FUTURES FOCUS koulutus- ja kehittämispalvelut ELLO-HANKKEEN KOTKAN TULEVAISUUSVERSTAAN 9.12.2010 RAPORTTI Timo Nurmi Marko Ahvenainen Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
Kirjoittajat: Timo Nurmi, Marko Ahvenainen, Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Yhteystiedot 2011 Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Rehtorinpellonkatu 3, 20500 TURKU Korkeavuorenkatu 25 A 2, 00130 HELSINKI Pinninkatu 47, 33100 TAMPERE Puhelin (02) 481 4530 Faksi (02) 481 4630 www.tse.fi/tutu etunimi.sukunimi@tse.fi 2
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. TULEVAISUUSPYÖRÄ: KAAKKOIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2010... 5 3. TULEVAISUUSTAULUKKO: KAAKKOIS-SUOMEN LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN... 7 4. RYHMIEN TUOTOSTEN RAPORTOINTI JA TOIMENPIDESUOSITUKSET... 10 Taulukko 1 Ryhmien tulevaisuuspyörätehtävässä ääniä saaneet ja jatkoon valitut asiat... 6 Taulukko 2 Tulevaisuustaulukot logistiikan kehittämisestä... 8 3
1. JOHDANTO ELLO-hankkeen tulevaisuusverstas pidettiin 9.12.2010 Kotkassa Kymenlaakson Ammattikorkeakoululla. Verstaaseen osallistui yhteensä 31 henkilöä. Osallistujaluettelo on liitteessä 1. Verstaan vetäjinä toimivat kehitysjohtaja Olli Hietanen sekä projektipäälliköt Timo Nurmi ja Marko Ahvenainen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Tulevaisuusverstaassa käytetyistä menetelmistä on kerrottu liitteessä 2. Joulukuun työpaja oli ensimmäinen, kaiken kaikkiaan kolmen verstaan sarjassa, jotka Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteuttaa Kotkassa osana ELLOhanketta. Kotkan työpajan tarkoituksena oli osallistavan verstastyön avulla muodostaa näkemys Kymenlaakson logistiikan nykytilasta sekä määritellä logistiikan nykyistä rakennetta, palveluja, toimijoita sekä verkostoja. Verstas tuotti myös näkemyksiä maakunnan logistiikan vahvuuksista, joiden varaan vahvaa tulevaisuutta voidaan rakentaa. Verstaan ohjelma oli seuraavanlainen: 8.30-9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9:00-10.00 Alustukset ja johdatus tulevaisuustyöhön Juhani Talvela Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Kirsti Rautio Lappeenrannan Seudun yrityspalvelut Oy Markku Koskinen Kotkan Satama Oy Olli Hietanen, Marko Ahvenainen ja Timo Nurmi TY Tutu 10.00-11.00 Ryhmätyö 1: Tulevaisuuspyörä - Alueellisen logistiikan nykytila 11:00-11:15 Orientoituminen 11.15-12.15 Ryhmätyö 2: Tulevaisuustaulukko - Logistiikan alueellinen kehittäminen 12:15-13:00 Lounas 13.00-14.30 Tuotosten esittely sekä loppukeskustelu ja kahvi 4
Ennen varsinaista verstastyötä kuultiin kaksi alustusta (yksi oli sairastunut) ja näiden jälkeen Timo Nurmi ohjeisti verstasväen päivän työhön. Saatavilla olevat alustukset ovat liitteessä 3. 2. TULEVAISUUSPYÖRÄ: KAAKKOIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2010 Osallistujat oli verstastyötä varten jaettu etukäteen viiteen ryhmään. Tulevaisuuspyörätehtävässä ryhmät avasivat Kaakkois-Suomen logistiikan nykytilaa 2010 sekä määrittelivät maakunnan logistiikan nykyistä rakennetta, palveluja, toimijoita, verkostoja sekä vahvuuksia. Ryhmien keskustelussa esiin nousseet avainsanat kirjoitettiin fläppipapereille tulevaisuuspyörään/ miellekarttaan (~mind map). Keskustelun lopuksi suoritettiin ryhmissä äänestys. Äänestyksessä jokaisella osallistujalla