Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta?"

Transkriptio

1 Vesistökunnostusverkosto Vuosiseminaari Oulu Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta? Saija Koljonen & Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus

2 Ongelma Tilan arviointi Arviointi Mukauttava hoito Syiden tunnistaminen Seuranta Suunnitelma Kunnostaminen

3 Miksi malleja? Kunnostuksen suunnittelu alkaa arviolla ulkoisen kuormituksen määrästä. Ulkoisen kuormituksen määrän tarkka arviointi on usein vaikeaa ja kallista, laajoihin tutkimuksiin perustuvien mallien käyttö on kustannustehokasta ja antaa hyvän keskimääräisen arvion ulkoisen kuormituksen määrästä Jos ulkoisen kuormituksen määrästä vedenlaatumallilla arvioitu pitoisuus ylittää tyyppikohtaisen vesienhoidon tavoitetilan kokonaisfosforipitoisuuden, pelkkä kunnostaminen ilman ulkoisen kuormituksen vähentämistä ei kannata.

4 VEMALA Koko Suomen kattava vesistömallijärjestelmä, joka hyödyntää ympäristöhallinnon hydrologista havaintoverkkoa, Ilmatieteen laitoksen säähavaintoja ja - ennusteita, säätutkan sadetietoja sekä satelliittien lumen peittävyysja vesiarvotietoja. Sateenvarjo. Arvioi [kg/v] vesistöön tulevan kokonaiskuormituksen ja sen jakautumisen eri lähteisiin Arvioi, mikä ravinnepitoisuuden keskimäärin tulisi olla Vekka = Vemalan karttapohjainen käyttöliittymä Päijänteeseen tulevan ravinnekuormituksen jakautuminen Pistekuorma Luonnon huuhtoutuma Maatalous 4

5 Miksi seurantaa? Tarkentaa mallien antamaa tietoa Parhaat tulokset on usein saatu kohteista, joihin on kohdistunut joko velvoitetarkkailu tai ympäristöhallinnon pitkäaikainen seuranta. Hyvin suunniteltu ja toteutettu seuranta auttaa valitsemaan oikeat toimenpiteet, mitoittamaan ne oikein, arvioimaan saavutettua tulosta, sekä ylläpitävien tai parantavien toimenpiteiden tarvetta ja suunnittelua jakamaan kokemuksia hyvistä ja kartettavista käytännöistä (haaste alueellisille verkostoille) kehittämään toimintaa vaikuttavammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Ilman seurantaa kokemusperäinen tieto ei kartu.

6 Seurantaohjelman yleisiä edellytyksiä Seurannalla: saadaan selkeä, mitattavissa oleva havainto/mittari tai hypoteesi vaikutuksien arviointiin, pystytään mittaamaan kunnostustoimien tavoitteiden toteutumista seurannan keston ja havaintojen määrän tulee riittäät toimenpiteiden vaikutuksen arviointiin

7 Onnistuneita virtavesihankkeita yhdistäviä tekijöitä (Palmer ym. 2005) Alueesta on olemassa hyvä yleiskuva. Myös alkutilasta ja mahdollisesti luonnontilasta on tietoa. Kohteen mahdollisuudet ja rajoitteet ovat tiedossa. Ekosysteemin paineidensieto- ja palautumiskyky häiriöistä paranee kunnostuksen avulla (häiriöherkkyys vähenee, kohde pystyy ylläpitämään luontaista toimintaa). Kunnostustoimenpiteet eivät aiheuta pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Kunnostusvaikutuksista on suunniteltu ja tehty riittävä ekologinen seuranta ja ekosysteemin ominaisuuksissa on tekijöitä, joiden parannusta voidaan mitata. Tulokset soveltuvat hyvin myös järvihankkeisiin

8 Järven tai joen kunnostuksen ja hoidon tavoite Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen tai ylläpitäminen Järviä luokitellaan vesienhoidossa tyyppikohtaisilla (humus, pinta-ala, syvyys) raja-arvoilla erinomaiseen, hyvään, tyydyttävään, välttävään tai huonoon tilaan. Siihen, mihin luokkaan järviä luokitellaan, vaikuttavat mm. ravinnepitoisuus, kasviplankton (klorofylli-a) ja kalasto Jokia luokitellaan pohjaeläimistön, kalaston, piilevien, fysikaalis-kemiallisten ja hydro-morfologisten tekijöiden perusteella Luokkaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. pohjaeläinlajisto, 0+ lohikalojen määrä, ravinnepitoisuus ja ph, nousuesteet ja rakenteelliset tekijät Kun monet seurannassa todetut määrät eivät vastaa hyvää tilaa kuvaavaa tasoa tai taso on vaarassa heikentyä, on kunnostamiselle ja hoidolle selvä virallinen tarve.

