MEILAHDEN YHTEISPÄIVYSTYSSAIRAALA HAARTMANINKATU 4 HELSINKI HANKESUUNNITELMA 20.5.2005

MEILAHDEN YHTEISPÄIVYSTYSSAIRAALA HAARTMANINKATU 4 HELSINKI HANKESUUNNITELMA 20.5.2005 HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS HKR-Rakennuttaja

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 2 / 57 0 TIEDOT HANKKEESTA...3 1 YHTEENVETO...3 2 TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT...4 2.1 Hankkeesta tehdyt päätökset...4 2.2 Hankkeen tarpeellisuus ja kiireellisyys...7 2.3 Väestötietoja...8 3 HANKKEEN TOIMINNAN KUVAUS...9 3.1 Yhteispäivystyksen toimintaperiaate...9 3.2 Yhteispäivystyspoliklinikka...10 3.3 Vuodeosastot...14 3.4 Kardioversio- ja osastojen jälkipoliklinikkatoiminta...16 3.5 Murtumien jälkipoliklinikka...17 3.6 Hammaslääkäripäivystys...17 3.7 Tukipalvelut...18 3.7.1 Fysioterapia...18 3.7.2 Toiminta- ja puheterapia...19 3.7.3 Sosiaalityö...19 3.7.4 Välinehuolto...20 3.7.5 Lääkehuolto...20 3.7.6 Laboratorio...21 3.7.7 Kuvantaminen...22 3.8 Muut toiminnot ja palvelut...24 3.8.1 Hallintopalvelut...24 3.8.2 Ruokapalvelu...25 3.8.3 Varastotoiminnot...26 3.8.5 Kiinteistön hoito...26 3.8.7 Arkistopalvelut...27 3.8.8 Koulutus ja kokoustilat...28 3.8.9 Puku- ja pesutilat...28 4 LAAJUUS JA TILAOHJELMA...28 4.1 Tilat nykyisin Marian sairaalassa...28 4.2 Tilat hankkeen toteuttamisen jälkeen...29 4.3 Pohjapiirrokset...30 5 HANKKEEN SIJAINTI JA LIIKENNE...32 5.1 Selvitys asemakaavasta...34 5.2 Kunnallistekniikka...34 5.3 Liikenne, pysäköinti ja saavutettavuus...34 6 RAKENNUSPAIKKA JA RAKENTAMISKELPOISUUS...40 6.1 Rakennuslupa-asiat...40 6.2 Perustamisolosuhteet...40 7 LAATUTASO...41 7.1 Toiminnallinen laatutaso...41 7.2 Tekninen laatutaso...42 Rakenne- ja geotekninen suunnittelu...42 LVI-suunnittelu...44 Sähkösuunnittelu...45 Sairaalalaitteet...46 7.3 Turvallisuusjärjestelyt...46 7.4. Työsuojelun lausunto...49 8 KUSTANNUKSET...50 9 AIKATAULU...50 10 RAHOITUSSUUNNITELMA...50 11 KIINTEISTÖN VUOKRA JA KÄYTTÖTALOUS...50 12 TOTEUTUS- JA YLLÄPITOVASTUUT...52 13 MEILAHDEN YHTEISPÄIVYSTYKSEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA...52 13.1 Läntisen yhteispäivystyssairaalan henkilökunta...52 13.2 Yhteispäivystyksen ja vuodeosastojen lääkärisuunnitelma...53 13.3 Yhteispäivystyksen hoitohenkilökunta...54 13.4 Hoitohenkilökunta eriteltynä ammattiryhmittäin...54

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 3 / 57 13.5 Vuodeosastojen hoitohenkilökunta...55 13.6 Yhteispäivystyssairaalan muu henkilöstö...56 14 MUUT TARVITTAVAT SELVITYKSET...57 15 VÄISTÖTILAT...57 Liitteet:...57 Hankesuunnittelutyöryhmä...57 Muut työryhmät...57 Jana-aikataulu...57 Tilaohjelma taulukkona...57 Rakennustapaselostus, arkkitehti + rakennesuunnittelija...57 LVI-selostus...57 Sähköselostus...57 Turvallisuusselvitys...57 Sairaalalaiteluettelo...57 Kustannusarvio...57 0 TIEDOT HANKKEESTA Hankkeen nimi Osoite Suunnitteluryhmä Laajuus ja hinta Meilahden yhteispäivystyssairaala Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki Töölö, kortteli 15526, tontti 4 Terveyskeskuksen ja HUSin yhteistyöelimet on esitetty liitteissä Bruttoala on 11 700 brm², hyötyala 6450 hym², huoneistoala 9200 htm², kaavaehdotuksen mukainen kerrosala noin 10 000 ka-m² ja tilavuus 52 000 m³. Kustannusarvio on 30,1 miljoonaa euroa (alv 0 %). 1 YHTEENVETO Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 21.6.2004 terveyslautakunnan ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntojen perusteella linjauksesta, että Helsingin kaupungin yhteispäivystystoiminta tulee järjestää kahden päivystyspisteen mallin mukaisesti ja toiminnan tulee olla terveyskeskuksen toimintaa, jota HUS konsultoi. Päätöksen mukaan suunnittelun pohjaksi voidaan ottaa läntisen alueen yhteispäivystyspisteen sijoittaminen Meilahden sairaala-alueelle. Itäisen yhteispäivystyspisteen sijainnista ei ole tehty päätöstä. Sijoittuminen Meilahden sairaala-alueelle antaa mahdollisuuden hyödyntää HUSin Meilahden sairaaloiden erikoisalojen konsultaatioita ja tukipalveluja. Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut Meilahden sairaala-aluetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen, jossa on esitetty rakennusala yhteispäivystykselle. Yhteispäivystysrakennus on tarkoituksenmukaista toteuttaa samanaikaisesti sen viereen tulevan kolmiosairaalan kanssa. Aikataulu on kiireinen, koska Meilahden huonokuntoisen potilastornin peruskorjaus voidaan käynnistää vasta kolmiosairaalan valmistumisen jälkeen. Meilahden yhteispäivystyssairaalaan sijoitetaan perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen läntinen yksikkö, päivystys- ja valvontaosasto, neljä päivystystä tukevaa vuodeosastoa, murtumien jälkipoliklinikka sekä koko kaupunkia palveleva hammaslääkäripäivystys. Sairaalan toimintaa tukevat laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Läntinen päivystysyksikkö palvelee eteläistä, keskistä ja läntistä aluetta ja korvaa Marian sairaalan ahtaat ja ylikuormitetut päivystystilat.

