Haku kuntakokeiluihin 1. 1. Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: 1. Kommun/kommuner som ansöker till försöket: - Kokeilualue on koko Etelä-Karjalan erityisen kuntajakoselvityksen mukainen alue, osallisina kaikki 9 Etelä-Karjalan kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti ja Imatra. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymä sekä Imatran kaupunki omalta osaltaan. 2. 2. Kokeilun vastuukunta: 2. Försökets ansvarskommun: - Lappeenrannan kaupunki. Lappeenrannan kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen kuntakokeiluun osallistumisesta kokouksessaan 27.1.2014. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) hallitus on tehnyt vastaavan päätöksen 22.1.2014. 3. 3. Kunnan/alueen vastuuhenkilö: (nimi, yhteystiedot, kunta, organisaatio) 3. Kommunens/områdets ansvarsperson: (namn, kontaktuppgifter, kommun, organisation) - Markku Heinonen, kehitysjohtaja, Lappeenrannan kaupunki, puhelin 040 5811 998, s-posti: markku.heinonen@lappeenranta.fi 4. 4. Kunnan/alueen yhteyshenkilö: 4. Kommunens/områdets kontaktperson: Etunimi/ Förnamn Sukunimi/ Efternamn Matkapuhelin / Mobil Sähköposti/ e-post Osoite/ Adress Postinumero/ Postnummer Postitoimipai kka/ Postanstalt Organisaatio/ Organisation Osasto/ Avdelning Etelä-Karjalan Merja Tepponen 0400 655 197 merja.teppone n@eksote.fi Toimistotalo Ruori, PL 24 53100 Lappeenranta sosiaali- ja terveyspiiri, Strategiset tukipalvelut Eksote 5. Vastauskieli hakulomakkeen kysymyksiin/välj språket med vilket du vill besvara frågorna i blanketten:
6. 5. Hakeeko kunta/alue hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun? 7. 5.1 Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 8. 5.2 Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne? (lautakunnat, virastot) - Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) on kuntayhtymä, johon kuuluu yhdeksän kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Eksote järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintähuoltoa. Nämä palvelut
järjestetään seudullisilla palvelurakenteilla. Imatra on mukana Eksotessa vain erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstö on Imatraa lukuun ottamatta Eksoten palveluksessa. Siirtymä rakenteeseen, jossa kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito on integroitu saman hallinnollisen kehyksen sisään, mahdollistaa maakunnallisen palveluverkoston kehittämisen yhtenä kokonaisuutena. Eksoten päätöksenteosta vastaa valtuusto ja hallitus. Toimitusjohtajan tukena on kuntajohtajista koostuva neuvottelukunta. Kunnissa yheistyötä koordinoivat palvelujohtajat. Eksoten toiminta jakautuu kolmeen vastuualueeseen (perhe- ja sosiaalipalveluihin, terveys- ja vanhusten palveluihin ja kuntoutukseen), joita tukevat strategiset tukipalvelut. Eksoten alueella on yhteinen potilas- ja asiakastietojärjestelmä. Asiakkaan/potilaan tietoja voi reaaliaikaisesti katsella asiakkaan hoitopaikasta riippumatta sairaalasta kotiin koko ketjussa. Prosessien ohjaukseen on kehitetty uusia toimintamalleja ja välineitä. Eksote ja kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä poikkihallinnollisesti erityisesti koulu- ja sivistystoimen sekä liikuntatoimen kanssa sekä esim. palveluliikenteen järjestämisessä. Erityisryhmien asumispalvelujen osalta suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan kuntien teknisen toimen sekä Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n kanssa. 9. 