oli kolme plusääntä (+) ja kolme miinusääntä ( ). Osallistujat merkitsivät plussat omasta mielestään vahvuuksien kohdalle ja miinukset heikkouksien kohdalle. Äänestyksen avulla tulevaisuuspyörästä valittiin tärkein/tärkeimmät vahvuudet, heikkoudet tai muuten vain mielenkiintoiset asiat tulevaisuustaulukkoon jatkotyöstämistä varten. Liitteessä 4 on valokuvattuina ryhmien tekemät fläpit. Seuraavaan taulukkoon 1 on koottu ryhmien tulevaisuuspyörän keskustelussa esille nousseet + ja ääniä (plus- ja miinusäänet samanarvoisia) saaneet tulevaisuushaasteet ja asiat sekä jatkoon valituksi tullut asiakokonaisuus. 5
Taulukko 1 Ryhmien tulevaisuuspyörätehtävässä ääniä saaneet ja jatkoon valitut asiat RYHMÄ JA JATKOON VALITTU ASIAKOKONAISUUS Ryhmä 1: Pullonkaulat/Infra Ryhmä 2: Transito Venäjältä Ryhmä 3: Alan ylikilpailu ÄÄNIÄ SAANEET ASIAT Raideverkko (1) Satamat (1) Hamina-Kotka (2) Sijainti (5) Henkiset resurssit lkm 28 (3) Yritykset, n. 200 yritystä (2) Pullonkaulat (8) Kotka - Kouvola tie ruuhkainen Hamina-Taavetti tie Raja Tavaraliikenne Henkilöliikenne Kotkan keskusta Mussalo tie Läpäisykyky (teoreettinen) (1) Lainsäädäntö (3) Turvallisuus (1) Turvallisuus vs. joustavuus (1) Kulttuurierot (3) Rajanylitysosaaminen (1) Kotka ja Hamina satama (2) Asiakas Pietari (2) Rautatiet (3) Transito Venäjälle (2) + 50 000m3 varastoja (3) Venäläiset hoitavat jo nyt kuljetuksia ja satamatoimintoja jossain määrin (2) (Paikallis)politikointi (3) Myyntiosaamisessa puutteita (2) Varaosapalvelut Venäjälle (1) Paperiteollisuus (1) Rajamuodollisuudet (1) Kielitaito venäjä, tapakultuuri (3) Epäluottamus, investoinihalukkuus (4) Ylikilpailu logistiikassa (1) Toimitusvarmuus (4) Venäläiset kilpailijat (1) Suomi on halpa vrt. Keski-Eurooppa (2) Viro, Latvia, Liettua kilpailijoita (2) Imago alkaa kärsiä lakkoilusta (1) 6
Ryhmä 4: Alueellisen yhteistyön tiivistäminen Ryhmä 5: Transitoliikenne Rajan kapasiteetti (3) Väylät (3) Väylämaksut (2) Hyvä infra (4) Viranomaismääräykset (2) Pietari (6) Lentoliikenne (1) potentiaali Venäjä Haaste nopeita ratkaisuja (1), tulkinnat yllättävät, myös positiivia tuloksia (1) VR:n hinnoittelutilanne (4) Korkeampi jalostusaste (1) Tieliikenne (1) Tiet eivät riittävässä kunnossa (1) Saimaan kanava (1) Alueellisen yhteistyön puute (7) Raideliikenne (5) EU- haaste (2) Investointihalukkuuden puute (5) Venäjäosaaminen (3) Satama (4) Tullin toiminta (3) Saimaan kanava (1) Metsäteollisuus raaka-aineet (3) Satamat (9) Transitoliikenne (5) Tuulimyllyt (2) Logistiikkakeskukset (2) Lappeenranta (Utti) lentorahti (2) Rajanläheisyys (2) Osaaminen (1) Tiet (2) 3. TULEVAISUUSTAULUKKO: KAAKKOIS-SUOMEN LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Tulevaisuustaulukkotehtävässä pohdittiin edellisessä tehtävässä esille nousseita tulevaisuushaasteita Kaakkois-Suomen logistiikan näkökulmasta tarkastelemalla, miten valitut tulevaisuushaasteet voidaan huomioida kehittämisessä nykyhetkestä eteenpäin, tuotteissa ja palveluissa, tuotekehityksessä sekä yhteistoiminnassa ja miten 7
