STRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMAN (2017-) SEURANTATAULUKKO

STRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMAN (2017-) SEURANTATAULUKKO 3.1 Tutkimuksen vahvistaminen Vetovoimaiset, monitieteiset tutkimusympäristöt 1 Nousevien alojen tutkimusedellytysten vahvistaminen uusien nousevien alojen tunnistamiseen on luotu systemaattinen toimintatapa aloja vahvistavien rekrytointien määrä on kohdennettu aloja vahvistavia muita resursseja haetun hankerahoituksen suuruus saadun hankerahoituksen suuruus aloille kohdennettujen julkaisujen määrä Johtaa: rehtori telee: strateginen kehittäminen Osallistuu: tutkimuksesta vastaava vararehtori ja tiedeneuvosto, yliopiston johtoryhmä 20.6.2017: Yliopistoyhteisössä on jatkettu keskustelutilaisuuksia nousevien alojen teemoista, ja siten lisätty tietoisuutta nousevin aloihin liittyvistä tutkimushankkeista sekä tuettu eri tieteenalojejen tutkijoiden mahdollisuuksia kohdata. Nousevien alojen systemaattiseen tunnistamiseen ja tukemiseen on tiedeneuvoston toimeksiannosta luotu prossessi, jota ollaan viimeistelemässä. Suomen Akatemia julkaisi 1.6. päätökset profiloitusmishankkeista, ja JYU sai 4,6 M kolmen nousevaan alaan pohjautuvan profilointialueen vahvistamiseksi. Sustainability Science Centerin suunnittelu on edennyt, ja yliopistoon ollaan luomassa MLTK:n koordinoimana monialaista tutkimuskeskittymää.. Yliopiston tutkimuksen ja talouden seurantaindikaattoreihin on lisätty nousevien alojen hankerahoitus ja julkaisut. 14.12.2016: Syyskuussa 2016 järjestettiin keskustelutilaisuus nousevien alojen etenemisestä. Viidestä nousevasta alasta kolmelle on haettu Suomen Akatemian rahoitusta marraskuussa jätetyssä tutkimuksen profilointihakemuksessa, jossa haettava summa oli 6,4 milj. euroa (monitieteinen aivotutkimus, laskennallinen ajattelu ja Big data analytiikan käyttö päätöksenteon tukena sekä monitieteinen kriisien ja yhteiskunnan muutosten tutkimus). Sustainable Science Centerin luominen on hyväksytty sopimusneuvottelussa MLTK:n sisäiseksi kehittämisprojektiksi. Projekti tukee neljännen tunnistetun nousevan alan (bioresurssitutkimus monitieteellisenä osaamiskeskittymänä) Timo Taskinen & Jarkko Pirkkalainen

vahvistumista. Tutkimustietojärjestelmän kautta syksystä 2016 alkaen voidaan seurata hankkeiden kohdistumista nouseville aloille. 14.6.2016: Kaikista OKM:lle esitetyistä nousevien alojen teemoista on järjestetty työpaja huhti- ja toukokuussa 2016. Koottu materiaali on lähtökohtana tutkijavetoisille työryhmille, jotka määrittävät edelleen, miten kyseinen ala kypsyy ja miten sekä tutkimukselliset tavoitteet että mukana olevat ryhmät täsmentyvät. Tiedeneuvosto on 10.5.2016 linjannut, että tulee määritellä prosessi, jonka mukaan nousevat alat säännöllisesti arvioidaan selkeiden ja tasapuolisten indikaattoreiden pohjalta ja täsmennetään millä aikavälillä näyttöjä odotetaan. Päätettiin, että vuosittainen tulisi järjestää kysely tiedekunnille nousevista aloista. Vastauksista tehdään tilannekatsaus tiedeneuvostolle. Hyödynnetään digitaalisuuden ja data-analytiikan tarjoamat mahdollisuudet monitieteisesti käytössä on järjestelmä, jossa on tieto kaikista JY:n omista ja käytössä olevista aineistoista aineistojen käyttöä ja saatavuutta edistävä infrastruktuuri saatu käyttöön todennetusti lisääntynyt tutkimusaktiviteetti Big Datan alueella Johtaa: tutkimuksesta vastaava vararehtori telee: strateginen kehittäminen Osallistuu: tiedeneuvosto, ITK ja IT-palvelut 20.6.2017: Merkittävien tutkimusaineistojen kartoitus on tehty yksiköittäin ja samalla koottu tiedot niiden uudelleen käytettävyydestä. Aineistojen ja tutkimusinfrastruktuurin käyttöä elinkaarensa aikana tukevaa järjestelmää on jatkokehitetty. Akateemisen kahvilan tapaamiset nousevien alojen osalta käynnistyivät 8.6.2017 pedagogiikan ja digitaalisuuden aihealueen tapaamisella, jossa tehtiin tilannekartoitus ja valmisteltiin tulevaa yksiköiden välistä yhteistyötä. JYU sai vuoden 2017 alussa OKM:n myöntämän kärkihankkeisiin liittyvän erityisrahoituksen koordinoimalleen 11 korkeakoulun yhteishankkeelle OHO!, Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen korkeakouluissa. JYU:n vastuulla on suurille aineitoille perustuvan, oppimisanalytiikkaan liittyvän kokonaisuuden tekeminen. 12.6.2017 Antti Auer ja Timo Taskinen 2

alalla on julkaisuja, joissa on tekijöitä vähintään kahdesta JY:n tiedekunnasta 14.12.2016: Tutkimusaktiviteetin lisäämistä Big Datan alueella tukee Suomen Akatemialle marraskuussa jätetty tutkimuksen profiloitumishakemus, jossa yhtenä alueena on analytiikan käyttö päätöksenteon tukena. TTS-prosessin yhteydessä on edellytetty, että yksiköt tunnistavat keskeiset aineistonsa. Prototyyppisovellus on valmiina tukemaan aineistoihin liittyvän tiedon keräystä. Tietomallia on kehitetty vastaamaan kansallista tietomallia. Aineiston hallintaa ja analytiikkaa edistävää infrastruktuuria kehitetään osana Biopankki- ja Campus.fi-hanketta. 14.6.2016: Aineiston käyttöä edistävästä ja laskennallista analytiikkaa tukevasta infrastruktuurista on tehty alustava suunnitelma. Lisäksi on valmisteltu ohjeita aineistojen metatietojen määrittämiseksi. Nousevien alojen workshopissa on esitelty eri tieteenalojen laskennallista analytiikkaa soveltavia hankkeita ja uusia monitieteisiä hankkeita. Tutkimuksen vaikuttavuuden arviointia kehitetään tutkijoiden osuus, jotka ovat vastanneet tutkimuksen yleisen vaikuttavuuden kysymykseen, kasvaa muut tunnistetut toimenpiteet Johtaa: tutkimuksesta vastaava vararehtori telee: strateginen kehittäminen Osallistuu: tiedeneuvosto, kirjasto (Avoimen tiedon keskus) 20.6.2017: Tiedebarometrin tutkimusindikaattorit on päivitetty hyödyntäen Converis-tutkimustietojärjestelmään kerättävää tietoa julkaisuista ja hankkeista. Käynnissä olevien tutkimushankkeiden kuvaukset on julkaistu tutkimusportaalissa. Avoimen tiedon keskus on valmistellut bibliometrisiä analyysejä tutkimuksen jatkuvaa arviointia varten. Tämä yhdessä tutkimusindikaattoreiden kanssa muodostaa pohjatiedot arviointikokonaisuuteen kuuluville itsearvioinneille ja haastatteluille. Profilointialueiden neuvoa-antavien ryhmien havainnot ja suositukset otetaan huomioon vaikuttavuuden arvioinnin taustamateriaaleissa. Timo Taskinen 3