5.3 Mikä on kunnan/alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta? - Etelä-Karjalaan on laadittu yhteinen maakunnallinen hyvinvointistrategia vuosille 2011 2015. Maakunnan jokaiseen kuntaan ja Eksoteen on perustettu hyvinvointitiimit, joita yhteisesti koordinoi Eksote. Hyvinvointityötä ohjaa maakunnallinen eri yhteistyötahojen edustajista nimetty hyvinvointityöryhmä. Sähköinen hyvinvointikertomus on otettu käyttöön kaikissa kunnissa 2014 aikana. Kuntien on vanhus- ja vammaisneuvostot toimivat tiiviissä maakunnallisessa yhteistyössä ja vanhuspalveluihin ollaan parhaillaan valmisteilla yhteinen maakunnallinen suunnitelma (VaPL 5 ). Eksotessa on kehitetty asiakaslähtöisiä, integroituja toimintamalleja, joissa hyödynnetään sähköisiä työkaluja. Eksotessa lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut on koottu perhepalveluihin. Marraskuussa 2013 valmistunut lasten ja nuorten talo kokoaa saman katon alle 120 psykososiaalisen tuen ammattilaista. Vastaavasti Imatralla lasten ja nuorten oppimista, kasvua ja kehitystä edistävät sekä vanhemmuutta tukevat palvelut ovat koottu saman lautakunnan alaisuuteen. Imatralla sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimi on yhdistetty yhdeksi hyvinvointipalvelujen toimialaksi. Eksote on mukana Sitran Hyvinvointiasema hankkeessa. Hyvinvointiasemapilotit mahdollistavat uudenlaisten integroitujen toimintamallien kehittämisen taajamien ja haja-asutusalueiden palvelujen järjestämiseksi. Hyvinvointiasemilla sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö sijoittuu saman katon alle ja erityinen paino on yhteistyöllä järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa. Sähköisten palvelujen kehittämistyö ja uuden teknologian hyödyntäminen ovat myös keskiössä, se on osa virtuaaliklinikka konseptia. Asiakkaita kannustetaan omatoimisuuteen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Palveluohjaajat opastavat asiakkaita konkreettisesti elämän eri tilanteissa ja ammattilaisten rinnalla toimii vapaaehtoisia vertaisohjaajia. Alueella valmistellaan yhteyskeskuksen käynnistämistä, johon kootaan sähköisen asiointikanavan ja puhelinasioinnin, valvomon, palveluneuvonnan, nettiasiantuntijan ja palvelutarpeen arvioinnin, kuljetuslogistiikan keskeiset toimijat samaan prosessiin (ensihoito, kenttätyönohjaus, kotihoidon toiminnanohjaus, valvomotoiminta, turvapalvelut, sekä ajanvaraus) Alueella on käynnistynyt Iso apu palvelukeskus, joka toimii maakunnallisena asiakaspalvelu- ja ohjauskeskuksena ikäihmisten ja vammaispalvelun asiakkaille. Keskus on matalan kynnyksen paikka, joka toimii yhden luukun periaatteella. 10. 5.4 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Hyvinvointipalvelujen kokeilussa tavoitellaan yksilöllisten palvelusuunnitelmien yhdistämistä kahdeksi
suunnitelmaksi määräaikaisin säädösmuutoksin. 1. Lapsia ja nuoria koskeva yksilöllinen palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelma. 2. Aikuisia koskeva yksilöllinen palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Eksoten ja kuntien viranomaistoiminnassa on ratkaistava mm. tietosuoja- ja salassapitosäädösten tulkintakysymyksiä ja tarvittaessa tukeuduttava säädösmuutosehdotuksiin. Painopisteasiakasryhminä ovat mm. erityisen tuen ja oppimisen tarpeessa olevat lapset ja nuoret, vammaiset sekä ikääntyneet. Lapset ja nuoret Nykytilanteessa lasten ja nuorten integroidussa palvelurakenteessa tiedonvaihtoon tarvitaan edelleen paljon asiakkaitten kirjallisia lupia. Alaikäisten osalta on osittain hankala määrittää, milloin nuorella on oikeus antaa vain oma lupa ilman huoltajia. Kokeilussa on tavoitteena yksi palvelusuunnitelma, johon kirjataan lapsen, nuoren ja tarvittaessa myös perheen osalta tarvittavat tiedot. Yksilökohtaisesti yhdistetään varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa tai ammatillisen opetuksessa tehtävät suunnitelmat yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmien kanssa. Apuna käytetään verkostotyötä ja sähköisten asiakirjojen välisiä teknisiä yhteyksiä ja /tai toiminnanohjaustyökalua, jotta tarvittavat tiedot voidaan ajantasaisesti siirtää ja hyödyntää suunnitelmaa tehtäessä. Oleellista on, että ajantasaiset tiedot