9 Hyvän ekologisen tilan tyyppikohtaisia raja-arvoja (Vuori ym. 2009, Aroviita ym. 2012) Tyyppijako: veden väri, järven pinta-ala ja keskisyvyys (ks. Vesikartta, Järviwiki Rehevän järven kunnostaminen ja hoito-kirjan takakansi) Järven tyyppi on tiedettävä, koska hyvää tilaa kuvaavien muuttujien erot tyyppien välillä ovat kertaisia

10 Esimerkkejä hyvän tilan tyyppikohtaisien raja-arvojen vaihtelusta Veden laatu Havaittu kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n keskipitoisuus Hyvä veden fosforipitoisuus ei vielä takaa ettei sinileväongelmia esiinny Koeverkkokalastus (Nordic-verkot) Koeverkkokalastus (Nordic-verkot) yksikkösaalis/koeverkko Lukumääräyksikkösaaliin ja painoyksikkösaaliin keskiarvo, Särkikala % = särkikalojen osuus koekalastuksen painoyksikkösaaliista Järvityypit Vh Ph Rh MVh Mh MRh Max/min Kokonaisfosfori µg/l ,5 Klorofylli-a µg/l ,5 Lukumäärä kpl/koeverkko ,5 Biomassa g/koeverkko ,1 Särkikala % ,4

11 Havaittu kokonaisfosforipitoisuus ja vesienhoidon luokkarajat Mallien ja seurantojen tietojen yhdistäminen auttaa rehevien vesimuodostumien kunnostuksen suunnittelua ja toteutusta 1: Erinomainen: Ei liikaa ulkoista kuormitusta, fosforipitoisuus matala. Säilytä tämä Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinom : Hyvä: Ulkoinen kuormitus OK, kokonaisfosfori edustaa hyvää tasoa: OK? Tilanteen seurantaa ja tarvittaessa ylläpitämistä hoitotoimilla 6 Kunnosta/ hoida vähennä ulkoista Ennustettu kok. fosfori (Vemala) Välttävä: Liian suuri ulkoinen kuormitus ja veden fosforipitoisuus : Vähennä etenkin ulkoista! 4. Välttävä/hyvä? Korkea ulkoinen kuormitus, mutta veden fosforipitoisuus OK (lyhyt viipymä, paljon vesikasveja?). Rajoita ulkoista kuormitusta. 5. Tyydyttävä: Ulkoinen kuormitus OK, veden fosforipitoisuus korkea Vähennä sisäistä kuormitusta (biomanipulaatio, fosfirin sitomnen kemiallisesti) 6. Välttävä. Liian korkea fosforipitoisuus ulkoinen kuormitus. Sisäinen kuormitus keskeinen mutta vähennä myös ulkoista.

12 Voiko kunnostaa jos ulkoinen kuormitus on liian suuri? Liian suurella kuormituksella kunnostuksen tarve on jatkuva, mutta vaikutuksia voi saada, jos on huomattava paikallinen tarve ja mahdollisuus rahoittaa kunnostustoimenpiteitä ja vesiensuojelua Tuusulanjärven ulkoinen kuormitus ei kosteikoista (2009--) ja muista toimenpiteistä huolimatta ole merkittävästi laskenut Jatkuva kunnostus on vähentänyt sinileväkukintoja Ulkoinen fosforikuormitus seuraa sademäärän ja virtaaman vaihtelua Luodeslampi, Marttila & Hietala. Tuusulanjärven vesitase ja ravinnetaseet vuosina Jaana Hietala (toim.) ELY-keskuksen raportteja 56/2017.

