Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta?
|
|
- Johanna Penttilä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vesistökunnostusverkosto Vuosiseminaari Oulu Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta? Saija Koljonen & Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus
2 Ongelma Tilan arviointi Arviointi Mukauttava hoito Syiden tunnistaminen Seuranta Suunnitelma Kunnostaminen
3 Miksi malleja? Kunnostuksen suunnittelu alkaa arviolla ulkoisen kuormituksen määrästä. Ulkoisen kuormituksen määrän tarkka arviointi on usein vaikeaa ja kallista, laajoihin tutkimuksiin perustuvien mallien käyttö on kustannustehokasta ja antaa hyvän keskimääräisen arvion ulkoisen kuormituksen määrästä Jos ulkoisen kuormituksen määrästä vedenlaatumallilla arvioitu pitoisuus ylittää tyyppikohtaisen vesienhoidon tavoitetilan kokonaisfosforipitoisuuden, pelkkä kunnostaminen ilman ulkoisen kuormituksen vähentämistä ei kannata.
4 VEMALA Koko Suomen kattava vesistömallijärjestelmä, joka hyödyntää ympäristöhallinnon hydrologista havaintoverkkoa, Ilmatieteen laitoksen säähavaintoja ja - ennusteita, säätutkan sadetietoja sekä satelliittien lumen peittävyysja vesiarvotietoja. Sateenvarjo. Arvioi [kg/v] vesistöön tulevan kokonaiskuormituksen ja sen jakautumisen eri lähteisiin Arvioi, mikä ravinnepitoisuuden keskimäärin tulisi olla Vekka = Vemalan karttapohjainen käyttöliittymä Päijänteeseen tulevan ravinnekuormituksen jakautuminen Pistekuorma Luonnon huuhtoutuma Maatalous 4
5 Miksi seurantaa? Tarkentaa mallien antamaa tietoa Parhaat tulokset on usein saatu kohteista, joihin on kohdistunut joko velvoitetarkkailu tai ympäristöhallinnon pitkäaikainen seuranta. Hyvin suunniteltu ja toteutettu seuranta auttaa valitsemaan oikeat toimenpiteet, mitoittamaan ne oikein, arvioimaan saavutettua tulosta, sekä ylläpitävien tai parantavien toimenpiteiden tarvetta ja suunnittelua jakamaan kokemuksia hyvistä ja kartettavista käytännöistä (haaste alueellisille verkostoille) kehittämään toimintaa vaikuttavammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Ilman seurantaa kokemusperäinen tieto ei kartu.
6 Seurantaohjelman yleisiä edellytyksiä Seurannalla: saadaan selkeä, mitattavissa oleva havainto/mittari tai hypoteesi vaikutuksien arviointiin, pystytään mittaamaan kunnostustoimien tavoitteiden toteutumista seurannan keston ja havaintojen määrän tulee riittäät toimenpiteiden vaikutuksen arviointiin
7 Onnistuneita virtavesihankkeita yhdistäviä tekijöitä (Palmer ym. 2005) Alueesta on olemassa hyvä yleiskuva. Myös alkutilasta ja mahdollisesti luonnontilasta on tietoa. Kohteen mahdollisuudet ja rajoitteet ovat tiedossa. Ekosysteemin paineidensieto- ja palautumiskyky häiriöistä paranee kunnostuksen avulla (häiriöherkkyys vähenee, kohde pystyy ylläpitämään luontaista toimintaa). Kunnostustoimenpiteet eivät aiheuta pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Kunnostusvaikutuksista on suunniteltu ja tehty riittävä ekologinen seuranta ja ekosysteemin ominaisuuksissa on tekijöitä, joiden parannusta voidaan mitata. Tulokset soveltuvat hyvin myös järvihankkeisiin
8 Järven tai joen kunnostuksen ja hoidon tavoite Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen tai ylläpitäminen Järviä luokitellaan vesienhoidossa tyyppikohtaisilla (humus, pinta-ala, syvyys) raja-arvoilla erinomaiseen, hyvään, tyydyttävään, välttävään tai huonoon tilaan. Siihen, mihin luokkaan järviä luokitellaan, vaikuttavat mm. ravinnepitoisuus, kasviplankton (klorofylli-a) ja kalasto Jokia luokitellaan pohjaeläimistön, kalaston, piilevien, fysikaalis-kemiallisten ja hydro-morfologisten tekijöiden perusteella Luokkaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. pohjaeläinlajisto, 0+ lohikalojen määrä, ravinnepitoisuus ja ph, nousuesteet ja rakenteelliset tekijät Kun monet seurannassa todetut määrät eivät vastaa hyvää tilaa kuvaavaa tasoa tai taso on vaarassa heikentyä, on kunnostamiselle ja hoidolle selvä virallinen tarve.
9 Hyvän ekologisen tilan tyyppikohtaisia raja-arvoja (Vuori ym. 2009, Aroviita ym. 2012) Tyyppijako: veden väri, järven pinta-ala ja keskisyvyys (ks. Vesikartta, Järviwiki Rehevän järven kunnostaminen ja hoito-kirjan takakansi) Järven tyyppi on tiedettävä, koska hyvää tilaa kuvaavien muuttujien erot tyyppien välillä ovat kertaisia
10 Esimerkkejä hyvän tilan tyyppikohtaisien raja-arvojen vaihtelusta Veden laatu Havaittu kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n keskipitoisuus Hyvä veden fosforipitoisuus ei vielä takaa ettei sinileväongelmia esiinny Koeverkkokalastus (Nordic-verkot) Koeverkkokalastus (Nordic-verkot) yksikkösaalis/koeverkko Lukumääräyksikkösaaliin ja painoyksikkösaaliin keskiarvo, Särkikala % = särkikalojen osuus koekalastuksen painoyksikkösaaliista Järvityypit Vh Ph Rh MVh Mh MRh Max/min Kokonaisfosfori µg/l ,5 Klorofylli-a µg/l ,5 Lukumäärä kpl/koeverkko ,5 Biomassa g/koeverkko ,1 Särkikala % ,4
11 Havaittu kokonaisfosforipitoisuus ja vesienhoidon luokkarajat Mallien ja seurantojen tietojen yhdistäminen auttaa rehevien vesimuodostumien kunnostuksen suunnittelua ja toteutusta 1: Erinomainen: Ei liikaa ulkoista kuormitusta, fosforipitoisuus matala. Säilytä tämä Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinom : Hyvä: Ulkoinen kuormitus OK, kokonaisfosfori edustaa hyvää tasoa: OK? Tilanteen seurantaa ja tarvittaessa ylläpitämistä hoitotoimilla 6 Kunnosta/ hoida vähennä ulkoista Ennustettu kok. fosfori (Vemala) Välttävä: Liian suuri ulkoinen kuormitus ja veden fosforipitoisuus : Vähennä etenkin ulkoista! 4. Välttävä/hyvä? Korkea ulkoinen kuormitus, mutta veden fosforipitoisuus OK (lyhyt viipymä, paljon vesikasveja?). Rajoita ulkoista kuormitusta. 5. Tyydyttävä: Ulkoinen kuormitus OK, veden fosforipitoisuus korkea Vähennä sisäistä kuormitusta (biomanipulaatio, fosfirin sitomnen kemiallisesti) 6. Välttävä. Liian korkea fosforipitoisuus ulkoinen kuormitus. Sisäinen kuormitus keskeinen mutta vähennä myös ulkoista.
12 Voiko kunnostaa jos ulkoinen kuormitus on liian suuri? Liian suurella kuormituksella kunnostuksen tarve on jatkuva, mutta vaikutuksia voi saada, jos on huomattava paikallinen tarve ja mahdollisuus rahoittaa kunnostustoimenpiteitä ja vesiensuojelua Tuusulanjärven ulkoinen kuormitus ei kosteikoista (2009--) ja muista toimenpiteistä huolimatta ole merkittävästi laskenut Jatkuva kunnostus on vähentänyt sinileväkukintoja Ulkoinen fosforikuormitus seuraa sademäärän ja virtaaman vaihtelua Luodeslampi, Marttila & Hietala. Tuusulanjärven vesitase ja ravinnetaseet vuosina Jaana Hietala (toim.) ELY-keskuksen raportteja 56/2017.
13 Klorofylli-a µg/l Fosfori/klorofylli-suhde Hyvä, epäsuora järven kalatiheyden ja kalojen vaikutuksen mittari Mahdollistaa vertailun laajaan havaintoaineistoon Malli (Mazumder 1994) 160 Isot vesikirput kalasto hyvä, matala levä/ravinne-suhde (katkoviiva) Pienet vesikirput, paljon kalaa, korkea levä/ravinne-suhde (vihreä viiva) Suomalaisissa järvissä suhde on usein > 0.4, mikä on merkki kalaston vaikutuksesta Pienet vesikirput 0.6-suhde VHS kohteet 0.4-suhde Isot vesikirput Kokonaisfosfori µg/l 13
14 CPUE g/ multimesh gillent % of cyprinids of CPUE w Koeverkkokalastuksen yksikkösaaliit Enemmän fosforia, isommat yksikkösaaliit ja enemmän särkikaloja, mutta kalamäärän ja lajiston vaihtelu tietyllä ravinnetasolla on suurta Kokonaisfosfori µg/l Kokonaisfosfori µg/l THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE
15 Biomassa kg ha-1 Myös veden laadun ja lintuvesien seurannalla ja tilan parantamisella voi olla yhteisiä tavoitteita Järvien ekologista tilaa heikentävä särkikalavaltainen 10 kalasto vähentää myös lintujärvillä pesivien vesilintujen määrää Vesilintujen biomassa on 1 tasapainoisen kalaston järvissä 5-10 kertaa korkeampi kuin särkikalavaltaisissa Vesilintujen lajisto ja määrä osaltaan kertovat järven tilasta 0,1 Kalaston rakenteen ja veden fosforipitoisuuden vaikutus vesilintujen biomassaan Tasapainoinen Särkikalavaltainen Kokonaisfosfori µg L-1 15 Sammalkorpi ym Linnut-vuosikirja 2016 sivut
16 Kangasalan Kirkkojärvellä oli normaalivuosina (leväkukintoja) kalaa syövä isokoskelo syksyllä linnuston valtalaji Kirkas, petoahvenvaltainen vaihe kalakuoleman jälkeen Isokoskelon määrät romahtivat ja pohjaeläinravintoa käyttävien, tukka- ja punasotkien määrät moninkertaistuivat Lintuhavainnot olivat hyvä veden laadun muutoksen indikaattori 16
17 Esimerkkejä Freshabitin seurantaohjeista Pyritty ohjeistamaan seuranta hankkeiden koko huomioon ottaen ja kattamaan erityisesti ekologiseen tilaan ja/tai veden laatuun vaikuttavat kunnostustoimenpiteet. 17
18 Lähtötilan selvittäminen Ongelman tunnistaminen toimenpiteen/toimenpiteiden valinta ja mitoitus Selvitetään seurattavien muuttujien lähtötaso tai aiemmat tutkimus- tai seurantatulokset samalta paikalta tai läheltä, samankaltaiselta alueelta Mahdollisuus käyttää vesienhoidon luokittelun ja toimenpideohjelmien tietoja kunnostustarpeen määrittämisessä tai vertailukohteina Perustason tiedonkeruun vaiheen tulisi kestää vähintään vuosi ennen toimenpiteiden käynnistämistä (järvien syysnuottaus voi alkaa 1. seurantavuoden kasvukauden jälkeen) THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE
19 Lähtötilan selvittäminen Ongelman tunnistaminen toimenpiteen/-piteiden valinta ja mitoitus 1. Toimenpiteet 1. Tarkasteltavat muuttujat tai kokonaisuudet Rehevän järven ravintoketjukunnostus (hoitokalastus, petokalakantojen hoito; kunnostus- ja hoitovaihe) Rehevän järven fosforin kemiallinen saostus (AlCl 3 ) Hapetus Vesikasvillisuuden poistaminen (yleensä 2-3 kertaa) Koeverkkokalastuksen yksikkösaalit ja lajisto, veden laatu (näkösyvyys, klorofylli a, ravinteet, lämpötila, ph ja happi), ulkoinen / sisäinen kuormitus Veden laatu: ph, alkaliniteetti, näkösyvyys, veden ja sedimentin fosfori- (Kok. P ja liukenevuusjakeet), rauta- ja alumiinipitoisuus, titrauskokeet ennen käsittelyä, ulkoinen kuormitus Lämpötila- ja happikerrostuneisuus (erityisesti kesällä tehty hapetus), veden laatu (ph, ravinteet, klorofylli), kalasto (talvihapetus), ulk. kuormitus Vesikasvillisuuden pinta-ala, peittävyys ja lajisto, 19 ulkoisen kuormituksen määrä ja kohdentuminen THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE
20 Eri vuodenaikoihin ajoittuva veden ravinnepitoisuuden seuranta kertoo jo paljon järven tilasta ja ulkoisen / sisäisen kuormituksen merkityksestä Keväthuippu: hajakuormitus vaikuttaa järveen Kesähuippu: järvi on sisäkuormitteinen Useilla järvillä havaitaan molemmat vaikutukset ja kaksi ravinnepitoisuuden huippua Saarijärvi & Sammalkorpi Kunnostustarpeen määrittäminen. Ulvi & Lakso (toim), Järvien kunnostus. Ympäristöopas
21 Toimenpiteiden toteutumisen seuranta Seurataan, että toimenpiteet toteutetaan suunnitellusti ja kirjataan mahdolliset erot suunnitelmaan Kirjataan toteutuneet toimenpiteet ja niiden määrällinen tulos Jatketaan ennen toimenpiteitä valittujen muuttujien seurantaa THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE
22 Toimenpiteiden toteutumisen seuranta 1. Toimenpiteet Esimerkkejä toteutuksen seurannasta Hoitokalastuksen pyyntiponnistus, saaliin määrä ja koostumus, Rehevän järven ravintoketjukunnostus valtalajien kokojakautuma ja keskipaino, vapautettujen petokalojen määrä, lämpötila, vedenpinnan korkeus, toteutetut kalastuksen ohjaustoimenpiteet, istutettujen petokalojen määrä Rehevän järven fosforin kemiallinen saostus (AlCl3) Hapetus Vesikasvillisuuden poistaminen Toimenpide: käsitelty alue, annostelu, käytetty kemikaalin ja puskurin määrä. Mittaukset; veden laatu (Kok. P ja PO4-P, Alumiini), ph ja alkaliniteetti, näkösyvyys, mahdollisten kalakuolemien havainnointi Toimenpide: käytettyjen laitteiden laatu ja lukumäärä, operointiaika. Mittaukset; happipitoisuus ja lämpötila syvänteessä pinnasta pohjaan (vertikaaliprofiili anturilla tai vesinäytteinä), fosforipitoisuus (Kok. P ja PO4-P) pinnassa ja pohjan lähellä Toimenpide: käytettyjen laitteiden laatu ja lukumäärä, operointiaika Käsitelty pinta-ala, poistettu biomassa ja lajisto THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE
23 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Vertailu tilanteeseen ennen toimenpiteitä Tiedon keruussa tilastollisesti luotettavat menetelmät Tietoa käytetään jatkotoimenpiteiden suunnittelun pohjana THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE
24 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi 1. Toimenpiteet 1. Vaikutusten seuranta Rehevän järven ravintoketjukunnostus (hoitokalastus, petokalakantojen hoito) (kunnostusvaihe ja hoitovaihe) Rehevän järven fosforin kemiallinen saostus (AlCl 3 ) Hapetus (edellisiin verrattuna selkeästi jatkuvaluonteisempi hoitotoimenpide) Vesikasvillisuuden poistaminen (yleensä 2-3 kertaa) Saaliin määrän ja yksikkösaaliin kehitys lajeittain, koeverkkokalastus, vedenlaadun (näkösyvyys, klorofylli a, ravinteet, lämpötila, ph ja happi) kehittyminen. (kasvi- ja eläinplankton; tutkimushankkeet) Fosforipitoisuus, Al, ph, alkaliniteetti, klorofylli, näkösyvyys, lämpötila (3 vuotta käsittelyn jälkeen) Veden laatu, leväkukintojen esiintyvyys, kalaston tila (riippuen kunnostuksen tavoitteesta ja ajankohdasta) Vesikasvillisuuden peittävyyden ja lajiston seuranta, mahdollisen toistotarpeen arviointi THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE
25 Pienet omaehtoiset järvikunnostukset 1. Toimenpiteet tilan tai käytön parantamiseksi Ravintoketjukunnostus (hoitokalastus, petokalakantojen hoito) Hapetus Vesikasvillisuuden poistaminen 1. Tarkasteltavat muuttujat tai kokonaisuudet Järven kalamäärä ja lajisto (ohjattu koeverkkokalastus), näkösyvyys, vedenlaadun perustiedot (fosfori, typpi, klorofylli, väri näkösyvyys) Happipitoisuus syvänteessä (vertikaaliprofiili anturilla tai vesinäytteinä), lämpötila Vesikasvillisuuden muutos V b 1. Toteutuksen seuranta 1. Vaikutusten seuranta Hoitokalastuksen pyyntiponnistus, saaliin määrä ja koostumus, valtalajien kokojakautuma ja keskipaino, vapautettujen petokalojen määrä, lämpötila, vedenpinnan korkeus, toteutetut kalastuksen ohjaustoimenpiteet, istutettujen petokalojen määrä (soveltuvin osin). Syvänteen happipitoisuus ja lämpötila (vertikaaliprofiili) Käsitelty pinta-ala, poistettu biomassa ja lajisto Saaliin määrän ja lajiston kehitys, koeverkkokalastus, näkösyvyys, veden laatu Veden laatu Kalaston tila THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE Pysyvyyden seuranta (kasvillisuuden palautuminen)
26 Virtavesihankkeet THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE
27 Yhteenvetoa Mallit antavat yleisiä puitteita jokien ja järvien todennäköiselle ravinnepitoisuudelle tai kuormitukselle ja sille onko ulkoista kuormitusta vähennettävä ja kuinka paljon Seuranta tarkentaa mallien antamaa alustavaa kuvaa Mallien ja havaintojen vertailu antaa parhaan pohjan oikeiden toimenpiteiden valinnalle ja mitoitukselle Työn aikainen seuranta on oleellinen osa hankkeen seurantaa Vaikutuksien eli tehdyn työn hyödyllisyyden arviointi edellyttää jatkuvia seurantahavaintoja THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE
Käytännön vinkkejä järvikunnostuksen seurantaan
Vesistökunnostusverkosto Vuosiseminaari Mikkeli 3.6.2019 Käytännön vinkkejä järvikunnostuksen seurantaan Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus Vesistökunnostusverkosto Vuosiseminaari
LisätiedotHoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotHiidenveden kunnostus ja hoitokalastus
Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastus Voiko Hiidenvettä kunnostaa hoitokalastamalla? Millainen hoitokalastus sopisi Hiidenvedelle? SYKE 28.6.2018 TARKKA kaukokartoitustuotteet Avoin tieto Ilkka Sammalkorpi
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotLapinlahden Savonjärvi
Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011
LisätiedotSeurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa. Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä,
Seurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä, 30.10. 2014 Seurantakriteerit Mahdollisimman yleiset, mutta kattavat ohjeet eri
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotVedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotKalaston kehittyminen kosteikkoihin
Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Voiko kosteikkojen kalaston hoito lisätä monimuotoisuutta ja auttaa vesiensuojelua? Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus - vesivarayksikkö Tuusulanjärven
LisätiedotYhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus
Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotLLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)
5.11.2013 1 (5) Vesikeskus LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 1.1 Ekologiset vaikutukset (sivu 10 Vesinetti-ohjeessa) Laskenta malleilla 1.2 Mallit Mallit ja skenaariot Mallit ja skenaariot -välilehdeltä
LisätiedotNurmesjärven tila, kunnostus ja hoito
Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke
LisätiedotPoistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset
Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä
LisätiedotVesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät
Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Pyhäjärvi -instituutti järviekosysteemi on kuin elollinen olento, jolla on muotonsa, kokonsa ja aineenvaihduntansa.
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotKarvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset
Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotRehevöityneen järven kunnostamisen haasteet
Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotTuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013
Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven
LisätiedotEnäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014
Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta
LisätiedotJärvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?
Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen
LisätiedotLintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus
VELHO-hanke & Pro Saaristomeri ohjelma Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutusiltapäivä Salo 31.8.2011 Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus Ilkka Sammalkorpi SYKE/Vesikeskus/Vesienhoitoyksikkö
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotRavintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi
Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,
LisätiedotKalasto, hoitokalastus ja järvikunnostuksien vaikuttavuus
Järvikunnostuksien vaikuttavuus Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Vesistökunnostusverkosto EMKR Ympäristöohjelma Helsinki 29.11.218 Kalasto, hoitokalastus ja järvikunnostuksien vaikuttavuus
LisätiedotVesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus
Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotVesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?
Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotRavintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä
Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä Mustakurkku-uikku / Jukka Haapala Ilkka Sammalkorpi SYKE/VK Markku Mikkola-Roos SYKE/LK * YM 77 Sammalkorpi,
LisätiedotSeurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen
Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Pirkko Kauppila, Jenni Attila, Sari Mitikka, Juhani Kettunen, Kari Kallio ja Seppo Kaitala Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät 10.-11.4.2013
LisätiedotAika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava
PÖYTÄKIRJA OR 1/2015 TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat: Sakari
LisätiedotHoitokalastusta Lohjanjärvellä
Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotVesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste
Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Jäälin ala-aste 22.5.2012 Eero Laine Birger Ylisaukko-oja Kaisa Savolainen Puheenjohtaja sihteeri tekn. kand. Esittelyn kulku:, pj. Eero Laine Miten
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotKarvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke
Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke Tutkimusryhmä: Mika Marttunen ja Mikko Dufva Kati Martinmäki, Ilkka Sammalkorpi, Inese Huttunen, Markus Huttunen, Marjut Partanen-Hertell, Virpi Lehtoranta, Riku
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista
LisätiedotJouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma
Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1 Insert Firstname Lastname
LisätiedotRavintoketjukunnostuksen mahdollisuudet. Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11.
Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11.2014 Helsingin Sanomat Elokuu 1997 Pien-Saimaa (kokonaisfosfori
LisätiedotKirkkojärven hoitokalastus 2017
Kirkkojärven kaloista ja kasvillisuudesta 2017 Kangasala 12.12.2017 Kirkkojärven hoitokalastus 2017 Ilkka Sammalkorpi Vanhempi tutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus/Vesienhoito Lahna ja särki,
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotEhdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi
Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotYmpäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena
Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotTUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 274/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotHiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus
Tilaisuuden avaus Hiidenvesi-ilta 29.1.2013 OHJELMA Jaana Pönni, toiminnanjohtaja, Luvy ry Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset Sanna Helttunen, hankesuunnittelija, Hiidenveden kunnostus, Luvy ry
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotPosionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö
Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,
LisätiedotKiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja
Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja 13.9.2012 Birger Ylisaukko-oja sihteeri Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite: parantaa vesistöjen tilaa toimialueellaan Henkilöjäseniä,
LisätiedotVEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti
VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? MAAILMAN SUURIN HOITOKALASTUSHANKE JA MUITA KALAJUTTUJA Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti KALASTUKSEN VAIKUTUS VEDENLAATUUN Perinteistä talvinuottausta
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotVesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotVeden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot
Tiedote 28.3.218, julkaisuvapaa klo 12. Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot Virtaamat ja kuormitus Yläneen- ja Pyhäjoen virtaamat olivat
LisätiedotKitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa
Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.
LisätiedotJokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Petri Liljaniemi ja Annukka Puro- Tahvanainen Yhteistyöryhmän kokous 28.5.2013 7.6.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella kierroksella
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotLittoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi
Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi Vertailua ja päätelmiä Esa Tommila Loppijärven ystävät ry:n vuosikokous 23.7.2017 Littoistenjärvi on kuin Loppijärven pikkuveli Littoistenjärvi Loppijärvi Pinta-ala
LisätiedotKatsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
LisätiedotMÄRKJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
MÄRKJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 257/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotSatakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211
LisätiedotSOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
SOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 268/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 25.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotKeski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kirkkotie 49, Tuusula
PÖYTÄKIRJA KTR 3/2018 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 14.9.2018 klo 9.00 10.45 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kirkkotie 49, Tuusula Osallistujat:
LisätiedotJärven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus
Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus 17.1.2019 Ruokahukka ruotuun katse vesistöihin webinaarit #hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotPuujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus
Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Kuva: Hauhalan osakaskunta Puujärvi Kirkasvetinen, syvä, oligo-mesotrofinen järvi Hyvä vedenlaatu kesämökkireissun
LisätiedotKERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
LisätiedotHintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja
LisätiedotPoistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto
Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella Johdanto Vesien hoidon ympäristötavoitteena on estää vesien tilan heikkeneminen ja parantaa heikossa tilassa olevia vesiä. Keinoina tavoitteiden saavuttamisessa
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014
LisätiedotVeden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta
Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -
LisätiedotAika: Perjantai klo Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava
PÖYTÄKIRJA KTR 3/2017 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 15.9.2017 klo 9.00-11.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat:
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotKitka-MuHa-projektin yleiskatsaus
Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä
Lisätiedot