ovat kaikkien osapuolten hyödynnettävissä siltä osin kuin he työssään tietoja tarvitsevat. Selkeytetään osapuolten vastuut kirjaamisesta, rekisterinpidosta ja myös se, miten koordinaatiovastuu kokonaisuudesta määräytyy. Aikuiset Työvoimahallinnon ja työvoiman palvelukeskuksen sekä aikuisten psykososiaalisten palvelujen aktivointi- ja kuntoutussuunnitelmien yhdistäminen yhdeksi täydentyväksi kertomukseksi. Yhteisen arviointi- ja logistiikkaprosessin luominen nuorten kanssa toimiville organisaatioille Kannatellen-hankkeiden materiaalia ja kehitteillä olevaa verkostomallia hyödyntäen. Olemassa olevien palveluprosessien sujuvoittaminen nykyisten kuntoutuksellisten ja osallisuutta tukevien yksiköiden toiminnan kehittämisen avulla (Nuorten päiväyksikkö, TaidePaja, Parkki, Katajapuu, kuntouttava työtoiminta). Näiden tehtäväjaon tarkentaminen, päällekkäisyyksien poistaminen ja tarpeiden mukaisen palveluvalikon laajentaminen. Tätä varten kehitetyn sähköisen prosessien hallintatyökalun käyttöönotto. Ikäihmisten ja vammaisten kotona asumisen tueksi otetaan käyttöön yhteinen palvelu- kuntoutus- ja hoitosuunnitelma vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen hengen mukaisesti. Suunnitelman toimeenpanon toteutuksessa prosessityökalua ja PHR ratkaisua hyödyntäen otetaan käyttöön monitoimijainen sähköinen kalenteriratkaisu, johon käyttöoikeus mahdollistetaan myös yksityisille palveluntuottajille ja omaisille, jotka kokonaispalvelun toteutukseen osallistuvat. Näin vähennetään päällekkäistä toimintaa, varmistetaan tasainen palvelun saatavuus eri vuorokauden ja viikonpäivinä. Arkkitehtuuri ratkaisut ovat osana SaDe sote ratkaisuja. 11. 5.5 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Indikaattoreita on saatavissa hyvinvointikertomuksen yhteisistä indikaattoreista. SAS-ohjelmasta saadaan tiedot prosessin sujuvuudesta, keskimääräinen jonotusaika, prosessin läpimenoaika. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmästä saatavat tiedot, RAI- indikaattorit, VaPl v. 2015 edellyttämä omavalvontasuunnitelmatyö on käynnissä. Eksote alueella pilotoidaan VM:n SaDe hankkeen spontaanin palautteen järjestelmää, josta saadaan tietoa asiakkaiden ja kansalaisten kautta. Eksoten tietojohtamisen hankkeessa on kehitetty johtamisen tueksi indikaattoreita. Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluihin on Etelä-Karjalassa sovittu maakuntatason sekä toimialakohtaiset indikaattorit. Erikseen indikaattorit on sovittu ennaltaehkäisyn, operatiivisen toiminnan ja vaikuttavuuden
alueille. Myös avo- ja laitospalveluja tarkastellaan omina kokonaisuuksinaan. Samoin aikuisten kaikkien ikäryhmien osalta on tietojohtamisen hankkeessa rakennettu asiakas-, henkilöstö-, prosessi- ja talous näkökulmista indikaattorit ja tukevat mittarit. Tietomalli mahdollistaa asiakasanalyysien seurannan siten, että ne kattavat kaikki sosiaali- ja terveystoimen palvelualueet (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalipalvelut). Suurasiakkaat tunnistetaan kustannusten perusteella seuraavien ulottuvuuksien suhteen yksittäin tai yhdistelmänä: Palvelu (kustannuspaikkatasolla), ikäluokka, maakunta / kunta, valikoidut diagnoositiedot (esim. diabetes). Tiedosta saadaan koottua suurasiakkaiden profiilimalleja. 12. 5.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Kehitysjohtaja Merja Tepponen ks. kohta 3 13. 6. Hakeeko kunta/alue koulutuspalvelu toimintamallin kokeiluun? 14. 6.1 Minkälainen on kokeilun kohteena olevan kunnan/alueen oppilaitosverkosto? (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus) 15. 6.2 Mikä on kunnan/ alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne koulutuspalvelukokeilu toimintamallin osalta? 16. 6.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 17. 6.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä?
18. 6.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 19. 7. Hakeeko kunta/alue asumispalvelujen toimintamallin kokeiluun? 20. 7.1 Asumispalvelujen toimintamallin osiot, joihin kunta/ alue osallistuu: 21. 7.2 Mikä on asumispalvelujen kehittämistilanne kunnassa/alueella? 22. 7.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 23. 7.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? 24. 7.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 25. 8. Hakeeko kunta/alue valvonnan toimintamallin kokeiluun?
26. 8.1 Valvonnan toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 27. 8.2 Mihin palveluihin ja valvontaohjelmiin toivoisitte kokeilun toimintamallin ensisijaisesti kohdistuvan? 28. 8.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 29. 8.4 Mikä on omavalvonnan kehittämistilanne kunnassa/alueella? 30. 8.5 Minkälaisia kokeilun tämän toimintamallin palvelun laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita ehdottaisitte seurattavaksi kokeilun aikana? 31. 8.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 32. 9. Hakeeko kunta/alue kuntien ja Kelan yhteistyö toimintamallin kokeiluun:
33. 9.1 Kuntien ja Kelan yhteistyön kehittämisen toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 34. 9.2 Mikä on kunnan ja Kelan yhteistyön tämän hetkinen tilanne kunnassa/alueella? - Lappeenranta osallistui jo 1990-luvulla toimeentulotukikokeiluihin, joissa toimeentulotuen normitettava osa myönnettiin Kelasta. Kokemukset yhteispalvelu-kokeiluista olivat kaikin osin myönteisiä. Etelä-Karjalassa yhteistyö kuntien ja Kelan sekä sittemmin Eksoten kanssa on jatkunut kiinteänä vuosien myötä. Yh-teistyö konkretisoituu mm. työvoiman palvelukeskuksessa, työvoimapoliittisessa ohjelmatyössä ja kuntoutuksen asiakasyhteistyössä. Kela osallistuu parhaillaan hyvinvointiasemien pilotointiin Eksotessa ja on mukana useissa kehittämishankkeissa. Eksote on solminut Kelan kanssa sopimuksen SOKY järjestelmästä ja hyvinvointiasemien pilotoinneissa testataan Lync-yhteyksiä asiakaspalvelussa. Paikallisen Kelan edustajat ovat osallistuneet kokeilun suunnitteluun ja ilmaisseet kiinnostuksensa kuntakokeiluun osallistumiseen. 35. 9.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Kokeilussa toimeentulotuen etuuskäsittely hoidettaisiin pääosin Kelassa. Etuuskäsittelijät tekevät päätöksiä perustoimeentulotuesta ja soveltuvin osin täydentävän toimeentulotuesta. Kohderyhmään kuuluvat ensisijaisesti asiakkaat, joilla on Kelan etuuksia. Sosiaalityötä tarvitsevat asiakkaat asioivat Eksotessa. Samoin ehkäisevä toimeentulotuki jää Eksoteen. Asiakkaita kannustetaan sähköiseen asiointiin. Myös tietojärjestelmien yhteiskäytön edellytykset on tarpeen selvittää kokeilun myötä. Kokeilun mahdolliset alueelliset rajaukset tarkentuvat myöhemmin. Asiakasmaksutiimi tekee keskitetysti Eksoten asiakasmaksupäätökset. Yhteydet Kelaan ja tiedonsaanti Kelasta asiakasmaksujen määrittelyä varten ovat myös osa kokeilua. 36. 9.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Kokeilussa hyödynnetään Eksoten aikuissosiaalityön asiakastyytyväisyystutkimusta ja Eksoten tietojohtamisen indikaattoreita (ks. kohta 6). Eksotessa käytössä olevia indikaattoria ovat mm. toimeentulotuen asiakasmäärät, toimeentulotukimenot/asukas, toimeentulotukiasiakkuuden kesto ja palvelutakuuseen liittyen toimeentulotukihakemusten käsittelyajat. Lisäksi seurannassa ovat tehdyt oikaisuvaatimukset, muistutukset ja kantelut.
