Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1)

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Brysselissä 14. lokakuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 I osa EU:ta, maahanmuuttoa sekä taloudellista ja sosiaalista tilannetta koskevat keskeiset haasteet ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko: Menetelmä: Tutkimusajankohta: EU 28 (28 150 EU:n kansalaista) 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Tietokoneavusteiset henkilöhaastattelut 19. 29. syyskuuta 2015, toteutus: TNS Opinion I. EUROOPAN UNIONIN KESKEISET HAASTEET...10 II. MUUTTOLIIKE...14 A.YHTEINEN KOKONAISVALTAINEN LÄHESTYMISTAPA MUUTTOLIIKEPOLITIIKKAAN... 14 1. Muuttoliikettä koskeva päätöksenteko... 14 2. Taloudellinen apu jäsenvaltioille, joihin suuntautuu suurin osa nykyisistä muuttovirroista... 17 3. Samanlaiset laillisen maahanmuuton menettelyt kaikissa EU:n jäsenvaltioissa... 20 4. Laillisen maahanmuuton menettelyjen yksinkertaistaminen... 23 B.TURVAPAIKANHAKIJOIDEN JAKAMINEN JÄSENVALTIOIDEN KESKEN... 26 1. Turvapaikanhakijoiden jakaminen paremmin... 26 2. Turvapaikanhakijoiden jakaminen paremmin, jos kyllä, millä perusteella?... 29 C.LAILLINEN MAAHANMUUTTO JA NÄKEMYKSET TALOUDESTA... 32 D.NÄKEMYKSET MUIDEN EU:N JÄSENVALTIOIDEN KANSALAISTEN OLESKELUSTA MAASSA. 35 1. Muiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten oleskelu maassa ja vaikutus talouteen... 35 2. Muiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten oleskelu maassa ja kulttuurinen monimuotoisuus... 38 III. TALOUDELLINEN JA SOSIAALINEN TILANNE...41 A.EUROOPAN INTEGRAATION TAHTI... 41 B.JÄSENVALTIOIDEN REAGOINTI KRIISIIN... 45 C.KRIISI: MIKÄ ON NYKYTILANNE?... 49 D.KÄSITYS OMASTA TALOUDELLISESTA TILANTEESTA... 52 1. Kotitalouden taloudellinen tilanne nykyhetkeen asti... 52 2. Kotitalouden taloudellinen tilanne tulevaisuudessa... 55 1

Huomautus Lukijoille muistutetaan, että tutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus, muiden asioiden pysyessä muuttumattomina, riippuu otoksen koosta ja noudatetusta prosenttiosuudesta. Noin 1 000 haastattelun otoksissa (kansallisella tasolla yleensä käytetty otoksen koko) todellinen prosenttiosuus, eli jos koko väestö olisi haastateltu, vaihtelisi seuraavien virhemarginaalien rajoissa: Todetut prosenttiosuudet Virhemarginaali 10 % tai 90 % 20 % tai 80 % 30 % tai 70 % 40 % tai 60 % 50 % ± 1,9 prosenttiyksikköä ± 2,5 prosenttiyksikköä ± 2,7 prosenttiyksikköä ± 3,0 prosenttiyksikköä ± 3,1 prosenttiyksikköä 2

