SOTE / Harri Jokiranta. Työryhmien yksityiskohtaisemmat raportit löytyvät osoitteesta https://ep2019.fi/

SOTE / Harri Jokiranta Työryhmien yksityiskohtaisemmat raportit löytyvät osoitteesta https://ep2019.fi/

Esityksen rakenne Taustoituksen tilastoaineistoa 2-12 Diat Jatkovalmistelussa huomioitavaa 13-19 Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation varmistaminen SOTE liikelaitososion maantieteellisen palveluverkon optimointi SOTE suoranvalinnan toteuttaminen (päätös viimeistään 30.6.2018) Perhekeskusmallin toteuttaminen (hallitusohjelma / STM kärkihanke) Maakunnan HYTE toimintojen integraatio ja yhteistyö kuntien kanssa SOTE lautakunnan perustaminen Maakunnan vahva TKI rakenne edellytys SOTE spesifille TKI rakenteelle Palvelustrategia Neuvonta ja ohjaus, palvelutarpeen arviointi ja palvelujen yhteensovittaminen Työterveyshuollon mallinnus Johtoryhmäraportit 20-49 Organisaatio johtoryhmä Terveyden ja sairaanhoidon johtoryhmä Ikäihmisten palvelujen johtoryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmä Ympäristöterveydenhuollon johtoryhmä Jatkotyöskentelyn linjausta 51-57

VÄESTÖKEHITYS KUNNITTAIN 2016-2035 Etelä-Pohjanmaan väkiluku kasvaa väestöennus-teen mukaan noin 1 100 henkilöllä vuoteen 2035 mennessä Tuleva väestökehitys korostaa maakunnan kuntien kaksijakoista kehitystä: väestö kasvaa ennusteen mukaan vain Seinäjoella, Ilmajoella ja Lapualla Seinäjoen väestö kasvaa ennusteen mukaan peräti 10 000 henkilöllä vuoteen 2035 mennessä: Etelä-Pohjanmaan tuleva väestökasvu olisi raskaasti negatiivinen ilman Seinäjoen merkittävää väestölisäystä vuosina 2016-2035 Seinäjoen kasvukehän ulkopuolella kaikkien maa-kunnan muiden kuntien väestökehitys on supistuvalla tai voimakkaasti supistuvalla uralla ennusteen mukaan vuosina 2016-2035: väestö vähenee ennusteen mukaan yli 10 % puolessa alueen nykyisistä kunnista vuoteen 2035 mennessä Timo Aro KUNTA ASUKASLUKU 2016 (toteutunut) ASUKASLUKU 2035 (ennuste) MUUTOS 2016-2035 ABS. MUUTOS % 2016-2035 SEINÄJOKI 62 052 72 054 10 002 16,1 ILMAJOKI 12 167 13 334 1 167 9,6 LAPUA 14 575 15 778 1 203 8,3 KAUHAJOKI 13 772 13 160-612 -4,4 KURIKKA 21 501 19 568-1 933-9,0 EVIJÄRVI 2 535 2 297-238 -9,4 KAUHAVA 16 599 14 982-1 617-9,7 ALAJÄRVI 9 899 8 891-1 008-10,2 ALAVUS 11 907 10 591-1 316-11,1 SOINI 2 186 1 897-289 -13,2 ISOJOKI 2 079 1 794-285 -13,7 ÄHTÄRI 5 985 5 103-882 -14,7 KARIJOKI 1 349 1 139-210 -15,6 VIMPELI 3 025 2 545-480 -15,9 TEUVA 5 363 4 337-1 026-19,1 LAPPAJÄRVI 3 176 2 560-616 -19,4 KUORTANE 3 690 2 943-747 -20,2 ETELÄ- POHJANMAA 191 860 192 973 1 113 0,6

Timo Aro

Asutut ruudut 2015

Autioituneet ruudut 2005-2015 Timo Aro

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintapisteet 2017 (SITRAn aineisto) yksityinen (sis. apteekit) julkinen

Ikävakioitu sairastavuus 2013 Indeksi kuvaa kuntien ja alueidenväestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon (=100) http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi

Tarvevakioidut menot 2015 Tarvevakioituja menoja ja tarvekertoimia tulkitaan samoin: poikkeama maan keskiarvosta (100) kertoo sen, kuinka monta prosenttia kunnan tarvevakioidut menot poikkeavat suhteessa koko maahan. Suvi Mäklin, Timo T. Seppälä, CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 12.4.2017

Pienituloisuusaste 2015 Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Gini kerroin 2015 Muuttuja kuvaa alueen asuinkuntien käytettävissä olevien tulojen tasaisuutta. Gini-kerroin on sitä pienempi, mitä tasaisemmin alueen asuntokuntien käytettävissä olevat tulot jakautuvat (=tuloerot) https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Jatkovalmistelussa huomioitavaa Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation varmistaminen Vertikaalinen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Yhteistyöalueen ja maakunnan palveluvastuiden määrittely (JärjestämisL 16 ) turvaamaan maakunnan palvelurakenteen ja kansallisesti keskitettävien palvelujen kokonaisuus Maakunnan sote -liikelaitoksen sosiaalihuollon palveluja vahvistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaamisella palvelujen käyttäjän elämäntilanteen mukaisen palvelukokonaisuuden toteuttamiseksi Sosiaali- ja terveyskeskusten ja maakunnan sote -liikelaitoksen toiminnallinen integraatio tukee peruspalvelupainotteista palvelukokonaisuutta sekä yhtenäisiä hoito- ja palveluketjuja Horisontaalinen maakunnallinen toimintaintegraatio Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja monialaisen maakunnan eri toimintojen integraatio tuottaa synergiaa ja lisää toiminnan vaikuttavuutta ja vahvistaa maakunnan palveluverkkoa, palvelujen saatavuutta ja kustannustehokkuutta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus edellyttää maakunnan ja kunnan palveluvastuiden sekä järjestöjen ja yhdistysten toiminnallisten rajapintojen ratkaisua palvelujen vaikuttavuuden vahvistamiseksi (esim. perhekeskusmalli) ja kansalaisten elämäntilanteen mukaisen palvelukokonaisuuden muodostamiseksi Sosiaali- ja terveyskeskusten ja maakunnan sote -liikelaitoksen toiminnallinen integraatio varmistaa alueellista palvelurakennetta, palvelukokonaisuuden kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta

Jatkovalmistelussa huomioitavaa SOTE liikelaitososion maantieteellisen palveluverkon optimointi 2019 aloitetaan nykyisen palveluverkon mukaisesti, jonka muodostavat yhteistoiminta-alueiden sekä Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelutoiminnot Pidemmällä aikavälillä (2020 2040) palveluverkko uudistetaan vastaamaan maakunnan väestörakennetta, väestön sijoittumista ja palvelutarpeen muutosta Palveluverkon uudistamisessa huomioidaan palvelun jakelukanavien (mm. palvelujen liikkuvuus, digitalisaatio, kotona käytettävyys) ja logistiikan kehittyminen Palveluverkon optimoinnin tarkoituksena on vahvistaa palvelurakenteen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta, maakunnan rahoituksen vaatimuksia sekä turvata palvelujen yhdenvertaisuutta Palveluverkon ratkaisussa huomioidaan monialaisen maakunnan palvelujen maantieteellinen ja toiminnallinen rakenne sekä eri palvelukäytäntöjen synergia

Jatkovalmistelussa huomioitavaa SOTE suoranvalinnan toteuttaminen (päätös viimeistään 30.6.2018) Edetään STM esittämien toteuttamisvaihtoehtojen 3 ja 2 mukaisesti huomioiden valmisteluaikataulu ja arvio valinnanvapausmarkkinoiden avaamisen laajuudesta Toteutetaan henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana valinnanvapauden toteuttamista ja valinnanvapausmarkkinoiden kehittämistä Maakunnan SOTE oy:n perustamistyö käynnistetään syksyllä 2017, muodostetaan yksi maakunnan SOTE oy, jolla on palvelutoimintaa esim. maakunnan liikelaitoksen palveluverkon mukaisesti Perhekeskusmallin toteuttaminen (hallitusohjelma / STM kärkihanke) Kootaan perhekeskustoimintamallin mukaiset toimijat ja niiden verkostot maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon mukaisiin toimipisteisiin, määritellään perhekeskusten palvelutaso ja tarvittavat yhteistyökäytännöt kuntien, järjestöjen ja sosiaali- ja terveyskeskusten kanssa Maakunnan tekemä neuvolatoiminnan sijoittumisratkaisu määrittelee sisällöllisesti sekä perhekeskustoimintamallin kokonaisuutta että sosiaali- ja terveyskeskusten palvelutoimintaa (ValinnanvapausL 15 ) ja yhteistyöverkostoja

Perhekeskusmallin hahmotelma 2.2.2017 Eija Ala-ToppariPeltola 17

Jatkovalmistelussa huomioitavaa Maakunnan HYTE toimintojen integraatio ja yhteistyö kuntien kanssa HYTE toiminnan vastuurakenteen selkiyttäminen monialaisen maakunnan toiminnassa ja organisaatiossa sekä maakunnan, kuntien ja järjestöjen yhteistyötehtävänä (MaakuntaL 7, 8 ) Hyvinvointivaikutusten arvioinnin mallintaminen maakunnan päätöksenteossa Alueellisen hyvinvointikertomustyön määrittely maakunnan, kuntien ja verkostotoimijoiden vastuina sekä tarvittavan resurssin varmistaminen SOTE lautakunnan perustaminen Toimielinten pohdinta vaatii laaja-alaista keskustelua ja yhteistä toimintalogiikkaa koko maakuntaorganisaatiossa - esim. sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksenhakumenettely (MaakuntaL 29 ) Maakunnan vahva TKI rakenne edellytys SOTE spesifille TKI rakenteelle Selkiytetään kehittämisresurssien ja toiminnan (tehtävät) sijoittuminen järjestäjän ja tuottajan (liikelaitos ja julkinen sote-yhtiö) kesken Sosiaali- ja terveydenhuollon TKI rakenteen selkiyttäminen maakunnan ja yhteistyöalueen toiminnassa (JärjestämisL 16 2mom 7 kohta) sekä kansallisen ohjauksen kokonaisuudessa (mm. Soininvaaran Masote malli)

Jatkovalmistelussa huomioitavaa Palvelustrategia Palvelustrategian laatiminen (JärjerstämisL 14 ) toteutetaan osana maakunnan strategiatyötä Palvelulupauksen (JärjerstämisL 15 ) laatimisessa hyödynnetään lisäksi kansallista STMn sparraustoimintaa (advisory ryhmää) Osallisuustyön mallintamista toteutetaan osana maakunnan laajaa strategiatyötä, ohjauksen ja toimintojen kokonaisuutta Neuvonta ja ohjaus, palvelutarpeen arviointi ja palvelujen yhteensovittaminen ValinnanvapausL luku 7 toteuttaminen osana maakunnan SOTE toimintojen ja suoran valinnan toimijoiden palvelurakennetta sekä palvelujen käytön toimivuutta Integraation käytännön ratkaisujen luominen palveluketjujen toimivuuden ja palvelujen vaikuttavuuden varmistamiseksi Työterveyshuollon mallinnus Analyysien ja arviointikeskustelujen jälkeen työryhmä päätyi täysin yksimielisesti ehdottamaan parhaana organisointimallina ja strategisena linjauksena markkinoilla toimivan yhtiön perustamista

SOTE työryhmärakenne kevät 2017 Palvelurakenne -päätyöryhmä Organisaatio -päätyöryhmä Strategiset Tukipalvelut Tutkimus- ja kehittämisrakenne Terveyden ja sairaanhoidon palvelut - Pela ja ensihoito Ikäihmisten palvelut - I&O muutosagentti Perhe- ja sosiaalipalvelut - LAPE muutosagentti - LAPE hanke Hallinto ja johtaminen Yhteistyössä: Johtamisjärjestelmä työryhmän kanssa Strategiatyö Yhteistyössä: Aluekehitys- ja strateginen suunnittelu työryhmän kanssa Työryhmätyöskentely toteutuu yhdessä SOTEMAKU strategisten tukipalvelujen työryhmien kanssa Työryhmätyöskentely integroituu maakunnan tutkimusja kehittämisrakenne työryhmän kanssa Ympäristöterveydenhuollon palvelut SOTE liikelaitos työryhmät SOTEMAKU työryhmät [ Osallistavat työyhteisö- ja alueseminaarit // Citizen s Voice // Osallisuushankkeet ] Arvokas tieto -osallisuushanke

