OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Samankaltaiset tiedostot
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan OHJELMA Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Luonnonmukainen peruskuivatus

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

TASO-hankkeen esittely

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Riuskanojan valuma-alueen ojien kunnostussuunnitelma. Tammela. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Metsätalouden vesiensuojelu

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Hankkeen toteutusaika

Hankkeen toteutusaika

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Kosteikot ja vesiensuojelu

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Vesistövaikutusten arviointi

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Metsätalouden vesiensuojelu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Freshabit LIFE IP Puruvesi

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

HYDRO-POHJANMAA

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

HYDRO-POHJANMAA

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

Transkriptio:

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski

Esityksen sisältö Ojien luonnonmukainen peruskunnostus OPET-hankkeen perustiedot ja tavoitteet Hankkeen toteutus ja aikataulu Sivu 2 25.6.2012

Ojien luonnonmukainen peruskunnostus Luonnonmukainen peruskunnostus = Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden soveltaminen maatalousojien peruskorjauksessa ja kunnossapidossa sekä metsätalouden kunnostusojituksissa Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet: - luontaisten virtaamasuhteiden säilyttäminen ja korjaaminen - uomien luontaisten ja itseään ylläpitävien rakenteiden säilyttäminen ja palauttaminen - valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentäminen - eliöyhteisöjen monimuotoisuuden turvaaminen ja palauttaminen Sivu 3 25.6.2012

Luonnonmukaisen peruskunnostuksen menetelmiä Kaksitasoinen uoman poikkileikkaus (tulvatasanne ja alivesiuoma) Kasvipeitteisyyden säilyttäminen (eroosiosuojaus) Suisteet ja virranohjaimet (uoman monimuotoisuus, eroosion hallinta ja hyödyntäminen) Pohjakynnykset ja pohjapadot (virtaaman tasaaminen, kiintoaineen pidättäminen, uoman monimuotoisuus) Kosteikot ja laskeutusaltaat (ravinteiden ja kiintoaineen pidättäminen) Suojakaistat ja suojavyöhykkeet (pintavalunnan estäminen) Sivu 4 25.6.2012

Yleistä OPET-hankkeesta Toteutusaika: 1.1.2012-30.4.2014 Rahoitus: - Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 - tuen myöntäjä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Kokonaisbudjetti 218 574 Toteutusvastuu: Hämeen ammattikorkeakoulu, Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskus Hankealueena Kanta- ja Päijät-Häme Sivu 5 25.6.2012

Hankkeen organisointi Projektipäällikkö 1.4.2012 30.4.2014 Hanketyöntekijät (vuonna 2012 yhteensä 8 kk, vuonna 2013 yhteensä 10 kk) Ohjausryhmä - Kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa - Edustettuna MTK Häme, Hämeen ELY-keskus, Suomen metsäkeskus (Häme-Uusimaa), Kanta- ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset, Helsingin yliopisto (Lammin biologinen asema), Etelä-Suomen salaojakeskus ja kaksi maanrakennusyrittäjää Projektiryhmä Sivu 6 25.6.2012

Tavoitteet Maanomistajien, suunnittelijoiden ja ojitusten toteuttajien tietoisuus ja ammattitaito luonnonmukaisista peruskunnostusmenetelmistä lisääntyy Mallikohteiden toteutuksilla saadaan kokemuksia uudistuneen vesilainsäädännön mukaisista käytännöistä ojitushankkeissa. Ojien kunnossapidon aiheuttama vesistökuormitus vähenee. Ojien monimuotoisuus lisääntyy. Yleinen ympäristötietoisuus lisääntyy. Yhteisöllisen toiminnan lisääminen tapahtumien ja tilaisuuksien kautta. Sivu 7 25.6.2012

Hankkeen tulokset Ojitusten luonnonmukaisen peruskunnostuksen koulutuspaketti - Kohderyhmänä hankkeiden toteuttajat (maanomistajat, suunnittelijat, urakoitsijat) Perustetaan Hämeeseen kaksi luonnonmukaisen peruskunnostuksen kokeilu- ja mallialuetta koulutuksen tueksi Hankkeen loppupuolella järjestetään kaksi seminaaria (Kantaja Päijät-Hämeessä) Paikallisia esittely- ja keskustelutilaisuuksia hankkeen aikana Sivu 8 25.6.2012

Toteutus (2012) Valitaan kaksi kohdevaluma-aluetta Valuma-alueiden alustava tarkastelu - Selvitetään valuma-alueiden ojien ja purojen kokoluokat ja uomien määrä (karttatarkastelu + muu aineisto) - Selvitetään kiinteistöjen omistajat, yhteydenotto - Selvitetään alueen luontoarvot, suojelualueet, muinaismuistot ym. Valuma-alueiden inventointi - Selvitetään valuma-alueiden uomien tila ja kunnostustarve - Etsitään luonnontilaisen kaltaiseksi muuttuneet uomat Kunnostussuunnitelmat kunnostustarpeessa oleville uomille - Käytetään luonnonmukaisen peruskunnostuksen menetelmiä Valitaan kaksi pienempää aluetta kunnostuksen mallikohteiksi Seminaari/yleisötilaisuus hankkeesta lokakuussa Sivu 9 25.6.2012

Toteutus (2013-14) Mallikohteiden toteutus - Mallikohteiden toteutussuunnitelma - Ilmoitus ojituksesta ELY-keskukseen (vähintään 60 päivää ennen toteutusta) - Toteutetaan kunnostussuunnitelman mukaiset toimet mallikohteilla - Mallikohteiden kunnostuksesta opetusvideo Koulutuspaketti luonnonmukaisesta peruskunnostuksesta - Laaditaan kunnostussuunnitelmien ja mallikohteiden avulla - Esitteitä, PowerPoint-esityksiä, esittelyvideo Kaksi koulutustilaisuutta - Kohderyhmänä maa- ja metsätalousyrittäjät, ojitusten suunnittelijat ja toteuttajat - esitellään luonnonmukaisen peruskunnostuksen menetelmiä hankkeessa tuotetun materiaalin ja kokemusten avulla Päätösseminaari Sivu 10 25.6.2012

Missä mennään nyt Projektipäällikkö aloitti työt 1.4.2012 Viestintäsuunnitelma Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Nettisivut avattu (www.hamk.fi/opet) Kanta-Hämeen kohdealue valittu Kaksi hanketyöntekijää aloittaa työt 1.7. Sivu 11 25.6.2012

Hankkeessa seuraavaksi Tiedotus valittujen kohdealueiden maanomistajille Valuma-alueiden uomien inventoinnin suunnittelu ja toteutus Vesiseurantojen aloittaminen Sivu 12 25.6.2012

Kiitos! Yhteystiedot: Petra Korkiakoski, projektipäällikkö puh. 03 6465319 sähköposti: petra.korkiakoski@hamk.fi Nettisivut: www.hamk.fi/opet Sivu 13 25.6.2012

Riuskanojan valuma-alue Pinta-ala noin 740 ha Peltopinta-ala n. 250 ha (33 %) Valuma-alueen alaosalla peltoa ja yläosilla metsää Mustialan maatalousoppilaitos merkittävä maanomistaja Hyvä sijainti koulutuksen kannalta Tammelan alueella useita vesistöhankkeita, hyötyä tiedotuksessa ja näkyvyydessä Sivu 14 25.6.2012

Sivu 15 25.6.2012