Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR - Jatkoesitys 23.11.2016 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö
ESIR - lyhyesti Euroopan investointiohjelma koostuu kolmesta osasta: 1. Investointirahasto (ESIR) 2. Euroopan investointihankeportaali (EIPP) 3. Investointiympäristön kehittäminen: Pääomamarkkinaunioni, sisämarkkinoiden esteiden purkaminen, sääntelyn parantaminen ESIR on toiminut syksystä 2015 asti Komissio antoi syyskuussa ESIR:n jatkoesityksen ESIR:stä on tehty 3 arviota (KOM, EIP, Ernst&Young riippumaton arvio sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunto komission jatkoesityksestä ja arviosta) 2
ESIR panostukset ESIR 1.0 ESIR:n 21 mrd. alkupääoma takausten muodossa; EU:n budjetista 16 mrd. euroa (varautumisaste 50 %) EIP:n pääomasta 5 mrd. euroa Kokonaisinvestointitavoite 315 mrd. euroa, josta 240 mrd. euroa infra- ja innovaatiohankkeisiin 75 mrd. euroa pkyritysrahoitukseen ESIR 2.0 ESIR:n 33,5 mrd. alkupääoma takausten muodossa; EU:n budjetista 26 mrd. euroa (varautumisaste 35 %) EIP:n pääomasta 7,5 mrd. euroa Kokonaisinvestointitavoite 500 mrd. euroa, josta 350 mrd. euroa infra- ja innovaatiohankkeisiin 150 mrd. euroa pkyritysrahoitukseen 3
Taloudelliset vaikutukset ja vastuut 1) EU:n budjetin kautta ESIR 1.0. ESIR 2.0. EU:n takuurahasto, varautumisaste 50%, EU:n takuurahasto, varautumisaste 35%, josta uutta rahaa 3,11 mrd., FI-osuus (1,55%) josta uutta rahaa mahd. enintään 150 milj., FI-osuus (1,55%) = 48,2 milj. = 2,3 milj. + 48,2 milj. = 50,5 milj. 2) EIP:n pääomaosuudesta ei aiheudu maksuvelvoitetta 3) Suomen ESIR-rahoitusjärjestelyiden enimmäisvastuuosuus Vastuun toteutuminen edellyttäisi tappioiden realisoitumista täysimääräisesti (tarkoittaen, että kaikki ESIRrahoitusjärjestelyt epäonnistuisivat täysin) ESIR 1.0 ESIR 2.0 = 311,5 milj. = 498,25 milj. EU:n budjetti 16 mrd. ja EIP:n pääoma 5 mrd. EU:n budjetti 26 mrd. ja EIP:n pääoma 7,5 mrd. 4
ESIR-investointien tilanne 15.11.2016 EIP ja EIR ovat hyväksyneet 385 ESIR-hanketta Näiden toimien odotetaan tuottavan yhteensä yli 154 mrd. investoinnit (315 mrd. tavoitteesta kolmen vuoden aikana = 49%) Tästä yli 80 % EIP-ryhmän ulkopuolista julkista tai yksityistä rahoitusta ESIR:n vipuvaikutus (9/2016) 14,1-kertainen (tavoitteena 15) Erityisesti pk-yritysrahoituksen osalta on ollut kysyntää ESIR-toimia toteutetaan 27 jäsenvaltiossa Euromääräisesti Suomi sijalla 11 ja Italia sijalla 1 (9/2016) BKT:hen verrattuna Suomi sijalla 13 ja Viro sijalla (9/2016) 5
EFSI-rahoitus Suomessa Kymmenen suomalaista tai Suomeen kytkeytyvää hanketta on saanut rahoitusta ESIR:in tuella marraskuu 2016 puoliväliin mennessä. Näiden myötä Suomi on yhteensä hyötynyt ESIR:stä 700 milj. euroa ja ESIR:in monikansallisista hankkeista Suomeen odotetaan yli 100 milj. euron osuutta. Projektirahoituksen puolella neljä hanketta ovat saaneet ESIR-takaushyväksynnän. Nämä ovat Äänekosken biojalostamohanke (ESIR 75 milj.) YIT:n Pasilan aseman TRIPLA-rakennushanke (ESIR 130 milj.) Vuokra-asuntoyhtiön VVO:n energiatehokkaan rakentamisen hanke (ESIR 170 milj.) SATO:n energiatehokkaan rakentamisen hanke (ESIR 150 milj.) Lisäksi OP Ryhmällä on ESIR-takausohjelma pk-yrityksille (ESIR 75 milj.) ja Finnveralla midcapyrityslainainstrumentti (ESIR 100 milj.). EIP-ryhmään kuuluva Euroopan investointirahasto (EIR) on sijoittanut ESIR:n tuella kahteen pääomasijoitusrahastoon, jotka sijoittavat myös Suomeen. Näiden lisäksi Suomi hyötyy yhdestä media-alan monikansallisesta hankkeesta ja Suomi voi myös hyödyntää yhtä monikansallista keskisuurten yritysten rahoitusohjelmaa. 6
Suomen kanta Suomi tukee Euroopan investointiohjelmaa ja erityisesti investointien esteiden purkamista sekä yksityisten investointien edistämiseen tähtäävää työtä. Suomi pitää komission jatkoehdotusta hieman ennenaikaisena mutta katsoo samalla, että ESIR-jatkoesityksen yhteydessä on mahdollisuus vastata puutteisiin, joihin on kiinnitetty huomioita ESIR:ssä tehdyistä arvioissa. Suomi tukee ESIR:n toiminnan pidentämistä Euroopassa yhä vallitsevan investointivajeen takia. Tämän arvioidaan myös hyödyntävän kotimaisia lainanottajia. Puheenjohtajan kompromissiehdotus ESIR-jatkoesityksestä vastaa Suomen kantoja. Pidetään tärkeänä ESIR:n täydentävyyskriteeriä ja yksityisten sijoitusten mobilisointia sekä rahoitettavien hankkeiden kannattavuutta ja markkinaehtoista valintaemenettelyä. Varovaisen myönteinen kanta ESIR-toimien mahdolliselle ulottamiselle koskemaan myös puolustussektorin investointeja edellyttäen, ettei sillä vaaranneta Euroopan investointipankin rahoitustoimintaa. Ehdotuksen vaikutuksia tulee tutkia tarkemmin Jatko tulee toteuttaa nykyisen EU:n rahoituskehyksen puitteissa ja EUbudjettirahoituksen osalta mahdollisimman pitkälle jo ohjelmoituja varoja uudelleenkohdentamalla. 7