13 Klorofylli-a µg/l Fosfori/klorofylli-suhde Hyvä, epäsuora järven kalatiheyden ja kalojen vaikutuksen mittari Mahdollistaa vertailun laajaan havaintoaineistoon Malli (Mazumder 1994) 160 Isot vesikirput kalasto hyvä, matala levä/ravinne-suhde (katkoviiva) Pienet vesikirput, paljon kalaa, korkea levä/ravinne-suhde (vihreä viiva) Suomalaisissa järvissä suhde on usein > 0.4, mikä on merkki kalaston vaikutuksesta Pienet vesikirput 0.6-suhde VHS kohteet 0.4-suhde Isot vesikirput Kokonaisfosfori µg/l 13

14 CPUE g/ multimesh gillent % of cyprinids of CPUE w Koeverkkokalastuksen yksikkösaaliit Enemmän fosforia, isommat yksikkösaaliit ja enemmän särkikaloja, mutta kalamäärän ja lajiston vaihtelu tietyllä ravinnetasolla on suurta Kokonaisfosfori µg/l Kokonaisfosfori µg/l THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE

15 Biomassa kg ha-1 Myös veden laadun ja lintuvesien seurannalla ja tilan parantamisella voi olla yhteisiä tavoitteita Järvien ekologista tilaa heikentävä särkikalavaltainen 10 kalasto vähentää myös lintujärvillä pesivien vesilintujen määrää Vesilintujen biomassa on 1 tasapainoisen kalaston järvissä 5-10 kertaa korkeampi kuin särkikalavaltaisissa Vesilintujen lajisto ja määrä osaltaan kertovat järven tilasta 0,1 Kalaston rakenteen ja veden fosforipitoisuuden vaikutus vesilintujen biomassaan Tasapainoinen Särkikalavaltainen Kokonaisfosfori µg L-1 15 Sammalkorpi ym Linnut-vuosikirja 2016 sivut

16 Kangasalan Kirkkojärvellä oli normaalivuosina (leväkukintoja) kalaa syövä isokoskelo syksyllä linnuston valtalaji Kirkas, petoahvenvaltainen vaihe kalakuoleman jälkeen Isokoskelon määrät romahtivat ja pohjaeläinravintoa käyttävien, tukka- ja punasotkien määrät moninkertaistuivat Lintuhavainnot olivat hyvä veden laadun muutoksen indikaattori 16

17 Esimerkkejä Freshabitin seurantaohjeista Pyritty ohjeistamaan seuranta hankkeiden koko huomioon ottaen ja kattamaan erityisesti ekologiseen tilaan ja/tai veden laatuun vaikuttavat kunnostustoimenpiteet. 17

18 Lähtötilan selvittäminen Ongelman tunnistaminen toimenpiteen/toimenpiteiden valinta ja mitoitus Selvitetään seurattavien muuttujien lähtötaso tai aiemmat tutkimus- tai seurantatulokset samalta paikalta tai läheltä, samankaltaiselta alueelta Mahdollisuus käyttää vesienhoidon luokittelun ja toimenpideohjelmien tietoja kunnostustarpeen määrittämisessä tai vertailukohteina Perustason tiedonkeruun vaiheen tulisi kestää vähintään vuosi ennen toimenpiteiden käynnistämistä (järvien syysnuottaus voi alkaa 1. seurantavuoden kasvukauden jälkeen) THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE

19 Lähtötilan selvittäminen Ongelman tunnistaminen toimenpiteen/-piteiden valinta ja mitoitus 1. Toimenpiteet 1. Tarkasteltavat muuttujat tai kokonaisuudet Rehevän järven ravintoketjukunnostus (hoitokalastus, petokalakantojen hoito; kunnostus- ja hoitovaihe) Rehevän järven fosforin kemiallinen saostus (AlCl 3 ) Hapetus Vesikasvillisuuden poistaminen (yleensä 2-3 kertaa) Koeverkkokalastuksen yksikkösaalit ja lajisto, veden laatu (näkösyvyys, klorofylli a, ravinteet, lämpötila, ph ja happi), ulkoinen / sisäinen kuormitus Veden laatu: ph, alkaliniteetti, näkösyvyys, veden ja sedimentin fosfori- (Kok. P ja liukenevuusjakeet), rauta- ja alumiinipitoisuus, titrauskokeet ennen käsittelyä, ulkoinen kuormitus Lämpötila- ja happikerrostuneisuus (erityisesti kesällä tehty hapetus), veden laatu (ph, ravinteet, klorofylli), kalasto (talvihapetus), ulk. kuormitus Vesikasvillisuuden pinta-ala, peittävyys ja lajisto, 19 ulkoisen kuormituksen määrä ja kohdentuminen THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE

20 Eri vuodenaikoihin ajoittuva veden ravinnepitoisuuden seuranta kertoo jo paljon järven tilasta ja ulkoisen / sisäisen kuormituksen merkityksestä Keväthuippu: hajakuormitus vaikuttaa järveen Kesähuippu: järvi on sisäkuormitteinen Useilla järvillä havaitaan molemmat vaikutukset ja kaksi ravinnepitoisuuden huippua Saarijärvi & Sammalkorpi Kunnostustarpeen määrittäminen. Ulvi & Lakso (toim), Järvien kunnostus. Ympäristöopas

21 Toimenpiteiden toteutumisen seuranta Seurataan, että toimenpiteet toteutetaan suunnitellusti ja kirjataan mahdolliset erot suunnitelmaan Kirjataan toteutuneet toimenpiteet ja niiden määrällinen tulos Jatketaan ennen toimenpiteitä valittujen muuttujien seurantaa THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE

22 Toimenpiteiden toteutumisen seuranta 1. Toimenpiteet Esimerkkejä toteutuksen seurannasta Hoitokalastuksen pyyntiponnistus, saaliin määrä ja koostumus, Rehevän järven ravintoketjukunnostus valtalajien kokojakautuma ja keskipaino, vapautettujen petokalojen määrä, lämpötila, vedenpinnan korkeus, toteutetut kalastuksen ohjaustoimenpiteet, istutettujen petokalojen määrä Rehevän järven fosforin kemiallinen saostus (AlCl3) Hapetus Vesikasvillisuuden poistaminen Toimenpide: käsitelty alue, annostelu, käytetty kemikaalin ja puskurin määrä. Mittaukset; veden laatu (Kok. P ja PO4-P, Alumiini), ph ja alkaliniteetti, näkösyvyys, mahdollisten kalakuolemien havainnointi Toimenpide: käytettyjen laitteiden laatu ja lukumäärä, operointiaika. Mittaukset; happipitoisuus ja lämpötila syvänteessä pinnasta pohjaan (vertikaaliprofiili anturilla tai vesinäytteinä), fosforipitoisuus (Kok. P ja PO4-P) pinnassa ja pohjan lähellä Toimenpide: käytettyjen laitteiden laatu ja lukumäärä, operointiaika Käsitelty pinta-ala, poistettu biomassa ja lajisto THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE

23 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Vertailu tilanteeseen ennen toimenpiteitä Tiedon keruussa tilastollisesti luotettavat menetelmät Tietoa käytetään jatkotoimenpiteiden suunnittelun pohjana THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE

24 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi 1. Toimenpiteet 1. Vaikutusten seuranta Rehevän järven ravintoketjukunnostus (hoitokalastus, petokalakantojen hoito) (kunnostusvaihe ja hoitovaihe) Rehevän järven fosforin kemiallinen saostus (AlCl 3 ) Hapetus (edellisiin verrattuna selkeästi jatkuvaluonteisempi hoitotoimenpide) Vesikasvillisuuden poistaminen (yleensä 2-3 kertaa) Saaliin määrän ja yksikkösaaliin kehitys lajeittain, koeverkkokalastus, vedenlaadun (näkösyvyys, klorofylli a, ravinteet, lämpötila, ph ja happi) kehittyminen. (kasvi- ja eläinplankton; tutkimushankkeet) Fosforipitoisuus, Al, ph, alkaliniteetti, klorofylli, näkösyvyys, lämpötila (3 vuotta käsittelyn jälkeen) Veden laatu, leväkukintojen esiintyvyys, kalaston tila (riippuen kunnostuksen tavoitteesta ja ajankohdasta) Vesikasvillisuuden peittävyyden ja lajiston seuranta, mahdollisen toistotarpeen arviointi THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE

25 Pienet omaehtoiset järvikunnostukset 1. Toimenpiteet tilan tai käytön parantamiseksi Ravintoketjukunnostus (hoitokalastus, petokalakantojen hoito) Hapetus Vesikasvillisuuden poistaminen 1. Tarkasteltavat muuttujat tai kokonaisuudet Järven kalamäärä ja lajisto (ohjattu koeverkkokalastus), näkösyvyys, vedenlaadun perustiedot (fosfori, typpi, klorofylli, väri näkösyvyys) Happipitoisuus syvänteessä (vertikaaliprofiili anturilla tai vesinäytteinä), lämpötila Vesikasvillisuuden muutos V b 1. Toteutuksen seuranta 1. Vaikutusten seuranta Hoitokalastuksen pyyntiponnistus, saaliin määrä ja koostumus, valtalajien kokojakautuma ja keskipaino, vapautettujen petokalojen määrä, lämpötila, vedenpinnan korkeus, toteutetut kalastuksen ohjaustoimenpiteet, istutettujen petokalojen määrä (soveltuvin osin). Syvänteen happipitoisuus ja lämpötila (vertikaaliprofiili) Käsitelty pinta-ala, poistettu biomassa ja lajisto Saaliin määrän ja lajiston kehitys, koeverkkokalastus, näkösyvyys, veden laatu Veden laatu Kalaston tila THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE Pysyvyyden seuranta (kasvillisuuden palautuminen)

26 Virtavesihankkeet THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE

27 Yhteenvetoa Mallit antavat yleisiä puitteita jokien ja järvien todennäköiselle ravinnepitoisuudelle tai kuormitukselle ja sille onko ulkoista kuormitusta vähennettävä ja kuinka paljon Seuranta tarkentaa mallien antamaa alustavaa kuvaa Mallien ja havaintojen vertailu antaa parhaan pohjan oikeiden toimenpiteiden valinnalle ja mitoitukselle Työn aikainen seuranta on oleellinen osa hankkeen seurantaa Vaikutuksien eli tehdyn työn hyödyllisyyden arviointi edellyttää jatkuvia seurantahavaintoja THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE

Käytännön vinkkejä järvikunnostuksen seurantaan

Käytännön vinkkejä järvikunnostuksen seurantaan Vesistökunnostusverkosto Vuosiseminaari Mikkeli 3.6.2019 Käytännön vinkkejä järvikunnostuksen seurantaan Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus Vesistökunnostusverkosto Vuosiseminaari

Lisätiedot

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6. Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen

Lisätiedot

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastus

Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastus Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastus Voiko Hiidenvettä kunnostaa hoitokalastamalla? Millainen hoitokalastus sopisi Hiidenvedelle? SYKE 28.6.2018 TARKKA kaukokartoitustuotteet Avoin tieto Ilkka Sammalkorpi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Seurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa. Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä,

Seurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa. Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä, Seurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä, 30.10. 2014 Seurantakriteerit Mahdollisimman yleiset, mutta kattavat ohjeet eri

Lisätiedot

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Voiko kosteikkojen kalaston hoito lisätä monimuotoisuutta ja auttaa vesiensuojelua? Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus - vesivarayksikkö Tuusulanjärven

Lisätiedot

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 5.11.2013 1 (5) Vesikeskus LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 1.1 Ekologiset vaikutukset (sivu 10 Vesinetti-ohjeessa) Laskenta malleilla 1.2 Mallit Mallit ja skenaariot Mallit ja skenaariot -välilehdeltä

Lisätiedot

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke

Lisätiedot

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Pyhäjärvi -instituutti järviekosysteemi on kuin elollinen olento, jolla on muotonsa, kokonsa ja aineenvaihduntansa.

Lisätiedot

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon

Lisätiedot

Lestijärven tila (-arvio)

Lestijärven tila (-arvio) Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-

Lisätiedot

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo

Lisätiedot

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014 Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta

Lisätiedot

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle? Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen

Lisätiedot

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus VELHO-hanke & Pro Saaristomeri ohjelma Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutusiltapäivä Salo 31.8.2011 Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus Ilkka Sammalkorpi SYKE/Vesikeskus/Vesienhoitoyksikkö

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Kalasto, hoitokalastus ja järvikunnostuksien vaikuttavuus

Kalasto, hoitokalastus ja järvikunnostuksien vaikuttavuus Järvikunnostuksien vaikuttavuus Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Vesistökunnostusverkosto EMKR Ympäristöohjelma Helsinki 29.11.218 Kalasto, hoitokalastus ja järvikunnostuksien vaikuttavuus