Johdanto Tämä on ensimmäinen osa Parlametri-tutkimuksesta, joka tehtiin 28 jäsenvaltiossa ja jonka kenttätyön teki TNS opinion 19. 29. syyskuuta 2015. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa käsitellään muuttoliikettä sekä taloudellista ja sosiaalista tilannetta. Toisessa osassa, joka julkaistaan erikseen, keskitytään perinteisiin Parlametri-aiheisiin, kuten Euroopan parlamenttiin, identiteettiin, kansalaisuuteen ja muihin vastaaviin. Kuten kaikissa tällaisissa tutkimuksissa, huomioon on otettava Euroopan, jäsenvaltion ja kansainvälinen tilanne, jossa haastattelut tehtiin. EU:n tilannetta on hallinnut viimeaikainen muuttoaalto ja sen seuraukset sekä keskustelut EU:n tulevaisuudesta ja erityisesti talous- ja rahaliitosta. Huomattavia tapahtumia kansallisella tasolla ovat olleet muun muassa Kreikan vaalit 20. syyskuuta, vaaleja edeltävät keskustelut Portugalissa ja Puolassa sekä aluevaalit Espanjassa ja Itävallassa. Kansainvälisellä tasolla Lähi-idän tilanne ja tietysti myös terrorismin torjunta ovat hallinneet otsikoita. Päätelmistä käy ilmi, että joillakin tapahtumilla on ollut huomattava vaikutus vastaajien vastauksiin. Eurooppalaista keskiarvoa on painotettu ja kuuden väestöltään suurimman jäsenvaltion osuus on noin 70 prosenttia. 3

Tärkeimmät päätelmät I. EUROOPAN UNIONIN HAASTEET Tulevaisuudessa on kaksi maahanmuuttokysymys. suurta haastetta: työttömyyden torjunta ja Työttömyyttä pidetään edelleen suurimpana haasteena, 49 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä (6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kesäkuussa 2013), mutta maahanmuutto on noussut toiselle sijalle 47 prosentin osuudella (kasvu on 33 prosenttiyksikköä). Yhdeksässä maassa sen osuus on yli 50 prosenttia. Eurooppalaisten mielestä suuren haasteen muodostaa myös terrorismi, jonka osuus on myös kasvanut jyrkästi 26 prosenttiin (15 prosenttiyksikköä enemmän kuin kesäkuussa 2013). II. MUUTTOLIIKE Tutkimus kattaa useita aiheita: lähestymistapa maahanmuuttoon, kansalaisten näkemys maahanmuuton ja talouden yhteydestä ja myös tapa, jolla toisten jäsenvaltioiden kansalaiset vaikuttavat talouteen ja kulttuuriin. A. Tuki kokonaisvaltaiselle lähestymistavalle muuttoliikettä koskevaan politiikkaan Päätöksenteko: 66 prosenttia vastaajista katsoo, että EU:n olisi tehtävä enemmän päätöksiä, kun taas 23 prosenttia on vastakkaista mieltä. Rahoitustuki: ensisijainen rahoitustuki, jota äskettäin myönnettiin jäsenvaltioille, joiden rannikoille suurin osa maahanmuuttajista saapuu, on 62 prosentin mielestä hyvä asia. 15 prosenttia pitää sitä huonona asiana, kun taas 20 prosentin mielestä se ei ole hyvä eikä huono asia. Laillinen maahanmuuttomenettely: 79 prosenttia katsoo, että menettelyn pitäisi olla sama kaikissa jäsenvaltioissa, kun taas 15 prosenttia torjuu tämän lähestymistavan. Yksinkertaistaminen: 66 prosenttia eurooppalaisista kannattaa laillisen maahanmuuttomenettelyn yksinkertaistamista, jolla heidän mukaansa voidaan torjua tehokkaasti laitonta maahanmuuttoa. Sitä vastoin 23 prosenttia ei kannata sitä, ja 11 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa. B. Turvapaikanhakijoiden jakaminen jäsenvaltioiden kesken Kuten muissakin kysymyksissä maakohtainen jakautuminen esitetään jäljempänä olevissa taulukoissa ja kaavioissa. Ne heijastavat kansalaisten vaihtelevia näkemyksiä yksittäisissä jäsenvaltioissa esiintyvien olosuhteiden mukaan. Kysymys oli jaettu kahteen osaan. 4

Ensiksi kunkin jäsenvaltion kansalaisilta kysyttiin, pitäisikö turvapaikanhakijoiden määriä jakaa entistä paremmin EU:n jäsenvaltioiden kesken. Vastaajia, jotka vastasivat kyllä, oli lähes kahdeksan kymmenestä (78 prosenttia), mutta vastaukset vaihtelivat huomattavasti maiden välillä Saksan 97 prosentista ja Ruotsin 94 prosentista Slovakian 31 prosenttiin ja Tšekin 33 prosenttiin. Kreikassa ja Italiassa, joilla on raskain vastuu maahanmuuttajien ensimmäisinä vastaanottajina, luvut ovat 91 prosenttia (Kreikka) ja 84 prosenttia (Italia). Toiseksi niiltä, jotka olivat vastanneet kussakin jäsenvaltiossa kyllä ensimmäiseen kysymykseen (78 prosenttia koko EU:ssa), kysyttiin onko turvapaikanhakijoiden jakamisesta päätettävä EU:ssa sitovien kiintiöiden perusteella. Koko EU:ssa 75 prosenttia vastasi kyllä jälkimmäiseen ehdotukseen, mutta jälleen erot olivat suuria yksittäisten maiden välillä. Niistä 97 prosentista saksalaisia, jotka katsovat, että turvapaikanhakijat on jaettava entistä paremmin, 89 prosenttia kannatti sitovia kiintiöitä. Sitä vastoin niistä 31 prosentista slovakkeja, jotka hyväksyivät turvapaikanhakijoiden entistä paremman jakamisen, 51 prosenttia kannatti sitovia kiintiöitä. C. Laillinen maahanmuutto ja taloutta koskevat näkemykset Tarvitsevatko EU:n jäsenvaltiot laillista maahanmuuttoa tietyillä talouden aloilla? EU:n tasolla ehdoton enemmistö kannattaa tätä lähestymistapaa, mutta hyväksymisaste jää pienemmäksi kuin edellisissä kysymyksissä. Eurooppalaisista 51 prosenttia vastaa kysymykseen kyllä ja 42 prosenttia ei. Kansallisella tasolla erot noudattelevat pitkälti edellä mainittuja linjoja. Eniten kannattajia on Ruotsissa (77 prosenttia), Saksassa ja Tanskassa (72 prosenttia) sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa (70 prosenttia). Niissä 19 jäsenvaltiossa, joissa alle 50 prosenttia vastasi kyllä, vähiten kannatusta oli Slovakiassa (19 prosenttia), Bulgariassa (24 prosenttia), Unkarissa (24 prosenttia), ja seuraavina olivat Tšekki (25 prosenttia), Romania (28 prosenttia), Kreikka (31 prosenttia) ja Slovenia (32 prosenttia). D. Muiden jäsenvaltioiden kansalaisia koskevat näkemykset Haastattelut loppuivat kahteen kysymykseen, jotka koskivat tätä EU:ssa elämisen näkökohtaa. Muiden jäsenvaltioiden kansalaisten läsnäolo ja taloudellinen vaikutus 5

EU:n tasolla 56 prosenttia vastaajista on samaa mieltä siitä, että muiden jäsenvaltioiden kansalaisten läsnäolo on hyvä asia heidän maansa taloudelle, kun taas 35 prosenttia on eri mieltä. Kansallisella tasolla tuloksissa korostuvat maiden väliset erot. Maat, joissa esiintyi myönteisin näkemys muiden jäsenvaltioiden kansalaisista, olivat Ruotsi (79 prosenttia), Luxemburg (77 prosenttia), Saksa (72 prosenttia) ja Tanska (71 prosenttia). Viidessä maassa on kuitenkin ehdoton enemmistö, joka ei pidä muiden jäsenvaltioiden kansalaisten läsnäoloa toivottavana, lukujen ollessa 66 prosenttia Kyproksessa, 60 prosenttia Tšekissä ja Slovakiassa, 58 prosenttia Kreikassa ja 56 prosenttia Unkarissa. Muiden jäsenvaltioiden kansalaisten läsnäolo ja kulttuurinen monimuotoisuus EU:n tasolla 66 prosenttia vastaajista katsoo, että muiden jäsenvaltioiden kansalaisten läsnäolo lisää heidän maansa kulttuurista monimuotoisuutta. Kansallisella tasolla samat erot ovat ilmeisiä. Edellä mainittua ajatusta kannatetaan eniten Ruotsissa (88 prosenttia), Luxemburgissa (84 prosenttia) ja Tanskassa (83 prosenttia). Sitä vastoin kielteisimmin suhtautuvat maat ovat Tšekki (33 prosenttia), Slovakia (39 prosenttia), Bulgaria (42 prosenttia) ja Unkari (49 prosenttia). III. TALOUDELLINEN JA SOSIAALINEN TILANNE Eurooppalaisille esitettiin kysymyksiä taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen liittyvistä näkökohdista eli EU:n yhdentymisen tahdista, jäsenvaltioiden vastauksista kriisiin, heidän henkilökohtaisesta tunteestaan talouden elpymiseen (tai muuhun) ja heidän näkemyksestään oman taloutensa tilanteeseen. A. Euroopan yhdentymisen tahti Pitäisikö Euroopan yhdentymisen edetä samaan tahtiin joka alalla vai pitäisikö sen vaihdella täytäntöön pantavan politiikan mukaan? Euroopan tasollakysyttiin, että, jos yhteistä eurooppalaista politiikkaa olisi tehostettava keskeisillä aloilla, miten nopeasti se olisi tehtävä? : 48 prosenttia vastaajista (yksi prosenttiyksikkö vähemmän kuin viime vuonna) katsoi paremmaksi odottaa, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat valmiita, ja 41 prosenttia (kasvu kaksi prosenttiyksikköä) katsoi, että niiden, jotka haluavat edetä, olisi tehtävä niin muita jäsenvaltioita odottamatta. Kansallisella tasolla niiden määrä, jotka kannattavat etenemistä muita odottamatta, on kasvanut eniten Kyproksessa (48 prosenttia, kasvu 16 prosenttiyksikköä), Romania (37 prosenttia, kasvu 10 prosenttiyksikköä) ja Unkarissa (52 prosenttia, kasvu 8 prosenttiyksikköä). 6

Sitä vastoin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (62 prosenttia, kasvu 9 prosenttiyksikköä), Virossa (44 prosenttia, kasvu 4 prosenttiyksikköä), Ranskassa (46 prosenttia, kasvu 3 prosenttiyksikköä) ja Puolassa (46 prosenttia, kasvu 3 prosenttiyksikköä) on nyt enemmistö vastaajia, joiden mielestä on parempi odottaa, kunnes kaikki jäsenvaltiot ovat valmiita etenemään samaan tahtiin. B. Jäsenvaltioiden vastaukset kriisiin Euroopan tasolla on tapahtunut erittäin suuri muutos vallitsevassa suuntauksessa edelliseen, syyskuussa 2011 tehtyyn tutkimukseen verrattuna. Nyt ehdoton enemmistö (51 prosenttia, kasvu 10 prosenttiyksikköä) katsoo, että jäsenvaltiot ovat toimineet yksilöllisesti. Sitä vastoin 39 prosenttia (lasku 9 prosenttiyksikköä) katsoo, että jäsenvaltiot ovat toimineet koordinoidusti muiden EU:n jäsenvaltioin kanssa. Kansallisella tasolla näkemys, jonka mukaan jäsenvaltiot ovat toteuttaneet omia toimiaan vastauksena kriisiin on lisääntynyt voimakkaasti Kyproksessa (61 prosenttia, kasvu 28 prosenttiyksikköä syyskuuhun 2011 verrattuna) ja Kreikassa (61 prosenttia, kasvu 21 prosenttiyksikköä), jossa enemmistö kannatti vuonna 2011 näkemystä jäsenvaltioiden koordinoiduista toimista. Kaksi muuta selvää muutosta kriisiin liittyvää jäsenvaltioiden koordinoitua toimintaa koskevassa näkemyksessä ovat laskut Bulgariassa (37 prosenttia, lasku 19 prosenttiyksikköä) ja Saksassa (43 prosenttia, lasku 18 prosenttiyksikköä). C. Kriisi: mikä on nykytilanne? Euroopan tasolla tässäkin asiassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vaikka niiden vastaajien määrä (32 prosenttia), jotka katsovat, että kriisi jatkuu vielä monta vuotta, on suuri, se on vähentynyt huomattavasti vuodesta 2011, jolloin se oli 41 prosenttia, mikä merkitsee 9 prosenttiyksikön pienenemistä. Sitä vastoin niiden vastaajien määrä, jotka katsovat, että olemme jo palaamassa kasvuun on selvästi kasvussa (20 prosenttia, kasvu 12 prosenttiyksikköä). Kansallisella tasolla näkemys, jonka mukaan paluu kasvuun on käynnissä, on lisääntynyt eniten Maltassa (65 prosenttia, kasvu 52 prosenttiyksikköä), Irlannissa (47 prosenttia, kasvu 45 prosenttiyksikköä) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (40 prosenttia, kasvu 35 prosenttiyksikköä). D. Henkilökohtaista taloudellista tilannetta koskeva näkemys Vastaajilta kysyttiin, millaisena he pitivät kotitaloutensa tilannetta kahden viime vuoden aikana ja miten he ajattelivat sen kehittyvän kahden seuraavan vuoden aikana. 7