SOTE työryhmärakenne kevät 2017 Palvelurakennepäätyöryhmä Ikäihmisten palvelut työryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut työryhmä Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut työryhmä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (Hyte) -alatyöryhmä Asumispalvelut -alatyöryhmä Asiakasohjaus -alatyöryhmä Toimiva kotihoito -alatyöryhmä Kotikuntoutus -alatyöryhmä Omaishoidon vahvistaminen -alatyöryhmä Ikäpalvelut ICT -alatyöryhmä Gerontologinen sosiaalityö -alatyöryhmä Toimintakulttuurin muutos -alatyöryhmä Perhekeskustoimintamalli -alatyöryhmä Erityis- ja vaativan tason palvelut -alatyöryhmä Ympäristöterveydenhuollonpalvelut työryhmä Päivystys -alatyöryhmä Vastaanotto- ja poliklinikkapalvelut -alatyöryhmä Vuodeosastot -alatyöryhmä Lääketieteelliset tukipalvelut -alatyöryhmä Suun terveydenhuolto -alatyöryhmä Operatiivinen toiminta -alatyöryhmä Työterveyshuolto -alatyöryhmä Vammaispalvelut -alatyöryhmä Aikuisten palvelut -alatyöryhmä Ikääntyneiden omaishoito Lasten ja työikäisten omaishoito Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Lapsiperheiden terveyspalvelut Varhaiskasvatusta ja (VAKA)muu terveyttä/hyvinvointia edistävä toiminta sekä järjestöt ja seurakunnat Lastensuojelun avohuolto; Hackneyn malli sekä perhekuntoutuksen monitoimijainen, lähituen, suojelun ja hoidon prosessi Sijaishuolto (perhehoito, laitoshoito ja valvonta); laadukkaan sijaishuollon määrittely, ohjauksen ja valvonnan uudistaminen Perus-, erityis- ja vaativimman tason integroivat ja jalkautuvat palvelut sekä monialaisen palvelutarpeen arviointi (lastensuojelu) Perheoikeudelliset palvelut Palvelussuunnitelma/palvelutarpeen arviointi Toimintakeskus ja päivätoiminta, erityiskoulutus päiväaikainen toiminta Asumispalvelut Henkilökohtainen apu Asunnonmuutostyöt Kuljetuspalvelut Aikuissosiaalityö Työllisyyttä edistävät palvelut Päihde- ja mielenterveys

SOTEMAKU esiselvitysraportti Organisaatio Pj. Harri Jokiranta - Hallinto ja johtaminen, pj. Tytti Luoto - Strategia, pj. Kari Nuuttila

Hallinto ja johtaminen Tytti Luoto, pj., Piia Aro ja Maria-Liisa Nurmi

Esiselvityksen keskeinen sisältö ja erityisesti huomioitavat asiat Sote järjestäjän, liikelaitoksen ja osakeyhtiöiden toimintojen jäsentely ja mallintaminen Lakeihin perustuva julkisen vallan käyttö ja sen jäsentäminen uudessa maakunnan sotessa, (valinnanvapaus lakiehdotuksessa mahdollistetaan mm. rajoitettu hallintopäätösten tekeminen soteyhtiössä) Sote palvelujen tuottamisen, ohjauksen ja valvonnan järjestäminen maakunnassa Soten organisaatio, hallinto ja johtaminen maakunnassa, yhteistoiminnassa palvelurakennetyöryhmän kanssa, huomioiden maantiede Perustoimintaperiaatteet organisoitumiselle ja järjestämiselle lakiluonnoksiin perustuen. Toimintaperiaatteet laaditaan yhteistyössä palvelurakennetyöryhmän (palvelustrategian) kanssa Palvelurakennetyöryhmiltä pyydetty ehdotukset hallinnon työryhmän rakennemalliluonnokseen (päivittäispalvelut, sote keskuspalvelut ja kootut palvelu)

Linjausta vaativat asiat Julkisen vallan käytön ja hallinnollisten päätösten kokonaisuus ja työnjaon linjaaminen (erit. sosiaalihuolto) Johtamisrakenteet sotessa Hallinnon päälinjoista sopiminen, jotta voidaan rakentaa hallinnon kokonaisuus Päätettävä sote-yhtiössä olevat palvelut ja asiakassetelillä tuotettavat palvelut Sote -keskusten ja liikelaitoksen toimipisteet ja palveluvalikoima onko kaikissa toimipisteissä samat palvelut? Toimintojen jakautuminen maakunnassa

Esitys jatkotoimenpiteiksi Hallinnon rakenteen ja hallinnon resurssien selvittäminen ja sijoittuminen uudessa rakenteessa Organisaation rakentaminen lakiehdotusten perusteella Rajoitetun mallin tai laajan mallin sotekeskus Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti Sote palvelujen jaottelu ydinprosessien osalta päivittäispalveluihin, sote-keskus (alueellisiin) palveluihin ja koottuihin palveluihin työskentelyn syventäminen ja istuttaminen suunniteltuihin rakenteisiin hallinnon ja asiakkaan näkökulmasta (työryhmien raportit eivät vielä kaikilta osin käytössä) Palveluohjauksen kuvaus ja paikka organisaatiossa järjestäjä/tuottaja/liikelaitos/yhtiö Professioiden tehtävä ja asettuminen rakenteeseen Selvitettävä muutoksenhakuelin sote -asioissa

Strategia Pj. Kari Nuuttila

Esiselvityksen keskeinen sisältö ja erityisesti huomioitavat asiat Työryhmätyöskentely on yhteydessä maakuntastrategiavalmisteluun. Palvelustrategian valmistelutyötä tehdään rinnan maakuntastrategiatyön kanssa. Palvelulupauksen valmistelutyö tullaan tekemään samanaikaisesti. Väestön jakautuminen, sairastavuus, palvelutarpeen ennakointi, palveluohjaus tulevaisuudessa.