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 4 / 57 Yhteispäivystys koostuu terveyskeskuspäivystyksestä sekä perustason sisätautien ja perustason kirurgisesta päivystyksestä (ei leikkaustoimintaa). Se toimii ympäri vuorokauden ja hoitaa kaikki aikuisten perustason vammat ja sairaudet. Tarkoitus on muuttaa potilasohjausta siten, että HUSin Meilahden kirurgian päivystyksestä siirtyy noin 3 500 käyntiä perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen vastuulle. Tämän muutoksen arvioidaan tuovan 560 000 euron vuosittaisen kustannussäästön kaupungille. Sisätautien osalta potilasohjaus pysyy nykyisen kaltaisena. Yhteispäivystyksen ja erikoissairaanhoidon päivystyksen rajapintaa hallitaan hyvällä potilasohjauksella. Murtumien jälkipoliklinikka hoitaa traumapotilaiden jatkohoidon, jos potilaan kontrollikäynneillä tarvitaan kuvantamispalveluita. Murtumien jälkipoliklinikkatoimintaa on tarkoitus sijoittaa sekä läntiseen että itäiseen yhteispäivystyspisteeseen. Meilahden yhteispäivystysrakennukseen sijoitetaan koko kaupunkia palveleva hammaslääkäripäivystys, joka koostuu kolmesta hoitoyksiköstä. Yhteispäivystyssairaalaan sijoitetaan HUSin laboratorion näytteenotto- ja pikadiagnostiikkapalvelut. Varsinaiset verinäytteet analysoidaan muualla HUSin Meilahden alueetta palvelevassa keskuslaboratoriossa. Kuvantamispalvelut ostetaan HUSilta ja rakennuksessa toimii natiivi- ja ultraäänikuvauspiste. Muut kuvantamispalvelut saadaan Meilahden alueen muista kuvantamispisteistä. Meilahteen sijoitettava yhteispäivystyssairaala mahdollistaa tiiviin yhteistyön perusterveydenhuollon ja HUSin erikoissairaanhoidon välillä, potilaiden hoidon porrastus ja eri erikoisalojen konsultaatiot helpottuvat. Toiminnan siirtyminen Helsingin terveyskeskukselle mahdollistaa taas tiiviin yhteistyön terveysasema- ja sairaalatoiminnan sekä kotihoidon välillä. Eri henkilöstöryhmien väliset konsultaatiot helpottuvat ja perustason sisätautien ja kirurgian asiantuntemus vahvistaa perusterveydenhuollon potilaan hoitoa. Henkilökunnan koulutusta järjestetään yhteistyössä HUSin kanssa. Läntiseen yhteispäivystyssairaalaan sijoitettavat toiminnat muodostavat monipuolisen ja kiinnostavan työympäristön, jolla on vaikutusta myös työvoiman saatavuuteen. Meilahden yhteispäivystyssairaalan laajuus on noin 11 700 brm², se valmistuu vuonna 2008 ja maksaa 30,1 miljoonaa euroa (alv 0 %). 2 TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Hankkeesta tehdyt päätökset Päivystystä koskevat päätökset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) perustamisvaiheessa Toiminta- ja kapasiteettiryhmä (TOKA - työryhmä) linjasi 2.3.1999 mietinnössään päivystysjärjestelyjen osalta seuraavaa:

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 5 / 57 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys järjestetään sisätautien ja kirurgian erikoisaloilla. Yhteispäivystyksen tavoitteena on välttää tarpeetonta erikoissairaanhoitopalvelujen käyttöä tilanteissa, joissa hoidontarve on terveyskeskustasoa. Perusterveydenhuoltopalveluja painottava yhteispäivystysjärjestelmä ja erikoissairaanhoidon vastuulla oleva konsultaatiotoiminta alentavat kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli erikoissairaanhoidon järjestelyjä 5.5.1999 ja hyväksyi edellä mainitut TOKA-työryhmän päivystysjärjestelmää koskevat ehdotukset päättäessään asian Helsingin sairaanhoitopiirin lakkauttaminen ja erikoissairaanhoidon toimintojen siirtäminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopirin kuntayhtymään 154 5.5.1999. Terveyslautakunta käsitteli 16.11.1999 päivystysjärjestelyjen uudistamista ja päätti TOKA-ryhmän linjauksia noudattaen - siirtää kirurgisesta päivystyksestä pientraumatologian käynnit perusterveydenhuollon vastuulle - ohjata erikoissairaanhoitoa tarvitsevat traumapotilaat Töölön sairaalaan - ohjata perustason sisätautikäynnit Malmin ja Marian sairaaloiden päivystyspoliklinikoille - keskittää koko kaupungin alueella lääketieteellisesti vaativimmat potilaat Meilahden sairaalaan Malmin ja Marian sairaaloihin muodostettiin perustason päivystyspisteet, joissa toimivat terveyskeskuksen ambulatorinen päivystys ja pientraumapäivystys sekä perustason sairaalapäivystys. Tästä sairaalapäivystyksestä Malmilla vastaa terveyskeskus ja Mariassa HUS. Erityistason päivystys keskitettiin Meilahteen ja Töölöön. Käsitellessään päivystystoiminnan uudelleenjärjestelyjä 30.5.2000 terveyslautakunta velvoitti terveysvirastoa jatkamaan suunnittelua Marian sairaalassa sijaitsevan terveyskeskuspäivystyksen sijoittamisesta Laakson sairaalan tiloihin ja toiminnallisesta laajentamisesta Malmin sairaalan päivystystä vastaavaksi. Tavoitteena oli turvata kaupunkilaisten tasa-arvoiset päivystyspalvelut ja ratkaista Marian sairaalan päivystyspoliklinikan ahtauden ja puutteellisen vuodeosastokapasiteetin aiheuttamat ongelmat Kokouksessaan 22.5.2001 terveyslautakunta hyväksyi Helsingin päivystysjärjestelyjen jatkokehittämisen pohjaksi terveyskeskuksen ja HUSin yhteispäivystyksen. Yhteispäivystykseksi määriteltiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen päivystys, joka sijaitsee sairaalan yhteydessä. Helsingissä päivystyksen järjestää perusterveydenhuolto, jonka toimintaa HUSin erikoissairaanhoito tukee ja konsultoi. Terveyslautakunta päätti hyväksyä Helsingin päivystysjärjestelyjen jatkokehittämisen pohjaksi, että Laakson sairaalassa käynnistetään terveysviraston ja HUSin yhteispäivystys. Aiheesta tehtiin tarveselvitys 19.12.2001. Terveyslautakunta käsitteli Laakson päivystystoimintojen yksikköä koskevaa tarveselvitystä kokouksessaan 15.1.2002 ja päätti, että on arvioitava päivystyspalvelujen tarkoituksenmukaisin järjestämistapa; esim. onko yksi vai kaksi päivystyspistettä ja mikä on toiminnan paras sijoituspaikka. Kaupunginhallitus päätti merkitä tarveselvityksen tiedoksi.

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 6 / 57 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä Helsingissä koskeva jatkoselvitys valmistui 23.4.2002. Terveyslautakunta käsitteli selvitystä kokouksessaan 28.5.2002 ja päätti hyväksyä seuraavat perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon päivystyksen järjestämisen periaatelinjaukset ja esittää ne investointiratkaisujen osalta kaupunginhallituksen hyväksyttäviksi: - Päivystyspalvelut järjestetään terveysviraston ja HUSin yhteispäivystyksenä. - Yhteispäivystyspisteitä on kaksi. - Läntisen päivystysyksikön toteuttaminen siirtyy investointiohjelmakauden ulkopuolelle ja sen sijoittumisratkaisu päätetään myöhemmin. - Itäinen päivystysyksikkö sijoitetaan Myllypuron metroaseman vieressä olevalle tontille rakennettavaan uudisrakennukseen, jonne sijoitetaan myös muita itäisen alueen väestön käyttöön tarkoitettuja sairaansijoja. - Itäisen päivystysyksikön investointikustannukset sisällytetään terveysviraston investointiohjelmaan raamin puitteissa. - Tavoiteaikataulu Itäisen päivystysyksikön osalta on, että uusi päivystysyksikkö voi aloittaa toimintansa viimeistään vuoden 2006 lopussa. Itäisen päivystysyksikön eli Metrosairaalan tarveselvitys valmistui 15.10.2002, ja terveyslautakunta päätti 12.11.2002 hyväksyä tarveselvityksen hankesuunnittelun pohjaksi. Metrosairaalan hankesuunnitelma valmistui 30.4.2003. Terveyslautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että terveysvirasto valmistelee ehdotuksen terveyslautakunnan erillisen jaoston asettamisesta selvittämään Metrosairaalahankkeen suunnittelua. Terveyslautakunta päätti 20.1.2004 asettaa keskuudestaan jaoston, jonka tehtävänä oli periaatelinjauksin ohjata terveyskeskuksen kahden yhteispäivystyspisteen järjestelmää koskevaa valmistelua. Edelleen terveyslautakunta päätti, että jaoston nimi on päivystyssairaalajaosto ja jaoston toimikausi on 1.2. 31.5.2004. Terveyslautakunta päätti 22.6.2004 jatkaa 20.1.2004 asettamansa päivystyssairaalajaoston toimikautta ajaksi 1.6. 31.12.2004. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Helsingin yliopisto ja HUS ovat suunnitelleet Meilahden alueen kaavoituksen muuttamista ja alueen kehittämistä. Yksimielinen ehdotus esiteltiin kunnille elokuussa 2003 ja HUSin hallitus hyväksyi ehdotuksen osaltaan jatkotyöskentelyn pohjaksi 1.9.2003. Terveyskeskuksen ja HUSin yhteinen terveyssuunnittelutoimikunta asetti 22.1.2004 HUSin ja terveyskeskuksen yhteisen työryhmän selvittämään 30.4.2004 mennessä, miten Meilahden alueen uudet lisärakentamismahdollisuudet vaikuttavat yhteispäivystyspisteiden suunnitteluun. Päivystyssairaalajaosto käsitteli kokouksissaan em. työryhmän kannanottoja asiassa ja esitti omalta osaltaan kannanottonsa terveyslautakunnalle. Terveyslautakunta päätti 18.5.2004 pyydettynä lausuntona HUSin kirjeestä ilmoittaa terveyskeskuksen ja HUSin yhteispäivystystä koskevat linjauksensa. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 21.6.2004 terveyslautakunnan ja talousja suunnittelukeskuksen lausuntojen perusteella ilmoittaa Helsingin ja