Kaikkia tutkimuksen profilointialueita on pyydetty nimeämään itselleen kansainvälisen asiantuntijaryhmän, joiden tehtävänä on tukea alueille tehtävän tutkimuksen kehittämistä ja arviointia. 14.12.2016: Tiedekuntakohtaiset neuvottelut tutkimuksen kehittämistä tukevista indikaattoreista on käyty yhtä tiedekuntaa lukuunottamatta. Tiedeneuvosto käsitteli 30.11. olleessa kokouksessa esitystä tiedebarometriin sisältyvistä tutkimusindikaattoreista. 14.6.2016: Tiedeneuvosto on laatinut suunnitelman, jossa tiedekuntien kanssa neuvotellen etsitään kyseisten tieteenalojen tutkimuksen vaikuttavuutta parhaiten kuvaavat indikaattorit ja niitä käytetään jatkossa tiedebarometrissa. Tiedekuntaneuvottelut toteutetaan kesäkuussa ja alkusyksystä 2016. Tiedekunnat on velvoitettu kokoamaan tutkijoilta tutkimuksen yleistä vaikuttavuutta kuvaavat vastaukset kysymykseen, miksi tutkimukseni on tärkeää ja kenelle. Opiskelijoiden ja henkilöstön avoimen tieteen osaamista vahvistetaan Avoimen tiedon keskuksen (osin yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa) järjestämiin avoimen tieteen koulutuksiin osallis- Johtaa: tutkimuksesta vastaava vararehtori telee: Avoimen tiedon keskus Osallistuu: strateginen kehittäminen, tiedeneuvosto 20.6.2017: Toimenpide otettiin mukaan strategian toimenpideohjelmaan 27.1.2017. Avoimen tiedon keskus, OSC, on toteuttanut kurssisarjan avoimesta tieteestä keväällä 2017 ja valmistellut 2-3 päivän mittaisia koulutuksia eri yksiköille syksyä 2017 varten. OSC valmistelee suunnitelman voidakseen osallistua yhteistyössä yksiköiden kanssa seuraavaan opintosuunnitelmauudistukseen, jotta opetussuunitelmiin saadaan sisällytettyä avoimen tieteen koulutuskokonaisuuksia. Timo Taskinen ja Kari Pitkänen 4

tuu lukuvuosittain koulutettavia kaikista seuraavista ryhmistä: a) tutkinto-opiskelijat b) jatko-opiskelijat c) henkilökunta Rinnakkaistallennettujen julkaisujen suhteellinen osuus kaikista julkaisuista kasvaa JyXiin tallennettujen julkaisemattomien opinnäytteiden osuus kaikista opinnäytteistä kasvaa Houkutteleva tutkijanura Tohtorikoulutusta kehitetään vuonna 2016 tehtävän arvioinnin pohjalta arviointi on tehty tiedeneuvosto on asettanut tavoitteet sekä määrittänyt ja aikatauluttanut kehittämiskohteet kehittämiskohteiden toteuttaminen on käynnissä Johtaa: tutkimuksesta vastaava vararehtori telee: strateginen kehittäminen Osallistuu: tiedeneuvosto, tutkijakoulun johtoryhmä, opintopalvelut 20.6.2017: Tiedeneuvosto on tehdyn arvioinnin perusteella asettanut tavoitteet sekä määrittänyt ja aikatauluttanut kehittämiskohteet. Kehittämiskohteiden toteuttaminen on käynnistynyt. Tiedekunnat raportoivat vastuullaan olevien kehittämistoimien etenemisestä vuosikertomuksessaan. Koulutuspalvelut raportoivat vastuullaan olevasta kehittämistoimesta tutkijakoulun johtoryhmälle. Tutkijakoulun johtoryhmä raportoi koko kehittämissuunnitelman toteutumisesta tiedeneuvostolle. Väitöskirjanohjaajien ohjausosaamista tukevaa koulutusta kehitetään laadukkaan ohjauksen periaatteiden mukaisesti. Ohjausasiakirjat ja seurantaryhmät eivät vielä toteudu kattavasti kaikissa yksiköissä. Kehittämissuunnitelmaan sisältyy ohjausosaamisen Tuula Oksanen 5

ohjaajakoulutus on kaikkien ohjaajien saatavilla kaikilla tohtoriopiskelijoilla on ohjausasiakirja ja seurantaryhmä vahvistamiseen sekä ohjausasiakirjojen ja seurantaryhmien toteutumisen varmistamiseen tähtääviä toimia. 14.12.2016: Tohtorikoulutuksen arvioinnin loppuraportti on hyväksytty 30.11.2016 ja julkaistu 1.12.2016. Loppuraportti sisältää kehittämistavoitteet sekä kehittämistoimet ja niiden aikataulutuksen. Kehittämistoimien toteuttaminen on käynnistetty joiltakin osin. TTS-valmistelun yhteydessä yksiköitä on pyydetty kuvaamaan ohjaajakoulutuksen toteuttaminen ja seurantaryhmien toiminta. Ohjaajakoulutukset, seurantaryhmät ja ohjausasiakirjat eivät vielä toteudu kaikissa yksiköissä. Kehittämissuunnitelmaan sisältyy näidenkin osa-alueiden vahvistamiseen tähtääviä toimia. 14.6.2016: Tutkijakoulun johtoryhmä on käynnistänyt tohtorikoulutuksen arvioinnin tiedeneuvoston hyväksymän suunnitelman mukaisesti vuoden 2016 alussa. Tohtorikoulujen itsearvioinnit valmistuivat 18.3.2016 mennessä, tohtorikoulukohtaiset arviointikeskustelut käytiin 19.-28.4.2016 ja tohtorikoulujen välinen tulevaisuuskeskustelutilaisuus pidettiin 16.5.2016. Arviointikeskusteluihin ja itsearviointiraportteihin perustuvat tohtorikoulukohtaiset arviot toimintaperiaatteiden toteutumisesta ja läpinäkyvyydestä sekä toimintamallin toteuttamiskelpoisuudesta pitkällä aikavälillä ovat asiatarkastusvaiheessa. Arviointiin perustuvan kehittämissuunnitelman ja arvioinnin loppuraportin valmistelu aloitetaan kesällä 2016. Tutkijakoulun johtoryhmä esittelee kehittämissuunnitelman ja arvioinnin loppuraportin tiedeneuvostolle syksyllä 2016. Tutkijakoulun johtoryhmä huomioi kehittämissuunnitelman tehdessään esityksen rehtorille tohtorikoulutuksen rahoituksesta. 6

Tutkijoiden toimintaedellytyksiä parannetaan edistämällä tutkimusinfrastruktuurien avointa käyttöä ja kehittämällä monimuotoisempia hankerahoituksen hakemisen tukimuotoja TIIO (Tutkimus-, innovaatio- ja infrastruktuuriohjelma) ajanjaksolle 2017 2022 päivitetty infrastruktuurien käytön periaatteet ja prosessit sovittu yksiköt ylläpitävät jatkuvasti ja avoimesti tiedot saatavilla olevista tutkimusinfrastruktuureistaan uudistettu LARA-järjestelmä otettu täysimääräisesti käyttöön ja tietojen ajantasaisuus varmistettu täydentävän rahoituksen hankkeiden tukiprosessi uudistettu ja roolit määritetty 7 Johtaa: tutkimuksesta vastaava vararehtori telee: strateginen kehittäminen, tutkimus- ja innovaatiopalvelut Osallistuu: tiedeneuvosto 20.6.2017: Päivitetty TIIO on hyväksytty ja sen toimenpideohjelman valmistelu on käynnistetty. Täydentävän rahoituksen hankkeiden tukiprosessin uudistaminen on käynnissä Converis-järjestelmää hyödyntäen. Tätä testattiin Suomen Akatemian kevään 2017 hakukierroksen yhteydessä. 14.12.2016: TIIO-ohjelman päivityksen käynnistymistä varten tiedeneuvosto on koonnut työryhmät valmistelua varten. Tiedeneuvoston suosituksen mukaisesti yksiköiden tutkimusinfratruktuureiden tiedot ovat avoimesti (JY:n sisällä) saatavilla. Uuden palvelurakenteen valmistelu on käynnissä tutkimus- ja innovaatiopalveluiden osalta. Hankevalmisteluprosessi on uudistettu ja hankeilmoitusosio otettu käyttöön suunnitellusti tutkimustietojärjestelmässä (Converis). Seuraava käyttöönottovaihe on projektiosio. Tutkimusaineistot liitetään osaksi Laran tietomallia ja tutkimusinfrastruktuureja. 14.6.2016: Tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty yksilöidyt suunnitelmat. Tiedeneuvoston vuosikelloon 2016 sisältyy TIIO-ohjelman päivitys syksyn 2016 aikana. Uudistettua LARA-järjestelmää on valmisteltu ja luonnosta esitelty tiedeneuvostolle keväällä 2016. Uudistettu järjestelmä tulee sisältämään elinkaari- ja huoltosopimustiedot sekä tiedot aineistoista (jollei päätetä kuvata aineistoja eri järjestelmässä). Suunnitelma on myös valmistunut täydentävän rahoituksen tukiprosessin päivittämiseksi tutkimustietojärjestelmän käyttöönoton myötä. Samalla prosessin edellyttämät henkilöroolit tarkennetaan yliopiston uuden palvelurakenteen mukaisiksi. Tutkimustietojärjestelmän käyttöönotto on edennyt, joskin jonkin verran suunniteltua hitaammin. Ensimmäiset hankeilmoitukset viedään järjestelmään syyskuussa. Antti Auer ja Timo Taskinen