Linjausta vaativat asiat Valinnanvapaus / yhtiöittäminen / maakunnan liikelaitos Maakunnan palvelurakenne tulevaisuudessa Maakuntarajat ylittävä yhteistyö: yhteistyöalue ja muut maakunnat (esim. pohjalaismaakunnat) Maakunta kunta järjestö yhdistys yhteistyö Yksityisten palveluntuottajien käyttämisen laajuus Palvelulupauksen määrittely lähipalvelujen saatavuus ja saavutettavuus Kilpailutettavat palvelut linjaus vähimmäismäärästä Tuotantotapojen ja palvelujakelukanavien monipuolistaminen (esim. digitalisaation ja liikkuvien palvelujen monipuolinen hyödyntäminen) edellyttää käytännön ratkaisujen läpikäymistä

Linjausta vaativat asiat Toimivat palveluketjut, palvelujen yhteensovittaminen kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen työnjako kuntien, maakunnan, järjestöjen ja yhdistysten kesken Palvelutuotannon varmistaminen tilanteessa, jos jollakin alueella ei ole muutoin palveluja Yhdenvertaisiin ja yksilöllisiin palvelutarpeisiin perustuvien palvelujen yhteensovittaminen

Esitys jatkotoimenpiteiksi Kriteerien määrittäminen palveluntuottajille ml esteettömyyden edistäminen, palvelujen tasapuolinen saatavuus Maakunnan tulee huomioida palvelujen varmistaminen markkinapuutetilanteessa Maakunnan asukkaan roolin vahvistaminen strategiatyössä ja palvelulupaustyössä toimintaohjelma syksylle 2017 Maakuntastrategian, palvelustrategian ja palvelulupauksen yhtäaikainen valmistelu

SOTEMAKU esiselvitysraportti Palvelurakenne Pj. Päivi Saukko - Terveyden ja sairaanhoito, pj. Kirsti Kähärä - Ikäihmisten palvelut, pj. Piia Aro, I&O agentti Anneli Saarinen - Perhe- ja sosiaalipalvelut, pj. Tanja Penninkangas, Lape-agentti Eija Ala-Toppari-Peltola - Ympäristöterveydenhuolto, pj. Virpi Ala-Risku

Terveyden- ja sairaanhoito Terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden johtoryhmän ja eri työryhmien jäsenet ovat olleet terveyden- ja sairaanhoidon asiantuntijoita edustaen nykyistä erikoissairaanhoitoa ja kaikkia kuntia/yhteistoiminta-alueita. Päätyöryhmiä ovat olleet : 1) Päivystys, 2) Vastaanotto- ja poliklinikkapalvelut, 3) Vuodeosastot, 4) Lääketieteelliset tukipalvelut, 5) Suun terveydenhuolto, 6) Operatiivinen toiminta ja 7) Työterveyshuolto. Työryhmissä on työskennellyt aktiivisesti yli 100 ammattilaista tehtävänään kartoittaa nykytilannetta ja visioida tulevaisuutta ja sen haasteita. Työryhmien työstä on muodostunut mittava aineisto, mikä toimii jatkotyöskentelyn pohjana. Työryhmien laaja työ on esitelty yksityiskohtaisesti työryhmien loppuraporteissa. Maakunnan terveyden- ja sairaanhoidon tulee luoda yhteinen kokonaisuus ja yhteiset toimintamallit tavoitteena terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, palveluiden saatavuuden turvaaminen ja tehokkaimpien ja vaikuttavimpien toimintamallien käyttöönotto.

Esiselvityksen keskeinen sisältö ja erityisesti huomioitavat asiat Päivystys V. 2018 alusta voimaan päivystystä ja sosiaalipäivystystä koskevia lakisääteisiä muutoksia, jotka tulisi toteuttaa riippumatta sote-uudistuksesta. Päivystyksessä hoidetaan vain päivystyksellistä hoitoa vaativat potilaat. Muiden potilaiden hoito järjestetään sote-keskuksissa. Terveydenhuoltolain 50 ja 50a mukaisesti sote-keskusten on järjestettävä kiirevastaanottoa myös iltaisin ja viikonloppuisin (on järjestettävä terveydenhuollon ilta-ajan ja viikonlopun päiväaikainen perusterveydenhuollon kiireellinen vastaanottotoiminta silloin, kun palvelujen saavutettavuus sitä edellyttää.) Ikäihmisten päivystystoiminta organisoidaan uudelleen. Maakunnan liikelaitosten sairaalaosastojen päivystys selvitetään, kun rakenne selviää. Vastaanotto- ja poliklinikkapalvelut Sote-keskuksen määrittely eri asteisena palveluna ja sote-keskusten maantiede. Sote-keskusten määrittelyyn ja maantieteeseen vaikuttavat kiirevastaanottojen saatavuus ja kriteerit. Yhteinen asiakassuunnitelma kuuluu kaikille asiakkaille. Vuodeosastot Vuodeosastojen nykytilan arviointi ja tulevaisuuden visio. Vuodeosastojen maantiede ja toimintamallien arviointi. Maakunnan vuodeosastokokonaisuuden suunnitelma. Lääketieteelliset tukipalvelut Sijoittuminen maakunnan liikelaitokseen ja rajapintojen tunnistaminen muiden palveluiden kesken. Työryhmä sisälsi hyvin erilaisia asioita ja tehtäväkokonaisuuksia. Suun terveydenhuolto Etelä-Pohjanmaan suun terveydenhuollon yhtiön muodostaminen valinnanvapauslainsäädäntöä noudattaen. Palvelukokonaisuuden laatiminen suun terveydenhuollossa. Operatiivinen toiminta Operatiivinen toiminta keskittyi työssään arvioimaan yhdyspintoja muihin palveluihin. Toimintaan sisältyy hoitoon hakeutuminen / ajanvaraus / kokonaisuuden koordinointi. Operatiivinen toiminta nähdään osana asiakassuunnitelmaa. Työterveyshuolto Maakunnan palvelukokonaisuuden laatiminen.

