkaan käyttömaksut alenisivat lähtötilanteessa vuositasolla noin 200 euroa ja yhden asukkaan veden kulutusta vastaavan omakotitaloasiakkaan maksut säilyisivät lähes entisellään. Vielä sovittavia ja esille otettavia asioita ja yksityiskohtia on kuitenkin vie lä useita, kuten esim. mahdollisesti perustettavan yhtiön perimien liittymismaksujen määräytymisperusteet ja yhtiön osallistumisperiaatteet laajentumisalueiden toteuttamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin. Myös muut periaatteet toimimisesta nykyisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueella ja sen ulkopuolella vaatii vielä selvittämistä. Tähän asti tehdyt selvitykset ovat kuitenkin hyvä pohja edetä tarkempien liiketoimintasuunnitelmien laadinnan suuntaan. Tässä vaiheessa on tärkeää, että voimassaolevaa aiesopimusta noudatetaan ja vain akuutit, erittäin perustellut rekrytoinnit toteutetaan. Naantalin vesihuollon henkilöstö on aiesopimuksen voimassaoloaikana vähentynyt yhdel lä vakituisella työntekijällä ja tehtäviä on tältä osin järjestelty väliaikaisjärjestelyillä ja jäljelle jääneen henkilöstön kesken. Aiesopimuksen rekrytointirajoitusten tarkistaminen Aiesopimuksen mukaan osapuolet ovat sitoutuneet pidättäytymään rekrytoinneista, jotta vesihuollon henkilöstömäärä ei hallitsemattomasti kasva ennen mahdollisia yhteisiä järjestelyjä. Ensisijaisena toimintojen järjestämistapana on esitetty keskinäiset palvelusopimukset ja toissijaisesti määräaikaiset työsopimukset tai ostopalvelut. Aiesopimus on tehty vuoden 2012 tilanteessa ja alkuperäisenä tavoitteena oli yhtiön perustaminen vuo den 2013 aikana. Aiesopimus hyväksyttiin kuntien päättävissä elimissä vas ta keväällä 2013 ja samalla päätöksenteon ja perustamisen aikataulua siir ret tiin. Henkilöstömäärä on vähentynyt osittain suunnitellusti, mutta myös suunnittelematonta vähenemää on tapahtunut. Hankkeen viivästyminen on aiheuttanut sen, että toimintavarmuuden ja varautumisen kannalta tärkeitä avainhenkilöitä ehtii merkittävissä määrin siirtyä eläkkeelle ennen yhtiön perustamista. Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi tulisi henkilöstöä näiltä osin täydentää. Akuutti tarve on Turussa ja Raisiossa 2 putkiasentajaa kummassakin kaupungissa. Maskussa tarve tulee vuonna 2015 ja Naantalissa aikaisintaan 2016, mikäli mitään yllättävää ei tapahdu. Lisäksi Turussa on tarve yhdelle vesihuollon asiakaspalvelusihteerille.
Kaupunginhallitus 02.06.2014 250 Ohjausryhmän näkemyksen mukaan vesihuoltohenkilöstöä olisi tarpeen täydentää neljällä putkiasentajalla, joista kaksi palkattaisiin Raisioon ja kak si Turkuun. Palkkaaminen ei lisää suunniteltua henkilöstömäärää, mutta hidastaa vähenemää. Vakituisia paikkoja tarjotaan ensisijaisesti määräaikaisena palkatuille, jolloin lisäys tämän hetkisiin henkilötyövuosiin on pienempi. Putkiasentajien osalta Naantali, Masku ja Raisio selvittävät mahdollisuutta hyödyntää keskinäistä palveluntarjontaa paikkaamaan tulevien vuosien rekrytointitarvetta. Turun asiakaspalvelusihteerin osalta selvitetään ensisijaisena ratkaisuna keskinäistä palveluntarjontaa ja töiden järjestämistä uudel leen, toissijaisesti kaupungin sisäistä hakua ja kolmanneksi ulkoista rekry tointia ainoastaan tilanteessa, mikäli millään muilla toimenpiteillä tehtäviä ei pystytä hoitamaan. Oheismateriaali: Turun seudun vesihuoltoyhteistyö, seudullisen vesihuolto yhtiön selvitys TEKNINEN JOHTAJA KOKOUSKÄSITTELY: Tekninen lautakunta merkitsee laaditut selvitykset tiedokseen ja päättää esittää kaupunginhallitukselle, että vesihuoltoyhtiön valmistelua jatketaan nykyisten selvitysten perusteella laatimalla perustettavan yhtiön liiketoimintasuunnitelmat ja yhtiöittämisasiakirjat, jotka tuodaan erikseen päätettäviksi kuntien asianmukaisiin hallintoelimiin. Lisäksi tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että vesihuollon henkilöstöä voidaan täydentää aiesopimuksen estämättä esitettyjen putkiasentajien ja asiakaspalvelusihteerin osalta. Merkittiin, että Jan Lindström poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 19.24. TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin. Oheismateriaali: Turun seudun vesihuoltoyhteistyö, seudullisen vesihuoltoyh tiön selvitys VS. KAUPUNGINJOHTAJA:
Tekninen lautakunta 26.08.2015 60 KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunginhallitus merkitsee laaditut sel vi tyk set tie dok seen ja päättää, että vesi huolto yhtiön val mis telua jat ke taan ny kyisten selvitys ten pe rusteella laati malla pe rus tet tavan yh tiön liiketoiminta suun ni telmat ja yh tiöittämis asia kirjat, jot ka tuo daan erikseen pää tet täviksi kun tien asian mu kaisiin hal linto elimiin. Vesihuollon henkilöstöstä päätetään talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Merkittiin, että tekninen johtaja Kimmo Suonpää esitteli asiaa kokouksessa. KAUPUNGINHALLITUS: Tekninen johtaja Kimmo Suonpää 14.8.2015: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Vesihuoltoyhtiön selvitysvaihe, jossa on analysoitu kunkin hankeosapuolen ve si huol to lai tok sen taloudellinen tilanne ja liiketoimintakaupassa siirtyvän käyt tö omai suu den käypä arvo (tuottoarvo), on valmistunut. Selvityksen johto pää tök sis sä Pöyry Finland Oy on arvioinut selvityksen tulosta kuntien aset ta mien reunaehtojen sekä vesihuoltolainsäädännön mahdollisuuksien ja ra joi tuk sien perusteella. Samassa yhteydessä selvitettiin vesihuoltolaitosten tekniset nykykäyttöarvot ja tuottoarvot ja maksutarkastelut. Raportissa suoritetun talouden mal linnuk sen kohdalla Turun, Raision, Naantalin ja Maskun kuntien ve si huol to laitok sil le rakennettiin talousmallit, joiden avulla tarkasteltiin kuntien ve sihuol to lai tos ten talouden kehittymistä seuraavan 10 vuoden aikana. Mallien poh ja na käytettiin vuosien 2012-2014 tilinpäätöksiä ja vuosien 2015-2016 ta lous ar vio ta ja lisäksi laadittiin ennuste vuoteen 2025. Tuloksena saatiin kun kin laitoksen tuloslaskelma-, rahoituslaskelma- ja tase-ennuste sekä mak su suun ni tel ma vuoteen 2025 asti. Oheismateriaalina raportti 4.5.2015 vesihuoltolaitosten taloudellisesta mal lin nuk ses ta Aiesopimuksen mukaisen seudullisen vesiyhtiön perustamisen reunaehdot Turun, Raision ja Naantalin kaupungit sekä Maskun kunta ovat sitoutuneet
yh tei ses ti valmistelemaan seudullisen vesihuoltoyhtiön perustamista aie sopi muk sen mukaisesti siten, että nykyisistä kunnallisista ve si huol to lai tok sis ta ja seudullisista osakeyhtiöistä (Turun seudun puhdistamo Oy ja Turun Seudun Vesi Oy) perustetaan yksi seudullinen vesihuoltotoimija, joka omis taa vesihuollon verkostot, laitokset ja muut rakenteet sekä vastaa asia kas suhteis ta. Aiesopimuksessa on lisäksi linjattu mm. seuraavat reunaehdot: Yhtiö perustetaan siten, että se voi liittyä KEVA:n jäseneksi. Yhtiö perustetaan mahdollisimman veroneutraalisti. Yhtiön toiminnan pitää olla taloudellisesti kannattavaa. Yhtiön taksarakenne yhtenäistetään, mutta keskimääräisten taksojen se kä palvelutason tulisi toiminnan alkuvaiheessa pysyä nykyisellä tasol la. Tavoitteena on, että pitkällä aikavälillä taksat ja palvelutaso edustavat hy vää valtakunnallista tasoa. Yhtiön omistukseen siirretään sopijapuolten nykyinen ve si huol to verkos to työn kuluessa määriteltävässä laajuudessa. Siirtohinta mää räytyy valmistelun yhteydessä erikseen määriteltävällä tavalla tuotto- ja ny ky käyt tö ar von perusteella. Yhtiö laajentaa verkostoaan tasapuolisesti alueen yh dys kun ta ra kenteen kehityksen mukaisesti ja samanaikaisesti vähintään säilyttää olemas sa olevan vesihuolto-omaisuuden nykyisen kunnon. Pitkällä ai kavä lil lä tavoitteena on, että vesihuolto-omaisuuden kunto edustaisi hyvää valtakunnallista tasoa. Aiesopimuksen mukaisesti sopijapuolten tavoitteena on ollut se, että yhtiö pe rus te taan vuoden 2013 aikana ja, että yhtiö aloittaa tuotannollisen toi mintan sa 1.1.2015, mutta kuitenkin viimeistään 1.1.2016. Hankkeen käynnistämisvaiheessa mukana olevat kunnat ovat esit tä neet yhtiön talouteen, taksoihin ja tuotto-odotuksiin mm. seuraavia reu na eh to ja: Taksat yhtenäistetään tasolle, joka kattaa käyttökustannukset, in vestoin nit ja kohtuullisen tuoton pääomalle. Liittymismaksujen on katettava vesihuollon rakentamiskustannukset huo mioi den tarvittaessa kunnan tuki tai korotetut kertoimet. Tuloutus tulee sovittaa sellaiselle tasolle, että taksat säilyvät koh tuulli se na. Kustannukset, taksat ja palvelutaso oltava selvillä ennen lopullista sitou tu mis ta. Taksan tulee perustua kestävään investointitasoon ja tuloutus voi jous taa. Maksuluokista on otettava käyttöön ainakin liittymis-, perus- ja käyttö mak su siten, että liittymismaksu voi olla aiheuttamisperiaatteen mukai nen. Vesihuollon järjestämisen lainsäädännölliset reunaehdot