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 7 / 57 Uudenmaan sairaanhoitopiirille Helsingin terveyskeskuksen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yhteispäivystystä koskevina linjauksinaan katsovansa, että 1 Helsingin kaupungin yhteispäivystystoiminta tulee järjestää kahden päivystyspisteen mallin mukaisesti 2 toiminnan tulee olla terveyskeskuksen toimintaa, jota HUS konsultoi 3 yhteispäivystyspisteiden tulee sijaita Helsingin kaupungin maantieteellisellä alueella 4 suunnittelun pohjaksi voidaan ottaa toisen eli läntisen alueen yhteispäivystyspisteen sijoittaminen Meilahden sairaalaalueelle 2.2 Hankkeen tarpeellisuus ja kiireellisyys Läntinen yhteispäivystyspiste sijaitsee nykyisin Marian sairaalassa. Päivystyspoliklinikka ja terveyskeskuspäivystys toimivat kahdessa eri kerroksessa ja päivystyksen vuodeosastot sijaitsevat eri rakennuksessa. Päivystyspoliklinikan sisäänkäynti sijaitsee vilkasliikenteisen Mechelininkadun varrella lähellä länsiväylän risteysaluetta. Pysähtymisalue sisäänkäynnin yhteydessä ruuhkaisen Mechelininkadun puolella on ahdas. Terveyskeskuspäivystyksen sisäänkäynti on Marian sairaalan sisäpihan puolella. Sekä päivystyspoliklinikka että terveyskeskuspäivystys ovat ahtaita ja kumpikin toimii epätarkoituksenmukaisissa tiloissa. Odotustilat ovat riittämättömät ja osa työskentelytiloista ja potilashuoneista on vailla luonnonvaloa. Huonetiloilla on monia päällekkäisiä käyttötarkoituksia, jotka häiritsevät toisiaan. Toiminnallisesti on tarkoituksenmukaista muodostaa yhteispäivystyksestä yksi kokonaisuus tilojen ja hallinnoinnin suhteen. HUS on siirtänyt toimintojaan Marian sairaalasta muualle, ja vuokrasopimus HUSin ja kiinteistöviraston välillä päättyy vuoden 2009 lopussa. Marian sairaalan rakennusten tulevasta käyttötarkoituksesta ei toistaiseksi ole tehty päätöstä. Kaupunginhallitus päätti 21.6.2004 eräänä yhteispäivystystä koskevana linjauksenaan, että suunnittelun pohjaksi voidaan ottaa läntisen alueen yhteispäivystyspisteen sijoittaminen Meilahden sairaala-alueelle. Tämä tuo rationointihyötyjä, sillä potilaiden hoidon porrastus helpottuu, vaativampien potilaiden siirto erikoissairaanhoitoon nopeutuu ja perusterveydenhuollon mahdollisuus saada eri erikoisalojen konsultaatioita paranee. Meilahden sairaalan alueen asemakaavakaavaehdotus on valmistunut huhtikuussa 2005. Sairaalan alueelle suunnitelluista hankkeista on tarkoitus toteuttaa ensimmäisenä kolmiosairaala, koska se on edellytyksenä kiireelliselle potilastornin peruskorjaukselle. Tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti järkevää on toteuttaa samanaikaisesti kolmiosairaalan kanssa sen viereen sijoittuva yhteispäivystysrakennus. Alustavan aikataulun mukaan kummankin hankkeen suunnittelu ja toteutus ajoittuvat vuosille 2006-2008.

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 8 / 57 2.3 Väestötietoja Helsingin asukasmäärä oli vuoden 2005 alussa noin 560 000. Väestöennusteen mukaan asukasmäärä on vuoteen 2013 mennessä noin 570 000 ja vuoteen 2030 mennessä noin 580 000 (Helsingin väestöennuste 2005 2030, Helsingin kaupungin tietokeskus, 2004). Suunnitelman mukaan yhteispäivystyspisteet palvelevat 16 vuotta täyttäneitä asukkaita, joita on 236 400 läntisellä päivystysalueella ja 222 300 itäisellä päivystysalueella. Läntisen ja itäisen päivystysalueen väestön jakautuminen ikäryhmiin eroaa tällä hetkellä toisistaan siten, että itäisellä päivystysalueella on selvästi enemmän alle 16-vuotiaita lapsia ja vähemmän 75 vuotta täyttäneitä asukkaita. Helsingin väestöennusteen mukaan vuonna 2013 itäisellä päivystysalueella on edelleen selvästi enemmän alle 16-vuotiaita, mutta 75 vuotta täyttäneiden määrä on päivystysalueilla lähes sama. Vuonna 2013 on 16 vuotta täyttäneitä asukkaita läntisellä päivystysalueella 242 600 ja itäisellä päivystysalueella 235 200. Helsingin väestö päivystysalueilla ikäryhmittäin 1.1.2005 0-15 v 16-64v. 65-74 v - 75+-v yhteensä Läntinen päivystysalue 31 178 199 123 18 099 19 225 267 605 Itäinen päivystysalue 52 245 184 102 21 774 15 233 274 540 Helsinki yhteensä 85 558 395 323 40 509 36 490 559 046 (Muut 2 135 12 098 636 2 032 16 901) Helsingin väestöennuste päivystysalueilla ikäryhmittäin 1.1.2013 0-15 v 16-64v. 65-74 v 75+-v yhteensä Läntinen päivystysalue 29 251 197 932 26 532 18 178 271 893 Itäinen päivystysalue 47 084 189 911 27 276 18 039 282 310 Helsinki yhteensä 77 816 399 379 54 360 38 698 570 248 (Muut 1 481 11 535 552 2 476 16 044) Ikärakenteen kehitys (Helsingin väestöennuste 2005 2030, Helsingin kaupungin tietokeskus, 2004) Helsingin väestörakenne tulee muuttumaan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Ikärakenteessa suurin muutos tulee olemaan ikääntyneiden asukkaiden määrän ja väestöosuuden kasvu. Ikäryhmän 60-74-vuotiaat määrä tulee Helsingissä kasvamaan jyrkästi lähimmän 15 vuoden aikana. Vuoteen 2020 mennessä heidän määränsä tulee puolitoistakertaistumaan, sen jälkeen kasvu pysähtyy. Yli 75-vuotaiden määrä kasvaa vähitellen, mutta jyrkin kasvuvaihe ajoittuu vasta vuoden 2020 jälkeen. Yli 75-vuotiaiden määrä tulee Helsingissä lisääntymään noin 75 % vuoteen 2030 mennessä.