Tutkimuksen tuki -työryhmä on kartoittanut hakemisen tukimuodot ja palvelut sekä puuttuvia palveluja. Tehdyn suunnitelman mukaan koostetaan Research Portal -sivu, jotta tutkijat saavat kokonaiskäsityksen eri toimijoiden palveluista ja tuesta. Yksiköiden johtajat varmistavat, että tutkijauran eri portaissa jää aikaa uraa edistävän tutkimuksen tekemiseen on ohjeistettu tutkimukselle varattavasta työajan osasta tutkijanuran eri vaiheissa työsuunnitelmissa on varattu tutkijanuran edellyttämä osa työajasta tutkimukselle tavoitteen toteutumisen arviointi opettaja-tutkija kyselyn perusteella Johtaa: henkilöstön kehittämisestä vastaava vararehtori telee: henkilöstöpalvelut Osallistuu: tiedeneuvosto 20.6.2017: Työsuunnitelmatyötä on yhdenmukaistettu laajentamalla SoleTM-sovelluksen käyttöä työsuunnitelmien laatimisessa. SoleTMsovellusta käyttävät kaikki tiedekunnat ja erillislaitoksista Avoin yliopisto ja Koulutuksen tutkimuslaitos. Käyttöönottoprosessi on aloitettu Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Unon ohjekeskukseen on lisätty kokonaistyöaikaa koskevat työsuunnitelmaohjeet sekä usein kysytyt kysymykset kokonaistyöaikaan liittyen. Työsuunnitelmaraportointia on yhtenäistetty tiedekunta- ja yliopistotasolla. Lisäksi koko yliopistotasolla on sopimuskauden 2017-2020 TTS-suunnitteluperusteissa kehotettu huomioimaan tavoite työsuunnnittelusta. Kehotuksen vaikutus näkyy lähes kaikkien yksiköiden TTSasiakirjoissa. 14.12.2016: Tiede- ja koulutusneuvostojen yhteisessä kokouksessa lokakuussa työsuunnitelmat olivat yhtenä aiheena. Rehtori on pyytänyt 21.11.2016 selvitystä työsuunnitelmissa tutkimukseen varatusta ajasta tutkijauran eri portailla ja edelleen tiedeneuvostoa antamaan ohjeelliset minimituntimääräsuositukset tutkimukselle eri portaissa. Timo Taskinen ja Pirjo Halonen 14.6.2016: Työsuunnitelmien ohjeistuksen päivitys käynnistetään henkilöstöpalveluissa. Toimenpide pohjautuu tiedeneuvoston Mistä aikaa tutkimukselle? - kyselyn havaintoihin. Prosessi on määritetty laadunhallinnan käsikirjassa. 8

Tutkijoiden saavuttamien tulosten näkyvyyttä lisätään kehittämällä tiedeviestintää Tiedeviestinnän koulutustarjotin on käytössä tutkijanuran kaikilla tasoilla Tutkimuksen painoalojen näkyvyyden seurantamittarit on määritetty Johtaa: tutkimuksesta vastaava vararehtori telee: asiantuntijapalvelut/viestintäpalvelut Osallistuu: tutkimus- ja innovaatiopalvelut, kirjasto (Avoimen tiedon keskus) 20.6.2017: Viiteen tiedekuntaan on saatu kampustiedottajat, joiden yhtenä tehtävänä on tiedeviestinnän kehittäminen ja tiedekunnan tutkijoiden aktivoiminen tiedeviestintään. Merkittävimmät tutkimustiedotteet pyritään tekemään myös englanniksi ja ne julkaistaan eurooppalaisen AlphaGalileo -tiedetiedotepalvelun kautta. Yliopiston tutkimusta esittelevää verkkosivua uudistetaan ja se julkaistaan syyskuussa 2017. 14.12.2016: Tiedeviestinnän taustaryhmä tekee koosteen toiminnastaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Ryhmä järjesti kilpailun Esitä tutkimusalasi kuvana syksyllä 2016 ja kuukausittaisen Tiedonvalopalkinnon jakaminen on aloitettu (kolme palkintoa syksyllä 2016). Tiedeviestinnän koulutustarjotinta tutkijoille ja tohtorikoulutettaville on kehitetty edelleen jatkuvasti eri toimijoiden välisenä yhteistyönä (kielikeskus, kirjasto, viestintäpalvelut, henkilöstökoulutus ja tutkijakoulu). Timo Taskinen ja Anna Grönlund 14.6.2016: Tiedeneuvoston asettamassa tiedeviestinnän taustaryhmässä on kehitetty useita käytännön toimenpiteitä, joilla tutkijayhteisöä on motivoitu aktiivisempaan viestintään omasta tutkimuksestaan. Ryhmä valmistelee yhteistyössä viestintäpalveluiden kanssa uudistettua tutkimusportaalia yliopiston verkkosivuille, johon kootaan tutkimukseen liittyvät tietokanavat ja tutkimuksen tukipalvelut. Tässä hyödynnetään myös uuteen tutkimustietojärjestelmään koottavaa tietoa. Tiedeviestinnän koulutusta on säännöllisesti tarjolla sekä tohtorikoulutettaville että kokeneemmille tutkijoille. 9

Yliopisto lisää edelleen tutkimusaineistojen avointa käyttöä sekä avointa julkaisemista yhteisesti määritelty aineistonhallintasuunnitelma on otettu käyttöön hankesuunnitelmissa tutkimusaineistojen hallinnan periaatteet saatavilla käytännön ohjeina rinnakkaistallennettujen ja open access -julkaisujen määrä kasvaa etsin.avointiede.fi:ssä julkaistujen JY:n aineistojen määrä kasvaa avoimen toimintakulttuurin kypsyystasomittarilla taso nousee Johtaa: tutkimuksesta vastaava vararehtori telee: kirjasto (Avoimen tiedon keskus), strateginen kehittäminen Osallistuu: tiedeneuvosto, ITpalvelut 20.6.2017: Tutkimushankkeiden peruspalvelupaketti on käytössä. Laajempaa tutkimusaineistojen tarvitsemien palveluiden projektia valmistellaan ( Tutkimusaineistot haltuun ). Aineistojen hallinnan ohjeistusta on kehitetty ottamalla huomioon palaute, jonka tutkijat ovat antaneet DMPTuuli-työkalusta. 14.12.2016: Syksyn 2016 akatemian tutkimushankehaussa tutkijat käyttivät DMPTuuli-työkalua aineistonhallinnan suunnitelman laatimiseen ja työkalu on käytettävissä kaikkien projektien aineistojen hallintaan. Yliopiston selvitys (14.10.2016) Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseksi nosti esille avoimen tieteen kypsyystasomittarin tilanteen ja on pohja toimenpidesuunnitelmalle tavoitetason 5 saavuttamiseksi. Tutkimushankkeiden peruspalvelupaketti (esimerkiksi aineistojen tallettamispalvelu) on määritelty ja sen hakemislomake laadittu. Lomakkeella kerätään samalla hankkeista tärkeitä metatietoja. Peruspalveluiden tukiprosessia tulee hallinnoimaan Avoimen tiedon keskus. Lokakuussa oli rinnakkaistallennettu jo yli puolet JYU:n vuoden 2016 julkaisuista. Antti Auer ja Timo Taskinen 14.6.2016: teltu pilottihankkeena DMPTuuli -työkalun käyttöönotto aineistonhallintasuunnitelmien laatimiseen. U5-yhteistyössä on valmisteltu työkalun hyödyntämistä JY:n pilotin päättyessä vuoden 2016 lopussa. JY on liittynyt kansalliseen tutkijatunniste-konsortioon (ORCID). Tiedottamista rinnakkaistallentamisvelvoitteesta on jatkettu. 10