Vesihuollon maksuihin, niiden perusteisiin ja vesihuoltolaitoksen talouteen on lisäksi vesihuoltolain mukaisia velvoittavia reunaehtoja: Maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa ve si huol to lai tok sen uudis- ja korjausinvestoinnit sekä niiden kus tannuk set. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. Maksun suuruudessa voi daan ottaa huomioon tarve säädellä veden kulutusta, veden eri tyinen käyttötarkoitus taikka jäteveden poikkeuksellinen laatu tai määrä. Maksujen tulee tarpeen mukaan olla sellaiset, että ne edistävät veden sääs tä väis tä käyttöä ja jäteveden määrän vähentämistä sekä eh käi se vät haitallisten aineiden johtamista viemäriin. Vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyt tömak su peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jä te veden määrän ja laadun perusteella. Vesihuoltolaitos voi periä käyttömaksua myös huleveden vie mä röinnis tä. Vesihuoltolaitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita mak su ja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut ovat eri alueil la erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean koh denta mi sen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muus ta vastaavasta syystä. Liittymismaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon myös kiin teistön käyttötarkoitus. Maa- ja metsätalousministeriön julkaiseman Vesihuoltolain tulkintaoppaan mu kaan käyttömaksun perimistä erisuuruisena vesihuoltolaitoksen ver kos tojen eri alueilta ei ole vesihuoltolaissa mahdollistettu, mutta esimerkiksi ve sihuol to lai tos ten yhdistymistilanteissa voidaan käyttömaksut saattaa sa mansuu rui sik si tarkoituksenmukaisen siirtymäajan kuluessa. Siirtymäajat ovat käytännössä olleet muutaman vuoden mittaisia. Selvityksen johtopäätökset Selvityksen johtopäätöksissä on arvioitu valmistelun lopputulosta kuntien aset ta mien reunaehtojen sekä vesihuoltolainsäädännön mahdollisuuksien ja ra joi tuk sien perusteella. Vaikka yhtiöllä olisi selvityksen perusteella hyvät toimintaedellytykset, tässä vaiheessa ei ole löydettävissä sellaista mallia, jolla kaikki kuntien esit tämät reunaehdot tuotoista ja taksatasoista voisivat toteutua. Syynä tähän on eten kin mukana olevien kuntien toisistaan poikkeavat kustannus-, yh dyskun ta- ja taksarakenteet. Lisäksi vesihuoltolaitosten nykyinen toiminta ei kaikilta osin ole kestävällä ta lou del li sel la tasolla, minkä vuoksi vesihuollon taksoja tulisi korottaa tai
tak sa ra ken net ta muuttaa tasapainon saavuttamiseksi riippumatta ve si huol tolai tos ten tulevasta juridisesta muodosta. Vaikka aiesopimuksen mukaista yhtiötä ei tässä vaiheessa pystytä pe rus tamaan annetuilla reunaehdoilla ja aikataululla, sen perustaminen on myöhem min edelleen mahdollista. Sitä ennen kuntien tulisi kuitenkin huolehtia ve si huol to toi min tan sa kestävästä rahoituksesta. Myös selvitystyön ohjausryhmä on ilmoittanut kantanaan 26.5.2015 mm., et tä aiesopimuksen mukaista vesihuoltoyhtiötä ei ole tällä hetkellä mah dollis ta perustaa aiesopimuskuntien asettamilla reunaehdoilla ja aikataululla. Oheismateriaalina ohjausryhmän kannanotto 26.5.2015 Aiesopimuksen jatkaminen tässä vaiheessa kuitenkin vaikeuttaa ve si huol tolai tos ten normaalia toimintaa, koska mm. henkilöstöön ja kehittämiseen liitty vät päätökset tulee hyväksyttää vähintään ohjausryhmässä. Tämän vuoksi kau pun gin hal li tuk sen olisi perusteltua todeta aiesopimuksen mukainen selvi tys työ päättyneeksi ja aiesopimus rauenneeksi. Liitteenä on Turun Seudun Vesiyhtiöselvitys Pöyry Finland Oy 4.5.2015. LIITE B2, TEKLA 26.8.2015 TEKNINEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta merkitsee tiedokseen aiesopimuksen mukai sen seudullisen vesiyhtiön perustamisselvityksen ja esittää kau pun gin hal li tuk sel le, että Turun, Raision, Naantalin ja Maskun hyväksymä aiesopimus ei tässä vaiheessa edellytä jat kotoi men pi tei tä Naantalin kaupungin osalta vaan sopimus raukeaa. TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin.