Vanavesi kuntoon 1.10.2009 Hämeen Sanomat, Hämeenlinna Kokemuksia Vesijärvi- ja Päijänne-hankkeista Juha Keto Lahden seudun ympäristöpalvelut www.vesku.net
Päijänteen ja Vesijärven veden laatu 1970-luvulla 1990-luku
Päijänteen ja Vesijärven vedenlaadun ero Päijänne Vesijärvi ph Veden väri mgpt/l Näkösyvyys m Kok. typpi ug/l Kok. fosfori Klorofylli-a ug/l Kalsium mg/l Alkaliniteetti mval/l ~ 6.8 ~ 25 ~ 4.5 ~350 ~10 ~3.5 ~1 ~0.1 ~ 7.2 ~ 5 ~ 2.5 ~600 ~20 ~12 ~10 ~1
PÄIJÄNTEEN JA VESIJÄRVEN HYDROLOGINEN VERTAILU Pinta-ala km² Pituus km Suurin leveys km Keskisyvyys m Suurin syvyys m Rantaviiva km Saarten lukumäärä Tilavuus km 3 Teoreettinen viipymä v Valuma-alue km² Päijänne 1 118 km² (Saimaa 4200 km 2 ) 119 28 16,2 95,3 2 248 988 18,1 (Saimaa 53,6 km 3 ) 2,9 26 480 Vesijärvi 111 26 7 6 42 182 55 0,7 6 515 Maamme toiseksi suurin järvi 42. suurin
Järvien luonnontausta vaikuttaa niiden tilakehitykseen Päijänteen ja Vesijärven kallioperä
Järvien ekologinen tausta vaikuttaa niiden tilakehitykseen Lehtoalueiden järvet ovat Lehtoalueet -luonnostaan reheviä -kirkasvetisiä -runsaslajisia (-kalaisia) -reagoivat kulttuurirehevöitymiseen sinilevävaltaistumalla Etelä- Hämeen lehtokeskus
Tapaus Vesijärvi: Järvellä on takanaan pitkä likaantumisen historia ja osittainen toipuminen Rantateollisuus vuodesta 1869 Sellutehdas 1903 Asumajätevesien johtaminen vuodesta 1908 Lahden ripeä väestönkasvu toisen maailmansodan jälkeen Myrkyllisiä leväkukintoja 1920-luvulla (karjakuolemia) Suomen likaisimpia järviä 1970-luvulla Jätevesikuormituksen poistuminen, asumajätevedet 1976, teollisuus- 1980 Ilmastus 1979-84 Biomanipulaatio 1984-, Vesijärvi-projekti I, peruskunnostus 1987-94, vesiensuojelun ja kunnostuksen tehostaminen 2002-2007, Vesijärvi-projekti II
Vesijärven suojelu- ja kunnostushankkeet Vesilautakuntien kuormitustutkimukset 1981- Vesijärvi-projekti 1987-1994 2.5 milj. (Lahti 70 %, Asikkala 2 %, Hollola 5 %, valtio 23 %) Life for Lake Vesijärvi 1996-1998 600 000 (Lahti 50 %, EU 50 %) Big Lakes 1999-2001 - A Co-operation Network on Sustainable Tourism Development Vesijärvi II-projekti 2002-2007 1.5 milj. (Lahti 45 %, Asikkala <1%, Hollola 3 %, EU 50 %) Vesijärvisäätiö 2008- (kunnat 67 %, yksityinen sektori 33 %) 0.8-1 milj. /v
VESIJÄRVI II-PROJEKTI 2002-2007 VESIJÄRVI-OHJAUSRYHMÄ Rahoittajat: LAHTI VESI OY, HAM (VALTIO+EU), LAHDEN KAUPUNKI, HOLLOLAN JA ASIKKALAN KUNNAT Yhteistyökumppanit: Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopiston ympäristöekologian ja biotieteiden laitokset, Jyväskylän yliopisto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus, Vesijärven kalastusalue, Lahden tiede- ja yrityspuisto, Koulutuskeskus Salpaus Kansalaisvaikuttaminen Valuma-aluetyöryhmä Kuormitustutkimus - oma tutkija - taajamahajakuormitus -ilmakehäkuormitus -laskuojat ja joet - haja-asutus - pistekuormitus. - luonnonvaluma - Vesijärven hoito-ohjelma Valuma-aluekunnostus - hulevesikuorman vähentäminen - haja-asutuksen jätevesikartoitus - suojavyöhykkeet - laskeutusaltaat - kosteikot Toimenpidetyöryhmä Yhteenveto Järvikunnostus - hoitokalastus - petokalaistutukset - hapetus - rantojen kunnostus Tutkimustyöryhmä Tutkimus - oma tutkija - vedenlaatu - plankton - kalasto - vesikasvit - linnusto - sedimentti - ym
Valuma-aluekunnostuksen keinot Periaate: kuormituksen vähentäminen helpointa syntypaikalla luona kuormituskartoituksella kuormituslähteet selville: - vesi- ja ojasedimenttinäytteet pellot: - P-luvut ja ravinnetaseet - viljelymenetelmät -suojakaistat ja -vyöhykkeet laskuojat: - kosteikot (ja laskeutusaltaat) haja-asutuksen jätevedet: - sakokaivojärjestelmistä kohti imeytys- ja suodatuskenttiä sekä pienpuhdistamoja taajamien hulevesikuormitus: - merkityksen selvittäminen ja vähennyskeinojen kehittäminen
Supervised point sources outside the municipal seweries in 2003-2006 100 %, n= 4 616 (GIS-monitoring) Municipal sewery
Ojasedimenttien liukoinen fosfori 2002 (n=90)
Häränsilmänoja Intensiivivaluma-alueet Purailanviepä Mustoja
Purailanviepän kunnostus Veneranta Purailanviepän altaat ja kosteikko 2007 AlCl-käsittely, lähtevä vesi kirkasta, ravinteiden reduktio >90 %
Paikkatietojärjestelmän käyttö maaseudun vesiensuojelussa Suomen pelloilta on pitkään tutkittu peltojen ravinteisuutta Vesijärvellä 11 000 peltolohkoa Lähes jokaiselta saatavissa viljavuusanalyysin tiedot Erään Vesijärven osa-valuma-alueen peltolohkojen viljavuusfosforiarvoja
Peltojen suojavyöhykkeet valtaojan tai vesistön varteen perustettava vähintään 15 metriä leveä alue hoidettu, monivuotisen kasvillisuuden peittämä alue ei lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita viljelyteknisesti vaikeita peltolohkon osia voidaan jättää viljelystä pois ja perustaa suojavyöhyke voidaan perustaa myös pohjavesialueella sijaitsevalle pellolle Vesijärviprojektilta apua lomakkeiden täyttöön
Ojat 2003 Ojat 2004 Ojat 2005 Vesijärveen laskevien jokien ja ojien kokonaisfosforipitoisuus vuosina 2003-2005
Vesijärvi-projekti Vesijärven fosforitase kg P/vuosi Päijänteeseen 1230 Kalastus 1100 Ilmasta 2230 Luonnonhuuhtouma 2100 Järveen jää 10110 Metsätalous 260 Maatalous 5250 Pistekuormitus 40 Haja-asutus 3150 Hulevedet 390
JÄRVEN VAIHTOEHTOISET TASAPAINOTILAT -Ulkoisen kuormituksen vähentäminen - Järven kunnostus Vakaa tila Samea vesi Epävakaa tila Järven kuormituksen kasvu Vakaa tila Kirkas vesi -ulkoinen kuormitus -sisäinen kuormitus Paljon levää, suuria sinileväkolonioita Tehoton laidunnus Runsas kalasto, särkikalavaltainen Vähän vesikasveja Vähän levää, pienikokoisia lajejaa sinileväkolonioita Tehokas laidunnus Kalasto petokalavaltainen Paljon vesikasveja
Vesijärven automaattisen vedenlaatuaseman tuloksia 2006 -data siirretään GSM-linkin avulla Vesijärven nettisivuille www.vesku.net O 2
Biomanipulaation perusta JÄRVEN RAVINTOVERKON TOIMINTAPERIAATE Perustuotanto Levät Top-down vaikutus Levää syövä eläinplankton Planktonsyöjäkalat Petokalat Särkikalat syövät pohjaravintoa aiheuttaen sisäistä kuormitusta Bottom-up vaikutus
Yli 15 VUOTTA PYYDYSTALKOITA VESIJÄRVELLÄ Tammikuussa 2006 pyydystalkoissa oli enemmän väkeä kuin koskaan. Tapahtuma näkyi myös suorana 24 tunnin nettivideona projektin kotivuilla 15.-31.1.2006 ja 2007
Talvinuottaus on sosiaalinen tapahtuma
Hoitokalastus ja verkkojen silmäkokorajoitus (<23 ja >50 mm) vahvistavat petokalakantoja Petokalojen osuus on 2000-luvulla noussut 30 %:iin Enonselän kalabiomassasta: ravinteet ja energia siirtyvät ravintoverkkoa pitkin tuottamaan petokalaa
Vesikasvien niittotalkoot kuuluvat Vesijärven jokavuotiseen hoitoohjelmaan
Vesijärven kesäkurssit lukiolaisille
Talkoohengen ylläpito Järvikalapäivän 2004 kalaherkkuja ja soitantoa
Vesijärvi-projektin Puhtaan veden palkinto Kutajoen kalastuskunnalle 26.1.2006 Palkinnon perustelut: Kutajoen kalastuskunta on oiva esimerkki paikallisten ihmisten mahdollisuuksista toimia pitkäjänteisesti ja tuloksellisesti oman vesiympäristönsä tilan kehittämiseksi
Tilavuuspainotetut kokonaisfosforipitoisuudet (mg m -3 ) maaliskuussa ja elokuussa Enonselällä ja Kajaanselällä vuosina 1975 ja 2006 (arvot ovat yli 20 mittauksen keskiarvoja) Tot.P (µg/l) 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 mass removal of coarse fish FOSFORIMÄÄRÄT KÄÄNTYNEET NOUSUUN Enonselkä/maalis Enonselkä/elo Kajaanselkä/maalis Kajaanselkä/elo 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Tilavuuspainotetut kokonaistyppipitoisuudet (mg m -3 ) maaliskuussa ja elokuussa Enonselällä ja Kajaanselällä vuosina 1982 ja 2007 (arvot ovat yli 20 mittauksen keskiarvoja) 1200 1000 800 March Enonselkä August Enonselkä March Kajaanselkä August Kajaanselkä 600 400 200 0 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 Vesijärven Enonselän näkösyvyys elokuussa 1976-2006 Lankiluoto 10 mass removal of coarse fish 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 ENONSELÄN VESI UUDELLEEN LEVÄSAMENTUNUT Näkösyvyys (m)
Vesijärven vesi kirkastui 1990- luvun alussa ja pysyi kirkkaana koko vuosikymmenen. Merkittävänä tekijänä oli karvalehden (Ceratophyllum demersum) levittäytyminen kahden metrin syvyysvyöhykkeeltä neljän metrin syvyyteen saakka. Kuva: H. Heino
Hulevesien ravinne-, orgaaninen hiili- ja suolistobakteerien pitoisuuksia Lahden (Teivaa, Paavola ja Myllysaari) ja Asikkalan sadevesiviemäreissä toukokuussa ja elokuussa 2006 (kuva: Hannu Niukkanen). Sadeveden kokonaisfosforipitoisuudet µg/l vuosina 2004, 2005 ja 2006 (tammi-kesäkuu) Vesijärven eteläpään itä- ja länsirannalla sekä järviveden pitoisuus ugp/l 250 200 150 100 50 0 Tammikuu Helmikuu Sadeveden kokonaisfosforipitoisuus Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Itäranta 2004 Itäranta 2005 Itäranta 2006 Länsiranta 2004 Länsiranta 2005 Länsiranta 2006
Etelä- Suomen Sanomat Pääkirjoitus 4.7.2006 Vesijärven puhtauden vaaliminen, jos mikä, on tahdon asia
Vesijärvisäätiön perustaminen 2007 ESS 14.4.07 HS 26.8.07 ESS 11.9.07
Vesijärven hoidon rahoitusmalli 2008-2017 Noin 1 M /v Kansallinen ja kansainvälinen tutkimus- ja kehittämisrahoitus EU-ohjelmat EU Ympäristökeskus Kunnat Yksityiset Noin 307 000 vuodessa? Kunnat Talouselämä Eri yhteisöt Kansalaiset Omarahoitus suojelu- ja kunnostushankkeille 1989---1993 2002 2006 2007 2008------------------- >> 2017 Vesijärvi I Vesijärvi II Puhdas Vesijärvi -rahoitusmalli
