Lapsen ja nuoren ajautuminen rikollisuuteen
|
|
- Mika Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 KASVATUKSESTA JA SEN HAASTEISTA Alma och K. A. Snellman symposium Oulu, Lea Pulkkinen Lapsen ja nuoren ajautuminen rikollisuuteen Rikollisuuden esiintyvyydestä Rikosvastuuikä (15 vuotta) on Suomessa korkeampi kuin joissakin muissa maissa. Alle 15-vuotiaiden rikoksia ei meillä rekisteröidä. Siksi rikolliseksi tulkittavan käyttäytymisen määrästä lasten keskuudessa ei ole kovin paljon tietoa. Lasten ja nuorten kohdalla puhutaankin mieluummin epäsosiaalisesta käyttäytymisestä kuin rikollisuudesta. Epäsosiaalisuus sisältää informaalisten sosiaalisten sääntöjen, määräysten ja lakien rikkomista sekä vastustelevaa ja vahingollista käyttäytymistä. Näitä käyttäytymispiirteitä voi esiintyä jo lapsuudessa. Samojen henkilöiden tutkiminen useita kertoja heidän elämänsä aikana eli pitkittäistutkimus on viime vuosikymmenien aikana yleistynyt ja luonut perustaa uudelle rikollisuutta koskevalle teoreettiselle suuntaukselle. Sille on annettu nimi kehityksen ja elämänkulun kriminologia (Developmental and Life-Course Criminology). Se pyrkii selittämään epäsosiaalisen käyttäytymisen kehitystä, eri ikävaiheissa vaikuttavia riskitekijöitä ja erilaisten elämäntapahtumien yhteyksiä elämänkuluun. Perinteiset rikollisuusteoriat ovat suuntautuneet tietyssä ikävaiheessa esiintyviin ja rikollisuutta mahdollisesti selittäviin yksilöiden välisiin eroihin, kuten sosiaalisen kontrollin määrään. Lakeja rikkovan (offending) käyttäytymisen kehityksessä on todettu säännönmukaisuutta useissa tutkimuksissa. Sen alkamisajankohta on huipussaan ikävälillä 8 ja 14 vuotta, kokonaismäärä ikävälillä 15 ja 19 vuotta ja väheneminen ikävälillä 20 ja 29 vuotta (Farrington, 2003). On myös todettu, että rekisteröidyt rikokset kasautuvat pieneen väestönosaan. Eri maissa noin viisi prosenttia tekee yli puolet kaikista rikoksista. Nuorten rikokset (offences) ovat osa laajempaa epäsosiaalisen käyttäytymisen oireyhtymää sisältäen muun muassa toisten kiusaamista, koulupinnausta, runsasta alkoholin käyttöä ja, hillittöntä autolla ajamista.
2 2 Yleinen tutkimustulos on, että ensimmäisten rikkomusten tekeminen nuorena ennustaa suhteellisen pitkää rikollista uraa ja suurta määrää rikoksia.terrey Moffitt (1993) kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että kaikilla nuoruusiässä rikoksiin syyllistyvillä ei ole lapsuudessa rikollisuutta ennakoivia käyttäytymispiirteitä eikä heidän rikollinen käyttäytymisensä jatku aikuisiässä. Tätä hän kuvasi käsitteellä nuoruusikään rajoittuva epäsosiaalinen käyttäytyminen ja erotti sen elämänkulussa jatkuvasta epäsosiaalisesta käyttäytymisestä. Jälkimmäiseen sisältyvät jo lapsuusiässä ilmenevät käytösongelmat ja rikollisuuden jatkuminen aikuisiässä. Loeber ym. (2006) kuvaavat jatkuvaan rikollisuuteen alttiiden henkilöiden lapsuuden henkilökohtaisia riskitekijöitä seuraavasti. Syntymän jälkeen on havaittavissa älyllistä heikkoutta, negatiivisten tunteiden ylivaltaa, altistumista myrkyille ennen syntymää (ne voivat olla ympäristömyrkkyjä, äidin käyttämää alkoholia ja muita päihdeaineita) ja synnytyskomplikaatioita. Varhaislapsuudessa esiintyy kehitysviivästymiä, kielen kehityksen ongelmia, syyllisyyden tunteen puutetta, emotionaalista kylmyyttä, impulsiivisuutta ja uhkarohkeutta, tarkkaavaisuusongelmia ja heikkoa eksekutiivista toimintaa (aivojen otsalohkon säätelyä). Keskilapsuudessa riskitekijät laajenevat