Työtä yhteisön ja yhteiskunnan hyväksi - maahanmuuttajajärjestöt palvelujen tuottajina Valtion kotouttamisohjelman valmistelutilaisuus 16.9.2015
Maahanmuuttajajärjestöt palvelujen tuottajina -selvityksen tavoitteena oli kartoittaa maahanmuuttajajärjestöjen palvelutoiminnan kohderyhmiä, toimialoja ja rahoitusta. Lisäksi selvitettiin, mitkä tekijät edesauttavat tai rajoittavat maahanmuuttajajärjestöjen ja viranomaisten välistä yhteistyötä palveluiden hankinnassa ja tuottamisessa.
Selvityksen toteuttajat ja tilaaja Selvityksen ovat koonneet Tmi Ennora ja Kotona Suomessa -hankkeen aluekoordinaattorit, jotka työskentelevät ELY-keskusten laajennetuilla maahanmuuttotyön alueilla Aluekoordinaattoreiden tehtävänä on vahvistaa paikallista kotouttamista tukevaa toimintaa sekä tunnistaa hyviä käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää myös muualla Suomessa. Selvityksen tilaajana on Kotouttamisen osaamiskeskus.
Julkisia palveluja tuotetaan monella tavalla 1) Kunta/valtio tuottaa itse palvelut 2) Palvelut tuotetaan yhteistyössä muiden kuntien/julkisyhteisöjen kanssa 3) Palvelut hankintaan ulkopuolisilta toimijoilta 4) Muut vaihtoehdot kuten omaishoito, palveluseteli ja avustukset järjestöille
Palvelutuotanto ja yhdistyksen perustoiminta - rajanvetoa Perustoiminta on yhdistyksen yleishyödyllistä tarkoitusta toteuttavaa toimintaa jäsenille tai muille säännöissä mainituille kohdejoukoille. Palvelutoiminta on ulospäin suuntautuvaa, vastikkeellista toimintaa laajemmille kohdejoukoille. (Kolmas lähde -projekti) Selvityksessä on laajennettu palvelutuotannon käsitettä myös vapaaehtoistyönä, avustusten ja hankerahoituksen turvin järjestettyihin palveluihin, koska niillä on merkittävä kotoutumista tukeva rooli..
Selvityksen aineisto 29 järjestöhaastattelua eri puolilla Suomea 25 kuntahaastattelua 7 järjestötyön asiantuntijan haastattelua Järjestöt jakautuvat pääosin kahteen ryhmään: 1990 2000-lukujen taitteessa perustetut sekä 2010-luvulla perustetut
Maahanmuuttajajärjestöjen vahvuudet Yhteinen kokemuspohja Käyttäjälähtöisyyttä. Helppo lähestyttävyys Kokonaisvaltainen työote Monipuolinen asiantuntijuus Joustavuus Mahdollisuus tavoittaa vaikeasti saavutettavia ryhmiä Järjestötoiminta ja vapaaehtoistoiminta jo sinällään kotouttavaa toimintaa; toiminta aktivoi sekä luo osallisuutta.
Järjestöistä sanottua Jos jokainen meistä auttaa toista, niin silloin rahaa ei tarvitse niin paljon. Meitä itseään on autettu, kun tulimme Suomeen. Järjestö on turvatyyny : voidaan rauhassa ilman pelkoa kysyä ihan mitä vaan ja perehtyä, ennen kun esimerkiksi ottaa yhteyttä viranomaisille. Mielestäni järjestöt ovat väylänä muuallekin. Esimerkiksi, jos ihmiset tulevat johonkin kerhoon, he tutustuvat toisiinsa ja sitten he ehkä rupeavatkin seurustelemaan keskenään eikä tarvitse sitä järjestöä enää. Tai sitten se on väylä johonkin toiseen järjestöön, johon he sopivat paremmin.
Järjestöjen kehityskaaria 1. Toiminnan alkuvaiheessa olevat järjestöt 2. Vähäisellä rahoituksella toimivat järjestöt 3. Kasvussa olevat järjestöt 4. Vakiintuneet järjestöt 5. Merkittävät palveluntuottajajärjestöt
Kaikilla ongelmana toiminnan lyhytjännitteisyys Varmaan jatkuvuus on kaikkein vaikein. Jos ei tiedä, että joka vuosi, ei voi etukäteen arvioida työntekijöitä, joka tekee sitä työtä jos on vaan kolmen tai kuuden kuukauden pienimuotoinen hanke, jos ei jatketa sitä ensi vuonna, on vaikea suunnitella.
Onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Ammatillinen osaaminen, pitkäjänniteisyys ja sitoutuminen sekä kyky tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Hanketoiminta on usein väylä palvelutuotantoon; se antaa kokemusta ja tuo näyttöä järjestön osaamisesta. Yhdistystoimijoiden työkokemus julkisella sektorilla tuo usein mukanaan palvelutuotannossa tarvittavia kontakteja ja verkostoja. Järjestön perustoimintojen ja rakenteiden tulee olla kunnossa.
Onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä (2) Kirjanpito kannattaa ulkoistaa tilitoimistolle. Toimintojen arviointi ja kirjaaminen sekä hyvä raportointi luovat toimintaan uskottavuutta. Toiminnan näkyväksi tekeminen ja siitä tiedottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Pitää pystyä tarkastelemaan kriittisesti myös omaa toimintaa ja sen vaikuttavuutta ja miettiä, mikä on järjestön strateginen linjaus, mihin lähdetään mukaan ja mihin ei. Järjestöpuolen ja julkisen sektorin vastavuoroinen avoimuus ja tiedonvaihto ovat edellytyksiä yhteistyön alkamiselle.
Monenlaista toimintaa kaikille eri ikäryhmille Alussa oli vain nuorten jalkapallo, nyt on kehitetty, lapsiperheet, meillä on jalkapallokenttä sekä talvi- että kesävuoro lapsille ja heidän vanhemmat, isä ja äiti opiskelee suomen kieltä, jos eivät pääse kurssille. Viedään lapsia kesäaikana retkille ja pidetään jalkapalloturnausta. Kun yleensä viikonloppuna nuoret menee kaupunkiin pyörii siellä, ja tulee kaikenlaista hässäkkää. Nyt meillä on lautapelit täällä, on auki koko ajan. Kaikki on vapaaehtoisesti, kukaan ei saa palkkaa. Välillä TE-toimistosta tulee somalialainen henkilö työharjoitteluun tai työkokeiluun, se on auttanut aika paljon.
Palveluiden yleisyys TYÖ LASTEN JA NUORTEN PARISSA 21 KULTTUURIPALVELUT JA USKONNOLLINEN TYÖ 19 PERHEIDEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ 19 OMAKIELINEN NEUVONTA JA PALVELUOHJAUS 19 KIELENOPETUS JA KAKSIKIELISYYDEN KEHITTÄMINEN 17 LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETOPALVELUT 13 TYÖLLISTYMISPALVELUT 13 YHTEISKUNNALLISEN AKTIIVISUUDEN TUKEMINEN 11 KEHITYSYHTEISTYÖ JA MUU AVUSTUSTOIMINTA 6 VANHUSTYÖ 6 KUNTOUTUS 4 ASUMISEN TUKIPALVELUT 3 0 5 10 15 20 25
Rahoitusmuodot Avustukset ja hanketoiminta Maksusitoumukset, palvelusetelit ja pienet palvelujen ostot Jäseniltä ja asiakkailta kerätty rahoitus sekä yritysspontorointi Kilpailutettavat hankinnat: kuusi järjestöä: kuntouttava työtoiminta omakielinen neuvonta, turvakoti- ja asumispalvelut
Järjestöpyramidi Osto- palvelu Hanketoiminta Vapaaehtoistyö
Suosituksia Järjestöstrategiat ja kotouttamisohjelmat Järjestötoiminnan tukeminen: perustoiminta ja palvelutuotanto Kilpailutusmenetelmien kehittäminen Innovatiiviset hankinnat Uudet toimialueet Järjestökumppanuus ja vertaisoppiminen EU-hankkeiden kansalliset osuudet ja ennakot Raportoinnin kehittäminen ja vaikuttavuuden osoittaminen
Epilogi Alusta lähtien pitäisi kotoutumistyössä olla mukana oman maan kansalaisia. Ihminen vertailee koko ajan sitä, miten asiat tehdään omassa maassa ja kun on saman maan kansalainen, osaa kertoa asioita tällä tavalla. Näin vältetään väärinkäsityksiä. Jos haluamme, että integraatio toimii paremmin, niin pitää satsata vähän enemmän. Se ei ole vaan rahasta, vaan myös kunnioitus, yritetään ymmärtää, että tapa tehdä työtä voi olla vähän eri Ulkopuolisina näemme asiat vähän eri tavalla ja joskus voisi kyllä aloittaa tehdä muutos Viranomaisilla on oma tapa ja meillä on oma tapa. Jos muutamme, meidän juttu menee pois ja olemme kuin viranomaiset ja se ei toimi ollenkaan.
Kiitos, hyvää syksyä ja menestystä työllenne!