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 9 / 57 3 HANKKEEN TOIMINNAN KUVAUS 3.1 Yhteispäivystyksen toimintaperiaate Lasten määrä tulee Helsingissä vähenemään vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen 0-14-vuotiaiden määrän ennakoidaan vakiintuvan. Nuorten aikuisten (15-29) määrän ennustetaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla vuoteen 2020 asti. Ikäryhmä 30-44-vuotiaat vähenee jonkin verran seuraavan 10 vuoden aikana, mutta sen jälkeen määrän ennakoidaan kääntyvän uuteen kasvuun. Varttuneiden työikäisten (45-59) määrä vähenee loivasti nykyisestä tasosta. Yhteispäivystys merkitsee palvelukokonaisuutta, joka sisältää keskitetyn terveyskeskuspäivystyksen iltaisin ja viikonloppuisin, perustason sisätautien päivystyksen ja perustason kirurgisen päivystyksen vuorokauden ympäri. Päivystystä tukevat tarvittavat oheispalvelut: laboratorio- kuvantamis-, tarkkailu-, valvonta- ja vuodeosastopalvelut. Helsingissä yhteispäivystyksen järjestää terveyskeskus, jonka toimintaa HUSin erikoissairaanhoito tukee ja konsultoi. Yhteispäivystyksen kaltaiset järjestelyt toimivat ennen HUSin muodostumista sekä Malmin että Marian sairaaloissa. Vuodesta 2000 alkaen toiminta on Helsingin perusterveydenhuoltoon kuuluvana jatkunut Malmin sairaalassa. Sisätautien perussairaanhoidosta siellä ovat vastanneet Helsingin omat sisätautien erikoislääkärit. Malmin toimintaa ovat tukeneet muutkin erikoislääkärit joko terveyskeskuksen omana tai vuokrattuna työvoimana. HUS muutoksen jälkeen Marian sairaalan tarjoamat päivystyspalvelut on tuotettu kahden organisaation taholta. Helsingin terveyskeskuksen akuuttisairaalan päivystysyksikkö on järjestänyt aikuisten keskitetyn terveyskeskuspäivystystoiminnan kokonaisuudessaan ja pientraumapäivystyksen vaatiman lääkärityövoiman. HUSin Marian sairaalan päivystyspoliklinikka on järjestänyt helsinkiläisille oman vastuualueensa perustason sisätautipäivystyspalvelut ja pientraumapäivystyksen muilta osin kuin lääkärien osalta. Yhteispäivystyksen ja erikoissairaanhoidon päivystyksen rajapintaa hallitaan hyvällä potilasohjauksella. Lääketieteellisesti vaativimmat tapaukset ohjataan suoraan erikoissairaanhoidon päivystyksen Meilahden, Töölön ja Auroran (psykiatria) sairaaloihin. Hoitotasot tukevat toisiaan, ja potilaiden siirtyminen kaikkien rajapintojen yli tehdään mahdollisimman joustavaksi. Yhteispäivystyksen potilaiden kulku Yhden oven periaate

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 10 / 57 Helsingin kaupungin terveyskeskus Yhteispäivystyspoliklinikkapalvelut - terveyskeskuspäivystys - perustason sisätautipäivystys - perustason kirurginen päivystys (ei leikkaustoimintaa) HUS esh päivystys Terken vuodeosastot Koti Kotihoito Avopalvelu Kotisairaala Muut laitokset Yhteispäivystyksessä toimii yhden oven periaate sekä viiveetön potilaiden luokittelu ja eteenpäin ohjaus tuloaulassa. Paari- / vuodepotilaiden, istuvien ja täysin omatoimisten potilaiden tutkimus- ja odotustilat eriytetään toisistaan siten, että eri toiminnot saavat tarkoituksenmukaiset tilat. Näillä valinnoilla parannetaan myös potilaiden yksityisyyden suojaa. Toisaalta tilasuunnittelun on tuettava resurssien joustavaa käyttöä riippuen eri vuorokauden ajoista ja vaihtelevasta kuormitustilanteesta. Yhteispäivystys huolehtii osasta nykyisen erikoissairaanhoidon päivystyksen potilaita. Tämän vuoksi näissä pisteissä tulee olla lääkäripalvelut siten, että sisätauteja hoitavat terveyskeskuksen omat sisätautilääkärit (ja mahdollisesti konsultaatiomuotoisesti myös HUSin lääkärit). Niitä palveluita, joita ei ole terveyskeskuksen omina toimintoina (kirurgia, anestesiologia, neurologia) hoitavat HUSin konsultaatiolääkärit tai ulkopuoliset spesialistit, mikäli HUSilta ei ole saatavissa ko. työvoimaa. Tarkemmasta toimintatavasta ja ohjeistamisesta sovitaan erikseen myöhemmin yhdessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Yhteispäivystys edellyttää ympärivuorokautista laboratorio- ja kuvastamisdiagnostiikkaa sekä riittävää tarkkailu- valvonta- ja vuodeosastokapasiteettia. 3.2 Yhteispäivystyspoliklinikka Toiminta nykyisin Helsingin kaupungin terveyskeskuksen akuuttisairaalaosaston päivystysyksikkö tuottaa kaupungin terveyskeskustasoiset päivystyspalvelut siten, että Malmin terveyskeskussairaala vastaa itäisen, kaakkoisen, koillisen ja pohjoisen suurpiirin aikuisten (16 vuotta täyttäneet) terveyskeskuspäivystyksestä, pientraumapäivystyksestä ja sisätautien päivystyksestä. Tämä ns. itäinen päivystyspiste palvelee nykyisin 222 300 yli 16-vuotiasta asukasta.

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 11 / 57 Marian sairaalassa toimii eteläisen, läntisen ja Keskisen suurpiirin terveyskeskuspäivystys ja pientraumapäivystys. HUS tuottavat Marian alueen sisätautipäivystyspalvelut ja pääosin pientraumapäivystyksen. Tämä ns. läntinen päivystyspiste palvelee nykyisin 236 400 yli 16-vuotiasta asukasta. Koko kaupungin lasten terveyskeskuspäivystys on keskitetty Lasten- ja nuorten sairaalaan. Keskitetty terveyskeskuspäivystys toimii Malmin ja Marian sairaalan tiloissa erillisinä toimipisteinä, joissa hoidetaan keskitetysti terveysasemien ilta- ja viikonloppupäivystystä. Terveyskeskuspäivystys on avoinna potilaille arkisin klo 16-22 ja viikonloppuisin sekä juhlapyhinä klo 8-22. Pientraumapäivystys toimii ympäri vuorokauden Malmin ja Marian päivystyspoliklinikoiden yhteydessä ja siellä hoidetaan pientraumapotilaita, vatsakipuisia ja tehdään muiden päivystykseen hakeutuneiden kirurgisten potilaiden primaariarviointi. Helsingin terveyskeskus järjestää Marian pientraumapäivystyksen lääkäripalvelut, muun henkilökunnan palvelut ostetaan HUSsta. Virka-aikana pientraumapäivystyksessä työskentelee terveyskeskuslääkärin vakanssilla joko kirurgiaan erikoistuva lääkäri tai terveyskeskuslääkäri. Ilta ja yöpäivystys ostetaan yksityisestä lääkärivälityksestä. HUSin Marian sairaalan kirurginen toiminta on vähentynyt parin viime vuoden aikana, koska kirurginen päivystystoiminta on siirretty kokonaisuudessaan Meilahteen. Tämä on heikentänyt päivystyspoliklinikan tarvitsemia kirurgisia konsultointipalveluja. Tällä hetkellä päivystyspoliklinikka saa virka-aikana kirurgikonsulttipalveluja. Malmin sairaalassa ongelmana on kirurgisen konsultaatio mahdollisuuden puuttuminen kokonaan. Kaikki yleiskirurgista tai ortopedistä konsultaatiota tarvitsevat potilaat lähetetään Hyksin päivystyksiin. Sisätautien osalta Malmin sairaalan päivystyspoliklinikka hoitaa sovitun potilasohjauksen mukaisesti ns. itäisen vastuualueensa perustason sisätautipotilaiden päivystyksen ympäri vuorokauden Helsingin terveyskeskuksen toimintana. Marian sairaala hoitaa ns. läntisen vastuualueensa sisätautipotilaiden päivystyksen osana HUSin toimintaa. Potilaiden sairaudet kuuluvat sisätautien, keuhkosairauksien tai neurologian piiriin. Tavallisia ongelmia ovat mm. rytmihäiriö, rintakipu, yleistilan lasku, hengenahdistus ja kuumeinen infektio. Yhä enemmän hoidetaan myös päihdeongelmien (alkoholi, huumeet) aiheuttamia erilaisia sairauksia ja itsemurhaa yrittäneitä potilaita. Potilaita hoitaa 2-4 päivystävää lääkäriä. Päivystyksestä vastaa apulaisylilääkäri ja sairaalassa työskentelee sisätautien erikoislääkäreitä, jolloin konsultaatiot ym. on helppo toteuttaa. Malmin sisätautipäivystyksen toiminta on samankaltaista. Vuoden 2005 alusta Malmin päivystysalueella on ollut saatavissa psykiatrian konsultaatiotoimintaa siten, että konsultoiva psykiatri käy päivittäin virkaaikana päivystysyksikössä ja konsultoiva psykiatrinen erikoissairaanhoitaja työskentelee kokopäiväisesti Malmin päivystysyksikössä. Palvelun tarjoaa Helsingin terveyskeskuksen psykiatrian osasto. Marian sairaalan päivystyspoliklinikan ja vuodeosastojen psykiatrian konsultaatiot on saatu tarvittaessa HUSin psykiatreilta. Helsingin terveyskeskuksen toimesta on tarkoituksena aloittaa vuoden 2005 aikana myös Marian terveyskeskuspäivystyksen konsultaatiotoiminta siten, että Mariaan sijoitetaan

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 12 / 57 psykiatrinen erikoissairaanhoitaja, missä yhteydessä myös arvioidaan konsultaatiotarvetta ja toiminnan sisältöä. Konsultaatiotoiminnan kehittäminen kuuluu osana Helsingin mielenterveysohjelman toimeenpanoon. Päivystyspoliklinikoilta yritetään kotiuttaa suoraan kaikki kotikuntoiset potilaat. Tämä vaatii usein iäkkäiden potilaiden kohdalla laajaa kotiasioiden selvittelyä ja avun hankkimista kotiin. Malmin ja Marian päivystyspoliklinikoilla on työskennellyt v. 2005 alusta ns. yhteyshoitajat, joiden tehtävänä on auttaa potilaiden kotiutusten järjestämisissä. Potilaskäyntimäärät päivystyspoliklinikalla Malmin ja Marian päivystysten potilaskäynnit vuonna 2004 Maria Malmi Yhteensä Aikuisten keskitetty tk-päivystys 25 954 27 989 53 943 Pientraumapäivystys 15 770 13 291 29 061 Sisätautipäivystys 14 133 16 947 31 080 Yhteensä 55 857 58 227 114 084 Terveyskeskuspäivystyksen pientraumapotilaiden (kirurgia) käyntejä oli Malmilla keskimäärin 37 käyntiä / vrk ja Mariassa 43 käyntiä / vrk. Sisätautipotilaskäyntejä oli Malmin päivystyspoliklinikalla keskimäärin 46 käyntiä / vrk ja Mariassa 39 käyntiä / vrk. Marian päivystyspoliklinikalla yli 15- tuntia viipyviä potilaita oli hoidossa yhteensä 2 375 vuonna 2004. Malmin päivystyspoliklinikalla hoidettiin 3 585 yli 15-tuntista potilasta. Lasten- ja nuorten sairaalan terveyskeskuspäivystyksessä oli 23 072 käyntiä vuonna 2004. Toiminta hankkeen toteutumisen jälkeen (yhteispäivystyspkl) Meilahden sairaalan alueelle perustettavan yhteispäivystysyksikön tarkoitus on korvata nykyinen Marian päivystystoiminta. Lisäksi on tarkoitus muuttaa potilasohjausta kirurgian osalta siten, että yhteispäivystykseen tulevat helsinkiläiset ilman lähetettä olevat oirelähtöiset potilaat. Yhteispäivystykseen perusterveydenhuollon vastuulle siirtyy arviolta 3 500 käyntiä HUSin Meilahden kirurgian päivystyksestä. Tämä potilasohjausmuutos tuo arviolta 560 000 euron vuosittaisen säästön. Meilahden yhteispäivystys tulee palvelemaan läntistä vastuualuetta, johon kuuluvat eteläinen, läntinen ja keskinen suurpiiri. Tuleva yhteispäivystyspoliklinikka käsittää seuraavat päivystyspalvelut: - aikuisten keskitetty terveyskeskuspäivystys - perustason kirurginen päivystys, jossa hoidetaan pientapaturmia sekä arvioidaan ja diagnostisoidaan potilaan ongelmia. Ne potilaat, joiden vaiva vaatii operatiivista hoitoa tai vaativampaa kirurgista tutkimusta ja seurantaa, lähetetään HUSiin. - perustason sisätautipäivystys, joka hoitaa sisätautien, neurologian ja keuhkosairauksien piiriin kuuluvat perustason potilaat. Lääketieteellisesti vaativammat sekä erityistason tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä vaativat potilaat ohjataan HUSiin.

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 13 / 57 Yhteispäivystyspoliklinikan valmiuksia hoitaa mielenterveysongelmaisia potilaita vahvistetaan järjestämällä päivystykseen psykiatrista osaamista ja konsultointipalveluja. Varsinainen psykiatrinen päivystys säilyy edelleen Aurorassa. Lisäksi läntiseen yhteispäivystyssairaalaan sijoitetaan koko kaupunkia palveleva hammaslääkäripäivystys. Keskitetty terveyskeskuspäivystys - Marian toiminta siirtyy Meilahden yhteispäivystysyksikköön - tarkoitettu potilaille, jotka voitaisiin hoitaa terveysasemilla eri puolilla kaupunkia, mutta joiden sairauden alku ajoittuu siten, että he ohjautuvat päivystyspalveluihin. Suurimman potilasryhmän muodostavat erilaiset infektiopotilaat. - avoinna potilaille arkisin klo 16-22 ja viikonloppuisin klo 8-22, potilaita hoitaa 3 4 terveyskeskuslääkäriä kerrallaan. Henkilökunnan työaika arkisin on klo 15-23 (-24) ja viikonloppuisin 7.30-23 (-24). - edellyttää perustason laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia ja vähäisiä toimenpiteitä kuten esimerkiksi haavan ompelu - päivystävän sairaanhoitajan / terveydenhoitajan vastaanottotoimintaa kehitetään ja siihen varataan tarvittavat henkilöresurssit - käytännöllisesti katsoen kaikki potilaat kotiutuvat - Terveyskeskuspäivystyksen käyntimääräarvio vuonna 2013 on 28 000. Perustason kirurginen päivystys - Marian pientraumapäivystys siirtyy Meilahden yhteispäivystysyksikköön ja toiminnan muuttuessa nimi muuttuu perustason kirurgiseksi päivystykseksi. - tavoitteena on uudistaa päivystystä siten, että sairaalassa toimii HUSin kirurgian toimialan lääkäri klo 8-22 välisenä aikana, jolloin poliklinikalla voidaan toteuttaa myös kirurgisen hoidon tarpeen arviointia ja konservatiivista hoitoa. - potilaista n.60 % on traumapotilaita (kipsaukset, sidonnat), n. 20 % tarvitsee erilaisia perustoimenpiteitä (paiseiden puhkaisua, haavan ompelua jne.). Loput 20 % on vatsakivusta (esim. lievä divertikkeli, sappikivikohtaus) ja erilaisista epäspesifisistä vaivoista (esim. suolen toimintahäiriö, peräpukamavaiva) kärsiviä potilaita, joiden ongelma vaatii kirurgista arviointia ja diagnostisointia. Ne potilaat, joiden vaiva vaatii operatiivista toimintaa tai vaativampaa kirurgista tutkimusta ja seurantaa, lähetetään HUSiin. - konservatiivisesti hoidettavien kirurgisten potilaiden jatkoseurantaa ja hoitoa varten varataan yhteispäivystyssairaalasta vuodeosastokapasiteettia. Arviolta 20-25 % potilaista tarvitsee vuodeosastohoitoa yhteispäivystyssairaalassa tai terveyskeskuksen akuuttivuodeosastoilla. - kirurgikonsultti palvelee myös vuodeosastoja, terveyskeskuspäivystyksen lääkäreitä ja terveysasemia. - edellyttää laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia sekä valmiutta pienempiin toimenpiteisiin - toimii ympäri vuorokauden