Linjausta vaativat asiat Valinnanvapaus / yhtiöittäminen / maakunnan liikelaitos: lainsäädännön vaikutusta ei vielä voida arvioida. Maakunnan palvelurakenne tulevaisuudessa, miten määritellään yhteiset kriteerit ja parhaat toimintamallit Sote-keskusten kriteerit ja maantiede: laajan palvelun sote-keskus / suppean palvelun sote-asema Vuodeosastojen palvelurakenne ja kokonaisuus Henkilöstön asema: Voiko sama henkilöstö työskennellä sotekeskuksissa (maakunnan oma / yksityinen) ja maakunnan liikelaitoksessa jääviysongelmat Henkilöstön rekrytoinnin haasteet

Esitys jatkotoimenpiteiksi Asiakkaan palveluohjaus ja hoidon tarpeen sekä kiireellisyyden arviointi kaikissa toiminnoissa Päivystyksen TRIAGE Ikäihmisten päivystystoiminnan järjestäminen osana päivystystä Ensihoidon asema/rooli osana sotea on määriteltävä Laatumittareiden ja hoitoketjujen määrittely, jotta voidaan laatia kriteeristö palveluntuottajien valintaan ja mahdolliset sanktiot, jos palvelu ei toteudu Liikelaitoksen ja sote-keskusten rajapinnassa olevien prosessien määrittely: lähete, palaute, päivystyksen prosessi, sote-keskusten vastuulla olevat tutkimukset vs. liikelaitos Vuodeosastojen kokonaisuus ja yhdyspinnat. Asiakassuunnitelmat yhteisesti käyttöön: määritellään käytännöt, kirjaaminen, segmentointi ym. Sähköisen asioinnin voimakas lisääminen ja digitalisaation kehittäminen kaikkialla Määritellä laajan palvelun sote-keskusten / suppean palvelun sote-asemien sijainnit ja sisältö Määritellä erikoissairaanhoidon tasoisten palvelujen järjestämisen ja koordinoinnin keskittäminen Määritellä digitalisaation ja sähköisten palveluiden hyödyntäminen kaikilla palvelujen tasolla Huomioida asiakkaan/potilaan oma vastuu ja omahoito palveluiden suunnittelussa Kaikkien terveyden ja sairaanhoidon työryhmien palvelukokonaisuuksien kehittämisen jatkuminen Henkilöstön rekrytointi ja osaamisen varmistaminen

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelujen johtoryhmässä on huomioitu alueellinen edustus, järjestön edustus, henkilöjärjestöjen edustus sekä asiantuntijaedustus. Ikäihmisten palvelujen johtoryhmä perusti STM:n kansallisen I&O -kärkihakkeen (kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisen omaishoitoa), E-P:lle laaditun toimintasuunnitelman pohjalta kahdeksan alatyöryhmää: hyvinvoinninja terveydenedistäminen (hyte), asiakasohjaus, kotihoito, kotikuntoutus, kaikenikäisten omaishoito, asumispalvelut, ict ja teknologia, gerontologinen sosiaalityö. Työryhmissä on jäseniä yhteensä noin 100. Työryhmät ovat aloittaneet työstämisen teemasta riippuen eri tahtiin, kokouksia on ollut runsaasti ja esiselvitysraportti tehdään kesäkuussa 2017. Ikäihmisten palvelujen kokonaisuutta on työstetty Ikäihmisten palveluiden johtoryhmässä STM:n kansallisen I&O -kärkihankkeen (kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisen omaishoitoa) mukaisesti huomioiden maakunnalliset ja alueelliset piirteet. Hallituksen kärkihankkeen tavoitteena on lisätä kotihoidon asiakkaiden määrää ja keventää palvelurakennetta. STM on rahoittanut jokaiseen maakuntaan muutosagentin, jonka tehtävänä on muodostaa maakuntaan yhteen sovitettu iäkkäille tarkoitettujen palvelujen kokonaisuus. Ikäihmisten palvelujen toimivuuden kannalta keskeistä on kuinka hyvin hoitoketjut/prosessit saadaan toimimaan erityisesti kotihoidon, perusterveydenja erikoissairaanhoidon välillä (sotekeskus liikelaitos). Kunnissa/kuntayhtymissä on jo aloitettu ikäihmisiä koskevien prosessien yhtenäistäminen maakunnallisesti mm. kriteereiden ja asiakasmaksujen osalta.

Esiselvityksen keskeinen sisältö ja erityisesti huomioitavat asiat Yleiset Ikäihmisille suunnatut palvelut ovat pääosin lähellä asiakasta Valmisteilla olevan ikäihmisten laatusuosituksen huomiointi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (mm. kunnat, järjestöt, sote- ja maakunta) Osaavan ja moniammatillisen henkilöstön riittävä saatavuus ja oikea kohdentaminen Digitalisaation (esim. videoasiointi) ja ikäteknologian hyödyntäminen (tieto on oikea-aikaista, tarvittava tieto helposti saatavilla ja tiedonkulku sujuvaa) Asiakasohjaus Asiakaslähtöiseen ja tasapuoliseen asiakas- ja palveluohjaukseen sekä palvelutarpeen arviointiin panostetaan riittävillä resursseilla ja moniammatillisella osaamisella Kotihoito Kotihoidon, kotikuntoutuksen ja omaishoidon vahvistaminen vaatii monien toimijoiden laajamittaista tahtotilaa Tavoitetilaksi asetettu, että 94 % yli 75 vuotiaista asuu kotona tai senioriasunnoissa (ei ympärivuorokautista valvontaa) vuonna 2025 Kotihoidon lääkäripalvelujen toimivuus Hoitoketjujen toimivuus (kotihoito-perusterveydenhoito-erikoissairaanhoito) Asumispalvelut Asumispalvelujen lääkäripalvelujen toimivuus Ympärivuorokautinen asuminen kodinomaista ja asukkaat voivat jatkaa oman näköistä elämää toimintakyvyn vajeista huolimatta

Yleiset Linjausta vaativat asiat Yhtiöitettävistä palveluista päättäminen ikäihmisten osalta niiltä osin, missä maakunnalla päätäntävalta Asiakassetelin käyttöönoton linjaus vs. maakunnan oma tuotanto Henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton linjaus ikäihmisen palveluissa Toimintakyky- ja muiden mittareiden valinta, yhdeksi mittariksi ehdotetaan Raitoimintakykymittaria asiakasohjaukseen, kotihoitoon ja asumispalveluihin Asiakashallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmistä sopiminen Resurssit ja niiden kohdentuminen, henkilöstön määrä ja osaaminen, muut resurssit Digitalisaation (esim. videovälitteiset etäyhteydet, asiakkaille helppokäyttöisiä sähköisen asioinnin välineitä) käyttöönoton ja muiden tietojärjestelmien valinnat Gerontologisen sosiaalityön asema palveluprosesseissa Asiakasohjaus Asiakasohjauksen kokonaisuuden järjestäminen yksin vai yhdessä esim. lapepalvelujen ja aikuisten palvelujen kanssa Kotihoito Tukipalveluiden järjestämisestä sopiminen (mm. ateriat, turvapalvelut, kuljetukset) Asumispalvelut Lääkäripalvelujen tuottaminen 24/7 ikääntyvien palveluyksiköihin

Esitys jatkotoimenpiteiksi Yleiset Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on panostettava (yhteistyö maakunta-sote, kunnat, järjestöt, seurakunta, muut arkipalvelut ym.) Asiakkaiden osallistaminen Osaavan henkilöstön riittävyys turvataan asiakasohjaaja-koulutuksen mahdollistaminen Asiakasohjaus Asiakas- ja palveluohjaus rakennetaan kaiken keskiöön Kotihoito Kotihoito 24/7 kotihoitoa ja kotikuntoutusta mahdollistetaan ja tuetaan laajasti eri toimijatahoilla, jotta mahdollisimman moni ikäihminen voi asua omassa kodissa Omaishoito ja perhehoito houkuttelevaksi vaihtoehdoksi palvelujen tuotannossa Yhdenvertaisten palvelujen mahdollistaminen yhtenäisten kriteerien luominen tukipalvelujen, kotihoidon ja omaishoidon osalta (alustavaa valmistelua tehty) Lääkehoidon järjestämisen yhtenäistäminen (annosjakelu) Asumispalvelut Uudenlaisten asumisen ja palvelujen yhteensovittaminen, toimintakyky edellä (ei diagnoosi- tai asiakasryhmäkeskeistä) Kuntouttavia lyhytaikaispaikkoja lisätään muuttamalla tehostetun palveluasumisen paikkoja lyhytaikaispaikoiksi Maakuntaan yksi psykogeriatrinen yksikkö Yhdenvertaisten palvelujen mahdollistaminen yhtenäisten kriteerien luominen asumispalvelujen osalta (alustava valmistelu tehty) Lääkehoidon järjestämisen yhtenäistäminen (annosjakelu)

Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän jäsenet ovat perhe- ja sosiaalipalveluiden asiantuntijoita, jotka edustavat Etelä-Pohjanmaan eri alueita, järjestöjä ja henkilöstöjärjestöjä. Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän esiselvitys perustuu 1) Toimintakulttuurin muutos, 2) Perhekeskus-toimintamalli, 3) Erityis- ja vaativan tason palvelut, 4) Vammaispalvelut ja 5) Aikuisten palvelut - työryhmien ja niille muodostettujen teemakohtaisten alatyöryhmien työskentelyyn. Työryhmissä on työskennellyt aktiivisesti yli sata jäsentä kartoittaen palveluiden nykytilaa sekä visioiden tulevaisuuden perhe- ja sosiaalipalveluiden rakennetta ja toimintamalleja Etelä-Pohjanmaalla. Työryhmien työtä ovat tukeneet Lapemuutosagentti, lape-hankekoordinaattori ja -työntekijät sekä puheenjohtajat Palvelurakenne-, Perhe- ja sosiaalipalvelujen- sekä Maakunnan lape -ryhmistä. Esiselvityksen yhteenveto perustuu työryhmien työn tuloksena syntyneeseen mittavaan aineistoon ja selvitystyöhön, joka toimii jatkotyöskentelyn pohjana. Lape-muutosohjelman kautta tuleva kansallinen ohjaus on huomioitu selvityksen sisällössä. Kehittämistyön perustana on ollut asiakasnäkökulman vahvistaminen. Maakunnan perhe- ja sosiaalipalveluihin tulee luoda yhtenäiset toimintamallit ja kriteerit sekä integroidut ja kustannustehokkaat palvelukokonaisuudet, joiden avulla asiakas saa tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti ja tarpeenmukaisesti. Kaikissa palveluissa asiakkaan osallisuuden tulee olla vahvasti mukana. Uuden palvelurakenteen mukaisesti perhe- ja sosiaalipalvelut ja monialainen henkilöstö sijoittuvat maakunnallista sote-palveluverkkoa vastaaviin toimipisteisiin lähipalvelujen vahvistaminen, uuden teknologian tuomat mahdollisuudet ja kansallinen ohjaus huomioiden. Myös palveluohjausta ja koordinointia kehitetään uutta palvelutasoa vastaavaksi.

Esiselvityksen keskeinen sisältö ja erityisesti huomioitavat asiat Toimintakulttuurin muutos Kuntiin tehdyn esiselvityksen mukaan lapsivaikutusten arvioinnissa ei ole virallisesti tuettua tai vahvistettua toimintamallia. Maakuntaan tarvitaan yhteinen toimintamallia, joka edistää lasten ja nuorten näkökulman huomioimista. Kansallisesti keskitetty ohjaus. Valmisteluvaiheessa ohjaus toteutuu Lape-muutosohjelman kautta. Monitoimijaisuus, monialaisuus, integroivat rakenteet Perhekeskustoimintamalli Esiselvityksen mukaan maakunnassa toteutuu viidellä alueella perhekeskus-toimintamalli eri asteisesti ja toteutuksin (fyysinen/verkostomainen), kohtaamispaikkaa ei pääsääntöisesti ole. Erityis- ja vaativan tason palvelut (erikoissairaanhoito, lastensuojelu, vammaispalvelut, perheoikeudelliset palvelut) Monitoimijaisuutta ja jalkautuvia rakenteita on kehitetty, mutta ne eivät toteudu yhtenäisinä ja koko maakuntaa kattavina. Läheisverkostotyön tarve on tunnistettu. Oman palvelutuotannon ja ostopalvelujen sekä perhehoidon järjestämisen suhteen on kuntien välisiä eroja. Vammaispalvelut Palveluverkoston ja asiakasmäärien maakunnallinen kartoitus Toimintamallien ja -käytänteiden läpikäynti ja kartoitus Palveluiden ja toimintakäytäntöjen erilaisuus Aikuisten palvelut Nykyinen palveluverkosto on kartoitettu. Erityisesti päihde- ja mielenterveyspalvelut on järjestetty maakunnassa eri tavoin. Aikuissosiaalityön sisältöjen kehittäminen on käynnissä (Pro Sos -hanke). Työllisyyspalveluihin on tulossa merkittäviä muutoksia.