3.2 Koulutuksen vahvistaminen Laadukas ja vaikuttava koulutus Opetussuunnitelmauudistus toteutetaan kaikilta osin rehtorin päätöksen mukaisesti Edennyt rehtorin päätöksessä olevan aikataulun mukaisesti Sisällöllisten tavoitteiden toteutumisen onnistumisen aste on todettavissa erilliseen arviointiin perustuen Johtaa: koulutuksesta vastaava vararehtori telee: tiedekunnat ja muut opetusta antavat yksiköt, koulutuspalvelut Osallistuu: koulutusneuvosto 20.6.2017 Käynnissä ollut opetussuunnitelmatyö on viety päätökseen ja uudet opetussuunnitelmat on hyväksytty kaikissa tiedekunnissa ja Kielikeskuksessa. Kaikki opetussuunnitelmat on julkaistu yhdessä verkkosivuosoitteessa https://www.jyu.fi/ops/fi. Kaikkien yksiköiden opetussuunnitelmat noudattavat samaa rakennetta. Opetussuunnitelmatyö saatiin päätökseen rehtorin päätöksen mukaisessa aikataulussa. Viimeisenä vaiheena päättyneen opetussuunnitelmatyökierroksen osalta on opetussuunnitelmatyöprosessin arviointi, joka toteutetaan syksyllä 2017. Uusien opetussuunnitelmien sisällöllinen arviointi tehdään ennen seuraavan opetusssuunnitelmatyön aloittamista vuonna 2019. Ulla Klemola ja Kari Pitkänen 14.12.2016: Syyskaudella 2016 on jatkettu tehdyn aikataulutuksen mukaisesti yksiköiden tekemää suunnittelua tukevien seminaarien järjestämistä. KOVS-käyttöönottoprojekti on edistynyt ja järjestelmään on mm. lisätty mahdollisuus tallentaa jäsentelyjä, joilla voidaan kuvata opintojaksojen yhteydet tutkinnon osaamistavoitteisiin. Käytännössä järjestelmässä voidaan tutkinto-ohjelmakohtaisesti määritellä, mitkä opintojaksot tuottavat mitäkin jäsentelyssä määriteltyä osaamista. Tämä ominaisuus tukee opetussuunnitelmatyön tavoitteita. Rehtorin käymien sopimusneuvottelujen yhteydessä yksiköitä on pyydetty raportoimaan opetussuunnitelmatyön nykytilasta. Havaintona oli, että kaikkia rehtorin päätöksessä olevia tavoitteita ei meneillään olevan opetussuunnitelmakierroksen aikana saada toteutettua, vaan työtä on jatkettava seuraavan opetussuunitelmakierroksen yhteydessä. 11

14.6.2016: Opetussuunnitelmatyö on jatkunut lähes ennalta tehdyn aikataulun mukaisesti vuonna 2015 alkaneiden seminaaritapahtumien jälkeen. Yksiköiden suunnittelua tukevia seminaareja on jatkettu kevätkaudella 2016. OPS-työssä käytettävät käsitteet on päätetty helmikuussa 2016. Rehtori on vahvistanut yleiset valintaperusteet koulutusneuvoston esityksestä maaliskuussa. Rehtori on tehnyt päätöksen kansainvälisten maisteriohjelmien uudelleenperustamisesta toukokuussa 2016. Koulutus-, opetus- ja vuosisuunnittelujärjestelmän (KOVS) käyttöönottoprojekti käynnistyi tammikuussa 2016. Tiedekunnat varmistavat, että tutkinto-ohjelmien aloituspaikkojen määrät eivät rajoita alempien korkeakoulututkintojen määrän kasvua Yliopiston hallituksen hyväksymät aloituspaikkojen määrät tukevat tavoitetta Johtaa: hallitus, koulutuksesta vastaava vararehtori telee: tiedekunnat, koulutuspalvelut, strateginen kehittäminen Osallistuu: koulutusneuvosto Tiedekuntien kanssa on valmisteltu aloituspaikkojen määriä vuoden 2018 opiskelijavalintoja varten esitettäväksi yliopiston hallitukselle. Kandidaatin- ja maisterintutkintoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden määriin esitetetään joitakin lisäyksiä, lähinnä niille aloille, joilla tämä on järkevää ottaen huomioon ylempien korkeakoulututkintojen tutkintotavoitetasot. Ulla Klemola ja Kari Pitkänen Tiedekunnat varmistavat, että eri ohjauksen aloilla tutkinto-ohjelmien aloituspaikkojen määrät mitoitetaan siten, että suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen määrät lähenevät tutkintotavoitetasoa. Yliopiston hallituksen hyväksymät aloituspaikkojen määrät tukevat tavoitetta Johtaa: hallitus, koulutuksesta vastaava vararehtori telee: tiedekunnat, koulutuspalvelut, strateginen kehittäminen Osallistuu: koulutusneuvosto Tiedekuntien kanssa on valmisteltu aloituspaikkojen määriä vuoden 2018 opiskelijavalintoja varten esitettäväksi yliopiston hallitukselle. Tutkinto-ohjelmiin otettavien opiskelijoiden määriin esitetetään aiempaan verrattuna yhtäältä eräitä vähennyksiä ja toisaalta eräitä lisäyksiä ottaen huomioon sen, millä ohjauksen aloilla saavutetut tutkintojen määrät joko selvästi ylittävät tai alittavat ylempien korkeakoututkintojen tutkintotavoitteet. Ulla Klemola ja Kari Pitkänen 12

Jatketaan Student Life -toimintamallin tutkimuksellista kehittämistä käynnissä on tutkimuspohjaisia kehittämisprojekteja Johtaa: koulutuksesta vastaava vararehtori ja strategiajohtaja telee: strateginen kehittäminen Osallistuu: Student Life ohjausryhmä 20.6.2017: Tutkimuspohjainen kehittäminen on jatkunut Student Life ohjausryhmän myöntämällä neljällä uudella tutkimusavustuksella ja kuudella maisterintutkielma-apurahalla. Kesän ja syksyn 2016 aikana opiskelijaharjoittelijoiden keräämä opiskelijoiden yksinäisyyttä koskeva tutkimusaineisto on litteroitu ja anonymisoitu. Aineistoa käytetään kahdessa maisteritutkielmassa, joista toinen valmistui helmikuussa 2017. Kauppakorkeakoulun Student Life -tutkimusavustuksella ja strategisen kehittämisen vastuualueen kanssa yhteistyössä tekemä tutkimus opintojen keskeyttämisen, opintoalan tai oppilaitoksen vaihtamisen vaikutuksista valmistui tammikuussa 2017. Tutkimus on ensimmäinen, joka on selvittänyt opiskelijoiden siirtymiä oppilaitosten välillä. Kari Pitkänen, Tapio Anttonen ja Ulla Klemola Yksi opiskelijahyvinvointiin ja hyvis-toimintaan keskittyvä väitöskirjatutkimus on käynnistetty keväällä 2017. Keväällä 2017 käynnistettiin OKM:n myöntämällä kärkihankkeisiin liittyvällä erityisrahoituksella laaja Jyväskylän yliopiston koordinoima 11 korkeakoulun yhteishanke OHO!, Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen korkeakouluissa. Hankkeen idea pohjautuu opiskelijoiden yksinäisyyttä koskevalle Student Life kehittämistyölle. Hanke etenee osallistuvien korkeakoulujen sisäisellä ja niiden välisellä sisällöllisellä kehittämisellä työpaketeittain. 14.12.2016: Student Life rahoitusta saaneiden tutkijoiden ja maisteritutkielma-apurahan saaneiden opiskelijoiden tutkimustuloksista on raportoitu Student Life ohjausryhmälle 26.9.2016. Heinäkuussa 2016 rekrytoitiin kaksi opiskelijaharjoittelijaa, jotka ohjattuina alkoivat selvittää opiskelijoiden yksinäisyyden kokemusta ja sen syitä. Tarkastelua on syvennetty opiskelijoiden teemahaastatteluilla ja kirjoituskut- 13