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 14 / 57 - perustason kirurgisen päivystyksen käyntimääräarvio vuonna 2013 on 20 000 käyntiä (sisältää myös traumapäivystyksen käynnit) eli 55 käyntiä vuorokaudessa. Perustason sisätautien päivystys 3.3 Vuodeosastot Toiminta nykyisin - Marian sairaalan sisätautipäivystys siirtyy Meilahden yhteispäivystykseen - toimii ympäri vuorokauden - HUSin kanssa noudatetaan nykyistä työnjakoa: lääketieteellisesti vaativimmat tapaukset ohjataan HUSiin ja Meilahden yhteispäivystyksen osalle jäävät lähinnä perustason potilaat - potilaiden sairaudet kuuluvat sisätautien, keuhkosairauksien tai neurologian piiriin. Tavallisia ongelmia ovat mm. rytmihäiriö, rintakipu, yleistilan lasku, hengenahdistus, kuumeinen infektio sekä erilaiset metaboliset sairaudet. - hoidetaan myös potilaita, joilla on akuutin somaattisen hoidon tarpeen lisäksi mielenterveysongelmia. Näitä potilaita ovat mm. lääke- ja päihdeongelmaiset sekä itsemurhaa yrittäneet. - potilaita hoitaa 2-5 lääkäriä kerrallaan - edellyttää erikoistason laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia - edellyttää anestesia- ja valvontahoitoon perehtyneen lääkärin palveluja ympäri vuorokauden turvaamaan päivystysalueen potilaiden hoitoa (rytminsiirrot, kriittisten potilaiden ensihoito, sairaalasiirrot erikoissairaanhoitoon, valvontaosaston potilaiden hoito) - potilaista 45-50 % otetaan sairaalaan vuodeosastohoitoon, joko päivystysyksikköön tai terveyskeskussairaalan akuuttiosastoille - käyntimääräarvio vuonna 2013 on 16 000 eli n. 44 käyntiä / vrk Yhteispäivystyksessä on 41 tarkkailupaaripaikkaa, joissa annetaan ensihoito ja seurataan potilaan vointia. Tavoitteena on, että suurin osa tapauksista voidaan ratkaista viimeistään 6-10 tunnin sisällä potilaan saapumisesta. Mikäli tarkkailuaika on pidempi tai potilaan kunto sitä edellyttää, hänet pyritään sijoittamaan mahdollisimman nopeasti päivystysosastolle, josta kotiutus tai siirto jatkohoitopaikkaan on järkevää toteuttaa 1 2 vuorokaudessa. Jos potilaan vointi vaatii erityistä ja pidempää valvontaa, hänet siirretään valvontaosastolle (esim. sydän- ja keuhkopotilaat). Potilaiden kotiutumista suoraan päivystyspoliklinikalta ja / tai siirtymistä jatkohoitoon tuetaan ns. yhteyshoitajan avulla jatkossakin. Päivystysyksikön (päivystysalue ja vuodeosastot) tulee saada erikoissairaanhoidon konsultaatiopalveluja sisätautien, neurologian ja kirurgian aloilta. Tämä menettely tukee perusterveydenhuollon toimintaa ja on koulutuksellisesti perusteltua. Perusterveydenhuollon valmiuksia hoitaa aikuisten mielenterveysongelmaisia potilaita vahvistetaan. Meilahden yhteispäivystykseen sijoitetaan konsultoiva psykiatri ja psykiatrian erikoissairaanhoitaja, jotka palvelevat koko sairaalaa. Helsingin terveyskeskuksella on Marian sairaalassa päivystystoimintaa tukeva 20 sairaansijan vuodeosasto. HUSilla on yhteensä kolme yleissisätautien

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 15 / 57 vuodeosastoa, joilla on yhteensä 60 sairaansijaa. Lisäksi on päivystys- ja tarkkailuosasto P7, jossa on yhteensä 17 sairaansijaa. Yhteensä Marian päivystystoiminnan käytössä on 97 sairaansijaa. Jokaiselle vuodeosastolle on ollut tarvittaessa mahdollista sijoittaa yksi potilas ns. ylipaikalle. Kaikki kirurgista jatkohoitoa vaativat potilaat on hoidettu HUSin kirurgisilla vuodeosastoilla. Vuodeosasto Sairaansijat Helsingin Terken päivystysosasto 20 HUS osasto S 8 23 HUS osasto S10 18 HUS osasto S11 19 HUS osasto P7 päivystysosasto 12 HUS osasto P7 tarkkailuosasto 5 Yhteensä 97 Hoitopäivä-/ hoitojaksosuoritteet Vuoden 2004 aikana vuodeosastohoitopäiviä kertyi terveyskeskuksen vuodeosastolla 7 188 koostuen 914 hoitojaksosta. Hoitojaksojen keskipituus oli 8 vrk. Osastolle tulleista potilaita suurin osa (98 %) otettiin hoitoon päivystyksen kautta. Osaston kuormitusprosentti oli lähes 100. HUSin vuodeosastoilla (S8, S10, S11) kertyi vuodeosastohoitopäiviä 21 160 koostuen 3 990 hoitojaksosta. Hoitojaksojen keskipituus oli 4-6 vrk. Osastolle tulleista potilaita suurin osa (91 %) otettiin hoitoon päivystyksen kautta. Osastojen S8 ja S10 kuormitusprosentti oli 97-98 % ja osasto S11 93 %, johtuen osastolle varatuista kardioversiopaikoista (3 ss). Päivystys- ja tarkkailuosastolle (P7) kertyi 809 hoitojaksoa. Toiminta hankkeen toteutumisen jälkeen (vuodeosastot) Yhteispäivystyspoliklinikan taustalla ovat päivystys- ja valvontaosasto, sekä neljä päivystystä tukevaa vuodeosastoa. Kolmella vuodeosastolla hoidetaan pääosin sisätautipotilaita. Seurantaa vaativat ja konservatiivisesti hoidettavat kirurgiset potilaat keskitetään yhdelle vuodeosastolle. Meilahden yhteispäivystysyksikköön on suunniteltu yhdistetty päivystys- ja valvontaosasto, yhteensä 22 sairaansijaa. Päivystysosastolle (12 ss.) otetaan diagnostista selvittelyä ja tarkkailua vaativia potilaita, jotka ohjataan 1-2 vuorokauden sisällä jatkohoitoon vuodeosastolle tai heidät kotiutetaan. Seurantaosastolla (10 ss.) hoidetaan jatkuvaa erityisvalvontaa vaativia potilaita. Keskeisiä potilasryhmiä ovat sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa ja keuhkosairauksia sairastavat potilaat. Varsinaisia sisätautiosastoja on kolme, joilla jokaisella on 26 sairaansijaa, yhteensä 78 sairaansijaa. Toiminta säilyy pitkälti nykyisen kaltaisena. Keskimääräinen hoitoaika on noin 6-7 vuorokautta.