ja käsittävät vetäytyvää käyttäytymistä, huonoja sosiaalisia taitoja, aggressiivisuutta, heikkoa koulumenestystä ja koulumotivaatiota, positiivista suhtautumista rikollisuuteen ja päihteiden käyttöön, negatiivisia elämäntapahtumia, heikkoa tulevaisuuden suunnittelua sekä varhaista puberteettia varsinkin tytöillä. Jatkuvalla rikollisuudella on siis laaja-alainen ongelmatausta, joka ei voi jäädä kasvatukseen osallistuvilta huomaamatta. On kuitenkin korostettava, että läheskään kaikki ne, joilla näitä oireita esiintyy, eivät syyllisty rikoksiin. Siksi lapsia ei pidä oireiden perusteella leimata, vaan heidän kasvatuksessaan pitäisi olla erityisen huolehtivaista. Viime aikoina on erotettu nuoruusikään rajoittuvan ja elämänkulussa jatkuvan epäsosiaalisuuden lisäksi kolmaskin kategoria: aikuisiässä alkava rikollisuus. Siihen ei liitty aikaisempaa rikostaustaa. Näillä henkilöillä on esiintynyt kouluiässä toisten kiusaamista, mutta heidän koulunkäyntinsä on sujunut kohtalaisesti. Olen englantilaisen rikollisuustutkijan, David Farringtonin, kanssa toimittanut Aggressive Behavior lehteen (2009) erikoisnumeron, jossa on neljän laajan pitkittäistutkimuksen perustalta verrattu toisiinsa neljää ryhmää eli niitä, jotka (1) eivät ole koskaan syyllistyneet rikoksiin, (2) ovat tehneet rikoksia vain nuoruusiässä (ennen 21 vuoden ikää), (3) ovat tehneet rikoksia vain aikuisiässä ja (4) ovat tehneet rikoksia nuoruudessa ja aikuisiässä. Yksi päätuloksista oli se, että ne, joiden epäsosiaalisuus rajoittui nuoruusikään, eivät olleet kouluiässä erityisen aggressiivisia eikä heillä ollut koulumenestysongelmia, mutta he
3 3 hakeutuivat aktiivisesti tovereiden pariin ja aloittivat alkoholin käytön. Keski-iässä he eivät eronneet rikoksiin syyllistymättömistä missään erityisessä asiassa, kuten työoloissa, parisuhteessa tai varallisuudessa (Pulkkinen et al., 2009). Sitä vastoin nuoruudesta aikuisuuteen jatkuva rikollisuus heikensi elämänoloja monin tavoin, mikä näkyi vähäisessä koulutuksessa, työuran epävakaudessa, työttömyydessä, heikossa tulotasossa, parisuhdeongelmissa ja alkoholinkäytössä. Tämä ryhmä erosi jo kouluiässä rikoksiin syyllistymättömistä monissa suhteissa, kuten toisten kiusaamisessa, kouluongelmissa, tunneelämän tasapainottomuusessa ja varhaisessa alkoholin käytössä. Vasta aikuisina rikoksiin syyllistyneillä esiintyi lapsuudessa tottelemattomuutta ja toisten kiusaamista mutta ei vaikeuksia koulumenestyksessä. Keski-iässä heillä oli heikompi tulotaso, vaikka koulutustaso ei eronnut muista, ja enemmän alkoholin käyttöä kuin niillä, jotka eivät olleet syyllistyneet rikoksiin tai rikokset olivat rajautuneet nuoruusikään. Epäsosiaalisuuden katkaiseminen nuoruusikään pitäisikin olla keskeinen kriminaalipoliittinen päämäärä. Rikollisuuden syiden selittämisestä Julkisuudessa epäsosiaalisuuden syyksi esitetään usein jokin yksittäinen tekijä, kuten köyhyys tai heikko sosioekonominen asema. Tavallisesti jää samalla pohtimatta, mikä on se mekanismi, jolla tämä seikka, esimerkiksi köyhyys, tuottaa rikollisuutta. Suuri osa vanhemman sukupolven suomalaisista on elänyt lapsuutensa hyvin vaatimattomissa, köyhissä oloissa verrattuna nykyajan keskimääräiseen varallisuuteen. Silti köyhistä oloista nousi yhteiskuntaa rakentava kansa ja monet ponnistivat elämässään pitkälle, jopa valtakunnan presidentiksi asti. On harhauttavaa nimetä yhtä ainoaa syytä rikollisuudelle. Sen sijaan on tarpeen tarkastella rinnakkain useita riskitekijöitä ja riskeiltä suojaavia tekijöitä. Riskitekijät voivat olla etäisiä (distal) tai läheisiä (proximal) (Lösel & Bender, 2003). Etäisen tekijän, kuten köyhyyden, vaikutukset lapsen käyttäytymiseen ovat usein epäsuoria niiden vaikutusten kulkiessa läheisten tekijöiden, kuten lasten kasvatuksen, kautta. Läheisten riskitekijöiden puuttuminen heikentää etäisten riskitekijöiden vaikutusta. Lapset, jotka elävät köyhissä perheissä mutta ilmapiirissä, jota sävyttää vanhempien harmoninen keskinäinen suhde ja hyvä huolenpito lapsista, voivat kehittyä yhteiskuntaan sopeutuviksi. Voidaan siten sanoa, että vanhempien hyvä parisuhde on suojaava tekijä lasten epäsosiaalista kehitystä vastaan. Sitä vastoin läheisen riskitekijän, kuten heikkolaatuisen vanhemmuuden, olemassaolo vahvistaa etäisen riskitekijän, kuten taloudellisten ongelmien, vaikutusta. Suomalainen tutkimus 1990-luvun taloudellisen laman vaikutuksista lasten mielenterveyteen (Solantaus ym., 2004) osoitti, että perheen tulotason putoaminen oli
4 4 yhteydessä lasten ongelmiin, jos tulotason putoamisella oli kielteinen vaikutus vanhempien mielenterveyteen, parisuhteeseen ja vanhemmuuden laatuun. Siis vanhempien kokemat ongelmat heijastuivat lapsiin. Tutkimusryhmä osoitti lisäksi, että hyvä parisuhde tasoitti taloudellisten ongelmien vaikutusta vanhemmuuteen ja siten lapsiin. Kanadalaiset tutkimustulokset ovat lisäksi osoittaneet, että perheen taloudellisen tilanteen ennakoimaton vaihtelu on suurempi riski lasten epäsosiaaliselle kehitykselle kuin pysyvä köyhyys (Tremblay ym., 2003). Tätä selittää vaihteluun liittyvien odotusten ja pelkojen aiheuttama stressi vanhemmille. Myös vanhempien työolot, jotka aiheuttavat uupumusta ja kielteisiä mielialoja, synnyttävät heissä stressikokemuksia, jotka puolestaan aiheuttavat vanhemmuuden stressiä. Vanhemmuuden stressi on yhteydessä lasten toimintojen huonoon valvontaan ja muihin lasten kasvatuksen puutteisiin (Kinnunen & Rantanen, 2006), jotka puolestaan voivat heijastua lasten epäsosiaalisessa käyttäytymisessä. Rikollisuuden kehityksen selittäminen on monitahoinen tehtävä. Suoraan vaikuttavien riskitekijöiden ohella on riskitekijöitä, jotka vaikuttavat epäsuorasti, muiden tekijöiden kautta. Tyypillistä on myös, että riskitekijät kasautuvat ja että vasta kasautuneet riskitekijät heijastuvat lasten kehitykseen. Lapset ovat hyvin kestäviä ja joustavia, mutta kasautuvat riskitekijät voivat katkaista heidän kestokykynsä, mikä näkyy oirehtimisena joko mielenterveydessä tai käyttäytymisessä. Lasten mielenterveysongelmat on kauan sisällytetty psykiatrisen hoidon piiriin käytösongelmaisten lasten jäädessä pikemminkin lastensuojelutoimenpiteiden kohteiksi. Kuitenkin taustalla voi olla aivan samanlaisia tekijöitä lasten oirehtimistavan riippuessa heidän temperamentistaan, joka voi olla enemmän sisäänpäin tai ulospäin suuntautuvaa. Perhetekijät epäsosiaalisen kehityksen taustalla Perhetaustaan sisältyviä lapsen epäsosiaalisen kehityksen riskitekijöitä on ryhmitetty kuuteen kategoriaan: (1) rikolliset ja epäsosiaaliset vanhemmat ja sisarukset, (2) perheen suuri koko, (3) lastenkasvatus, (4) pahoinpitely, laiminlyönti, (5) vanhempien ristiriidat ja perheen hajoaminen ja (6) muut vanhemmuuteen liittyvät tekijät, kuten nuoruus ja päihteiden käyttö (Farrington, 2010). Lapsen rikollisuuden vahvin ennustaja on vanhempien epäsosiaalinen käyttäytyminen. Muita aika vahvoja ennustajia ovat puutteellinen lapsen toimintojen valvonta, vanhempien ristiriidat ja perheen hajoaminen. Lasten sosiaalisen kehityksen suuntaan vaikuttava kasvatus voi olla äärimuodoissaan joko lapsikeskeistä ohjausta tai vanhempikeskeistä vanhemmuutta (Pulkkinen, 2011). Lapsikeskeinen ohjaus sisältää vanhempien pysyvää kiinnostusta lapsen toimintoja kohtaan,