sun tuottamalla materiaalilla. Syventyminen tähän teemaan johti siihen, että JY alkoi koordinoida opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelun esteettömyyteen keskittyvää hankehakemusta, joka 29.10.2016 jätettiin opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankehakuun. Hankehaun kriteereiden mukaan hankkeet tulee toteuttaa tutkimuspohjaisesti. 14.6.2016: Student Life kehittämistyössä on alkuvuonna 2016 keskitytty verkostomaiseen Student Life tematiikasta tehtävän tutkimuksen aktivointiin. Tutkimuksista etsitään yhtäältä näkökulmia opiskelijoiden arkeen, hyvinvointiin ja opiskelijan tuen nykytilanteeseen ja toisaalta Student Life toiminnan vaikuttavuuden arviointiin. Student Life ohjausryhmä on tehnyt toukokouussa 2016 päätöksen tutkimusrahoituksesta kolmelle tutkijalle/tutkimusryhmälle sekä neljästä apurahasta, jotka kohdistetaan maisterintutkielman tekijöille. Kesäkuussa 2016 järjestettiin tutkijatapaaminen, jonka tavoitteena oli edistää Student Life tematiikasta tutkimusta tekevien verkostoitumista. Ohjatulla portfoliotyöskentelyllä ja henkilöstön ohjausosaamisen lisäämisellä tuetaan urasuunnittelua ja työllistyvyyttä edistäviä sivuainevalintoja ohjauskoulutus on vakiinnutettu osaksi henkilöstökoulutusta Johtaa: koulutuksesta vastaava vararehtori telee: henkilöstöpalvelut ja strateginen kehittäminen Osallistuu: koulutuspalvelut / työelämäpalvelut, kasvatustieteiden tiedekunta (ohjauskoulutus) 20.6.2017: Rehtori on hyväksynyt Laadukkaan ohjauksen periaatteet Jyväskylän yliopistossa-linjaukset 20.12.2016. Opiskelijoiden ohjauksen yhtenä keskeisenä elementtinä on portfoliomainen työskentely. Linjauksia jalkautetaan kahdessa työpajassa touko-kesäkuussa ja mahdollisesti kesälomien jälkeen järjestettävässä työpajassa. Linjausten mukaista henkilöstölle suunnattua ohjausosaamisen varmistamiseen ja lisäämiseen tähtäävää koulutusta on suunniteltu ja valmisteltu tavoitteena systemaattisen koulutuksen alkaminen syksystä Ulla Klemola, Tapio Anttonen ja Kari Pitkänen 14

opiskelijapalaute (portfolioiden koettu hyödyllisyys, kokemus ohjauksen hyödyllisyydestä ja riittävyydestä urasuunnittelussa ) opettajilta saatu palaute ohjauskoulutuksesta 2017. Ohjausosaaminen linkitetään pedagogisen osaamisen kokonaisuuteen. Laadukkaan ohjauksen periaatteissa on myös päätetty yhteisestä ryhmäohjauksen toimintamallista Jyväskylän yliopistossa. Student Life ohjausryhmä on päättänyt, että portfoliovälineen jatkokehitys käynnistetään opiskelijaharjoittelijoita käyttäen, ja työn tämän osana kartoitetaan olemassa olevien välineiden soveltuvuus Jyväskylän yliopistolle. 14.12.2016 Laadukkaan ohjauksen periaatteet ovat valmistelussa ja niiden pohjalta aloitetaan ohjausosaamisen lisäämistä tukeva henkilöstökoulutus 2017. Ohjausosaamisen vahvistaminen on myös osa tutkijanuran ja -aseman kehittämistyötä. Yhtenä laadukkaan ohjauksen periaatteiden kulmakivenä on portfoliotyöskentely. 14.6.2016 : Vuonna 2015 päättyneen kehittämisvaiheen jälkeen eportfolion käyttö on jatkunut niin pilottivaiheessa mukana olleissa ainelaitoksissa ja yksiköissä kuin muissakin yksiköissä. Vaikka käyttöönoton tukihenkilöstöä ei kevätkaudella ole ollut tarjolla, eportfolio-välineen on voinut ottaa käyttöön edellisvuonna valmistetun tukisivuston avulla. Käyttö on laajentunut ja sillä on tällä hetkellä pitkälti toistatuhatta käyttäjää. eportfolio-välineen käytön tukea ollaan lisäämässä osaksi ohjauskoulutusta yhteistyössä henkilöstöpalveluden kanssa. Joulukuussa 2015 ja tammikuussa 2016 järjestettiin ohjausosaamisen pilottikoulutus osana henkilöstökoulutusta yhteistyössä JY:n ohjausalan asiantuntijoiden kanssa. Henkilöstökoulutus aikoo 15

vakiinnuttaa ohjauskoulutuksen osaksi henkilöstökoulutusta sen jälkeen kun yliopisto on vahvistanut ohjauksen periaatteet (asiakirja valmistelussa). 4.11.2015: eportfolio- sovelluksen tavoitteena on tukea opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä ja toimia kokoavana välineenä osaamisen kehittymiseen liittyvälle dokumentoinnille ja työelämävalmiuksien kehittämiselle. Sovellusta on kehitetty käyttäjälähtöisesti ja toimintamallit ja pedagogiset rakenteet on luotu tarkoituksenmukaisiksi yhdessä ohjaushenkilöstön kanssa pilottien avulla. eportfoliota on otettu käyttöön myös pilottien ulkopuolella. Käyttäjämäärä on yli kolminkertaistunut lukuvuodesta 2013 14 lukuvuoteen 2014 15, jolloin Google Analytics rekisteröi käyttäjiä n. 5200 ja käyttökertoja 8700. Kasvu kertoo sekä tietoisuuden ja kiinnostuksen lisääntymisestä että todellisen käyttäjämäärän kasvusta. Työportfolioita on järjestelmässä nyt 1050 ja näyteportfolioita 850. Kesän 2015 aikana on luotu portfoliotyön tukisivusto, joka kokoaa piloteissa syntyneet toimintamallit, materiaalit ja arviointiperusteet ohjaajien käyttöön ja tukee eportfolion käyttäjiä opasvideoin, ohjein ja malliesimerkein. Tukisivusto mahdollistaa eportfolion käyttöä vaativan ohjausresurssin paremman kohdentamisen. Vuonna 2015 on kerätty kyselyaineisto kolme vuotta kandidaatinportfoliotaan tehneiltä opiskelijoilta. Vastausten perusteella suurin 16