Tänään: Koko yhteiskunta Vesijärven suojelussa ja hoitamisessa mukana Kuntien yhteisö, Lahti, Hollola, Asikkala Kansalaisyhteisö, Vesijärven Ystävät ry, kylätoimikunnat, asukasyhdistykset Kalastusyhteisö kalastusalue, kalatalouskeskus, 22 kalastuskuntaa virkistyskalastajat ja -järjestöt Yksityinen sektori Lahden Teollisuusseura, yrittäjäjärjestöt, yritykset Tiedeyhteisö
New methods: Case Likolampi, Lahti 2004 Sediment stirring with calcium peroxide 0 1 2 3 4 200 180 vuos i Secchi-m 77 78160 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 PO4- P 140 120 100 80 60 40 20 0 Vertailu Kem.1 Kem.2
Gypsum (CaSO 4. 2H 2 O) treatment of L. Mustialanlammi sediment 2004 Phoslock- method - Lanthanum ions bind phosphorus - Gypsum capping stops phosphorus mobilization from sediment Tot.P in hypolimnion
Uusien menetelmien kokeiluja: Pikku-Vesijärven olkipaalikunnostus 2004 ja 2005 50 45 40 35 30 elo.03 elo.04 25 20 15 10 5 0 Alasenjärvi Häränsilmä Joutjärvi Kymijärvi/Lapinkivi Kymijärvi/Rekolanpohja Likolampi Merrasjärvi Mytäjäinen Pikku-Vesijärvi Salalampi Valkealampi Vesijärvi µg/l Ismo Malin, Lahden valvontaja ympäristökeskus
Järvien ilmastus/hapetus Kompressori-ilmastin Potkuri-ilmastin Suihkuilmastin Erkki Saarijärvi, Vesi-Eko Oy
Conventional measures to deal with contaminated sediments http://www.sedimentremediation.com/geo_tubes.htm
Environmental dredging in rivers, canals and shallow waters Works in extreme conditions where no other machine can operate Suction dredging to discharge area Discharging up to 1,5 km Backhoe dredging with 400l bucket Cleaning industrial settlement ponds and water reservoirs
Sediment removal (80 000 m3) after drainage Case Pikku Vesijärvi, Lahti 1997-1998 Sediment remediation for green construction by Allu technology
Vesijärven kuntouduttua teollisuuden rytöyttämiä rantoja alettiin kehittää
Lake restoration will pay off Ecologically: the restored lake is in good and stable ecological state the restored lake is scenic the restored lake offers healthy nutrition for the citizens the restored lake offers various ecological services Socially: the restored lake is a unifying factor for the people around the restored lake adds value on public amenity the restoration and management of lake add value on the social capital of the region the restored lake is a common scene of community driven events and happenings the restored lake will serve as teaching material for the schools
continue Economically: the value of land and real properties will rise around the restored lake the value of fish and other aquatic stock will rise the restored lake is an essential part of the marketing of the region Business around the restored lake will flourish More jobs are created Fishermen, tourist and enterprises related to the lake benefit by the brand of sustainability and purity Spiritually: the restored lake symbolizes positive faith in the future the restored lake give a horizon of hope for the society in general