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE, Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä

Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä Mustakurkku-uikku / Jukka Haapala Ilkka Sammalkorpi SYKE/VK Markku Mikkola-Roos SYKE/LK * YM 77 Sammalkorpi,

Lisätiedot

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Pirkko Kauppila, Jenni Attila, Sari Mitikka, Juhani Kettunen, Kari Kallio ja Seppo Kaitala Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät 10.-11.4.2013

Lisätiedot

Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA OR 1/2015 TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat: Sakari

Lisätiedot

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä

Lisätiedot

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti

Lisätiedot

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Jäälin ala-aste 22.5.2012 Eero Laine Birger Ylisaukko-oja Kaisa Savolainen Puheenjohtaja sihteeri tekn. kand. Esittelyn kulku:, pj. Eero Laine Miten

Lisätiedot

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle

Lisätiedot

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke Tutkimusryhmä: Mika Marttunen ja Mikko Dufva Kati Martinmäki, Ilkka Sammalkorpi, Inese Huttunen, Markus Huttunen, Marjut Partanen-Hertell, Virpi Lehtoranta, Riku

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1 Insert Firstname Lastname

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet. Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11.

Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet. Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11. Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11.2014 Helsingin Sanomat Elokuu 1997 Pien-Saimaa (kokonaisfosfori

Lisätiedot

Kirkkojärven hoitokalastus 2017

Kirkkojärven hoitokalastus 2017 Kirkkojärven kaloista ja kasvillisuudesta 2017 Kangasala 12.12.2017 Kirkkojärven hoitokalastus 2017 Ilkka Sammalkorpi Vanhempi tutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus/Vesienhoito Lahna ja särki,

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ? Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 274/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus Tilaisuuden avaus Hiidenvesi-ilta 29.1.2013 OHJELMA Jaana Pönni, toiminnanjohtaja, Luvy ry Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset Sanna Helttunen, hankesuunnittelija, Hiidenveden kunnostus, Luvy ry

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,

Lisätiedot

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja 13.9.2012 Birger Ylisaukko-oja sihteeri Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite: parantaa vesistöjen tilaa toimialueellaan Henkilöjäseniä,

Lisätiedot

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? MAAILMAN SUURIN HOITOKALASTUSHANKE JA MUITA KALAJUTTUJA Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti KALASTUKSEN VAIKUTUS VEDENLAATUUN Perinteistä talvinuottausta

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot

Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot Tiedote 28.3.218, julkaisuvapaa klo 12. Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot Virtaamat ja kuormitus Yläneen- ja Pyhäjoen virtaamat olivat

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Petri Liljaniemi ja Annukka Puro- Tahvanainen Yhteistyöryhmän kokous 28.5.2013 7.6.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella kierroksella

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi Vertailua ja päätelmiä Esa Tommila Loppijärven ystävät ry:n vuosikokous 23.7.2017 Littoistenjärvi on kuin Loppijärven pikkuveli Littoistenjärvi Loppijärvi Pinta-ala

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

MÄRKJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

MÄRKJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS MÄRKJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 257/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211

Lisätiedot

SOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

SOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS SOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 268/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 25.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kirkkotie 49, Tuusula

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kirkkotie 49, Tuusula PÖYTÄKIRJA KTR 3/2018 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 14.9.2018 klo 9.00 10.45 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kirkkotie 49, Tuusula Osallistujat:

Lisätiedot

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus 17.1.2019 Ruokahukka ruotuun katse vesistöihin webinaarit #hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen

Lisätiedot

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Kuva: Hauhalan osakaskunta Puujärvi Kirkasvetinen, syvä, oligo-mesotrofinen järvi Hyvä vedenlaatu kesämökkireissun

Lisätiedot

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto

Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella Johdanto Vesien hoidon ympäristötavoitteena on estää vesien tilan heikkeneminen ja parantaa heikossa tilassa olevia vesiä. Keinoina tavoitteiden saavuttamisessa

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -

Lisätiedot

Aika: Perjantai klo Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Aika: Perjantai klo Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA KTR 3/2017 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 15.9.2017 klo 9.00-11.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat:

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot