Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä: Pitkittäistutkimuksen näkökulma

Samankaltaiset tiedostot
Suomalainen lapsuus. Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopisto. Psykiatrinen lääkäriasema Egofunktio Oy HALUN YHTEISKUNTA

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

AHTS Jyväskylässä

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

List of Publications/Katja Kokko March 15, 2017

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen

Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana

Mistä koostuu hyvä lapsuus?

Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua

NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI

Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen aineistoihin pohjautuvat julkaisut / Publications based on JYLS data

Lapsen ja nuoren ajautuminen rikollisuuteen

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

CURRICULUM VITAE Updated December 17, P.O. BOX 35, (Agora), University of Jyväskylä Tel Finland

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Lea Pulkkinen. Books in English

Lapsesta aikuiseksi - miten ehkäistä työelämästä syrjäytymistä? Katja Kokko & Lea Pulkkinen

Toukasta perhoseksi - miten lapsesta muotoutuu aikuinen

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo

päätöksellä ja tuli kansainvälisesti voimaan Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

APA-tyyli. Petri Nokelainen

Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus

Muutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

Vertaissuhteet ja lasten sosioemotionaalinen hyvinvointi

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija

LUOMUKULUTTAMINEN SOSIAALISENA SIGNAALINA

Suomalaisten mielenterveys

Päivitetty JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Lotta Uusitalo-Malmivaara , Dosenttiopetusnäyte

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Sitoutumista ja yhteistyötä

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

OP1. PreDP StudyPlan

Matti Sarvimäki. July /2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki

Liikkumattomuuden hinta

Exiting academics in networked knowledge societies, EANKS. Metodifestivaali Projektitutkija Taru Siekkinen, KTL JYU

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Sosiaalinen toimintakyky. sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen käsite

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Naisnäkökulma sijoittamiseen Vesa Puttonen

MIKSI MINÄ OLEN TÄLLAINEN? PERSOONALLISUUDEN JA SOSIAALISEN KÄYTTÄYTYMISEN KEHITYS

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details.

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

LAPSEN SUOTUISAN, KEHITYKSEN TUKEMINEN

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

Yksinäisyys satuttaa Toukokuu 2012, Rovaniemellä

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Te ta Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri

Heisingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL AMENITIES, ARCHITECTURAL

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

LASERI-TUTKIMUS: kannattaa panostaa

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

!" # # $ Lea Pulkkinen

Psyykkinen toimintakyky

Korkeakoulutus, lukukausimaksut ja sosiaalinen liikkuvuus

ProAgria. Opportunities For Success

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri. Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Asiantuntijuus yliopistoopetuksen

Kuinka tulevaisuus voisi olla parempi kuin nykyisyys? Arto O. Salonen

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Sulkevat ja avaavat suhteet

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Co-Design Yhteissuunnittelu

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala

Lasten mediabarometri 2011

Transkriptio:

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä: Pitkittäistutkimuksen näkökulma Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopisto 30.1.2013 Onko lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen arviointi tarpeen? On, jos se on yhteydessä - lapsen hyvinvointiin nykyisyydessä/ tulevaisuudessa - yhteisön /vuorovaikutuksen kannalta merkittäviin asioihin - elämän olosuhteisiin, joita muokkaamalla kehitys etenee suotuisammin Ei, jos kysymys on yksilöllisistä ja hetkellisistä ominaispiirteistä Kaikkea, jota voidaan mitata, ei tarvitse mitata lapsen ainutkertaisuuden arvostus rviointi tietoon pohjautuvaa ja hypoteesien ohjaamaa 1

Sosioemotionaalinen käyttäytyminen Viittaa tunteiden ja tunteiden säätelyn keskeiseen merkitykseen sosialisaatioprosessissa ja sisältää ihmisen sisäisten taipumusten ja ulkoisten vaikutusten vuorovaikutuksen Lasten käyttäytymistä kuvataan usein temperamentin käsittein Rothbart & Derryberry (1981): eroja temperamentissa esiintyy, kun reaktiivisuutta muovaa itsesäätely Pulkkinen (1969, aik. Pitkänen): eroja sosioemotionaalisessa käyttäytymisessä esiintyy, kun aktiivisuutta muovaa itsehallinta Vohs & Baumeister (2004): self-regulation and self-control have their own histories, but currently they are used interchangeably Sosioemotionaalinen käyttäytyminen ROHBR & DERRYBERRY (2002) PULKKINEN (PIKÄNEN, 1969) Surgency Käyttäytymisen aktiivisuus (aktiivisuus, lähestyminen, (paljon muiden kanssa, liikkuu paljon) positiivisuus) Effortful control (itsesäätely, tarkkaavaisuus, pidättäytyminen) Negative affectivity (taipumus pelokkuuteen, surullisuuteen, suuttumukseen) Hyvin kontrolloitu käyttäytyminen (rakentava käyttäytyminen ristiriitatilanteissa, mukautuvuus) Negatiivinen emotionaalisuus (aggressiivisuus, ahdistuneisuus) 2

KÄYÄYYMISEN EHKÄISY PSSIIVINEN MUKUUV VRUUNU UNEEN HLLIN VHV HRKISEV S- PINOINEN KONSRUK- IIVINEN NEURLISOINI U K H D U M I N E N K I V I O VOIMISMINEN HDISUNU LBIILI GGRES- SIIVINEN UNEEN HLLIN HEIKKO SOSILINEN IMPULSIIVINEN KIIVINEN KÄYÄYYMISEN KIIVISUUS (Pulkkinen, 1995) Lea Pulkkinen Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus he Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS; Pulkkinen, 2009) Vuosi Ikä Osanottajat Menetelmät 1968 8 196 poikaa 173 tyttöä 1974 14 189 poikaa 167 tyttöä 77 poikaa 77 tyttöä 1980 20 68 miestä 67 naista 1986 27 166 miestä 155 naista 1992 33 123 miestä 126 naista 1995 36 161 miestä 152 naista 2001 42 151 miestä 134 naista 2009 50 144 miestä 127 naista Opettaja-arviointi overiarviointi Persoonallisuustestit Opettaja-arviointi overiarviointi Oppilaan haastattelu Vanhemman haastattelu Haastattelu Itsearviointilomakkeet Elämäntilannekysely Haastattelu + EPQ, SSS NES (Costa & McCrae) V:n katselu -kysely Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet erveystarkastus Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet erveystarkastus Lisätietoa: http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/en/research/jyls 3

Lapsuuden aktiivisuus ja aikuisiän persoonallisuus 8-v. 14-v. 42-v..16 n /.27 m * Ekstraversio.01 n /.23 m * voimuus ktiivisuus.49 n *** /.38 m *** ktiivisuus.19 n* /.00 m - vilkas - liikkuu paljon - on usein toisten kanssa -.03 n /.31 m **$.18 n /.40 m ** Sosiaalisuus (sociability) loitteellisuus (surgency) - taipumus hakeutua voimakkaiden elämysten ja ärsykkeiden pariin - ei ujoutta ja pelkoa Pulkkinen, Kokko & Rantanen (2012). Continuity in Well-Controlled Behavior.31 f /.36 m.81 f /.78 m gr1 Cons Comp hough Cons Comp hough greeableness at age 42.89 f /.86 m gr2.80 f /.85 m.73 f /.79 m.82f /.83 m.68 f /.71 m.53 f /.59 m.98 f /.96 m Well-controlled behavior at age 8.12 f /.27 m *** Well-controlled behavior at age 14.27 f ***. /.09 m 1.01 f /.87 m.20 f /.35 m *** Conscientiousness at age 42.82 f /.67 m.81 f /.67 m.59 f /.41 m Conformity at age 42.74 f /.86 m.82 f /.78 m.41 f /.54 m.49 f /.66 m Con1.38 f /.32 m Con2 Socialization Social desirability Effortful control at age 42 Pulkkinen, L., Kokko, K., & Rantanen, J. (2012)..85 ctivation control f /.86 m.55 f /.60 m ttentional control.31.25 f /.28 f /.28 m m Inhibitory control 4

Psyykkinen toimintakyky: Miehet Luotettavuus (8) yöuran pysyvyys yötilanne Konstruktiivisuus (8) Mukautuvuus (8) Luotettavuus (14) Konstruktiivisuus (14) Mukautuvuus (14) 0.69 0.78 Myönteinen sosiaalinen käyttäytyminen (8) Myönteinen sosiaalinen käyttäytyminen (14) Sosiaalinen kompetenssi (8-14) Koulutuksen pituus yöuran pysyvyys yöuran taso Sosioekonomi nen asema Psyykkinen toimintakyky R 2 =0.18 Koherenssi Luottamus Itsearvostus Psykologinen hyvinvointi Chi-square 92.87, df=71 p=0.052, RMSE=0.052, CFI=0.97 (Pulkkinen, Feldt, Kokko, (2006) Lea Pulkkinen Lapsuuden konstruktiivisuus ennustaa tulotasoa 42-vuotiaana Viinikainen, J., Kokko, K., Pulkkinen, L., & Pehkonen, J. (2010, p. 212). 5

ggressiivisuuden kehitys 6 12-v. Kokko ym. (2006) Vaikeuksien kehä 8-v. 14-v. 27-v. 27 36-v. Satuttaa toisia lapsia Potkii Hyökkää.79.95.82.92 ggressiivisuus.53 Heikko koulumenestys.84.79 Koulusopeutumattomuus.76 Koulutyön kiinnostamattomuus R 2 =.28.69.43.49.31 mmatillisten vaihtoehtojen vähäisyys 2 R =.18.18.12 Pitkäaikaistyöttömyys 2 R =.25 Kiusaa.22 Rangaistuksia koulussa Pinnaaminen Ongelmajuominen 2 R =.41 Kokko & Pulkkinen (2000).. 6

Lapsuusiän aggressiivisuus ennustaa mm. ikuisiän fyysistä aggressiivisuutta (Kokko ym., 2009) Parisuhteen rikkonaisuutta (Kinnunen & Pulkkinen, 2003) Lapsuudesta aikuisuuteen ulottuvaa rikollisuutta (Pulkkinen, Lyyra & Kokko, 2009) lkoholin ongelmakäyttöä (Pitkänen, Kokko, Lyyra & Pulkkinen, 2008) yöuran vaikeuksia (Kokko, Pulkkinen & Puustinen, 2000) Kehityspolut Lea Pulkkinen 2012 Pulkkinen, L. (2013). 11 7

Johtopäätöksiä Sosioemotionaalisen käyttäytymisen arviointi, diagnosointi ja hoito ovat tärkeitä yksilön ja yhteiskunnan kannalta Heikko itsehallinta lapsuudessa yhteydessä aikuisen yksilöllisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin. On pyrittävä ennalta ehkäisemään vaikeuksien kehän syntymistä Vahva itsehallinta lapsuudessa yhteydessä aikuisen hyvinvointiin ja menestykseen työelämässä Kouluiässä tapahtuu sosioemotionaalisten käyttäytymispiirteiden vakiintumista osaksi persoonallisuutta Lähteet Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2003). Childhood socioemotional characteristics as antecedents of marital stability and quality. European Psychologist, 8, 223-237. Kokko, K., remblay, R. E., Lacourse, E., Nagin, D. S., & Vitaro, F. (2006). rajectories of prosocial behavior and physical aggression in middle childhood: Links to adolescent school dropout and physical violence. Journal of Research on dolescence, 16, 403 428. Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2000). ggression in childhood and long-term unemployment in adulthood: cycle of maladaptation and some protective factors. Developmental Psychology, 36, 463-472. Kokko, K., & Pulkkinen, L., Huesmann, L. R., Dubow, E. F., Boxer, P. (2009). Intensity of aggression in childhood as a predictor of different forms of adult aggression: two-country (Finland and United States) analysis. Journal of Research on dolescence, 19, 9-34. Kokko, K., Pulkkinen, L., & Puustinen, M. (2000). Selection into long-term unemployment and its psychological consequences. International Journal of Behavioral Development, 24, 310-320. Pitkänen, L. (1969). descriptive model of aggression and nonaggression with applications to children's behaviour. (Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, No. 19). Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä. Pitkänen,., Kokko, K., Lyyra,.-L., & Pulkkinen, L. (2008). developmental approach to alcohol drinking behaviour in adulthood: follow-up study from age 8 to age 42. ddiction, 103(Suppl. 1), 48-68. Pulkkinen, L. (1995). Behavioral precursors to accidents and resulting physical impairment. Child Development, 66, 1660-1679. Pulkkinen, L. (2009). Personality a resource or risk for successful development. Scandinavian Journal of Psychology, 6, 602-610. Pulkkinen, L. (2013). Self-control at the heart of successful development. eoksessa J. Brooks-Gunn, R. M. Lerner,. C. Petersen, & R. Silbereisen (toim.), he developmental science of adolescence: History through autobiography. New York: Psychology Press (painossa). Pulkkinen, L., Feldt,., & Kokko, K. (2006). daptive behavior in childhood as an antecedent of psychological functioning in early middle age: Linkage via career orientation. Social Indicators Research, 77, 171-195. Pulkkinen, L., Lyyra,.-L., & Kokko, K. (2009). Life success of males on nonoffender, adolescence-limited, persistent and adult-onset antisocial pathways: Follow-up from age 8 to 42. ggressive Behavior, 35, 117-135. Pulkkinen, L., Kokko, K., & Rantanen, J. (2012). Paths from socioemotional behavior in middle childhood to personality in middle adulthood. Developmental Psychology, 48, 1283-1291. Rothbart, M. K. & Derryberry, D. (1981). Development of individual differences in temeprament. eoksessa M. E. Lamb &. L. Brown (toim.), dvances in developmental psychology (Vol. 1, s. 37-86). Hillsdale, NJ: Erlbaum Rothbart, M. K. & Derryberyy, D. (2002). emperament in children. eoksessa C. Hofsten & L. Bäckman (toim.), Psychology at the turn of the millennium: Social, developmental, and clinical perspectives (Vol. 2, s. 17-35). East Sussex, England: Psychology Press. Viinikainen, J., Kokko, K., Pulkkinen, L., & Pehkonen, J. (2010). Personality and labour market income: Evidence from longitudinal data. Labour, 24, 201-220. Vohs, K. D. & Baumeister, R. F. (2004). Understanding self-regulation: n introduction. eoksessa R. F. Baumeister & K. D. Vohs (toim.), Handbook of self-regulation: Research,theory, and application (s. 1-9). New York: Guiilford Press. 8