osa opiskelijoista kokee portfoliotyöskentelyn tukevan oman osaamisen tunnistamista ja työelämänäkökulman huomioimista jo opintojen aikana. eeducation-hankkeen myötä eportfolio sulautuu osaksi yliopistopedagogisten opintojen oppimisympäristöä tutustuttaa henkilöstön työvälineeseen käyttäjän näkökulmasta ja näin syventäen ohjausosaamista. Sekä sovelluksen käyttöliittymä, tukisivusto että opetusmateriaalit ovat tarjolla myös englannin kielellä. 10.6.2015: Tehtyä eportfoliojärjestelmää on testattu usealla eri opintojen vaiheessa olevalla/eri yksiköissä opiskelevalla opiskelijaryhmällä ja näiden pilottien perusteella edelleen kehitetty, samalla kun välineen teknistä kehittämistä on jatkettu. Harjoittelija on rekrytoitu keräämään eri lähteistä ura-aineistoa liitettäväksi välineeseen. eportfolio-välineen tarjoaman hyödyn tavoittamiseksi se on kytkettävä osaksi ohjausjärjestelmän kokonaisuutta. Tätä tarkoitusta varten on valmisteltu periaatepäätökseksi aiottua ohjauksen kokonaissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on varmistaa opintojen sujuminen ja ohjauksen laatu. Ohjauksen kokonaissuunnitelman lausuntokierros tiedekunnissa ja yksiköissä käynnistetään syksyn 2015 aikana. Tärkeänä pidetään, että myös opettajilla on omakohtaista kokemusta portfoliovälineen käytöstä. Yliopistopedagogisten opintoihin on kytketty eeducation hanke sulautuvaa yliopistopedagogiikkaa, jonka 17

yhtenä osana on opettajien ammatillisen kehittymisen tukena eportfolio, ja jota opettajat tulevat jatkossa käyttämään omien opiskelijoidensa työelämävalmiuksien kehittymisen ja osaamisen tunnistamisen välineenä. Opetus, opiskelu ja oppiminen Jyväskylän yliopistossa opiskelijakyselyyn 2015 vastanneet perustutkinto-opiskelijat ovat arvioineet saaneensa ohjausta, neuvontaa tai apua riittävästi Pääaineen opintojen suunnitteluun 51 % Sivuaineiden valintaan 31 % Työelämään siirtymistä tukeviin taitoihin 11 % Opiskelijoiden siirtymämahdollisuuksia yliopiston koulutusohjelmien välillä helpotetaan on tehty päätös koulutusohjelmien välillä tapahtuvien siirtojen periaatteista ja prosesseista ensimmäisen opiskeluvuoden opiskelijakysely: opiskelijan kokemus oikean koulutusohjelman löytymisestä opiskelijakysely: opiskelijan kokemus siitä, että oh- Johtaa: koulutuksesta vastaava vararehtori telee: koulutuspalvelut yhdessä tiedekuntien kanssa Osallistuu: koulutusneuvosto 20.06.2017: Opetussuunnitelmatyössä tavoitteena oli aiempaa laajaalaisempien tutkinto-ohjelmien muodostaminen. Useiden uusien tutkinto-ohjelmien sisällä opiskelijat voivat valita eri opintosuuntia. Tämän toivotaan vähentävän opiskelijoiden tarvetta kokonaan vaihtaa tutkinto-ohjelmaa ja siten tukea opinnoissa etenemistä ja vähentää tutkinto-ohjelman vaihtamiseen liittyvää hallinnollista työtä. Yliopiston rakenteelliseen kehittämiseen liittyen on järjestetty ja järjestetään jatkossakin siirtohakuväylä humanistisen alan yhteisöviestinnän koulutuksesta kauppakorkeakouluun ja Vaasan yliopiston kielten alan tutkintokoulutuksesta Jyväskylän ylioston humanistis-yhteiskuntatieteelliseen koulutukseen. Osana yliopiston opiskelijavalintojen kehittämistä tiedekunnille on tehty kysely kehittämissuunnitelmista. Tiedekuntien edustajille on järjestetty keskustelutilaisuus, jossa käytiin läpi yliopiston ja OKMn välisessä sopimuksessa olevat siirto-opiskeluun liittyvät tavoitteet. Toiselta asteelta siirtymistä on edistetty mm. tutustumiskurssien ja Ulla Klemola ja Kari Pitkänen 18

jausjärjestelmä tukee itselleen oikean alan löytämistä opo-yhteistyön avulla. Toimenpiteet tähtäävät oikean alan nopeampaan löytymiseen, minkä puolestaan toivotaan vähentävän siirtymistarvetta yliopiston sisällä. Vuoden 2017 opiskelijakysely on aineistonkeruun osalta tehty. 14.12.2016: Vuoden 2017 alkupuolella toteuttavan opiskelijakyselyn suunnittelu on aloitettu ja siinä otetaan huomioon tiedonsaanti opiskelijoiden kokemuksesta oikean alan löytymisestä. 14.6.2016: Rehtorin maaliskuussa 2016 hyväksymissä yleisisissä valintaperusteissa on tiedekuntia velvoitettu määrittämään valintaperusteissaan edelytykset siirto-opiskelijoiden (myös yliopiston sisällä tiedekunnasta toiseen siirtyvät) hyväksymiselle. Yksiköiden kanssa käydyissä keskusteluissa on toistuvasti muistettu siirtymämahdollisuuksien joustavan luomisen tärkeydestä tilanteessa, jossa opiskelijavalintajärjestelmä on muuttumassa. Parannetaan opiskelijoiden laadukkaita ajasta ja paikasta riippumattomia opiskelumahdollisuuksia ympärivuotisten opiskelun edistämiseksi on selvitetty ympärivuotisen opiskelun esteet verkkovälitteinen kurssitarjonta kasvaa kesäopetusta on lisätty Johtaa: koulutuksesta vastaava vararehtori telee: opetusta antavat yksiköt, koulutupalvelut, strateginen kehittäminen, avoimen tiedon keskus ja it-palvelut Osallistuu: koulutusneuvosto 20.6.2017: Vuonna 2016 eeducation hankkeiden yhtenä tavoitteena on ollut testata erilaisia verkko-oppimisympäristöjä ja niiden soveltuvuutta erilaiseen opetukseen. Pilottihankkeiden tulosten perusteella yliopisto päätti keväällä 2017, että Moodle on jatkossa yliopiston pääasiallisin verkko-oppimisympäristö ja että Optiman käytöstä vähitellen luovutaan. Vuonna 2017 eeducation hankkeiden erityisteemana on arvioinnin ja palautteen kehittäminen uusissa oppimisympäristöissä. Ulla Klemola, Kari Pitkänen ja Tapio Anttonen 19

on kehitetty oppimisen arviointitapoja, jossa voidaan käyttää verkkoympäristöjä Osana EduFutura-yhteistyötä on luotu avointen opintojen kautta tarjotin kumppanioppilaitosten yhteisille kesäopinnoille. JYU on kumppanina Tampereen yliopiston koordinoimassa OKMn kärkihankkeen erityisrahoitusta saaneessa Ristiinopiskelun kehittäminen hankkeessa sekä Turun yliopiston koordinoimassa Valtakunnallinen liiketoimintaosaamisen verkko-opintokokonaisuus kärkihankkeessa. Yhteistyö eri korkeakoulujen välillä on hankkeissa käynnistynyt. Maaliskuussa 2017 järjestettiin henkilöstökoulutus opetushenkilöstölle sähköisten tenttijärjestelmien (ml. verkkotentti) mahdollisuuksista ja käytöstä. Koulutuksen videotallenne toimi opetusmateriaalina. 14.12.2016: JY haki syksyllä 2016 jäsenyyttä EADTU-järjestössä (European Association of Distance Teaching Universities). JY hyväksyttiin 19.10.2016 järjestön täysjäseneksi (joita voi olla vain yksi kustakin maasta). Järjestö antaa tukea yliopistoille online- ja yleensä joustavan opetuksen kehittämisessä ja laadunhallinnassa. Yksilöllisestä verkkotentistä on kerätty käyttökokemusta ja jatkettu aloitettua työtä laajentaa verkotentin käyttöä etentin ruuhkahuippujen helpottajana ja sitä korvaavana vaihtoehtona. 14.6.2016: Huhti-toukokuussa 2016 tehtiin kysely opiskelun joustavuudesta (n=1912), jonka yhteydessä selvitettiin myös opintojen edistymisen esteenä olevia ns. pullonkaulakursseja sekä kesäopetuksen tarvetta. 20

