Lausuntopyyntö ammattikorkeakouluuudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä 1. Yhteystiedot/Kontaktuppgifter Lausunnon antaja/givare av utlåtande Lisätietoja antaa/ytterligare information ger Sähköposti/Epost Työ ja elinkeinoministeriö Heikki Ravantti heikki.ravantti@tem.fi 2. Ammattikorkeakoululain 6 :n kriteerit toimiluvan myöntämiseen/kriterierna för beviljande av tillstånd enligt 6 i yrkeshögskolelagen TEM pitää kannatettavana esityksen täsmennystä toimiluvan edellytyksenä olevaa taloudellisten ja toiminnallisten seikkojen huomioon ottamista, johon liittyvät laatu, vaikuttavuus ja tehokkuusvaatimukset. Kriteerit ovat perusteltuja, edellyttäen että jokaisen toimiluvan kohdalla tosiasiallisesti arvioidaan koulutustarvetta, laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Toimilupia ei perustelutekstin mukaan ole arvioitu tai päivitetty kokonaisuutena vastaamaan nykyisiä yhteiskunnan ja työelämän koulutustarpeita sekä korkeakoulujen toimintaympäristön muutoksia. Tässä yhteydessä on tilaisuus arvioida tarvittavia muutoksia kuten ammattikorkeakouluverkoston laajuutta. Myönnetäänkö toimilupa kaikille nykyisille ylläpitäjille, vaikka ongelmana on ollut verkoston hajanaisuus? Rakenneuudistuksen tavoitteena on ollut vähentää korkeakoulujen lukumäärää, erityisesti pieniä yksiköitä, mutta toistaiseksi vähennykset amksektorilla ovat olleet pieniä. 3. Ammattikorkeakoululain 7 :n koulutusvastuun määritelmä ja tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen ko. säännöksen perusteluteksteissä esitetyllä tavalla/preciseringarna av hur utbildningsansvaret bestäms samt av examensspecifikt utbildningsansvar enligt 7 i yrkeshögskolelagen på det sätt som anges i motiven till ifrågavarande bestämmelse Ammattikorkeakoulun koulutusvastuun käsitemäärittely yhdenmukaistaa tapaa ilmaista korkeakoulusektorin koulutustehtävää ja on kannatettava. Koulutusvastuun määrittely mahdollistaa koulutus ja opintoalajaottelun selkeyttämisen. Se antaa ammattikorkeakoululle paremmat edellytykset vastata ja reagoida työ ja elinkeinoelämän haasteisiin ja nopean muutokseen. TEM:n katsoo, että siirtyminen koulutusohjelmakohtaisesta tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisestä koulutusvastuupohjaiseen ja samalla joustavampaan koulutuksen järjestämistapaan mahdollistaa muun muassa äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseen liittyviä nopeiden koulutustoimenpiteiden käynnistämisen. Esitystä ammatillisen opettajakoulutuksen sisällyttämisestä ammattikorkeakoululakiin TEM pitää perusteltuna. On perusteltua myös, että toimiluvassa määrätään vain tutkinnoista ja tutkintonimikkeistä ja että tutkintokohtaista koulutusvastuuta täsmennetään liiketalouden ja tekniikan aloilla.