37. 9.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Palvelupäällikkö Heikki Hirvonen, aikuisten psykososiaaliset palvelut, Eksote, puh. 040 715 6079, s-posti: heikki.hirvonen@eksote.fi 38. 10. Hakeeko kunta/alue nuorisotakuu toimintamallin kokeiluun? 39. 10.1Mikä on nuorisotakuun toimintojen ja prosessien kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Eksotella on jo hyvä perusta kuntouttavan toiminnan sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kokonaisvaltaiseen kuntouttavaan työskentelyotteeseen siirtymisestä. Samoin TYP-toiminnassa Etelä-Karjalan alue toimii edelläkävijänä. Tarkoituksemme on käydä läpi kaikki ikäluokkansa pudokkaat ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat. Kannatellen 3-hanke tähtää näiden verkostojen luomiseen sekä yhteisten tunnistusja logistiikkakäytäntöjen käyttöönottoon. Mukana on kaikki maakunnalliset nuorten kanssa toimijat muun muassa Lappeenrannan kaupungin nuoriso- ja liikuntatoimen etsivä nuorisotyö sekä kasvatus- ja opetustoimen yhteistyömuoto kopparitoiminta. Kopparitoiminta tarkoittaa sitä, että Lappeenrannassa kaikki peruskoulun päättävät 9-luokkalaiset saavat joko koulu-, kuntoutus- tai työpajapaikan toimivan kopparitoiminnan ansiosta. Viime vuosina kaikille peruskoulun päättäneille on pystytty tarjoamaan jatkopaikka. Toimintamuodot, kuten nuorten kuntouttava päiväyksikkö, TaidePaja ja Katajapuu muodostavat tiedottamisen ja kuntouttamiseen foorumin syrjäytymisvaarassa oleville. Prosessien etenemistä seuraavat Nuoli (nuorison liikkuva työryhmä), Case Managerit, psykososiaalisen kuntoutuksen liikkuva työ ja työvalmentajat. Oppipajojen asiakkaiden prosesseja seuraa ostopalvelukoordinaattori. Toimivan kokonaisuuden takaa toimialojen ja myös kolmannen sektorin tiivis yhteistyö. 40. 10.2 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Kokeilussa poistetaan kuntien ja työvoimaviranomaisten yhteistyön ja tiedonsiirron esteitä seuraavilla tavoilla. Eksoten, kuntien ja työvoimaviranomaisten toimintamalleja yhtenäistetään ja näihin liittyviä vastuita selkeytetään. Painopistealueena on nimenomaan tiedonkulun parantaminen, jolla varmistetaan, että nuori on koko ajan käytettävissä olevan palveluverkon piirissä. Nuorten työhön sijoittamisen palvelupolkuja ja palvelumuotojen tarjontaa joustavoitetaan, esimerkiksi alkuvaiheen työttömyystilanteen viranomaisyhteistyössä, mm. rinnalla kulkijat, koulutuspaikan tarjonta, työkokeilu, taide- ja työpajat, 3. sektori, sosiaalisen yritystoiminnan aktivointi sekä yritysten roolin vahvistaminen. Tiedonsaantia peruskoulun päättäneen tai koulutuksensa keskeyttäneen henkilön tilanteesta ja palvelujen käytöstä parannetaan.
Kunnan näkökulmasta konkreettinen kokeilun paikka voisi olla nuorille suunnattujen koulutuspaikkojen, työkokeilun, pajatoiminnan ja työpaikan kokeileva yhdistäminen erityisesti sosiaalisen yrityksen muodossa. Tämä mahdollistaisi kaikki edellä mainitut elementit yhden ja saman katon alla sopivalla palveluohjauksella lisättynä, niin kauan kuin nuori olisi valmis siirtymään avoimen puolen koulutus- tai työpaikkaan. Erittäin hyvä toimintamalli olisi myös ns. vastikkeellisen toimeentulotuen käyttö. Nuorelle, jolle syntyy normivajausta, voitaisiin vaihtoehtona tarjota työtä oman kunnan tai edellä mainittujen yhteistyötahojen palveluksessa. 41. 10.3 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi, Lappeenrannan kaupunki, puh. 040 5779235, s-posti: paivi.savilampi@lappeenranta.fi 78. 11. Lisätiedot/Ytterligare information