5 5 luottamusta, lämpöä, ohjausta ja lapsen mielipiteen huomioonottoa. Vanhemmat kunnioittavat lasta yksilönä ja tukevat hänen kehitystään harkitusti. Vanhemmilla on ymmärrystä lapsen kehitystasosta, ja he asettavat senmukaisia odotuksia ja rajoituksia lapsen toiminnalle. Kiintymyssuhdetta vanhempien ja lapsen välillä ylläpidetään aktiivisesti, mikä suojaa lasta epäsosiaalisilta vaikutteilta. Vanhemmat ovat lapselle turvallisia aikuisia. Tällainen vanhemmuus tukee lapsen itsehallinnan kehitystä ja prososiaalista käyttäytymistä. Heissä kehittyy vastuuntuntoa ja selviytymiskykyä. Vanhempikeskeinen vanhemmuus tarkoittaa sitä, että vanhemmat kohtelevat lasta vähemmän harkitsevasti riippuen enemmän heidän omista mielialoistaan kuin lapsen tarpeista. Vanhemmilla on vähän tietoa lapsen vapaa-ajan sisällöstä ja seurasta sekä paikoista, joissa hän viettää vapaa-aikaansa. Tämä altistaa lapset ja nuoret monenlaisille toveripiirin, median ja pelien vaikutteille. Vanhemmilla ei ole luottamusta lasta kohtaan ja lapsen kanssa syntyy ristiriitoja. Vanhemmat eivät ole kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä, mutta voivat suhtautua kielteisesti lapsen epäonnistumisiin koulussa. He eivät kuuntele lapsen mielipiteitä ja keskustelevat harvoin lapsensa kanssa. Kasvatusta leimaa epäjohdonmukaisuus ja epäoikeudenmukaisuus rajoituksissa ja rangaistuksissa. Rangaistusten joukossa on myös ruumiillista rankaisemista. Vanhempikeskeinen vanhemmuus ei tue itsehallinnan kehitystä. Heikko itsehallinta näkyy sekä kehityksessä kohti alikontrolloitua elämäntyyliä että mielen hauraudessa, kuten ahdistuneisuudessa, pelokkuudesssa ja keskittymisvaikeuksissa. Alikontrolloitu käyttäytyminen sisältää aggressiivisuutta, kuten toisten kiusaamista, koulupinnausta ja muita koulusopeutumisen vaikeuksia, vapaa-ajan viettoa kaveripiirissä, varhaista päihteiden käyttöä, hyvin varhaista seurustelua ja ristiriitoja vanhempien kanssa. Kiintymyssuhde vanhempien ja lapsen välillä jää vähäiselle hoidolle ja lapsi hakee korvaavia kiintymyssuhteita toveripiiristä ja sosiaalisesta mediasta. Toveripiiri on kuitenkin paljon armottomampi kiintymyksen ehdoissa kuin omat vanhemmat (Neufeld & Cóte, 2005). Epäsosiaalisen käyttäytymisen määrä kytkeytyy heikkoon itsehallintaan. Käyttäytymispiirteet, jotka ovat vahvimmin yhteydessä rikkomusten määrään ovat samantapaisia eri tutkimuksissa: aggressiivisuus, hyperaktiivisuus-impulsiivisuus ja heikko koulumenestys. Aggressiivisuus näkyy jo varhain toisten kiusaamisena. Murrosiäissä heikon koulumenestykseen ohella epäsosiaalisuuteen kytkeytyvät koulupinnaus ja koulusopeutumattomuus sekä varhainen tupakointi ja alkoholin käyttö. Tältä pohjalta kiinnostus opintojen jatkamiseen saattaa jäädä vähäiseksi, mikä myöhäisnuoruudessa on yksi rikkomuksiin yhteydessä oleva lisätekijä. Varhain aloitettu alkoholin käyttö pyrkii jatkumaan