Toimintakulttuurin muutos Linjausta vaativat asiat Lapsivaikutusten arviointi osana päätöksentekoa Yhteensovittavasta ja tiedolla johtamisesta sopiminen Kokemusasiantuntijuuden roolin vahvistaminen palvelujen kehittämisessä Lapsibudjetointi osaksi lasten ja perheiden palveluiden suunnittelua ja seurantaa Perhekeskustoimintamalli Maakunnan linjaus neuvolapalveluiden valinnanvapaudesta Integroivien rakenteiden ja toimintamallien (ml. jalkautuvat palvelut) suunnitteleminen yhteistyössä erityis- ja vaativan tason palveluiden sekä varhaiskasvatuksen, sivistystoimen, seurakuntien ja eri järjestöjen kanssa. Erityis- ja vaativan tason palvelut (erikoissairaanhoito, lastensuojelu, vammaispalvelut, perheoikeudelliset palvelut) Jalkautuvien ja konsultatiivisten palvelujen toimintamallien luominen ja lisääminen Osana palvelustrategiaa oman palvelutuotannon volyymista päättäminen Vammaispalvelut Vammaispalvelujen organisoiminen ja toimintamallien luominen Kotona asumisen tukemisen vahvistaminen kaikenikäiset huomioiden Henkilökuljetusten (VpL, ShL, asiointiliikenne) järjestämisen suunnittelu yhteistyössä maku-suunnittelun kanssa Aikuisten palvelut Maakunnallisen palvelurakenteen linjaaminen (mm. työllisyyden hoidon asemoituminen kuntiin/maakuntaan ja sen vaikutuksen maakunnan sote-palveluihin)

Esitys jatkotoimenpiteiksi Toimintakulttuurin muutos Lapsen huomioiminen osana maakuntastrategiaa ja palvelulupausta Osallisuus toimintoja läpileikkaavaksi periaatteeksi, asiakaspalautteiden systematisointi Perheystävällinen työpaikka -toimintamallin juurruttaminen Yhtenäisten toimintamallien luominen Perhekeskustoimintamalli Perhekeskustoimintamallin sisältöjen käyttöönotto (kohtaamispaikka, vanhemmuuden tuki, eropalvelut, maahanmuuttajien palvelut, väkivallan ehkäisy ja integroivat rakenteet) ja ydintehtävistä sopiminen (lakisääteiset sosiaalija terveyspalvelut) sekä niihin verkostona kytkeytyvät kuntien, seurakuntien ja järjestöjen palvelut. Kootaan perhekeskustoimintamallin mukaiset verkostot ja toimijat maakunnallista sote-palveluverkkoa vastaaviin toimipisteisiin ja määritellään palvelutaso. Perhekeskusten koordinnoinnin ja palveluohjauksen kehittäminen Selvitetään ShL:n mukaisen lasten ja perheiden tuen sijoittuminen sekä tarve koko maakuntaa palvelevan vahvemmin resurssoidun perhekeskuksen perustamiselle Erityis- ja vaativan tason palvelut (erikoissairaanhoito, lastensuojelu, vammaispalvelut, perheoikeudelliset palvelut) Koottujen erityispalvelujen ja yhteensovitettujen systeemisten toimintamallien luominen Kansalliseen ohjaukseen perustuvien erityispalveluiden rakenteiden ja sisältöjen luominen, mm. OT-keskukset Rakennetaan yhtenevä maakunnallinen perhehoidon toimintamalli. Perhehoidon volyymin kasvattaminen. Maakunnallisen sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan mallin rakentaminen. Systeeminen lastensuojelu -toimintamallin juurruttaminen alueen lastensuojelutiimeihin ja tiimirakenteen tuominen osaksi lastensuojelutiimiä (kliinikko ja koordinaattori) Vammaispalvelut Palvelupolkujen selkeyttäminen; perustason palvelujen vahvistaminen huomioiden VpL:n lakiuudistus Palveluiden yhteensovitettu kokonaisuus Henkilökohtainen budjetointi -toimintamallin luominen Yhteisten kriteeristöjen ja toimintaohjeiden luominen Aikuisten palvelut Aikuisten palveluiden kokonaisuuden kehittäminen huomioiden aikuissosiaalityö, työllistymistä tukevat palvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut Kokemusasiantuntijat, yhdistykset ja järjestöt osaksi palveluja ja palveluiden kehittämistä Asiakasohjaus -toimintamallinen luominen

Ympäristöterveydenhuolto Organisaatio Johtoryhmä esittää Etelä- Pohjanmaan maakunnan ympäristöterveydenhuollolle oheista organisaatiomallia (henkilömäärä viitteellinen) Tukipalveluista tulee huomioida erityisesti oikeuspalvelut Ympäristöterveydenhuollon edustus huomioitava myös maakunnan järjestäjäorganisaatiossa

Toimipisteet Johtoryhmä esittää, että maakunnassa toiminta alkaa nykyisissä toimipisteissä. Palvelupisteverkkoa kehitetään maakunnan toiminnan alettua huomioon ottaen mm. viranhaltijoiden erikoistumismahdollisuudet ja eläinlääkäripäivystys.

Palvelupisteet terveystarkastajat (tilanne kesäkuu 2017)

Palvelupisteet eläinlääkärit (tilanne kesäkuu 2017)

Tarvittavat poliittiset linjaukset Palvelupisteverkon tiheys

Jatkotoimenpiteet Ryhmien alaiset sekä palvelu- ja toimialueiden väliset tiimit tulee määritellä (maakunnan muut toimijat) Aluehallintoviraston eläinlääkärien sijoittuminen maakunnan organisaatiossa Resurssitarpeet ja niiden jakautuminen maakunnan alueella Yhdyspintojen tunnistaminen maakunnan, kuntien ja muiden sidosryhmien toimijoihin Tietojärjestelmien kartoittaminen, erityisesti alkoholihallinnon osalta Jatkossakin henkilökunnan kuulemista ja yhteistyön kehittämistä Toimintasäännön valmistelun yhteydessä huomioidaan henkilöstön kannanotto organisaatiokaavioon liittyen Yhteistoiminnan kehittäminen ja mahdollistaminen edelleen henkilöstön välillä (valvontasuunnitelma, tehtävien jakaminen) Toimipisteiden määrittely

Sosiaali- ja terveyskeskusverkko EP Maakunnan liikelaitos / kootut palvelut Maakunnan liikelaitos / aluepalveluyksikkö + EP SOTE Oy toimintayksikkö Palvelujen jakselun muutokset (esim): Päivystys olohuoneessa Digitaalivastaanotto / -asiointi Kiertävät sotepalvelubussit Palvelujen käyttö julkisssa/kaupallisisastiloissa Vuoden 2019 alussa operativinen toiminta organisoituu vuoden 2017 rakenteiden mukaisesti

Palvelutarve / Resurssit arviointi ja tasaus maantieteellisten tuotantoalueiden välillä Maakunnan liikelaitos SOTE toiminnot Liikelaitoksen johtokunta liikelaitoksen (SOTE) johtaja Prosessijohtajat Professiokoordinaattorit Lääketiede Hoitotiede Sosiaalityö Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Ikäihmisten palvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Ympäristöterveydenhuollonpalvelut Strategiset tukipalvelut (SOTEMAKU) Aluerakenne: Tutkimus- ja kehittämispalvelut Yhteistoimintaalueet sekä Seinäjoen kaupunki ja Lapuan kaupunki Muodostavat SOTE -liikelaitoksen Sosiaali- ja terveyskeskusten operatiiviset alueet Kuntoutus- ja palveluohjaus Kootut erityisosaamista edellyttävät palvelut - Erikoissairaanhoito - Sosiaalihuolto

SOTE Palvelurakenneraami 2030 Maakunnan sosiaali- ja terveyskeskus OY SoTe palvelut Kuntien palvelut Maakunnan SOTE -liikelaitos PÄIVITTÄIS- PALVELUT KOOTUT PALVELUT Sosiaali- ja terveyskeskus OYt Järjestöjen ja yhdistysten toiminta ja palvelut Yksityiset palvelut Liikkuvat palvelut tuovat asiantuntijan lähelle ja tukevat päivittäispalvelua Digitalisaatio ja sähköinen asiointi lisäävät omaehtoista ja suoraa asiointia Kotona käytettävien palvelujen osuus kasvaa

MAAKUNTAVALTUUSTO Tarkastuslautakunta MAAKUNTAHALLITUS Vaalilautakunta Lautakuntamalli Jaostomalli Valiokuntamalli Maakuntajohtaja TOIMIALUE: ALUEKEHITYS - Aluekehityksen strateginen suunnittelu - Rahoitus- ja kehittämispalvelut - Maatalouspalvelut - Rekrytointi- ja osaamispalvelut - Alueiden käyttö- ja luonnonvarapalvelut - Liikennepalvelut TOIMIALUE: KONSERNIPALVELUT - oikeus-, resurssi- ja tietopalvelut TOIMIALUE: SOTEPELA - Tutkimus- ja kehittämistoiminta - Palvelujen järjestäminen - SOTE - Ympäristöterveydenhuolto - PELA - Työterveydenhuolto - Suunnittelu, valvonta ja ohjaus - Palvelujen integraatio LIIKELAITOKSET

Siirtyvä henkilöstö henkilötyövuosina organisaatioittain (väliraportti 19.9.2016) https://sote.ep2019.fi/aineistot/ Väliraportti, osa II

Konsernipalvelut ja tukipalvelu oy TOIMIALUE: SOTEPELA - Tutkimus- ja kehittämistoiminta - Palvelujen järjestäminen - SOTE - Ympäristöterveydenhuolto - PELA - Työterveydenhuolto - Suunnittelu, valvonta ja ohjaus - Palvelujen integraatio Henkilötyövuosiarvio 300-400 (~6%) osa HTV sijoittuu konserni- ja tukipalveluihin Järjestämisvastuu (maakuntal 7) Maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta; 2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä; 3) tuottamistavasta; 4) tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta; 5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. JärjestämisL 9 Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu lisäksi vastuu asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi sekä toiminnan yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Järjestämisvastuussa oleva maakunta huolehtii lisäksi siitä, että palvelun tuottajat toimivat keskenään yhteistyössä siten, että asiakkaiden käytössä on yhteen sovitettuja palveluja. SOTE järjestämisen substanssivastuut Terveydenhuolto Sosiaalihuolto Ympäristöterveydenhuolto PELA Strategiatyö / palvelusstrategia Laatiminen ja toimeenpano Kunta- ja järjestöyhteistyö Neuvottelumenettely kansallinen, rahoitus, raportointi, sopimukset jne. SOTE TKI toiminnot Tietotuotanto Menetelmäkehittäminen Henkilöstökehittäminen SOTE-ICT toiminnot Valvontatoiminnot SOTELIIKELAITOS Henkilötyövuosien arvio n. 2500-3500 (~51%) SOTEoy + muut yhtiöitetyt palvelut Siirtyvän henkilötyövuosien osuus selvillä, kun on tarkemmin määritelty yhtiön palvelut, arvio n. 3000 (~44%)

Ehdotus jatkotyöskentelyn rakenteesta Järjestäjän SOTE-osio osana maakuntakonsernia Liikelaitoksen SOTE-osio Palveluohjaus (Valinnanvapauslaki luku 7) SOTEoy