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 16 / 57 Konservatiivista kirurgista jatkohoitoa tarvitsevat potilaat keskitetään yhdelle vuodeosastolle. Keskimääräinen hoitoaika on arviolta 5-7 vuorokautta ja sairaansijatarve n. 22. Vuodeosastolla työskentelee yksi erikoistuva lääkäri sekä HUSin seniori kirurgikonsultti, joka osallistuu potilaiden päivittäiseen hoitoon. Yhteensä Meilahden yhteispäivystyssairaalassa on 122 sairaansijaa. Ruuhkatilanteissa kardioversiotoimintaan varatut kolme sairaansijaa voidaan ottaa helposti päivystyspotilaiden käyttöön, jolloin sairaansijamäärä nousee 125:een. Väestön ikääntymisen, moniongelmaisuuden ja mahdollisten infektiotautien (mm. sairaalabakteerit) lisääntymisen takia suunnitelluilla vuodeosastoilla on vain yhden ja kahden hengen huoneita. Tämä myös mahdollistaa optimaalisen potilaiden sukupuolen mukaisen sijoittelun potilashuoneisiin. 3.4 Kardioversio- ja osastojen jälkipoliklinikkatoiminta Toiminta nykyisin Elektiivinen kardioversiotoiminta vuodeosastolla Osastolla S11 on tehty läntisen vastuualueen elektiiviset kardioversiot (rytminsiirrot). Tähän toimintaan on varattu arkisin kolmena päivänä viikossa (ke-pe) kolme sairaansijaa eli tänä aikana osastolla on ollut päivystyspotilaiden käytössä 16 sairaansijaa. Muina aikoina on koko osasto ollut päivystyksenä tulevien potilaiden käytössä. Vuonna 2004 Mariassa tehtiin 311 elektiivistä kardioversiota. Sisätautien ajanvarauspoliklinikka Marian sisätautien poliklinikalla on seuraavia toimintoja: kaksi sisätautilääkärin vastaanottoa, kardiologin vastaanotto, tahdistin poliklinikka (ti-ke), flimmeri- eli eteisvärinäpoliklinikka, sydänechot, päihdelääkärin vastaanotto ja ns. osastojen jälkipoliklinikat. Sisätautien ajanvarauspoliklinikka hoitaa mm. kardioversioon tulevien potilaiden lähetteet, jonon ja etukäteisvalmistelut. Ajanvarauspoliklinikalla oli 6005 käyntiä vuonna 2004. Toiminta hankkeen toteuduttua Elektiiviset kardioversiot Elektiivinen kardioversiotoiminta siirtyy Meilahden yhteispäivystykseen. kardioversiotoiminnalle varataan erilliset kolme sairaansijaa päivystysosaston vierestä, joten tämä toiminta ei vähennä varsinaisia sairaansijoja. kardioversioon tulevan potilaan hoitoketjumallista sovitaan Laakson sairaalan konsultaatiopoliklinikan kanssa tarkemmin lähempänä hankkeen valmistumista.

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 17 / 57 Osastojen jälkipoliklinikat Meilahden yhteispäivystykseen varataan tilat sydänechojen ja rasitus-ekg:n tekoja sekä osastojen jälkipoliklinikoiden potilaita varten. Nämä tilat sijaitsevat kardioversiotilojen välittömässä läheisyydessä muodostaen yhteispäivystyssairaalaan ns. perustason kardiologisen toimintaympäristön. Väestön ikääntyessä on odotettavissa, että flimmeripotilaiden määrä lisääntyy, joten on perusteltua hoitaa näitä potilaita myös perusterveydenhuollossa, kuten Malmin sairaalassakin tehdään. Vaativammat potilastapaukset ohjataan HUSiin. Marian sairaalan sisätautien ajanvarauspoliklinikan toimintojen järjestelyt Marian sairaalan perustason sisätautien ajanvaraustoiminta siirtyy Laakson sairaalan konsultaatiopoliklinikalle. Laakson sairaalan kardiologista toimintaa vahvistetaan. Marian sairaalan erityistason sisätautien toiminta jää HUSin toiminnaksi. Kolmiosairaalaan on varattu tätä varten huonetiloja. Tahdistin poliklinikan toiminta siirtyy osaksi Meilahden kardiologista poliklinikkaa. 3.5 Murtumien jälkipoliklinikka Toiminta nykyisin Malmin sairaalan murtumien jälkipoliklinikka palvelee koko kaupunkia. Murtumien jälkipoliklinikalla hoidetaan traumapotilaiden jatkohoito, jos kontrollikäynnillä tarvitaan kuvantamispalveluja. Potilaat tulevat jatkohoitoon lähetteellä Malmin ja Marian traumapäivystyksistä sekä Töölön sairaalasta. Poliklinikka toimii virka-aikana ja potilaita hoitaa yksi terveyskeskuslääkäri. Poliklinikka on kuormitettu, ja etenkin Töölön sairaalasta olisi tulossa enemmän lähetteitä kuin voidaan tällä hetkellä ottaa vastaan. Vuonna 2004 Malmin sairaalan murtumien jälkipoliklinikalle oli käyntejä 3 281. Toiminta hankeen toteutumisen jälkeen 3.6 Hammaslääkäripäivystys Toiminta nykyisin Yhteispäivystyksen tiloihin sijoitetaan arkipäivisin virka-aikana toimiva murtumien jälkipoliklinikka. Se käyttää iltaisin toimivan keskitetyn terveyskeskuspäivystyksen huonetiloja. Malmin sairaalan murtumien jälkipoliklinikan toimintaa siirtyy osittain läntiseen yhteispäivystyspisteeseen Meilahteen, jossa hoidetaan läntisen päivystysalueen traumapotilaiden jatkohoito. Töölön sairaalan ja murtumien jälkipoliklinikoiden välistä työnjakoa tarkistetaan siten, että jälkipoliklinikoille voi siirtyä n. 1000-2000 käyntiä Töölöstä. Potilaita hoitaa kummassakin yksikössä yksi kirurgi. Vuoden 2008 käyntimääräarvio on yhteensä 6000 käyntiä, eli noin 3000 käyntiä yhteispäivystysyksikköä kohden.

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 18 / 57 Terveyskeskuksen hammaslääkäripäivystyksestä huolehtivat arkipäivin kaikki 45 hammashoitolaa niiden aukioloaikoina. Erityisesti lapsipotilaat ja liikuntaesteiset pyritään hoitamaan lähipalveluna. Mikäli hammashoitola ei pysty potilasruuhkan takia vastaanottamaan kiireellisen hammashoidon tarpeessa olevaa, yleensä aikuispotilasta, on sillä mahdollisuus lähettää potilaita terveysviraston kanssa sopimuksen tehneiden yksityishammaslääkärien vastaanotoille. He ottavat kaupungin lähettämiä potilaita vastaan ma-to klo 8-20 ja pe klo 8-16. Lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä päivystää terveyskeskuksen kolme hammashoitoyksikköä Laakson sairaalassa olevassa hammashoitolassa klo 8.30-14. Laakson hammashoitolan henkilökuntana on kolme hammaslääkäriä, kolme hammashoitajaa sekä yksi henkilö puhelimeen vastaamassa ja yksi henkilö välinehuollossa. Parhaillaan suunnitellaan vuokrahammaslääkäritoimintaa arkipäivien iltapäivystykseen sekä viikonloppupäivystykseen. Aikuisten päiväaikainen kiireellinen hammashoito toteutetaan 1.9.2005 alkaen Ruskeasuon hammashoitolassa. Vakavat suu- ja leukavammat sekä suu- ja hammassairaudet ohjataan HUSin tapaturma-asemalle päivystykseen. Toiminta hankeen toteutumisen jälkeen Hankkeen toteuduttua suu- ja hammassairauksien kolmea päivystyspistettä käytetään arkisin klo 8-15 vakituisen kolmen hammaslääkäri-hammashoitajatyöparin toimesta aikuisten akuutin särkypäivystyksen päivystyspisteenä Ruskeasuon hammashoitolan lisäksi. Sinne tullaan suosittelemaan ajanvarausta johon voidaan kytkeä tekstiviesti odotusajasta ja todennäköisestä hoitoonpääsyajasta jolloin potilaiden ei tarvitse odottaa paikan päällä. Päivystys on ympärivuotista. Käyntejä tulee vuodessa yhteensä 9000. Kolmen hoitoyksikön hammaslääkäripäivystys toimii arki-iltaisin ma-to klo 15-20 ja pe klo 15-18 vuokratyövoimalla. Iltakäyntejä kertyy noin 7000. Ajanvarausta suositellaan. Lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivisin toimitaan kolmen hoitoyksikön voimin ajanvarausperiaatteella. Käyntejä kertyy noin 1300 vuodessa. Kaikista näistä päivystyksistä ohjataan tarvittaessa vakavat tapaturmat tulevaan HUSin traumakeskukseen hoidettaviksi. 3.7 Tukipalvelut 3.7.1 Fysioterapia Yleistä Fysioterapeutit ovat omalla osaamisalueellaan kuntoutuksen asiantuntijoita ja he toimivat kiinteässä yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Neuvonnan, ohjauksen, terapeuttisen harjoittelun sekä manuaalisen ja fysikaalisen terapian keinoin tuetaan ja valmennetaan potilasta saavuttamaan hänelle optimaalinen liikkumis- ja toimintakyky. Toiminta nykyisin Marian sairaala saa fysioterapiapalvelut HUSin Marian sairaalan fysioterapiayksiköstä kolmelta fysioterapeutilta. Fysioterapeutit ohjaavat mm. potilaiden hengitysharjoittelua ja antavat tyhjennyshoitoja (keuhkokuume,

