Kun KOULU LOPPUU? -Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista 2013 2012 1
Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia, koulutuspaikan valintakriteereitä ja työelämään liittyviä ajatuksia. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella marraskuusta 2012 tammikuun 2013 loppupuolelle. Aineisto kerättiin poimimalla T-Median tutkimusrekisteristä otos. Lisäksi kyselylinkki välitettiin yhteistyössä OPH:n ja Suomen Rehtorit Ry:n kanssa suoraan yläkouluihin ja lukioihin. Tutkimuslomakkeelle pääsi myös Taloudellisen tiedotustoimiston Opetin.fi ja kunkoululoppuu.fi sivustoilta. Tutkimukseen vastasi yhteensä 4715 nuorta, joista yläkoululaisia oli 1903 ja lukiolaisia 2812. Tutkimuksen toteutti Taloudellisen tiedotustoimiston toimeksiannosta T-Media Oy. Antoisia lukuhetkiä! Liisa Tenhunen- Ruotsalainen Johtaja, TAT Harri Leinikka Toimitusjohtaja Maria Vesanen Tutkija Essi Vesterinen Tutkimusassistentti Mikael Thuneberg Johtava tutkija Tämä raportti on tekijänoikeudenalainen teos ja se on tarkoitettu tilaajaorganisaation sisäiseen käyttöön. Raporttia saa jakaa ja monistaa tilaajaorganisaation sisällä vapaasti, mutta sitä ei saa levittää julkisuuteen tai kolmansille osapuolille ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa.
Yläkoululaisten taustatiedot (N=1903) Sukupuoli* N % painotettu Mies 803 43 Nainen 1083 57 Luokka-aste % 7.-8. luokka 21 9. luokka 79 Asuinalue* N % painotettu Etelä-Suomi 615 39 Länsi-Suomi 984 36 Itä-Suomi 132 11 Oulun seutu 130 10 Lappi 23 4 Keskiarvo % 9 tai yli 19 8,0-8,9 39 7,0-7,9 31 Alle 7,0 11 * Tulokset on tilastollisesti painotettu sukupuolen ja asuinalueen mukaan
Lukiolaisten taustatiedot (N=2812) Sukupuoli* N % painotettu Mies 729 43 Nainen 2056 57 Asuinalue* N % painotettu Etelä-Suomi 1282 38 Länsi-Suomi 947 37 Itä-Suomi 181 11 Oulun seutu 254 10 Lappi 126 4 Luokka-aste % 1. luokka 27 2. luokka 32 3. Tai 4. luokka 41 Keskiarvo % 9 tai yli 23 8,5-8,9 23 8,0-8,4 24 7,5-7,9 18 Alle 7,5 12 * Tulokset on tilastollisesti painotettu sukupuolen ja asuinalueen mukaan
Kun KOULU LOPPUU? 12.3.2013 Esityksen nimi / Tekijä 5
Tiedätkö, mihin aiot pyrkiä opiskelemaan lukion jälkeen?
2012 11
Nuoret haluavat viettää välivuoden ulkomailla tai työskennellen kotimaassa Vastasit todennäköisesti pitäväsi välivuoden. Onko sinulla suunnitelmia siitä, mitä aiot välivuoden aikana tehdä?
Opintomenestys vaikuttaa vahvasti tulevaisuuden suunnitelmiin Iso osa lukiolaisista 80 % ilmoittaa hakevansa yliopistoon opiskelemaan lukion jälkeen. Moni harkitsee myös tauon pitämistä opinnoista, melkein puolet meinaa hakea töihin ja noin viidennes harkitsee välivuoden pitämistä. Opintomenestys vaikuttaa selvästi sekä lukiolaisten että yläkoululaisten tulevaisuuden suunnitelmiin. Yläkoululaisista hyvin opinnoissaan menestyvät hakevat heikosti menestyviä selvästi useammin lukioon. Lukiolaisista hyvin opinnoissaan menestyvät hakevat selvästi useammin yliopistoon kuin heikommin menestyvät. Välivuoden aikana lukiolaiset haluavat tehdä töitä ja matkustella tai lähteä ulkomaille au pairiksi. Moni haluaa myös lisäaikaa tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen ja pääsykokeisiin valmistautumiseen.
Yläkoululaisten tietolähteet alan ja opiskelupaikan valinnassa Vanhemmat tai sukulaiset Ystävät ja tutut Tämän hetkisen kouluni opo TET-jakso Oppilaitoksen nettisivut 14
Tärkeimmät tiedonlähteet oman alan ja opiskelupaikan valinnassa
Kuinka tärkeitä seuraavat asiat ovat koulutuspaikkaa valitessasi? 2012 16
Kuinka tärkeitä seuraavat asiat ovat koulutuspaikkaa valitessasi? 2012 17
Opetuksen laatu tärkein koulutuspaikan valintakriteeri Sekä yläkoululaisille että lukiolaisille tärkein opiskelupaikan valintakriteeri on opetuksen laatu. Myös koulutuksen antamat valmiudet jatko-opintoihin ja töihin nähdään hyvin tärkeinä. Yläkoululaisille tärkeää on myös hyvä mahdollisuus päästä sisälle haluamaansa oppilaitokseen. Lukiolaisilla taas korostuu enemmän hyvät työllisyysnäkymät ja kutsumus. Tärkeimmät tietolähteet oman alan ja opiskelupaikan valinnassa ovat lukiolaisille oppilaitoksen nettisivut, tämänhetkisen koulun opo sekä ystävät ja tuttavat. Yläkoululaisille tärkeimmät tietolähteet ovat vanhemmat tai sukulaiset, ystävät ja tutut sekä TET-jaksot.
Koulutuspaikan valinta 19
Eri koulutusvaihtoehtojen kiinnostavuus Yliopistojen ranking-listan kolmen kärki on hieman muuttunut edellisistä vuosista. Kärjessä on edelleen Helsingin yliopisto, mutta toiseksi on tänä vuonna kirinyt Aaltoyliopisto. Myös Turun yliopisto on nostanut sijoitustaan ollen tänä vuonna kolmas. Tarkasteltaessa akateemisten alojen kiinnostavuutta, kiinnostavimmiksi nousevat psykologia ja humanistiset tieteet. Näiden lisäksi kolmen kärkeen kirii luonnontieteet ohi kauppatieteiden, jonka suosio on tippunut tänä vuonna toiselta sijalta viidenneksi. Kiinnostus yhteiskuntatieteisiin on edelleen jatkanut kasvuaan ja ala on noussut neljänneksi suosituimmaksi (viime vuonna viides, toissa vuonna sijalla kahdeksan). Suosituimpien ammattikorkeakoulujen listassa Tampereen amk on edelleen kärjessä, vaikkakin sen suosio on hieman laskenut. Metropolia pitää toisen sijansa, mutta Jyväskylän amk nousee kolmanneksi ohi Haaga-Helian, Poliisiammattikorkeakoulun ja Turun amk:n. Ammattikorkeakouluissa sosiaali- ja terveysala nähdään tänäkin vuonna kiinnostavimpana. Humanistinen ala on sen sijaan tippunut viimevuotiselta toiselta sijaltaan jopa yhdeksänneksi. Kulttuuri- ja liikunta-ala kirivät rankingissä toiselle ja kolmannelle sijalle
Suosituimmat yliopistot
Suosituimmat ammattikorkeakoulut
Oppilaitokset kiinnostavuusjärjestyksessä Kaikki korkeakoulut Tuntee (%) Kiinnostunut (%) Muutos viime vuoteen Tuntee (%) Kiinnostunut (%) Muutos viime vuoteen 1 Helsingin yliopisto 62 34 +2 26 Kajaanin amk 14 3 +1 2 Aalto-yliopisto 64 22 +2 27 Lahden amk 12 3-1 3 Turun yliopisto 40 20 +1 28 Vaasan yliopisto 12 2-1 4 Jyväskylän yliopisto 38 17 +1 29 Satakunnan amk 10 2 +1 5 Tampereen yliopisto 34 17-5 30 Diakonia-amk 29 2 0 6 Tampereen amk 31 12-4 31 Rovaniemen amk 11 2-1 7 Metropolia amk 41 11-1 32 Seinäjoen amk 9 2 0 8 Itä-Suomen yliopisto 25 11 +3 33 Vaasan amk 11 1-1 9 Oulun yliopisto 28 9-2 34 Hämeen amk 13 1-2 10 Jyväskylän amk 30 9 +2 35 Pohjois-Karjalan amk 6 1-1 11 Teatterikorkeakoulu 43 9 +1 36 Svenska Handelshögskolan 8 1 0 12 HAAGA-HELIA 50 8 0 37 Mikkelin amk 13 1-1 13 Poliisiamk 43 8-2 38 Saimaan amk 4 1 0 14 Turun amk 24 8-2 39 Kymenlaakson amk 6 1 0 15 Tampereen teknillinen yliopisto 25 7-2 40 Keski-Pohjanmaan amk 3 0-1 16 Sibelius-Akatemia 59 7 0 41 Yrkeshögskolan Novia 4 0 0 17 Maanpuolustuskorkeakoulu 22 5-1 42 Kemi-Tornion amk 4 0-1 18 Lapin yliopisto 21 5 +1 43 Nylands svenska yrkeshögskola (ARCADA) 4 0 0 19 Kuvataideakatemia 17 5 +2 44 Högskolan pä Åland 3 0 20 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 15 4 0 21 Savonia-amk 19 4 +1 22 Åbo Akademi 34 4 0 23 Laurea-amk 23 4-1 24 Humanistinen amk 15 3 0 25 Oulun seudun amk 14 3-3 Muutos-sarake kertoo, miten oppilaitoksesta kiinnostuneiden määrä on muuttunut prosenttiyksiköissä viime vuoden tutkimuksesta
Yliopistojen vetovoima aikaisempiin vuosiin verrattuna
Yliopistojen vetovoima aikaisempiin vuosiin verrattuna
Ammattikorkeakoulujen vetovoima aikaisempiin vuosiin verrattuna
Ammattikorkeakoulujen vetovoima aikaisempiin vuosiin verrattuna
Kiinnostus yliopistoaloihin
Kiinnostus ammattikorkeakoulualoihin
Suosituimmat toimialat % vastaajista on ilmoittanut olevansa erittäin tai melko kiinnostunut toimialasta
Tulevaisuuden työ?
Miten kiinnostus eri aloja kohtaan herää? Kysyimme niiltä nuorilta, jotka ilmoittivat tietävänsä mille alalle he haluavat työllistyä, mikä sai kiinnostuksen heräämään alaa tai ammattia kohtaan. Hyvin monenlaiset tekijät ovat vaikuttaneet kiinnostuksen heräämiseen; harrastukset, kutsumus, alan hyvä palkkaus, omat tai lähipiirin kokemukset alan töistä vaikuttavat monilla. Samoin omien vahvuuksien löytäminen on auttanut hahmottamaan alavalintaa. Niiltä nuorilta, jotka eivät tienneet vielä, mille alalle he meinaavat suunnata kysyimme, mikä saisi heidät kiinnostumaan jostakin alasta tai ammatista. Moni nuorista kokee, että tieto ylipäätään eri aloista olisi tärkeää. Myös työkokemukset (TET tai kesätyö) ja hyvä palkkaus voisivat herättää kiinnostuksen jotakin alaa tai ammattia kohtaan. Jotkut nuorista ajattelevat, että tieto hyvästä ilmapiiristä ja kivoista työkavereista saisi heidät kiinnostumaan alasta tai ammatista.
Osaatko kuvailla, mikä saisi kiinnostuksesi heräämään jotain tiettyä ammattia tai alaa kohtaan? Hyvä palkka ja työllisyys. (mies, yläkoulu) Tieto ja kokemukset alasta. Ilman kunnollista tietopohjaa on vaikea tietää, millaista työ ja opiskelu alalla oikeasti olisi. (Nainen, lukio) Hyvät opettajat/suosittelijat tai muut ihmiset, jotka esittelisivät alaansa kiinnostavasti. Moneen aineeseen kiinnostukseni on lopahtanut alkuunsa huonon ja innottoman esittelyn/opetuksen vuoksi. (Nainen, lukio) Saisi paljon tietoa alasta ja pääsisi vaikka kesätöihin sinne. (nainen, yläkoulu)
Työltä ja työpaikalta toivotaan ihmiskontakteja, hyvää ilmapiiriä ja mahdollisuutta auttaa Millaista työtä haluaisit tehdä tulevaisuudessa? Kuvaile toivetyötehtävääsi ja työpaikkaasi. yläkoululaiset lukiolaiset 2012 37
Vastuullinen yritys huolehtii työntekijöistään Vastuullinen yritys kohtelee työntekijöitään hyvin, maksaa kohtuullista palkkaa, ei pimitä tietoja ja on demokraattinen. (nainen, lukio) Ottaa huomioon ympäristön. (mies, yläkoulu) Yritys jolla on järkevät tavoitteet ja suunnitelmat yhtiön tulevaisuutta varten, pitää huolta työntekijöistään ja yrityksen taloudesta. (mies, yläkoulu) Kysyimme nuorilta avoimella kysymyksellä, minkälainen on heidän mielestään vastuullinen yritys. Useimmiten sekä yläkoululaiset että lukiolaiset yhdistävät vastuullisuuden työntekijöistä huolehtimiseen. Vastuullisuus koostuu monen nuoren mielestä talousasioiden hoitamisesta, asiallisen palkan maksamisesta sekä verojen maksamisesta. Myös ympäristöstä huolehtiminen ja asiakkaiden huomioiminen nähdään tärkeinä. 42
Nuoria huolettaa työllistyminen, töissä jaksaminen ja mieluisan työn löytäminen Huolettaako sinua jokin asia työelämässä? Jos kyllä, niin mikä.
Työelämä koulussa
Nuoret toivovat, että työelämää käsiteltäisiin oppitunneilla käytännönläheisesti Kysyimme nuorilta avoimella kysymyksellä, miten he haluaisivat työelämää käsiteltävän ja mitä työelämätaitoja koulun pitäisi opettaa. Tietoa toivotaan muun muassa työnhakukanavista ja työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Myös työhakemuksien tekemiseen kaivataan vinkkejä. Moni nuorista kaipaisi tietoa eri aloista ja erilaisista työnkuvista. Myös tieto siitä, mihin konkreettisiin tehtäviin eri koulutusaloilta voi valmistua, tulisi tarpeeseen. Yläkoululaiset toivovat enemmän TET-harjoitteluja. Myös lukiolaiset toivoisivat mahdollisuutta tutustua työelämään TET-tyyppisen harjoittelun kautta. Merkittävin havainto on se, että lukiolaiset kaipaisivat selvästi yläkoululaisia enemmän työelämään liittyvää tietoutta.
Miten haluaisit työelämää käsiteltävän? Millaisia työelämätaitoja koulun pitäisi opettaa? Haluaisin kuulla enemmän aloista, joita on olemassa. Tuntuu, että on paljon sellaisia, joista en ole koskaan kuullutkaan. Muutenkin olisi kiva kuulla enemmän työelämästä etenkin kaikkia käytännön juttuja. Ei minulla ole mitään hajua töihin hakemisesta, työhaastatteluista jne.. (nainen, lukio) Koululle voisi tulla jonkun alan ammattilaisia esittelemään työtä ja koulutusta siihen työhön. (nainen, yläkoulu) Lukioon työharjoittelujakso!!! (nainen, lukio) Haluaisin tietää eri aloista paljon, ja erilaiset videot ovat hyvä keino opettaa tällaisia asioita. Haluaisin tietää paljon tradenomikoulutuksesta ja työhön lähdöstä. (mies, yläkoulu) *Nuoret antoivat tutkimuksessa yhteensä noin 12 500 avointa kommenttia
Yhteenveto 12.3.2013 Esityksen nimi / Tekijä 49
Yhteenveto Opintomenestys vaikutta vahvasti nuorten tulevaisuuden suunnitelmiin. Hyvin opinnoissaan menestyvien koulutuspolku muodostuu useimmiten lukiosta ja yliopistosta. Opetuksen laatu nähdään tärkeimpänä koulutuspaikan valintakriteerinä. Lukiolaisilla ja yläkoululaisilla korostuvat hieman eri tietolähteet oman alan ja koulutuspaikan valinnassa. Lukiolaisille tärkeimmät lähteet ovat oppilaitoksen nettisivut ja opo, yläkoululaisille vanhemmat ja sukulaiset sekä ystävät ja tutut. Myös TET on tärkeä tietolähde yläkoululaisille. Lukiolaiset kaipaisivat selvästi yläkoululaisia enemmän työelämään liittyvää tietoa oppitunneilla. Työelämästä toivotaan käytännönläheistä tietoa esimerkiksi työn hakemisesta ja eri ammateista ja aloista. Vain 16 prosenttia lukiolaisista ja 12 prosenttia yläkoululaisista tietää täysin varmasti, minkä alan töitä haluaa tehdä tulevaisuudessa siirtyessään työelämään. Kiinnostavat työtehtävät, hyvä palkkaus ja hyvä työskentelyilmapiiri ovat tärkeimpiä tekijöitä nuorille, kun he miettivät mahdollista tulevaa alaansa.
Lisätiedot pääraportista sekä korkeakoulu- ja toimialakohtaisista erikoisraporteista: Tommi Lahtinen Myyntineuvottelija tommi.lahtinen@t-media.fi m. 040 753 7234 Maria Vesanen Tutkija 050 344 7480 maria.vesanen@t-media.fi T-Media Oy Eteläinen Makasiinikatu 4, 00130 HELSINKI www.t-media.fi T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. T-Media edustaa Suomessa Reputation Institutea ja on osa Taloudellista tiedotustoimistoa (TAT) yhdessä Finnfactsin kanssa. TAT rakentaa Suomea, jonka yrityksillä on osaavat työntekijät ja rohkeutta menestyä.