Tulevaisuuden toivo Euroopan tasolla Kahden viime vuoden osalta 40 prosenttia eurooppalaisista katsoo, että heidän tilanteensa on, sikäli kuin se on muuttunut, huonontunut, 24 prosenttia, että se on parantunut, ja 35 prosenttia, että se ei ole muuttunut (spontaani vastaus). Kahden seuraavan vuoden osalta 31 prosenttia ajattelee, että heidän tilanteensa paranee, 25 prosenttia ajattelee, että se huononee, ja 38 prosenttia ei odota muutosta (spontaani vastaus). Ristiriitaisia tilanteita kansallisella tasolla Vähiten optimistiset maat: Kreikassa 90 prosenttia vastaajista toteaa, että tilanne on huonontunut kahden viime vuoden aikana, ja 12 prosenttia toteaa, että se paranee kahden seuraavan vuoden aikana. Kyproksessa 68 prosenttia toteaa, että tilanne on huonontunut menneisyydessä, ja 29 prosenttia toteaa, että se paranee tulevaisuudessa. Ranskassa 57 prosenttia toteaa, että tilanne on huonontunut kahden viime vuoden aikana, ja 22 prosenttia toteaa, että se paranee tulevaisuudessa. Optimistisimmat maat: Tanskassa 17 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että heidän tilanteensa on huonontunut, ja 41 prosenttia, että heidän tilanteensa paranee. Maltassa 18 prosenttia ajattelee, että heidän tilanteensa on huonontunut, ja 44 prosenttia, että heidän tilanteensa paranee. Saksassa 22 prosenttia katsoo, että heidän tilanteensa on huonontunut menneisyydessä, kun taas 24 prosenttia odottaa sen paranevan tulevaisuudessa. 8

Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Jacques Nancy +32 2 284 24 85 EPEurobarometer@europarl.europa.eu 9

I. EUROOPAN UNIONIN KESKEISET HAASTEET 1) EU-keskiarvo 10

2) Kansalliset tulokset a) Työttömyys 11

b) Maahanmuutto 12

3) Kansalliset tapahtumat Ensimmäiset kuusi kohtaa Järjestys on tehty kohdan maahanmuutto kehityksen mukaan 13

II. MUUTTOLIIKE A. YHTEINEN KOKONAISVALTAINEN MUUTTOLIIKEPOLITIIKKAAN 1. Muuttoliikettä koskeva päätöksenteko 1) EU-keskiarvo 14 LÄHESTYMISTAPA

2) Kansalliset tulokset 15

2. Taloudellinen apu jäsenvaltioille, joihin suuntautuu suurin osa nykyisistä muuttovirroista 1) EU-keskiarvo 17

3. Samanlaiset laillisen maahanmuuton menettelyt kaikissa EU:n jäsenvaltioissa 1) EU-keskiarvo 20

4. Laillisen maahanmuuton menettelyjen yksinkertaistaminen 1) EU-keskiarvo 23

B. TURVAPAIKANHAKIJOIDEN JAKAMINEN JÄSENVALTIOIDEN KESKEN 1. Turvapaikanhakijoiden jakaminen paremmin 1) EU-keskiarvo 26

2. Turvapaikanhakijoiden jakaminen paremmin, jos kyllä, millä perusteella? 1) EU-keskiarvo * Perusta: vastaajat, jotka ovat samaa mieltä väittämästä: "Turvapaikanhakijoiden määrä olisi jaettava paremmin kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken" (78% kokonaisotoksesta EU:n tasolla) 29

2) Kansalliset tulokset * Perusta: vastaajat, jotka ovat samaa mieltä väittämästä: "Turvapaikanhakijoiden määrä olisi jaettava paremmin kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken" (78% kokonaisotoksesta EU:n tasolla) Kansallisella tasolla tulokset tulisi lukea seuraavasti: Saksa: niistä 97 prosentista vastaajia, joiden mielestä turvapaikanhakijoiden määrä olisi jaettava paremmin kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken, 89% on sitä mieltä, että jaosta pitäisi päättää EU-tasolla sitovien kiintiöiden pohjalta. Slovakia: niistä 31 prosentista vastaajia, joiden mielestä turvapaikanhakijoiden määrä olisi jaettava paremmin kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken, 51% on sitä mieltä, että jaosta pitäisi päättää EU-tasolla sitovien kiintiöiden pohjalta. 30

* Perusta: vastaajat, jotka ovat samaa mieltä väittämästä: "Turvapaikanhakijoiden määrä olisi jaettava paremmin kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken" (78% kokonaisotoksesta EU:n tasolla) Kansallisella tasolla tulokset tulisi lukea seuraavasti: Saksa: niistä 97 prosentista vastaajia, joiden mielestä turvapaikanhakijoiden määrä olisi jaettava paremmin kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken, 89% on sitä mieltä, että jaosta pitäisi päättää EU-tasolla sitovien kiintiöiden pohjalta. Slovakia: niistä 31 prosentista vastaajia, joiden mielestä turvapaikanhakijoiden määrä olisi jaettava paremmin kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken, 51% on sitä mieltä, että jaosta pitäisi päättää EU-tasolla sitovien kiintiöiden pohjalta. 31

C. LAILLINEN MAAHANMUUTTO JA NÄKEMYKSET TALOUDESTA 1) EU-keskiarvo 32

D. NÄKEMYKSET MUIDEN OLESKELUSTA MAASSA EU:N JÄSENVALTIOIDEN KANSALAISTEN 1. Muiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten oleskelu maassa ja vaikutus talouteen 1) EU-keskiarvo 35

2. Muiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten oleskelu maassa ja kulttuurinen monimuotoisuus 1) EU-keskiarvo 38

III. TALOUDELLINEN JA SOSIAALINEN TILANNE A. EUROOPAN INTEGRAATION TAHTI 1) EU-keskiarvo 41

3) Kansalliset tapahtumat 44

B. JÄSENVALTIOIDEN REAGOINTI KRIISIIN 1) EU-keskiarvo 45

3) Kansalliset tapahtumat * EK = ei kysytty. Kysymystä ei kysytty tässä maassa aikaisemman kyselyn aikana. 48

C. KRIISI: MIKÄ ON NYKYTILANNE? 1) EU-keskiarvo 49

3) Kansalliset tapahtumat * EK = ei kysytty. Kysymystä ei kysytty tässä maassa aikaisemman kyselyn aikana. 51

D. KÄSITYS OMASTA TALOUDELLISESTA TILANTEESTA 1. Kotitalouden taloudellinen tilanne nykyhetkeen asti 1) EU-keskiarvo 52

2. Kotitalouden taloudellinen tilanne tulevaisuudessa 1) EU-keskiarvo 55