toimimalla voidaan saavuttaa kestävää sekä kilpailukykyistä liiketoimintaa Kaakkois- Suomen maakuntaan. Tässä ryhmätehtävässä osallistujat pohtivat tulevaisuustaulukon avulla em. asiaa seuraavien kysymysten kautta: Mitä? (Konkreettisia esimerkkejä ja tekoja tulevaisuuden tuotteista ja palveluista, mitä pitää tapahtua ym.), Kenelle? (Kohderyhmät, joille tuotteita ja palveluita tarjotaan, asiakkaat, yritykset ym.), Ketkä? (Keitä tarvitaan yhteistyökumppaneina mukaan, jotta asian toteuttaminen onnistuu, keiden muiden kanssa tuotteet ja palvelut tuotetaan ja mikä on näiden tahojen rooli), Miten? (Millä tavalla valittua asiaa voidaan lähteä toteuttamaan vaikka heti ym.?), Esteet/Haasteet? (Mitä asioita on olemassa, jotka estävät tai hidastavat asioiden etenemistä) sekä Ajurit? (Asiat, jotka tukevat ja helpottavat toimintaa, resurssit ym.). Seuraavaan taulukkoon 2 ovat koottu ryhmien pohdinnat asiasta. Taulukko 2 Tulevaisuustaulukot logistiikan kehittämisestä Ryhmä 1 Mitä Kenelle Ketkä Miten Esteet Ajurit Pullonkaulat/ Infra Kaakkois-Suomen tieverkon kehittäminen Bensan hakijat, logistiikkayritykset, henkilöliikenne, tavaraliikenne, matkailu, satamat, paikalliset asukkaat Poliitikot, virkamiehet (aluehallinto, ministeriö) Priorisointi nyt, tien laadun parantaminen, uusinvestointi, erilaiset rahoitusmallit, esim elinkaarimalli, EU rahoitus, tiemaksut) Rahoitus, liikenne- ja aluepolitiikka, budjetti, painopiste kuljetusmuotojen välillä, tieliikenteen ympäristöhaitat Tien kunnon parantaminen, turvallisuuden lisääminen, läpäisykyvyn lisääminen (sujuvuus), älyliikenteen kehitys Ryhmä 2 Mitä Kenelle Ketkä Miten Esteet Ajurit Transito Venäjältä Raaka-aineita ja teollisuustuotteita, matkailijat Venäläiselle viejälle ja kansainväliselle ostajalle Lakiasiaintoimistot, huolitsijat, logistiikkatoimijat, poliitikot (paikallis) Rajan pinnassa olevat yrityspuistoalueet Off-shore yhtiöpalvelut Suomessa, (Väliyhtiöt) Poliittiset WTO jäsenyys, Yhteisyritykset Ryhmä 3 Mitä Alan ylikilpailu Logistiikasta riippuvaisten yritysten kilpailukyvyn syöminen Toimitusvarmuus kärsii Teollisuus, matkailuala jne. kilpailukyky syntyy logistiikasta 8
Kenelle Ketkä Miten Esteet Ajurit Logistiikkapalvelujen ostajille Poliittiset päättäjät mukaan Yritykset itse Yhteistyö oppilaitosten kanssa uusia näkökulmia Poliittinen tahtotila Terve kilpailukyky pallo koulutusorganisaatioille Uudet näkökulmat, hullut ideat Ostajien ammattitaito Yritysten lyhytnäköisyys Koulutusorganisaatioiden aikataulutus, kankeus Euro kilpailukyky syntyy logistiikasta Ryhmä 4 Mitä Kenelle Ketkä Miten Esteet Ajurit Ryhmä 5 Mitä Kenelle Ketkä Miten Esteet Ajurit Alueellisen yhteistyön tiivistäminen Konkreettinen tavoite ja toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi Ulospäin esiintyminen samalla brändillä Alueen toimijat, yritykset Poliitikot, virkamiehet, yritykset, (oppilaitokset) Sopimalla vahvuuksien tuotteistamisesta Prosessoitava ja päätösten toteuttaminen. Neutraali koollekutsuja, johtajuus Nurkkakuntalaisuus (kilpailu), investointihalukkuuden puute Pietarin (Venäjän) potentiaalisuus Transitoliikenne Venäjä osaaminen Palvelukonseptit Tuo lisäarvoa Tukee venäjän liikennestrategiaa Palvelujen ostajat Logistiikkapalveluiden tuottajat, tulli ja lainsäädäntö Verkostoitumalla Koulutuksella (kieli ja kulttuuri) Markkinoinnilla Tutkimus Yhteistyö venäläisten kehitysorganisaatioiden kanssa Protektionismi (verot, luvat korruptio) EU tullimääräykset Venäjän satamakapasiteetti kasvaa Venäjän WTO jäsenyys Työpaikat ja liikenne säilyy Satamafuusio 9
4. RYHMIEN TUOTOSTEN RAPORTOINTI JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Verstaan lopuksi jokainen ryhmä vuorollaan esitteli muille osallistujille ryhmässä käydyn keskustelun pääpiirteet, työskentelyyn valitut asiat sekä tulevaisuustaulukon sisällön. Ryhmien keskustelujen ja tuotosten mukaan Kaakkois-Suomen logistiikka voidaan nähdä olevan: Matkailulogistiikkaa Rajamuodollisuuksia Tapa-, kieli- ja kulttuuriosaamista Metsäteollisuutta alueella Valmistavaa teollisuutta kotimaassa Venäjän kehityksen ja kasvun ruokkimista ts. logistiikkaa Kaakkois-Suomesta Venäjälle Venäjän valmistavaa teollisuutta ts. lisääntyvässä määrin logistiikkaa Venäjältä Kaakkois-Suomeen Hyvää ja toimivaa infrastruktuuria Ympäristöasioita Kehittyvää ympäristöteollisuutta Yhteistyötä Ryhmien sanomana oli, että logistiikan lähtökohdat Kaakkois-Suomessa ovat hyvät. Alueelta löytyy kaikki aineelliset ja aineettomat peruselementit, joita tarvitaan logistiikkapalveluiden laadukkaaseen järjestämiseen maalla, raiteilla, merellä, vesistöillä ja ilmassa. Kaakkois-Suomen sijaintia voidaan pitää strategisesti hyvänä erityisesti suhteessa Venäjään, mutta myös globaalisti ajateltuna eräänlaisena solmukohtana idän ja lännen välissä erityisesti lentoliikenteen näkökulmasta. Kaakkois-Suomen alueiden tulevaisuusstrategiat tukevat logistiikan kehittämistä, infrastruktuuri on monipuolinen ja toimiva vaikka joitakin pullonkauloja löytyy esimerkiksi tieväyliin liittyen. Lappeenranta on profiloitunut lentokenttään, Hamina-Kotka satamaan ja Kouvola rautatiehen. Alueella on myös sisävesiliikennettä ja Saimaan kana- 10
va. Lisäksi alueelta löytyy logistiikan tutkimusta, koulutusta sekä kehitys- ja välittäjäorganisaatioita, joiden tehtävänä on edistää alan kehitystä. Ryhmät näkivät Kaakkois-Suomen logistiikassa myös ongelmia. Loppukeskustelussa nykytilan ongelmakohdiksi tunnistettiin: Nurkkakuntaisuus Logistiikan heikko osto-osaaminen Venäjäosaamisen puute Uusien asiakkuuksien heikko tunteminen (nykyinen = metsäteollisuus) Alan sisäinen ylikilpailu Toisaalta alan pienten yritysten heikko investointihalukkuus ja toisaalta alan ylikapasiteetti (esimerkiksi varastotilaa runsaasti) Alan häiriöherkkyys (lakot) Nurkkakuntaisuus ilmenee alueella turhana kilpailuna ja yhteistyön puutteena siellä, missä se olisi kaikkien näkökulmasta perusteltua. Kaakkois-Suomen kunnat ja kaupungit saisivat vähemmällä enemmän, jos ne profiloituisivat tuotteistamalla omia vahvuuksiaan mutta löytäisivät samalla yhteisen nimittäjän, jonka parissa voitaisiin tehdä rakentavaa yhteistyötä. Tuloksena olisi parhaimmillaan yhteinen brändi, jolla esiinnyttäisiin ja erottauduttaisiin ulospäin riittävän isosti. Mallia voisi ottaa esimerkiksi Lapin matkailuklusterista. Turhaa ja epätervettä kilpailua esiintyy alan sisällä myös yritysten kesken. Hyvinä aikoina investoidaan yleensä voimakkaasti, mutta hintojen laskiessa syntyy ylikapasiteettia ja kireä keskinäinen kilpailu alkaa syödä alalla itse itseään. Infrastruktuuriin, kuten teiden parantamiseen, investoimiseen olisi hyvä löytää uusia innovatiivisia toimintamalleja liittyen esimerkiksi rahoitukseen. Tässä on tärkeää miettiä myös sitä miten tarpeista viestitään asioista päättäville tahoille. Tärkeinä kehittämiskohteina nähtiin myös logistiikkapalvelujen osto-osaamisen kehittämisen, Venäjä-osaaminen ja uusien asiakkuuksien tunnistaminen. Venäjäosaamisen painopiste on muuttumassa meiltä pyydettyjen kuljetusten hoitamisesta Venäjälle siihen, että tulevaisuudessa palvellaan yhä enemmän Venäjän valmistavaa teollisuutta ja sen vientiä. Tämä luo kotimaisen teollisuuden rakennemuutoksen rinnalla 11
muutospainetta logistiikkaosaamiseen, joka liittyy uusien asiakkuuksien tuntemiseen. Muutoksen johtamiseen tarvitaan toimiala-, alue- ja valtionrajoja ylittäviä yhteisyrityksiä ja yhteisiä kehittämisorganisaatioita, joiden strategisena tehtävänä on auttaa esimerkiksi Venäjän teollisuutta. Maailmassa, jossa tuotanto on ripoteltu ympäri maailmaa, logistiikka on yhä tärkeämpi osa yritysten arvoprosessia ja kilpailukykyä vaikka sitä ei aina mielletä toiminnan ytimeen kuuluvaksi. Logistiikan hyödyntämistä yritysten kilpailukyvyn parantamisessa voitaisiin kehittää panostamalla osto-osaamiseen ja siihen liittyvien palvelutuotteiden innovoimiseen. Kaakkois-Suomen logistiikassa voitaisiin pureutua Venäjän logistiikkaan esimerkiksi siten, että koulutetaan venäläisiä ostamaan paremmin tai jopa koulutetaan logistiikan alan kouluttajia Venäjällä kouluttamaan venäläisiä siten, että koulutus pitää sisällään suomalaista logistiikkaa. Kaakkois-Suomen logistiikan nykytilaverstaan yhteenvetona voidaan todeta, että logistiikkaa tulisi tarkastella dynaamisena systeeminä kontekstissa. Kokonaistarkastelussa esiin nousee kaksi toisistaan poikkeavaa ja samalla tosiaan täydentävää näkökulmaa. Näkökulmat ovat i) logistiikka on varanto, joka mahdollistaa esimerkiksi tuotannontekijöiden tai ihmisten kuljettamisen, siirtämisen ja vuorovaikutuksen sekä ii) logistiikka on kilpailukykyä. Ensimmäiselle näkökulmalle on luonteenomaista määritellä logistiikka alan sisältä; omien sisäisten vahvuuksien ja heikkouksien kautta. Näkökulmassa korostuu se, mitä meillä on ja tarkastelun viitekehys on usein alueellisesti rajoittunutta. Kun logistiikkaa tarkastellaan kilpailukyvyn näkökulmasta, huomion keskiöön nousee asiakkuudet sekä se, miten ja millaista lisäarvoa logistiikalla voidaan tuottaa asiakkaan prosesseihin (fokus kontin sisältöön, kuten verstaassa todettiin). Samalla alueelliset rajat hämärtyvät ja Kaakkois-Suomesta tulee osa esimerkiksi Pietarin alueen kasvustrategiaa tai osa Venäjän valmistavaa teollisuutta palvelevaa logistiikkaa. Eräänlainen olemassa oleva arjen esimerkki näkökulmien eroista ja kuitenkin samanaikaisuudesta on Venäläisten yritysten, ja usein myös heidän asiakkaidensa, käytäntö operoida välittäjäyritysten kautta. Käytännön seuraukset kohdistuvat Kaakkois-Suomen logistiikkaan, mutta käytännön perusteita ei voida ymmärtää tarkaste- 12
lemalla vain Kaakkois-Suomen logistiikkaa vaan syyt tulevat alan ja alueen ulkopuolelta. Tulevaisuustarkastelussa näkökulmien välinen ero kiteytyy omistajuuteen. Jos tarkastelun viitekehykseksi otetaan kilpailukyky, ensimmäisen näkökulman käsite logistiikka varantona muuttuu ensin mahdollisiksi resursseiksi ja edelleen haluttaviksi ydinpätevyyksiksi ja ylivoimatekijöiksi asiakkaiden omiin arvoprosesseihin ja strategioihin. Tulevaisuuden mahdollisuuksien kartoittamisessa ja hyödyntämisessä näkökulmat tukevat toisiaan, mutta vaativat erilaisia toimenpiteitä ja erilaista ajattelua. 13
