Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2017 Sivu 1 / 1 247/2017 10.02.05 47 Rakennuskieltojen jatkaminen Pohjois-Espoossa rakennuskieltokartan tunnuksilla 113, 114, 115 ja 116 Valmistelijat / lisätiedot: Jenni Puustinen, puh. 043 825 2988 Christian Ollus, puh. 050 553 6171 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: pidentää maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 2 momentin nojalla rakennuskieltoa asemakaavan laatimista varten rakennuskieltokarttaan tunnuksilla 113 (Ketunkorpi), 114 (Metsämaa ja Odilampi), 115 (Niipperinniitty) ja 116 (Nepperi II) merkityillä alueilla kahdella vuodella siten, että kielto on voimassa 16.3.2019 saakka. Samalla lautakunta määrää, että päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Näillä alueilla maisemaa muuttavat maanrakennustyöt, puiden kaataminen sekä muut näihin verrattavissa olevat toimenpiteet ovat maankäyttö- ja rakennuslain 53.1 :n mukaisesti luvanvaraisia siten, kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä säädetään. Kyseiset rakennuskiellot eivät koske maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 2 momentin mukaisesti jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvien talousrakennusten rakentamista, rakennusten korjaamista tai asuinrakennusten vähäistä laajentamista. Näissä tapauksissa rakennusvalvontaviranomaisen tulee kuitenkin pyytää lausunto kaupunkisuunnittelujohtajalta. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 17 Ketunkorpi, rakennuskieltoalue, tunnus 113 18 Metsämaa-Odilampi ja Niipperinniitty, rakennuskieltoalueet, tunnukset 114 ja 115 19 Nepperi II, rakennuskieltoalue, tunnus 116 Rakennuskieltokarttaan tunnuksilla 113 (Ketunkorpi), 114 (Metsämaa ja Odilampi), 115 (Niipperinniitty) ja 116 (Nepperi II) merkityt rakennuskiellot päättyvät 16.3.2017. Kielto on ollut voimassa vuodesta 2011 asemakaavan laatimista varten. Alueiden kaavoitus on edelleen keskeneräinen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2017 Sivu 2 / 2 Alueet sijaitsevat voimassa olevan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osa I alueella. Voimassa olevan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I maa- ja metsätalousalueilla ja virkistysalueilla ei kaavamääräyksissä ole toimenpiderajoitetta metsänhakkuiden luvanvaraisuudesta, kuten pohjoisosien yleiskaavan osa II alueella on. Rakennuskiellossa olevilla alueilla on maisemallisesti arvokkaita maa- ja metsätalous- sekä virkistysalueita, jotka tulee voida säilyttää nykyisessä tilassaan siihen asti kunnes alueen asemakaavat ovat lainvoimaisia. Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava ja yleiskaavaluonnosta valmistellaan parhaillaan. Ketunkorpi Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I) Ketunkorven asemakaava-alue on osoitettu pääasiassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) ja maa- ja metsätalousalueeksi. Kaava-alueen läntinen reuna rajautuu Nuuksion Natura 2000 -alueeseen. On tärkeää, että Ketunkorven asukkaille turvataan lähivirkistysalueita kaava-alueella, jotta viereisen Natura-alueen kuormitus ei kohtuuttomasti lisääntyisi. Rakennuskiellon tarkoituksena on turvata kaavoitettavien virkistysalueiden luonto- ja maisemallisten arvojen säilyminen. Ketunkorven asemakaavan tavoitteena on täydennysrakentaa maltillisesti olemassa olevaa väljää pientaloaluetta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 25.4.2012 Ketunkorven kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet ja valmisteluaineisto on ollut nähtävillä keväällä 2012. Yleiskaavatyön keskeneräisyyden vuoksi Kaupunkisuunnittelun työohjelmaan 2017 ei ole merkitty Ketunkorvelle kaavatapahtumia vuodelle 2017. Metsämaa ja Odilampi Metsämaan ja Odilammen asemakaava-alueet on osoitettu Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I) pääasiassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) ja virkistysalueeksi. Metsämaan ja Odilammen asemakaavoituksen tavoitteena on luoda mahdollisuuksia täydennys- ja lisärakentamiselle vanhalla väljästi rakennetulla omakotialueella. Asemakaavalla ohjataan myös Vihdintien varren maankäyttö- ja liikenneratkaisuja. Alueen pohjoispuolella on Tremanskärrin Natura 2000-alue ja alueella on myös luontoarvoja, joiden riittävä säilyminen tulee asemakaavoituksen yhteydessä varmistaa. Luontoarvojen lisäksi on turvattava tulevien kaava-alueiden maisemallisten arvojen säilyminen. Yleiskaavatyön keskeneräisyyden vuoksi Kaupunkisuunnittelun työohjelmaan 2017 ei ole merkitty Metsämaalle ja Odilammelle kaavatapahtumia vuodelle 2017. Niipperinniitty Niipperinniityn kaava-alue on osoitettu Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I) pääasiassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) ja virkistysalueeksi. Niipperinniityn asemakaavoituksen tavoitteena on suunnitella uusi pientaloalue, johon tulisi kaupunkipientalomaisia
Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2017 Sivu 3 / 3 asumisratkaisuja. Uusi asuinalue on tarkoitus suunnitella Niipperintien varteen, lähelle joukkoliikenneyhteyksiä. Tavoitteena on myös kehittää vanhaa, väljästi rakennettua asuntoaluetta sekä parantaa lähialueen palvelutasoa. Asemakaavoitusta varten on teetetty vuonna 2009 luontoselvitys, jonka mukaan Niipperinniityn alueella on todettu kolme arvokasta luontokohdetta. Selvityksen mukaan kaavoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon ekologiset yhteydet alueen sisällä eri luontokohteiden välillä sekä myös yhteydet alueen ulkopuolelle. Rakennuskiellon tarkoituksena on turvata Niipperinniityn luonto- ja maisemallisten arvojen säilyminen eheinä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 8.12.2010 Niipperinniityn kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet, ja valmisteluaineisto on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2011. Yleiskaavatyön keskeneräisyyden vuoksi Kaupunkisuunnittelun työohjelmaan 2017 ei ole merkitty Niipperinniittyyn kaavatapahtumia vuodelle 2017. Nepperi II Nepperi II:n kaava-alue on osoitettu Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I) pääasiassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) ja virkistysalueeksi (V). Nepperi II:n asemakaavoituksen tavoitteena on kehittää vanhaa, väljästi rakennettua pientaloaluetta sekä luoda mahdollisuuksia lisärakentamiselle. Alue rajautuu idässä Vanhankartanon kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja alueella on luontoarvoja, joiden riittävä säilyminen on kaavoituksen yhteydessä turvattava. Tämän rakennuskiellon tarkoituksena on turvata näiden luonto- ja maisemallisten arvojen säilyminen. Nepperi II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 4.4.2011. Asemakaavoituksen tulevaa suuntaa tutkitaan yleiskaavan suunnittelun yhteydessä. Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset rakennuskiellon aikana Rakennuskielto ei rajoitu uudisrakentamiseen, vaan se koskee kaikkia rakennustoimenpiteitä. Rakentaminen rakennuskieltoalueella vaatii suunnittelutarveratkaisun lisäksi poikkeamispäätöksen rakennuskiellosta. Poikkeamispäätös voidaan antaa samanaikaisesti suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Kyseisillä alueilla maisemaa muuttavat maanrakennustyöt, puiden kaataminen ja muut näihin verrattavissa olevat toimenpiteet ovat luvanvaraisia. Rakennuskiellot eivät koske maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 2 momentin mukaisesti jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvien talousrakennusten rakentamista, rakennusten korjaamista tai asuinrakennusten vähäistä laajentamista. Näissä tapauksissa rakennusvalvontaviranomaisen tulee kuitenkin pyytää lausunto kaupunkisuunnittelujohtajalta, jotta rakennuslupia rakennuskieltoalueelle
Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2017 Sivu 4 / 4 myönnettäessä varmistetaan, etteivät hankkeet aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakennuskiellolla ja toimenpiderajoituksella turvataan suunnittelun kohteena olevan alueen säilyminen tai kehittyminen alueen maankäyttötavoitteiden mukaisina. Kunta voi käyttää maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mahdollistamia ohjauskeinoja alueen ominaispiirteiden turvaamiseksi, kunnes suunnittelutyön edetessä todetaan, ettei aiottu luvanvarainen hanke tuota huomattavaa haittaa asemakaavan laatimiselle tai toteuttamiselle, eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Näin pystytään esimerkiksi varmistamaan tulevalla asemakaava-alueella virkistyskäyttöön varattujen alueiden säilyminen asemakaavan tarkoitusten mukaisina. MRL 202 :n mukaan rakennuskieltoa koskevassa päätöksessä voidaan määrätä päätös tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 7 :n 5. kohdan mukaan kaupunkisuunnittelulautakunnan ratkaisuvaltaan kuuluu rakennuskiellon määrääminen niille alueille, joilla asemakaavan laatiminen on vireillä. Tiedoksi - Rannikon metsäkeskus - Rakennusvalvontakeskus - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY - Saija Juntunen, Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut
Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2017 Sivu 5 / 5