Opiskelijoiden vastaukset pullonkaulakursseista on toimitettu yksiköille. 59% vastaajista suunnitteli tekevänsä kesäopintoja tulevana kesänä. Opintotarjonnassa toivottiin eniten etäopiskelumahdollisuuksia: - 71% voi osallistua etäopetuksena järjestettävään opetukseen, jos pystyy opiskelemaan vapaasti oman aikataulun mukaisesti - 51% voisi osallistua etäopetuksena järjestettävään opetukseen/tenttiin päiväsaikaan - 48% etäopetuksena järjestettävään tenttiin/opetukseen iltaisin - 41% voisi opiskella kampuksella päiväsaikaan Etä(yksilö)tenttijärjestelmää, joka ei ole sidottu erityiseen etentti-tilaan ja sen rajaamaan volyymiin, on ryhdytty suunnittelemaan osaksi yliopiston kehittämää Koppa-järjestelmää, joka mahdollistaa tarpeen mukaan skaalautuvan ja suorituspaikasta riippumattoman yksilötentin. Käyttöönotto edellyttää myös opettajille suunnattavaa koulutusta oppimisen arvioinnista. Tämä teema on ehdolla seuraavan vuoden opetuksen kehittämishankkeeksi. 21 Kandidaattivaiheen viestintä- ja kieliopinnit integroidaan pääaineen opintoihin kaikilla ainelaitoksilla integrointiprosessin läpikäyneiden yksiköiden osuus (tavoite = 100 %) Johtaa: koulutuksesta vastaava vararehtori telee: Kielikeskus ja tiedekunnat Osallistuu: koulutusneuvosto 20.6.2017: Uusimuotoisten viestintä- ja kieliopintojen (UVK) ensimmäinen kolmivuotinen pilotti (fysiikka) on saatu päätökseen, muut käynnistyneet toteutukset (kemia, historia, etnologia, filosofia ja valtio-oppi sekä yhteiskuntatieteiden laaja-alainen kandidaattiohjelma) etenevät suunnitellusti ja Kauppakorkeakoulun uusi rakenne on valmiina käynnistymään syyslukukaudella 2017. Koulutuksen tutkimus- Anna Grönlund

laitoksen kanssa yhteistyössä on käynnistetty Asiantuntijuuden kehittymisen seurannan tutkimushanke, jonka pilotointi aloitetaan syyslukukaudella 2017. 14.12.2016: Syyslukukaudella 2016 uusimuotoisten viestintä- ja kieliopintojen rakenteen mukainen opetus aloitettu yhteiskuntatieteissä, filosofiassa ja kemiassa sekä käynnistetty suunnittelu kauppakorkeakoulun UVK-rakenteeksi. Historian, etnologian ja fysiikan toteutus jatkuu suunnitellusti: fysiikassa käynnistyy kolmas vuosi, historiassa ja etnologiassa toinen. Loput laitokset ja tiedekunnat on aikataulutettu siten, että suunnittelu käynnistyy viimeistään syyslukukaudella 2019, mutta syyslukukausi 2020 pidetään varalla niissä yksiköissä, joissa opintosuunnitelmarakenteen suunnittelun vuoksi toimintaa ei aiemmin kannata käynnistää. 14.6.2016: Toteutus etenee marraskuussa 2015 raportoidun mukaisesti, mutta yliopiston rakennemuutoksesta johtuen jäljellä olevat tiedekunnat ja yksittäiset pääaineet tai laitokset aikataulutetaan uudelleen syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana. 4.11.2015: Uuden rakenteen toteutus käynnistettiin syksyllä 2015 historian ja etnologian laitoksella 1. vuoden opiskelijoiden kanssa. Syksyllä 2015 on myös käynnistetty kemian laitoksen ja yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen kanssa syksyllä 2016 alkavan rakenteen suunnittelu. Kauppakorkeakoulun, liikuntatieteellisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien kanssa suunnittelu on sovittu käynnistettäväksi syksyllä 2016. 22 10.6.2015: Pilotti fysiikan laitoksen kanssa on käynnissä ja uusi

rakenne vakiintuu toiminnaksi syksyllä 2015 aloittavilla opiskelijoilla. Kehittäminen laajennetaan syksyllä 2015. Samoin syksyllä 2015 käynnistyy historian ja etnologian laitoksella ensimmäinen uuden rakenteen toteutus silloin aloittavien opiskelijoiden opetusohjelmassa ja lisäksi suunnitteluvaihe aloitetaan kolmessa muussa oppiaineessa. Kansainvälinen kampus - avoimet oppimisympäristöt johtava aikuiskouluttaja Kehitetään partneriyliopistoverkostoa systemaattisesti siten, että vararehtori Johtaa: koulutuksesta vastaava ulkomaiset opintojaksot kyetään liittämään aidosti osaksi opiskelijan suorittamaa tutkintoa tutkintoon hyväksyttyjen opintojaksojen opintopisteiden määrä on vähintään 5 op vaihtokuukautta kohden vaihdossa olleen opiskelijan raportin sisältö on kehitetty varmistamaan toimintaa arvioivan tiedon saaminen learning agreement on laadittu siten, että ulkomailla suoritetut opinnot edistävät tutkinnon suorittamista telee: koulutuspalvelut, strateginen kehittäminen, tiedekunnat Osallistuu: koulutusneuvosto 20.6.2017: Ei merkittäviä muutoksia partneriverkostossa. Ulkomaisessa yliopistossa vaihtokuukaudessa suoritettujen, tutkintoon kuuluvien opintopisteiden keskiarvokehitys vuosittain: 2016: 6,2 2015: 5,1 2014: 5,3 14.12.2016: Ei merkittäviä muutoksia partneriverkostossa. Yliopistojen uudessa rahoitusmallissa opiskelijavaihdon laskentaperiaatetta on muutettu siten, että yliopistot saavat rahoitusta vaihdossa suoritettujen opintopisteiden perusteella aiemman vaihtokuukausikriteerin sijaan. Samalla poistui aiempi 3 kuukauden vähimmäisvaihtoaika. Parhaillaan pilotoideen sitä, saadaanko vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrää kasvatettua tarjoamalla yliopiston apurahaa lyhytkestoisille intensiivikursseille lähtijöille (opetuspäivien minimi kuitenkin 5 päivää). 14.6.2016: Ei merkittäviä muutoksia partneriverkostossa. Ulkomaan opintojaksoista yli 60% tapahtuu Erasmus-ohjelman puitteissa, joten jatkossa huomiota kiinnitetään erityisesti tiedekuntatason partnerisopimuksiin, mutta myös yliopistotason verkoston kehittämiseen. Anna Grönlund ja Kari Pitkänen 23

learning agreement on toteutunut 4.11.2015: Ei merkittäviä muutoksia partneriverkostossa. 10.6.2015: Yliopistolla on 93 koko yliopistoa koskevaa yhteistyö- ja puitesopimusta kansainvälisten korkeakoulujen kanssa. Lisäksi tiedekunnilla on joitakin kymmeniä omia sopimuksia Euroopan ulkopuolisten kumppaneiden kanssa, joista osa koskee muutakin kuin opiskelijavaihtoa (tutkija- ja opettajaliikkuvuus, tutkimusyhteistyö). Tiedekunnilla on alakohtaisia Erasmus+ -vaihtosopimuksia tällä hetkellä 442. Erasmus+ -ohjelmakauden alkaessa tiedekuntia ohjeistettiin kriittisesti käymään lävitse oma sopimuskantansa käyttäen apuna heille laadittua arviointiohjetta ja solmimaan uudet sopimukset vain strategisesti tärkeiden kumppanien kanssa. Tästä huolimatta solmittujen sopimusten määrä on hyvin suuri. Vaihtoon liittyviä sopimuksia on siis tällä hetkellä edelleen paljon suurempi määrä kuin vaihtoon lähteviä tai saapuvia opiskelijoita. Keskimäärin sopimukset ovat siis vähäisessä käytössä. Tällä sopimusmäärällä ei myöskään ole mahdollista oppia tuntemaan kumppaneita tai tehdä suunnitelmallista koko joukkoa kattavaa yhteistyötä. Rehtorin vuonna 2013 tekemässä päätöksessä koko yliopistoa koskevista puite- ja yhteistyösopimuksista ulkomaisten korkeakoulujen kanssa tiedekuntia ja laitoksia on ohjeistettu periaatteista, joiden pohjalta ne voivat sopia yhteistyö- ja puitesopimuksia (ei koske tutkimushankkeisiin liittyviä sopimuksia, kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavien tutkinto-ohjelmien sopimuksia kuten double degree, joint programme ja vastaavat sopimukset, eikä cotutelle-sopimuksia, joita varten on eri ohjeistukset). Ei selkeää, määräaikaista seurantaa sopimusten määrän tai laadun vaihtelusta. 24