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 19 / 57 COPD, erilaisista hengityslaitteista vierottamisen yhteydessä) sekä harjoittavat potilaita liikkumisessa, jotta kotiutus onnistuisi. Toiminta hankkeen toteutumisen jälkeen 3.7.2 Toiminta- ja puheterapia Toiminta nykyisin Meilahden yhteispäivystys saa fysioterapiapalvelut Helsingin terveyskeskuksen akuuttisairaalaosaston kuntoutusyksiköstä. Fysioterapialle varataan kuntoutus- ja työtila lähelle vuodeosastoja ja palveluja antaa kolme fysioterapeuttia. Fysioterapeutit antavat tarvittaessa palveluja myös murtumien jälkipoliklinikalle. Kun tarkempi työnjako murtumien jälkipoliklinikoiden ja Töölön sairaalan kanssa on tehty, tarkistetaan jälkipoliklinikoiden tarvitsema fysioterapiapalvelu potilasohjausta vastaavaksi. Marian päivystyspoliklinikan ja vuodeosastojen potilailla ei ole ollut toimintaja puheterapiapalvelujen tarvetta. Toiminta hankkeen toteutumisen jälkeen Palvelujen tarve ei juurikaan lisäänny hankkeen toteutumisen jälkeen, mutta tarvittaessa palvelu ostetaan kuntoutusyksiköstä. 3.7.3 Sosiaalityö Toiminta nykyisin Marian sairaalan päivystyspoliklinikalla ja vuodeosastoilla sosiaalityöntekijä auttaa potilaiden sosiaalisen tilanteen selvittelyssä (asuminen, toimeentulo ja omaiset). Erityisen kiireellistä puuttumista vaativat mm. lastensuojeluasiat ja kotiin jääneen huonokuntoisen omaisen avun järjestäminen. Sosiaalityöntekijät järjestävät potilaille päihdehuollon palveluja ja antavat konsultaatioapua myös muun jatkohoidon järjestämisessä. Yleinen henkinen kriisiapu ja mm. perheväkivaltaan liittyvä hoito ja ohjaus kuuluvat työhön. Sosiaalityöntekijän puoleen käännytään monissa juridisissa asioissa, kuten potilasvahingot, vahingonkorvaukset ja vakuutusturva. Sosiaalityöntekijät osallistuvat osastojen kierroille, tiimityöskentelyyn ja arviointikokouksiin. Terveyskeskuspäivystyksessä ei ole ollut sosiaalityöntekijän palveluja vaan tarvittaessa on käytetty sosiaalipäivystystä. Marian sairaalan sosiaalityöntekijöiden palvelun järjestää HUS ja palveluja antaa n. kolme sosiaalityöntekijää. Toiminta hankkeen toteutumisen jälkeen Meilahden yhteispäivystyksessä sosiaalityöntekijöiden palveluja tarvitsevat yhteispäivystyspoliklinikka ja vuodeosastot, joskus harvoin murtumien jälkipoliklinikka. Sosiaalityöntekijöitä tarvitaan kolme. Sosiaalityöntekijät toimivat tiiviissä yhteistyössä ns. yhteyshoitajan kanssa.

Meilahden yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma 20.5.2005 20 / 57 3.7.4 Välinehuolto Yleistä Välinehuolto on palveluyksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa käyttövarma ja turvallinen välineistö potilaan hoitoa ja tutkimista varten. Osastot ja toimenpideyksiköt toimittavat esipuhdistetut hoitotarvikkeet välinehuoltoon, jossa toimintaprosessin mukaisesti tuotteet pestään, desinfioidaan, tarkastetaan, pakataan, steriloidaan ja lähetetään uudelleen käytettäväksi. Välinehuolto hankkii kertakäyttöiset steriilit sairaalatarvikkeet ja instrumentit ja niihin rinnastettavat hoitotarvikkeet asiakkaille ja vastaa niiden varastoinnista ja jakelusta. Toiminta nykyisin Marian sairaalan välinehuolto palvelee koko sairaalaa. Välinehuolto on tarjonnut myös päivystyspoliklinikalle ja osastolle P7 yhden osastolla työskentelevän välinehuoltajan palveluja. Hänen tehtäviinsä on kuulunut laitteiden ja välineiden huoltoa osastolla sekä tilausten tekoa. Toiminta hankkeen toteutumisen jälkeen Meilahden yhteispäivystyksen välinehuollon palvelut ostetaan HUSin Meilahden alueella toimivalta huoltopalvelukeskukselta. Välinehuoltokeskus huoltaa asiakkaan omat välineet, joten yhteispäivystykseen tulee tehdä riittävät välineinvestoinnit instrumenttien ja muiden tarvikkeiden osalta. Lisäksi välinehuoltokeskukselta on mahdollisuus saada ns. räätälöityjä steriilejä pakkauksia sopimuksen mukaan. Tavaroiden tilaus tapahtuu ATKjärjestelmällä, joten valmius siihen varataan. Välinehuollon tavarat kulkevat yhteispäivystykseen suunniteltuja huoltoreittejä varten. Osastoille varataan huoltohissien lähelle tila tulevalle ja lähtevälle välinehuollon tavaralle. Päivystyspoliklinikalle hankitaan HUSin huoltopalvelukeskukselta yhden poliklinikalla työskentelevän välinehuoltajan palvelut ja päivystys- ja valvontaosastolle ½ välinehuoltajan palvelut. Yhteensä poliklinikalla ja osastolla työskentelee 1 ½ välinehuoltajaa. Hammaspäivystyksen välineiden huoltamisessa vaadittavan erityisosaamisen turvaamiseksi sijoitetaan tarvittaessa yksi hammashuollon välinehuoltaja työskentelemään HUSin välinehuoltoon tai vaihtoehtoisesti koko palvelu ostetaan HUSsta. 3.7.5 Lääkehuolto Yleistä Helsingin sairaala-apteekkiin kuuluu keskusapteekin (Nokiantie 2-4) lisäksi kaksi terveyskeskussairaaloissa (Koskela ja Malmi) sijaitsevaa apteekin osastoa. Sairaala-apteekki huolehtii Helsingin terveyskeskuksen, sosiaalihuollon laitosten ja säätiöiden ostopalveluvanhainkotien lääkehuollosta. Sairaala-apteekki toimii myös lääkkeiden ja niihin rinnastettavien tuotteiden yhteishankintaelimenä, huolehtii lakisääteisestä lääkkeiden velvoitevarastoinnista, lääkeinformaatiosta sekä asiantuntijatehtävistä ja koulutuksesta.