Liite 1: Verstaan osallistujaluettelo Järjestöt Kallström Riitta Kymenlaakson Liitto Järjestö 1 Wallenius Marjo Etelä-Karjalan Liitto Järjestö 1 Tutkimuslaitokset Ahvenainen Marko Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus TY Tutu Tutkimuslaitos 1 Henttu Ville Lappeenrannan tekninen yliopisto Tutkimuslaitos 1 Hietanen Olli TY Tutu Tutkimuslaitos 1 Holmberg Kai NELI Tutkimuslaitos 1 Luukonlahti Jyrki Hämeen ammattikorkeakoulu Tutkimuslaitos 1 Muller Ekaterina Lappeenrannan teknillinen yliopisto / NORDI Tutkimuslaitos 1 Nurmi Timo TY Tutu Tutkimuslaitos 1 Nurminen Mervi NELI Tutkimuslaitos 1 Posti Antti Merikotka / Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimuskeskus Tutkimuslaitos 1 Roslund Marianne Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Tutkimuslaitos 1 Stenman Kari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Tutkimuslaitos 1 Talvela Juhani Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Tutkimuslaitos 1 Julkinen sektori Erävala Matti Kotkan kaupunki Kunta 1 Holopainen Harri A. Cursor Oy Yritys 1 Kiviniemi Isto Kouvola Innovation Oy Yritys 1
Kukkola Petteri Kaakkois-Suomen ELY-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri- vastuualue Viranomainen 1 Lihavainen Lauri Imatran kaupunki Kunta 1 Yritykset Horto Mikko RAMSE Consulting Oy Yritys 1 Koskinen Markku Kotkan Satama Oy Yritys 1 Laitinen Olli-Pekka Cargo Masters Group Yritys 1 Lajunen Pentti Visi Oy Yritys 1 Lankinen Kimmo North European Oil Trade Oy Yritys 1 Mattila Tapio Steveco Oy Yritys 1 Paananen Juha-Pekka Lappeenranta International Airport Oy Yritys 1 Porali Jukka "Nurminen Cargo" Yritys 1 Saikkonen Eero CHS Logistics Yritys 1 Sievers Tommi Haminan Satama Oy Yritys 1 Sirola-Myllylä Nanna Kotkan Satama Oy Yritys 1 Soisalo Timo DHL Freight Finland Oy Yritys 1 Yhteensä 31 henkilöä 15
Liite 2: Hieman tulevaisuusmenetelmistä Tulevaisuusverstas on eri toimijoita laaja-alaisesti ja monipuolisesti osallistava tulevaisuuden tekemisen väline. Verstastyöskentelyssä voidaan tekijöistä, tavoitteista ja sisällöistä riippuen hyödyntää hyvinkin erilaisia ryhmätyömenetelmiä verstaiden rakenteelle on kuitenkin yleisesti ominaista se, että verstas jakaantuu sisällöllisesti (Nurmela 2003): valmisteluvaiheeseen, joka tapahtuu ennen verstasta ongelmavaiheeseen, jossa määritellään käsiteltävä ongelma ja lähtötilanne mielikuvitusvaiheeseen, jossa etsitään vaihtoehtoisia ratkaisuja todellistamisvaiheeseen, jossa etsitään konkreettisia toimenpiteitä jälkitoimenpiteisiin, jotka tapahtuvat verstaan jälkeen Tulevaisuuspyörä on nk. mind map menetelmä, jossa käsiteltävänä oleva teema esimerkiksi ubiikkiliiketoiminnan tulevaisuus puretaan kerros kerrokselta osiinsa. Tulevaisuuspyörä on alun perin Jerome Glennin 1970-luvulla kehittämä strukturoitu, aivoriihityyppinen menetelmä, jossa etsitään paperille piirretyn pyörän ja siitä eteenpäin johtavien nuolien avulla esimerkiksi jonkin tärkeän trendin, tapahtuman, päätöksen tai heikon signaalin ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaiheen vaikutuksia yhteiskunnan tai organisaation toimintaan, arvoihin jne. Menetelmän toisessa vaiheessa voidaan analysoida ja arvioida, miten erilaiset megatrendit yms. tunnistetut tulevaisuushaasteet vaikuttavat kuhunkin osatekijään. Samantyyppisellä kuviolla ryhmät avaavat oman ryhmänsä teeman sijoittamalla teemansa nimen kuvion keskelle esim. Kaakkois-Suomen logistiikka 2050. Ohessa on tulevaisuuspyörän mallikuvio.