Ulkomaisessa yliopistossa vaihtokuukaudessa suoritettujen opintopisteiden keskiarvo oli 2014: 5,3 op. Uudistetaan yliopiston täydennyskoulutuksen järjestäminen, markkinointi ja muu tuki prosessi ja sen edellyttämät resurssit on kuvattu (periaatteet ja vastuut määritelty) yleinen liiketoimintakonsepti on määritelty uuden järjestelmän mukainen liiketoiminta on käynnistynyt Johtaa: rehtori telee: koulutuksesta vastaava vararehtori, hallintojohtaja, strategiajohtaja Osallistuu: talouspalvelut, controller, sopimuslakimies, avoimen yliopiston johtaja, tiedekunnat ja erillislaitokset 20.6.2017: Avoin yliopisto on saanut livan rehrytoida henkilö, joka tarjoaa yksiköille tukea täydennyskoulutuksen tuotekehittämisessä ja markkinoinnissa. 14.12.2016: Yksiköiden kanssa käydyissä sopimusneuvotteluissa sovittiin avoimen yliopiston kanssa, että he rekrytoivat resurssin, joka tarjoaa yksiköille tukea täydennyskoulutuksen tuotekehittämisessä ja markkinoinnissa. 14.6.2016: Täydennyskoulutuksen tarjontaa on tarkasteltu osana aikuiskoulutuksen kenttää. Rehtorin alustava linjaus on, että opetusta antavilla yksiköillä on mahdollisuus osana koulutustoimintaansa järjestää myös täydennyskoulutusta. Vuosina 2015 ja 2016 järjestetyjen avoimen yliopiston ja yliopiston muiden opetusta antavien yksiköiden yhteistyökokouksissa on selvitetty yksiköiden näkemykset niiden tarvitsemasta täydennyskoulutustoiminnan tuesta. Yksiköt kokevat tarvitsevansa tukea erityisesti markkinointiin ja täydennyskoulutustuotteiden suunnitteluun. Kari Pitkänen Opetuksessa kehitetään ja otetaan yliopistoyhteisön käyttöön uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja, joissa monipuolisesti hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa Johtaa: koulutuksesta vastaava vararehtori telee: kasvatustieteiden tiedekunta (yliopistopedagoginen koulutus), koulutuspalvelut, strateginen kehittäminen, IT-palvelut 20.6.2017: JYU on aktiivisesti mukana Turun yliopiston koordinoimassa OKM:n erityisrahoituksen saaneessa hankkeessa Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen. Hankkeen Kick Off oli 15.5.2017 ja korkeakoulujen välinen yhteistyö on lähtenyt käyntiin. JYU tuottaa sisältöä Unips- Univeristy pedagogical support -sähköiseen oppimisratkaisuun. Toinen alahanke on Opetushenkilökunnan digitaidot ajantasalle!, jossa 25

yliopistopedagogiset opinnot tukevat tavoitteen mukaista pedagogisten ratkaisujen käyttöön ottamista tiedekuntien ja erillislaitosten raportointi rehtorin katselmuksessa opettajakyselyyn pohjautuva tieto Osallistuu: koulutusneuvosto, opetusta antavat yksiköt, JY:n edustajat EduFutura Jyväskylä - oppimisen uudistaminen - kärkialalta JYU on mukana digikummitoiminnan jatkokehittämisellä (vrt. eeducation-hankkeen TVT-kummit vuodesta 2015 alkaen) sekä osallistuu Itä-Suomen yliopiston johdolla Flipped classroom-pedagogisen mallin pilotointiin JYU:ssa. Myös kärkihankkeiden erityisrahoituksen saaneessa Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimassa eamkhankkeessa on yhteistyö alkanut. eeducation-messut, joissa vuoden 2016 kehittäjäopettajat esittelivät digipedagogista kehittämistyötään, pidettiin runsaalla yleisömäärällä tammikuussa 2017. Hankkeeseen kytkeytyvä tutkimustoiminta on tuottanut useita tieteellisiä artikkeleita ja esitelmiä. Vuoden 2017 eeducation-toiminnassa on mukana 7 opettajatiimia eri yksiköistä ja he ovat kehittäneet arviointi- ja palautemenetelmiään erilaisin, digitalisaatiota hyödyntävin keinoin. Yhteistyö Aalto yliopiston A!OLEhankkeen kanssa on jatkunut asiantuntijavaihdoin hankkeiden yleisötilaisuuksissa. Myös Abacus tehtäväpankkia on yhteistyössä kehitetty matematiikan ja luonnontiteiden opetukseen. Ulla Klemola, Terhi Skaniakos ja Antti Auer JYU on niinikään aloittanut kumppanina Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koordinoimassa OKMn kärkihankkeisiin liittyvän erityisrahoituksen saaneessa TOTEEMI Työstä oppimassa, työhön hankkeessa. 14.12.2016: Osana OPS-uudistuksia tukevaa seminaarisarjaa tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen hyödyntämistä käsiteltiin elokuun 2016 OPS-seminaarissa. eeducation-hanke ja A!OLE ovat jatkaneet yhteistyöworkshop ien pitämistä. Viimeisin oli syyskuussa 2016. Yhteistyötä on myös tehty JY:ssa kehitetyn TIM-oppimisalustan kehittämisessä ja hyödyntämisessä. JY osallistui 31.10.2016 päättyneessä OKM:n 26

kärkihankehaussa partnerina hankkeisiin, joissa tavoitteena on kehittää tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäviä pedagogisia ratkaisuja. 14.6.2016: Tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen hyödyntäminen on yhtenä teemana OPS-uudistuksessa, ja tematiikkaa on käsitelty joulukuun 2015 OPS-sarjan seminaarissa. Teema on keskiössä meneillään olevassa eeducation-hankkeessa, jossa kuluvana vuonna hankeopettajina on ollut 9 opettajatiimiä eri ainelaitoksista ja erillislaitoksista (kielikeskus, OKL, kirjasto, fysiikka, liikuntakasvatus, kasvatustieteet, bio- ja ympäristötieteet, musiikki ja IHME). Tavoite sisältyy myös vuonna 2015 aloitettuun JY:n ja Aalto-yliopiston yhteistyöhön (A!OLE). eeducation-hanke ja A!OLE ovat pitäneet yhteistyöworkshopeja, joista viimeisin oli maaliskuussa 2016. TVT-kummitoiminta on jatkunut syksyn jälkeen kevät- ja syyskaudella 2016. IT-palvelujen asiantuntijat ovat tarjonneet hankeopettajille kohdennettua pedagogis-teknologista tukea. Opetusteknologiaa on piloteissa kokeiltu moninaisesti ja lisäksi hankeopettajat ovat tuottaneet yli 100 opetusvideota. 4.11.2015: eeducation-kehittämistyö jatkuu vuonna 2016 aikaisempaa fokusoituneempana tiettyihin teemoihin ja hankkeiden kehittämistyö kytketään opetussuunnitelmatyöhön ja sille asetettuihin tavoitteisiin. 10.6.2015: eeducation on opetuksen kehittämishanke, jota jatkettu vuonna 2015 siten, että opetusta kehitetään usean eri yksiköistä ole- 27