Osakaskuntien rooli kunnostuksissa

Transkriptio

1 Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Suomen ympäristökeskus Osakaskuntien rooli kunnostuksissa Juha Keto Päijät Hämeen Kalatalouskeskus ry

2 Mikä on yhteinen vesialue ja yhteisalueen osakaskunta? Maamme kylärajojen sisäpuoliset vesialueet ovat yksityisiä. Kylärajojen ulkopuoliset vedet puolestaan ovat yleisiä vesialueita, joita on vain merellä ja suurimmilla järvillä. Yksityiset vesialueet voivat olla pelkästään yhteen kiinteistöön kuuluvia, tai useammin, yhteisiä eli useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluvia. Yhteisen vesialueen osakkaita ovat ne henkilöt, jotka omistavat kiinteistön, jolla on osuus yhteiseen alueeseen. Suomessa on yli yhteistä vesialuetta. Jokaisen yhteisen alueen hoidosta vastaa osakaskunta, joka muodostuu yhteisen alueen osakkaista.

3 Vesien yksityisomistus on tuontitavaraa Alkuaan kalavesien omistusolot ja kalastusoikeus olivat Suomessa kansanvaltaisemmat kuin Ruotsissa. Koskien siika ja lohiapajia käytettiin vuorotellen ja merikalastus oli vapaata myös sisämaan kalastajille. Ruotsin maakuntalakien henki 1200 luvulla määräsi vesialueen rannanhaltijan omistukseen, ja tämä periaate tuli Maunu Eerikinpojan yleisen maanlain mukana noin vuonna 1370 koskemaan myös Suomea. Vahvistusta antoi Kristoffer Kuninkaan maanlaki vuodelta Kalavesien omistusriidat kestivät koko keskiajan ja uuden ajan alun, mutta lopulta Ruotsin laki ajettiin läpi kuninkaiden, piispojen ja valtionhoitajien tuomiovallan voimalla.

4 Kun perinteinen vesiensuojelu ei riitä paikalliset kalamiehet aktivoituvat muodostetaan yhteisöllisiä ja omatoimisia järvenhoitoryhmiä yhteistyössä, yhteisöllisesti, yhdessä tekien ja oppien jatkuva kehitys ja entistä paremmat tulokset

5 JÄRVI rehevöitymisongelmat umpeenkasvuongelmat kalansaalin heikentyminen PAIKALLINEN TARVE PAIKALLINEN VIRANOMAINEN PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUS ULKOPUOLINEN ASIANTUNTEMUS SITOUTUMINEN HOITOSUUNNITELMA PAIKALLINEN TAHO RAHOITUS KUNTA TOIMENPITEET

6 YHTEISÖLLISEN JÄRVEN HOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 1.KOHTEEN TAUSTOJEN SELVITYS Paikallisten Limnologinen tausta mitä ennestään tiedetään kalastajien hiljainen tieto tulee Mitä pitäisi tietää! hankkeeseen Kalasto, kalastus ja kalansaaliit mukaan Veden laadun ja ravintoketjun vuorovaikutussuhteet 2. HOITOSUUNNITTELMA JA TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN Väki sitoutuu hankkeeseen kun tekee itse suunnitelman (vaikka ohjattunakin) Esim. "Tavoitteena on sinileväongelmien poistaminen ja järven tilan palauttaminen vaativaan kalatalouskäyttöön sopivaksi Poistettava kalamäärä, petokalakantojen voimistaminen 3. TOIMENPITEIDEN TOTEUTUS 4. TOIMENPITEIDEN VAIKUTUSTEN SEURANTA

7 20 VUOTTA VESIJÄRVEN JA NASTOLAN KALAMIESTEN PYYDYSTALKOITA

8 Pyydystalkoot 20. kerran Vuoden 2012 talkoot ovat jo 20. kerta, kun hoitokalastuspyydyksiä väsätään vapaaehtoisin voimin. Mukana on ollut kahden viikon ajan jopa 70 osakaskuntien talkoolaista. Ensimmäisissä eli vuoden 1993 pyydystalkoissa Neopolin hallissa tehtiin viisi uudentyyppistä täystiheää avoperärysää. Seuraavana vuonna tehtiin samoilla piirustuksilla kahdeksan rysää. Innostus oli kova, pyydystalkoolaisia oli noin 40. Vesijärven ja Nastolan kalastusalueiden yhteistyö alkoi vuonna 1995, ja vuoden 1996 pyydystalkoissa rakennettiin ensimmäinen nuotta, jonka korkeus oli 11 metriä.

9 Hoitokatiskojen rakentaminen käynnistyi vuonna 2003, ja vuosittainen kappalemäärä on ollut sadan kahden puolen

10 Pyydystalkoot 2012

11 Talvinuottausta Vesijärvellä Pyydystalkoissa tehtyjä uusia pyydyksiä on heti kokeiltava Jatkuva pyydysten kehittäminen on osa yhteisöllisyyttä

12 Nuottaajat ovat osakaskuntien talkoolaisia

13 Talkoonuottaus on sosiaalinen tapahtuma, Vesijärven talkoonuottaajat ovat toimineet 20 vuotta

14 ja taas kerran onnistunut hoitokalastus

15 Talkoohenki vaatii ylläpitoa rupukalasta tehdään gourmet ruokaa

16 .. ja nautitaan yhdessäolosta

17 Tupailloissa sovitaan yhteiset asiat

18 Rantojen kunnostusniitot tehdään osakaskuntien talkoilla; mm. hauki ja linnusto hyötyvät, veden laatu paranee

19 Kurhila Hillilän osakaskunnan Vesijärvimökki kunnostetulla yhteisrannalla

20 Koko yhteiskunta Vesijärven suojelussa ja hoitamisessa mukana Kalastusyhteisö kalastusalue, kalatalouskeskus, 22 osakaskuntaa, virkistyskalastajat ja järjestöt Kuntien yhteisö Lahti, Hollola, Asikkala Kansalaisyhteisö Vesijärven Ystävät, kylätoimikunnat, asukasyhdistykset Yksityinen sektori Vesijärvisäätiö, yritykset, yrittäjäjärjestöt, Lahden Teollisuusseura Tiedeyhteisö

21 Vesijärvellä paikallistason yhteistyö on jatkunut jo 30 vuotta kalastusyhteisöt avainasemassa

22 Kutajoen osakaskunnan Purailanviepäkunnostus Veneranta Purailanviepän altaat ja kosteikko

23 Vesijärvi projektin Puhtaan veden palkinto Kutajoen osakaskunnalle Palkinnon perustelut: Kutajoen osakaskunta on oiva esimerkki paikallisten ihmisten mahdollisuuksista toimia pitkäjänteisesti ja tuloksellisesti oman vesiympäristönsä tilan kehittämiseksi