6 6 keski-ikään asti (Pitkänen ym., 2008). Päihteiden käyttö liittyy tyypillisesti rikolliseen käyttäytymiseen myös aikuisiässä. Tutkimustulokset tukevat Gottfredsonin ja Hirschin (1990) esittämää yleistä rikosteoriaa. Sen mukaan yksilöt, joilla on hyvä itsehallinta jo ennen rikosvastuuikää tekevät olennaisesti vähemmän rikoksia elämänsä eri vaiheissa kuin ihmiset, joilla on heikko itsehallinta, mikä näkyy impulsiivisuudessa, riskien ottamisessa ja lyhytjänteisyydessä. Lapset, joilla esiintyy yliaktiivisuutta, itsesäätelyn ongelmia ja oppimisvaikeuksia, vaativat vanhemmiltaan paljon kärsivällisyyttä ja kasvatustaitoja. Näitä vanhempia ei pitäisi jättää yksin kasvatustehtävässään. Varhainen puuttuminen edellyttää vanhemmuuden tukemismuotojen kehittämistä tiedollisissa ja toiminnallisissa asioissa sekä ennen kaikkea vanhemmuuden vastuun, ilon ja lahjan tiedostamisessa. Lähteet Farrington, D. P. (2003). Developmental and life-course criminology: Key theoretical and empirical issues The 2002 Sutherland Award Address. Criminology, 41, Farrington, D. P. (2010). Families and crime. In J. Q. Wilson and J. Petersilia (Eds.), Crime and public policy, (3 rd ed., pp ). Oxford: Oxford University Press. Farrington, D. P., & Pulkkinen, L. (2009). Introduction: The unsualness and contribution of life span longitudinal studies of aggressive and criminal behavior. Aggressive Behavior, 35, Gottfredson, M. R., & Hirschi, T. (1990). A general theory of crime. Stanford, CA: Stanford University Press. Loeber, R., Slot, N. W., & Stouthamer-Loeber, M. (2006). A three-dimensional, cumulative developmental model of serious delinquency. In P-O. H. Wikström & R. J. Sampson (Eds.), The expalantion of crime: Context, mechanisms, and development (pp ). Cambridge, UK: Cambridge University Press. Lösel, F. & Bender, D. (2003). Protective factors and resilience. In D. P. Farrington and J. W. Coid (Eds.). Early prevention of adult antisocial behavior. (pp ). Cambridge, U.K.: Cambridge University Press Kinnunen, U., & Rantanen, J. (2006). Parental work and children s behavior: The mediator roles of partner relationship and parenthood. In L. Pulkkinen, J. Kaprio & R. J. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp ). New York: Cambridge University Press.
7 7 Moffitt, T. E. (1993). Life-course persistent and adolescence-limited antisocial behavior: A developmental taxonomy. Psychological Review, Neufeld, G., & Maté, G. (2005). Hold on to your kids: Why parents need to matter more than peers. Toronto: Vintage Canada. Pitkänen, T., Kokko, K., Lyyra, A.-L., & Pulkkinen, L. (2008). A developmental approach to alcohol drinking behaviour in adulthood: A follow-up study from age 8 to age 42. Addiction, 103(Suppl. 1), Pulkkinen, K. (2011). Family factors in the development of antisocial behavior. In T. Bliesener, A. Beelman, & M. Stemmler (Eds.). Antisocial behavior and crime: Contributions of development and evaluation research to prevention and intervention. Göttingen, Germany: Hogrefe (in press). Pulkkinen, L., Lyyra, A.-L., & Kokko, K. (2009). Life success of males on nonoffender, adolescence-limited, persistent and adult-onset antisocial pathways: Follow-up from age 8 to 42. Aggressive Behavior, 35, Solantaus, T., Leinonen, J., & Punamäki, R-L. (2004). Children s mental health in times of economic recession. Replication and extension of the family stress model. Developmental Psychology, 40, Tremblay, R. E., Vitaro, F., Nagin, D., Pagani, L.,& Séguin, J. R. (2003). The Montreal Longitudinal and Experimental Study: Rediscovering the power of descriptions. In T. P. Thornberry and M. D. Krohn (Eds.), Taking stock of delinquency: An overview of findings from contemporary longitudinal studies (pp ). New York: Kluwer.
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotLasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä: Pitkittäistutkimuksen näkökulma
Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä: Pitkittäistutkimuksen näkökulma Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopisto 30.1.2013 Onko lasten sosiaalisen ja tunne-elämän
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotTyö-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana
Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana * Uhkakuvat * Kehityspolut * Tulevaisuuden mahdollisuudet Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos 10.10.2005 Lapset Nuoret Mielenterveyshäiriöt 7 15% 15-25%
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotSuomalainen lapsuus. Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopisto. Psykiatrinen lääkäriasema Egofunktio Oy HALUN YHTEISKUNTA 15.2.2013
Suomalainen lapsuus Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopisto Psykiatrinen lääkäriasema Egofunktio Oy HALUN YHTEISKUNTA 15.2.2013 Lapsuuden historia www.plan.fi/fi-fi/lapsuuden-historiaa-vuosisadoittain/ EUROOPPA
LisätiedotNuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua
Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Kokkola 19.11.2007 KOULUTERVEYSKYSELY, 2007 Kuinka usein käytät Tytöt Pojat Yht alkoholia (%) 8. 9. 8.
LisätiedotToukasta perhoseksi - miten lapsesta muotoutuu aikuinen
Toukasta perhoseksi - miten lapsesta muotoutuu aikuinen Lea Pulkkinen Esitelmä on pidetty Rotarypiirin 1390 Piirikonferenssissa 26.4.2009 Jyväskylässä Lea Pulkkinen Lapsesta aikuiseksi -tutkimus Jyväskylä
LisätiedotLäheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen
Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen
LisätiedotMITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?
MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotLapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotRattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotLasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?
Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten
Lisätiedot!" # # $ Lea Pulkkinen
!"##$ Lea Pulkkinen Näkökulmiani 1. Lapsen persoonallisuuden kehitys ja hyvinvointi 2. Perheiden paineita, mutta lapsen oikeus vanhempien suojaan 3. Vanhemmuuden tukeminen Vanhemmuuden tiedollinen tukeminen
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotLapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen
Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen Lea Pulkkinen TUKEVA 2 Oulun seudun osahankkeen loppuseminaari 20.9.2012 Myrskylä, P. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun
LisätiedotNUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI
NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI METTE RANTA, TUTKIJATOHTORI, FT KASVATUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TÄSSÄ
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotNUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ
NUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ Pullo, puukko ja paha mieli Pohjolan pojasta mieheksi -seminaari, Kokkola 11.3.2008 OTK, tutkija Henrik Elonheimo Oikeustieteellinen tdk, Turun yliopisto henelo@utu.fi NUORISORIKOLLISUUDEN
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotVarhaiskasvatuksen tuloksellisuus
Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Jouko Kajanoja 28.1.2011 Eduka-messut Teemat 1. Syrjäytymisen ja mentaalisten ongelmien kustannukset ja ehkäisevien toimenpiteiden talous: kustannusten välttäminen 2.
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotAikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008
Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Miltä aikuisten ongelmat näyttävät nuoren näkökulmasta ja miten ne vaikuttavat heidän hyvinvointiin Bio-psykososiaalinen viitekehys - Geenit
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotNuorten mielenterveyden edistäminen Nuorten hyvin- ja pahoinvointi Konsensus kokous 1.-2.2.2010
Nuorten mielenterveyden edistäminen Nuorten hyvin- ja pahoinvointi Konsensus kokous 1.-2.2.2010 Ottawa Charter 1986/WHO Terveyden ja hyvinvoinnin* edellytykset rauha koti/suoja koulutus ravinto taloudellinen
LisätiedotList of Publications/Katja Kokko March 15, 2017
1 List of Publications/Katja Kokko March 15, 2017 A Peer-reviewed scientific articles A1 Journal-article-refereed, original research 1. Rönkä, A., Ohranen, M., & Kokko, K. (1996). Ketä lama kosketti? Aikuisten
LisätiedotLähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä
Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Väkivalta ja päihteetp huono suomalainen viinapää (Verkko) ajatus väkivaltatyv kivaltatyöstä päihdehuollon piirissä
LisätiedotKoulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa?
Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa? Tytti Solantaus 6.5.2014 Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien
LisätiedotNUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS
NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi
LisätiedotIhmeelliset vuodet vanhempainryhmä. Raision perheneuvola
Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä Raision perheneuvola Meneekö hermot?! Oletko huolissasi lapsesi tottelemattomuudesta ja kiukkukohtauksista? Menetätkö malttisi lapsen kanssa? Onko arki raskasta ja ilo
LisätiedotEpätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa
Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Anna Rönkä Jyväskylän yliopisto Perheet 24/7-tutkimusryhmä JY, JAMK & THL OHOI-hanke Hyvät uutiset Epätyypillinen työaika ei lähtökohtaisesti
LisätiedotAvopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa
MIKÄ PUREE PÄIHDETYP IHDETYÖSSÄ? Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa Rompun toiminta-areenat
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
Lisätiedotpäätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193
Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotIMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
Lisätiedot(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)
1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia
LisätiedotHyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia
IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotVarjosta valoon seminaari 20-9-12
Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja
LisätiedotADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN
ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen
LisätiedotOdotusaika. Hyvät vanhemmat
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA
ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013
ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotIhmeelliset vuodetjuhlaseminaari Vanhemmuus ja sen tukeminen
Vanhemmuus ja sen tukeminen Ihmeelliset vuodetjuhlaseminaari 13.11.2018 Eeva Aronen Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen pj. Lastenpsykiatrian professori, HY, ylilääkäri, HYKS, Lastenpsykiatria E. Aronen,
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotVainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia
Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
LisätiedotYhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.
Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen
LisätiedotNäyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016
Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuva työ Tietoinen ja systemaattinen työ parhaimman saatavilla olevan tiedon hyödyntämiseksi
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotToiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu
LisätiedotTytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotVanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle
Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Päivi Hietanen ja Maarita Kettunen ensijaturvakotienliitto.fi
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotPerhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa
Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotMIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.
MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei
LisätiedotLapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena
Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 18.10.2013 1
LisätiedotAlkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus
Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus Sara ja Johanna 7.2.2019 Lasinen lapsuus -toiminta Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia lasinenlapsuus.fi / varjomaailma.fi Päämääränä on ehkäistä
LisätiedotErikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari
Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona
LisätiedotMikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut
Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja
LisätiedotLanu-koulutus 5.9, 11.9,
Lanu-koulutus 5.9, 11.9, 20.9.2018 EPSHP:N NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN PERHETYÖ TARJA ROSSI, PSYK.SH/PARI- JA PERHEPSYKOTERAPEUTTI Nuoren arviointijaksoon liittyvä perhetyö Sinkkosen ja Kallandin (
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotKoulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan
Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan Baanalle-seminaari Helsinki 5.11.2015 Yliopistotutkija, VTT Mikko Aaltonen Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotTOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi
TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä
LisätiedotAnkkuri-toiminnasta ja elävästä elämästä
1 Ankkuri-toiminnasta ja elävästä elämästä Keskeisenä tavoitteena Ankkuri-toiminnalla on saada nuoret ymmärtämään, miten he voisivat vaikuttaa omaan elämäänsä ja saada sille paremman suunnan. Tehtyjen
LisätiedotYLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten
LisätiedotTARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ
9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän
LisätiedotPäihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015
Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa
LisätiedotONKO SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN VARHAISLAPSUUDESSA MAHDOLLISTA? Andre Sourander
ONKO SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN VARHAISLAPSUUDESSA MAHDOLLISTA? Andre Sourander 27.11.18 Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus LAPSET TUTKIMUS Seuranta-aikana Itsemurhat, kuolleisuus Psykiatriset häiriöt Sairaalahoito
LisätiedotIkäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne
11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotLapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa
Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa Päivi Hietanen Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Lisätietoa:ensijaturvakotienliitto.fi apuaeroon.fi
Lisätiedot