Seuraavassa on ohjeet mind map -tekniikan käyttämiseksi. Ne ovat peräisin Opi oppimaan -kirjasta (Ringom 1994 s. 93-99). Tekniikkaa esitellään myös Linnakylän (1990)* artikkelissa. Laita paperi eteesi vaakasuuntaan. Paperin koko tulisi olla A3 silloin, kun teet muistiinpanoja kokouksista, luennoista tai kirjoista. Ryhmätyössä kartta voidaan tehdä taululle. Kirjoita aihe keskelle paperia. Piirrä tai kuvaa aihe pienessä mittakaavassa tekstin yläpuolelle, alapuolelle tai ympäri. Piirrä viivoja keskeltä ulospäin. Kaikilla viivoilla on kytkentä keskikuvioon tai johonkin toiseen viivaan. Kirjoita viivojen päälle avainsanoja ja lukuja tai piirrä kuvia ja symboleita. Valitse avainsanoiksi mieluiten substantiiveja tai verbejä. Käytä enintään kahta sanaa viivalla. Poikkeuksena ovat täsmällisyyttä vaativat asiat, kuten lainaukset, nimet, matemaattiset kaavat tai määritelmät, jotka voidaan sijoittaa kartan reunaan ja varustaa viittauksella tai nuolella avainsanaan päin. Laita vain yksi sana viivalle käyttäessäsi tekniikkaa ideointiin. Kaikkien sanojen tulee olla alleviivattuja vähintään viimeiseen kirjaimeen asti. 17
Käytä paljon värejä (yhdellä värillä ei tätä tekniikkaa saa oikein toimimaan). Piirrä geometrisia kuvioita, merkkejä, symboleita, nuolia, piirroksia ja värejä osoittamaan tärkeysjärjestystä ja viittauksia. Visuaalinen kartta on helpompi muistaa kuin pelkkiä sanoja sisältävä kartta. Tulevaisuustaulukko on tulevaisuudentutkimuksen käyttämä skenaariomenetelmä vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien hahmottamiseen. Kun vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat sisältävät myös kuvauksen niihin johtavista vaihtoehtoisista poluista, voidaan puhua skenaarioista. Tulevaisuustaulukko on tarkastelumatriisi, jonka vasempaan laitaan (pystysarakkeeseen) merkitään kaikki tutkittavaan asiaan tai ilmiöön vaikuttavat muuttujat. Taulukon vaakarivit puolestaan sisältävät näiden muuttujien erilaisia tiloja. Tutkittavan asian vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia muodostetaan valitsemalla taulukon riveiltä erilaisia tilapareja yleensä yksi arvo/rivi. (Seppälä 2003 sekä Kuusi ja Kamppinen 2003). Tulevaisuusprosessissa tulevaisuustaulukkoa voidaan käyttää tulevaisuusverstaan toisena työvaiheena siten, että tulevaisuuspyörien tulokset avataan tulevaisuustaulukoissa skenaarioiksi/tulevaisuuskuviksi. 18
Liite 3 Alustajien esitykset 19
20
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
Liite 4: Verstaan valokuvatut fläpit 32
33
34
35
36
37