Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja
|
|
- Elli Jurkka
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja Birger Ylisaukko-oja sihteeri
2 Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite: parantaa vesistöjen tilaa toimialueellaan Henkilöjäseniä, yhteisöjäseniä, kannatusjäseniä Kalimenjoen valuma-alue Kello Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimialue Jäälinjärvi Karttapohja: Kalimenjoki kuntoon -projekti
3 Mitä tiedämme vesistöstä ja mitä olemme suunnitelleet Tutkimukset valuma-alueen tila kiintoainetutkimukset vesianalyysit allaskoe kalasto pohjasedimentti Suunnitelmat Kosteikot ja vesien hallinta hoitokalastus Jäälinjärven diagnoosi kunnostus??? Diplomityö (Kaisa Savolainen): Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus esimerkkinä Jäälinojan vesistö
4 Jäälinojan valuma-alueen osat ja ongelmat Jäälinjärvi: Löyhä pohjasedimentti Limalevä 38 km Kalastorakenne 2 Korteoja 8,4 km 2 Kokko-oja Saarisenoja 15 km2 28 km 2 Muuttunut luonnontila Muuttunut hydrologia Kuormitusta 65 km 2 Vedet suoraan Jäälinojaan Muuttunut hydrologia Veden laatu Kuormitusta Karttapohja: Kalimeenjoki kuntoon -projekti
5 Jäälinjärven valuma-alue
6 mg/l 40,0 Kiintoainepitoisuudet ,0 30,0 25,0 Saarisenoja Korteoja Jäälinoja 20,0 15,0 10,0 5,0 0,
7 20.huhti 27.huhti 4.touko 11.touko 18.touko 25.touko 1.kesä 8.kesä 15.kesä 22.kesä 29.kesä 6.heinä 13.heinä 20.heinä 27.heinä 3.elo 10.elo 17.elo 24.elo 31.elo 7.syys 14.syys 21.syys 28.syys 5.loka 12.loka Kiintoainekertymä Jäälinjärveen 2011 kg
8 Vesijohtovettä Kokko-oja Saarisenoja ennen Kokko-ojaa Saarisenoja Kokko-ojan jälkeen *) Saarisenoja, Kalamäki Korteoja Jäälinjärvi Jäälinojan lähtö Hulevettä Jäälinojaan Jäälinojan suu Vesinäytteitä Jäälinojan valuma-alueelta *) eri näytteenottokerta
9 Jäälin vesi, ravinteet Kok fosfori µg/l Fosfaatti fosf. µg/l Saarisenoja Korteoja Jäälinjärvi Jäälinoja Saarisenoja Korteoja Jäälinjärvi Jäälinoja Kok typpi µg/l Ammonium typpi µg/l Saarisenoja Korteoja Jäälinjärvi Jäälinoja Saarisenoja Korteoja Jäälinjärvi Jäälinoja
10 Valuma-alueen kunnostus suunniteltu Pintavalutus (suunnittelu) Pintavalutus ja allastus Pohjakohoumia Kosteikko Kosteikko Putkipato Diplomityö Virranohjaimia, suisteita pohjakohoumia Putkipato Pintavalutus Valuma-alueen kunnostuksen tavoitteena on parantaa veden laatua ja luonnon monimuotoisuutta sekä pienentää Jäälinjärven kuormitusta
11 Jäälinjärven valuma-alueen kunnostussuunnitelma
12
13 Kokko-oja
14 Kokko-ojan haaran rakenteet W +8,46 (mielivalt.) +9, ,5 +9, ,5 W +8,69 (mielivalt.)
15 Kokko-ojan haaran alempi suiste Suisteen paikka Patopaikka Pintavalutusalue
16 Kalamäen kosteikko
17 Kalamäen kosteikon pato
18 Järvi on ekologinen yhteisö Vesikasvit Pohjaeläimet Plankton Kalat => ravintoketju Olennaista: fosforin (ja muiden ravinteiden) määrä ja kierto
19 Jäälinjärven pulmat ihmisen näkökulmasta Löyhä pohjasedimentti kiintoainesta valunut vuosikymmeniä huonontuminen jatkuu Limalevä kiintoaineen mukana ravinteita ranta-alueen kuormitusta sisäinen kuormitus: o pohjalle laskeutuneet ravinteet palaavat veteen o särkikalat voimistavat ilmiötä Särkikaloja liikaa
20 Jäälinjärven plankton ja levät kesällä 2011 mg/l 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, sinilevät nielulevät panssarisiimalevät tarttumalevät kultalevät piilevät keltalevät limalevät silmälevät viherlevät muut
21 Limalevä Gonyostomum semen viihtyy ravinteikkaissa vesissä vaeltaa syvyyssuunnassa, optimoi elinolosuhteensa käy syömässä pohjalla?
22 Mikä allaskoe? Allaskokeella tutkitaan: fosforin kemiallisen sitomisen ravintoketjukunnostuksen vaikutusta limalevään. Kemikaali: Phoslock Ravintoketju: kalat
23 Kalaston rakenne tutkittiin Jäälinjärven koekalastus Koeverkkojen sijainti (edellinen koekalastus 2005)
24 Jäälinjärven koekalastukset, saalis kpl Kaloja kpl 2011: ahven Kaloja kpl 2005: ahven hauki kiiski kiiski lahna särki lahna särki säynävä Yht kpl Yht kpl
25 Jäälinjärven koekalastukset, biomassa Biomassa Biomassa 2011: 2005: ahven ahven kiiski lahna hauki kiiski särki Yhteensä 16,4 kg 1365 g/verkkoyö lahna särki säynävä Yhteensä 15,8 kg 1220 g/verkkoyö
26 Hoitokalastustapahtuma Saalis 2660 kg / kpl keskipaino 3,7 g missä kutusärki?
27 Jäälinojan veden laatu huononee alavirtaan Hulevesijärjestelmät selvitetty - kuormituksen selvittäminen mahdotonta Viemäriverkkoon liittymättömät kiinteistöt selvitetty Maatalouden kuormitus arvioidaan Satunnaispäästö Jäälinojaan Kosteikkosuunnitelma laaditaan karttatarkasteluna (metsäojitukset)
28 Diplomityö koko Jäälinojan valuma-alueesta Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus- esimerkkinä Jäälinojan vesistö Mitä tehdään käytännössä: jätevesitilanne viemärin ulkopuolella selvitetään ranta-asutuksen kuormitus selvitetään hulevesien kuormitus (Jäälinoja) selvitetään tehdään yleissuunnitelma kuormituksen pienentämiseksi analysoidaan kaikki tutkimusaineisto selvitetään relevantit kunnostusmahdollisuudet arvioidaan niiden vaikuttavuutta käytännön toteutus ja rahoitusmahdollisuudet Jäälinjärven diagnoosi Tutkijaseminaari
29 Laajaa yhteistyötä, vahvaa asiantuntemusta Kumppaneina Kiimingin kunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa Oulun seudun ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus Kiimingin jakokunta Kiimingin kalastuskunta Jäälin asukasyhdistys yksittäisiä asiantuntijoita Toimintatapana avoimuus yhteistyö vuorovaikutus tiedottaminen Vaikutusalueella 5000 asukasta
30 Jäälin vesivisio 2021 (luonnos )
31 edelläkävijä Suomessa Kokonaisvaltainen vesistön kunnostus yhdistysvetoisesti: kattaa koko valuma-alueen monipuolinen ohjelma laaja yhteistyö ja vuorovaikutus Kiitos!
Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste
Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Jäälin ala-aste 22.5.2012 Eero Laine Birger Ylisaukko-oja Kaisa Savolainen Puheenjohtaja sihteeri tekn. kand. Esittelyn kulku:, pj. Eero Laine Miten
LisätiedotKiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta
Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta Keskustelutilaisuus Kitkajärven tilasta ja tarpeista Hotelli Kirikeskus, Posio 27.11.2012 Birger Ylisaukko-oja sihteeri Monipuolista
LisätiedotOmatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli
KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli 16.8.2013 Vesistökunnostusverkoston seminaari Sibeliustalo, Lahti Birger Ylisaukko-oja DI, vesiympäristöasiantuntija
LisätiedotVesienhoito 2012 ja 2013
KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Vesienhoito 2012 ja 2013 Vuosikokous 25.3.2013 Jäälinmaja Eero Laine puheenjohtaja Birger Ylisaukko-oja sihteeri Tilaisuuden kulku: Toimintavuoden pääpiirteet Eero
LisätiedotKunnostuskonkarit Jäälistä auttavat myös muita kunnostajia
Kunnostuskonkarit Jäälistä auttavat myös muita kunnostajia VYYHTI II-päätöstilaisuus 29.11.2018 Eero Laine Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys http://vesienhoidonkasikirja.fi/ Ongelman tunnistus 38 km
LisätiedotVedet kuntoon tekemällä Odottelun aika on ohi
KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Vedet kuntoon tekemällä Odottelun aika on ohi VYYHTI-seminaari Oulu, POHTO 4.2.2014 Birger Ylisaukko oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu
LisätiedotJäälinjärvi-seminaari klo 9.00
Jäälinjärvi-seminaari 13.11.212 klo 9. Avaus: Eero Laine Timo Yrjänä Jäälinjärven yleistilanne: Analyysit, Birger Ylisaukko-oja Pohjasedimentti, Kari Kainua Rauta-humus, Kaisa Heikkinen Allaskoe: Limalevä:
LisätiedotJäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys
KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:
LisätiedotKiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja
KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous 26.2.215 klo 18 Jäälinmaja Vuosikokous 26.2.215 klo 18 Ongelmat ja tavoitteet Kuormituksen pienentäminen kiintoaine
LisätiedotKiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous Jäälinmaja
Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous 217 2.3.217 Jäälinmaja Vuosikokous 2.3.217 klo 18 Ongelmat ja tavoitteet Kuormituksen pienentäminen kiintoaine ravinteet vaikuttavuus Järven hoito Resurssit
LisätiedotKiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous 2018
Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous 218 2.3.218 Jäälinmaja Kuva: Kari Arontie Vuosikokous 2.3.218 klo 18 Ongelmat ja tavoitteet Kuormituksen pienentäminen kiintoaine ravinteet vaikuttavuus
LisätiedotKiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous 2018
Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous 218 2.3.218 Jäälinmaja Kuva: Kari Arontie Vuosikokous 2.3.218 klo 18 Ongelmat ja tavoitteet Kuormituksen pienentäminen kiintoaine ravinteet vaikuttavuus
LisätiedotKIIMINGIN JÄÄLIN TOIMINTASUUNNITELMA 2013 VESIENHOITOYHDISTYS RY
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys on perustettu keväällä 2011 parantamaan vesistöjen tilaa Jäälinojan valuma-alueella. Yhdistys on käynnistänyt vesienhoidon toimenpiteet
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys on perustettu 19.4.2011. Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on luoda edellytyksiä vesistöjen virkistyskäytölle, ympäristön viihtyisyydelle
LisätiedotJäälinojan valuma-alueen kunnostustyöt
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Jäälinojan valuma-alueen kunnostustyöt Asian tähänastiset vaiheet Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry on perustettu parantamaan Jäälinojan valumaalueen vesistöjen tilaa.
LisätiedotJÄSENTIEDOTE 1/2016. Tässä jäsentiedotteessa:
JÄSENTIEDOTE 1/2016 Tässä jäsentiedotteessa: kiintoaineilmiöstä kosteikkojen vaikutuksista rakentamisesta bioremediaatiosta kalasta rahoituksesta verkostoitumisesta järven tilasta tulevasta Kaikista aiheista
LisätiedotKIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2015
KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2015 Aika: 16.9.2015 klo 13 Paikka: Läsnä: Poissa: Jäälinmaja, Jääli Arto Lehto Hannu Salmi Irmeli Ruokanen Teemu Ulvi Kari Tiri Eero Laine Esko Pyky Markku
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotKIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2016
KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2016 Aika: 19.9.2016 klo 13 Paikka: Läsnä: Poissa: Jäälinmaja, Jääli Arto Lehto Irmeli Ruokanen Teemu Ulvi Kari Kainua Markku Vuolteenaho Birger Ylisaukko-oja
LisätiedotKellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen
Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen VESISTÖT KUNTOON YHTEISTYÖLLÄ VYYHTI-, METSÄPURO- ja PERKAUS -hankkeiden yhteinen loppuseminaari 26.11.2014 Pohto, Oulu
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotPoistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset
Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2018
VUODELTA 2018 Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys on perustettu 19.4.2011. Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on luoda edellytyksiä vesistöjen virkistyskäytölle, ympäristön viihtyisyydelle ja
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys on perustettu 19.4.2011. Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on luoda edellytyksiä vesistöjen virkistyskäytölle, ympäristön viihtyisyydelle
LisätiedotJÄSENTIEDOTE 1/2017. Tässä jäsentiedotteessa:
18.6.2013 24.7.2013 5.8.2013 28.8.2013 20.10.2013 17.6.2014 30.6.2014 22.7.2014 7.8.2014 3.9.2014 22.6.2015 8.7.2015 23.7.2015 12.8.2015 26.8.2015 14.9.2015 13.6.2016 28.6.2016 14.7.2016 26.7.2016 15.8.2016
LisätiedotTanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen
Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti TANAKKA taloudellisesti kannattavan
LisätiedotVEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti
VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? MAAILMAN SUURIN HOITOKALASTUSHANKE JA MUITA KALAJUTTUJA Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti KALASTUKSEN VAIKUTUS VEDENLAATUUN Perinteistä talvinuottausta
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
Lisätiedot1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. Todettiin läsnäolijat.
HALLITUKSEN KOKOUS 3/2018 Aika: 21.5.2018 klo 18.00 Paikka: Läsnä: Jäälinmaja Markku Vuolteenaho, puheenjohtaja Eero Laine, varapuheenjohtaja. Birger Ylisaukko-oja, jäsen, sihteeri Risto Piirainen, jäsen
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
LisätiedotOman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?
Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Lapin kalatalouspäivät Luosto 17.11.2017 Osuuskunta Virtatiimi Eero Hiltunen OSUUSKUNTA Osuuskunta Virtatiimi Vesistökunnostussuunnittelua, neuvontaa ja kalatalousalan
LisätiedotNurmesjärven tila, kunnostus ja hoito
Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke
LisätiedotYmpäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena
Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotHoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotKatsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotLisäksi paikalla olivat Kari Tiri, Eero Marttila, Eero Laine
HALLITUKSEN KOKOUS 5/2016 Aika: klo 18 Paikka: Läsnä: Poissa: Jäälinmaja Markku Vuolteenaho, puheenjohtaja Kari Kainua, varapuheenjohtaja Birger Ylisaukko-oja, jäsen, sihteeri Ismo Uuskoski, jäsen Risto
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotKALAMÄEN KOSTEIKKO JÄÄLISSÄ
KALAMÄEN KOSTEIKKO JÄÄLISSÄ 1. HAKIJA Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry puheenjohtaja Eero Laine Veikontie 19 90940 Jääli sähköposti eero.laine@elektrolaine.com p. 040 500 8544 Lupa-asiaa hoitava
LisätiedotRehevöityneen järven kunnostamisen haasteet
Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta
LisätiedotJäälinojan vesienhoitosuunnitelma
Jäälinojan vesienhoitosuunnitelma 1. Taustaa Jäälinjärven kunnostamiseksi on perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitotoimikunta suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla voitaisiin parantaa järven veden heikkoa
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotKokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut
Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut HS 11.11.2017 tiistai, 12. joulukuuta 2017 2 Kemiallisia käsittelyjä Oja Matjärvi Järvi
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotPaikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi
Jokijärvi Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi Olavi Kammonen Tästä kaikki alkoi v.2016 Jokijärvi Iijoki Koviojärvi Tyräjärvi Tieto lisää tuskaa. Koko mökin ranta oli täynnä
LisätiedotVesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?
Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin
LisätiedotKitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa
Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.
LisätiedotVesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska
Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella Kalajoki 20.11.2017 Laura Liuska Kalajoen tavoitetila vuoteen 2030 Tavoitteet Kalajoen tilan parantamiseksi Hyvä ekologinen tila Virkistyskäytön parantaminen
LisätiedotKiimingin - Jäälin vesienhoitoyhdistys ry
HALLITUKSEN KOKOUS 5/2015 Aika: 25.5.2015 klo 17.30 Paikka: Läsnä: Jäälinmaja Markku Vuolteenaho, puheenjohtaja Birger Ylisaukko-oja, jäsen, sihteeri Kari Kainua, jäsen Otto Moilanen, jäsen Leo Karjalainen,
LisätiedotSärkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho
Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta on n. 60
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotJäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016
Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotRavinteiden kierrätys poistokalastuksessa
Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa Ravinnekierrätyksen kokeiluohjelman infotilaisuus, 29.9.2016, Mikkeli Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet
LisätiedotMaatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen
LisätiedotTeija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti
Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on merkittävin Suomen vesistöjen tilaa heikentävä ilmiö. 35 % jokipituudesta, 15 %
LisätiedotLAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE
LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen
LisätiedotKalaston kehittyminen kosteikkoihin
Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Voiko kosteikkojen kalaston hoito lisätä monimuotoisuutta ja auttaa vesiensuojelua? Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus - vesivarayksikkö Tuusulanjärven
LisätiedotPudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti
Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.
LisätiedotPertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2017 8.11.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotSiuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset
Viedään vesistö kohti hyvää tilaa YHDESSÄ! Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Vesienhoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021
LisätiedotRavintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi
Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotLapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA
Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA Hankkeen suunnittelu Suunniteluvaiheessa: Laaditaan VESKU-hankkeen hankesuunnitelma Etsitään hankkeelle päätoimijaehdokkaita Etsitään yhteistyökumppanit Määritellään
LisätiedotSininen Haapavesi -hanke
Sininen Haapavesi -hanke 2012-2014 Haapavesi Vesialue on pengerteillä paljolti suljettu matalahko allas, jonka veden vaihtuvuus on pieni -> se on herkkä pilaantumiselle. Haapaveden ekologinen tila osana
LisätiedotJouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma
Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1 Insert Firstname Lastname
LisätiedotJärvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?
Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat
LisätiedotHoitokalastusta Vesijärvellä
Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
Lisätiedotytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki
Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotSärkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho
Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta
LisätiedotLITTOISTENJÄRVI KHA liite 153/2017 Katsaus järven tilaan Kesä 2017
LITTOISTENJÄRVI Katsaus järven tilaan Kesä 2017 JÄRVEN PERUSTIEDOT Littoistenjärven pinta-ala noin 1,5 km². Valuma-alue on 4,5 km². Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan välinen raja jakaa järven kahtia.
LisätiedotKalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska
Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, 20.11.2017 Laura Liuska Kalajoen vesienhoitoryhmä Monialainen neuvottelukunta Kuntien yhteistyösopimus
LisätiedotYhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus
Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotVoidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus TI 9.1.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila KaliVesi hankkeen tavoitteet ja aikataulu Hannu Marttila Kalimenjoen nykytila ja vedenlaadun ongelmat
LisätiedotLapinlahden Savonjärvi
Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
Lisätiedot