4. Toimiluvassa määrättävän koulutustehtävän sisältö (koulutusvastuu, ylempi amktutkinto, ammatillinen opettajankoulutus, opetus ja tutkintokielet)/innehållet i den utbildningsuppgift som bestäms i tillståndet (utbildningsansvar, högre yhexamen, yrkespedagogisk lärarutbildning, undervisnings och examensspråk) TEM:n mielestä toimiluvan sisällössä koulutustehtävä ja koulutusvastuu on määritelty riittävän laajasti ja tarkasti; mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu antaa. TEM pitää selvänä ja johdonmukaisena, että toimiluvassa määrätään myös mahdollisuudesta opetuksen järjestämiseen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja oikeudesta järjestää opettajankoulutusta. 5. Koulutusohjelmapäätöksistä luopuminen/slopande av besluten om utbildningsprogram TEM:n mielestä on loogista, että toimiluvassa määrättävän koulutustehtävän ja vastuun säätämisen jälkeen luovutaan OKM:n päättämistä ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmista. Koulutusohjelmat ovat olleet työelämän vaatimuksista käsin tarkasteltuna toimintaa kangistavia ja joustamattomia. Toimiluvassa määrättävä koulutustehtävä/ koulutusvastuu siirtää tutkintotavoitteisen koulutuksen sisältö ja järjestämisvastuun ammattikorkeakoululle, joka voisi uudistuksen jälkeen suunnata koulutustarjontaansa tarvelähtöisesti nykyistä joustavammin työelämän tarpeiden mukaan. Tavoite on kannatettava. Elinkeinoelämän nopeat rakennemuutokset edellyttävät koulutusjärjestelmältä joustavaa ja nopeaa reagointikykyä. 6. Ammatillista opettajankoulutusta koskevan lain kumoaminen ja siihen sisältyvien säännösten siirtäminen tarpeellisin osin ammattikorkeakoululakiin/upphävande av lagen om yrkespedagogisk lärarutbildning samt överförande av bestämmelserna i denna lag till den del det behövs till yrkeshögskolelagen (ks. edelliset kohdat) 7. Amklain siirtymäsäännöksessä määriteltävä määräaikaisen toimiluvan voimassaoloaika/yhlagens övergångsbestämmelse som föreskriver hur länge tillstånd på viss tid gäller Olennaista on turvata siirtymäsäännöksellä mahdollisuus opintojen loppuun saattaminen tilanteessa, jossa opinnot jäisivät kesken, jos ammattikorkeakoulu ei saisi toimilupaa uusien säännösten perusteella. Siksi ehdotukseen sisällytetty mahdollisuus valtioneuvoston myöntämään määräaikaiseen toimilupaan on perusteltu.
8. Kysymykset koskien opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista/frågor gällande en ändring av lagen om finansiering av undervisnings och kulturverksamhet Palveleeko esitetty malli ammattikorkeakouluuudistukselle asetettuja tavoitteita ja tulevatko ammattikorkeakoulun eri tehtävät mallissa riittävällä tavalla esille?/tjänar den föreslagna modellen målen för reformen av yrkeshögskolorna och framgår yrkeshögskolans olika uppgifter tillräckligt klart av modellen? TEM:n mielestä amk:n toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus on otettu suhteellisen tasapainoisesti huomioon rahoituksen laskentaperusteissa, kun rahoitusperusteiden määräytymisessä painotetaan koko toiminnan huomioon ottamista; yksikköhintarahoitus olisi kokonaan tulosperusteinen. Nykyinen opiskelijamäärään perustuva toiminnan rahoitusperiaate kumottaisiin. TEM korostaa laadun merkitystä koulutustarjonnassa. Kannusteelementeillä tulisi lisätä korkeakoulujen keskinäistä laadulla kilpailua. Lakiesitys on oikeansuuntainen, kun sillä pyritään vahvistamaan koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyksiä. Muutos tukisi hallituksen tavoitetta muodostaa kilpailukykyisiä osaamisen keskittymiä vahvistamalla ammattikorkeakoulujen strategista osaamista, profiloitumista ja painopistealoja. Lakiesityksen tavoitetilassa nämä on määritelty hyvin, mutta tavoitteet eivät näy riittävästi rahoitusmallissa. Esimerkiksi ei ole esitetty rahoitusta, millä ammattikorkeakoulu voisi osallistua oman alueensa osaamiskeskittymien toimintaan ja kehittämiseen. Esityksen rahoitusmalli painottuu koulutustehtävään ja tktoiminnan suhteellinen osuus on jätetty erittäin pieneksi. Tämä malli ei kannusta ammattikorkeakouluja tiiviiseen yhteistyöhön työelämän kanssa. Työelämä on merkittävien muutosten edessä, kun monilla toimialoilla on menossa rakennemuutosprosesseja. Tulevaisuudessa tarvitaan enemmän joustavuutta siirtyä työpaikasta toiseen. Tällöin tktoiminta tulisi integroida koulutukseen tiiviisti. Tätä monet ammattikorkeakoulut ovat jo tehneetkin, mutta rahoitusinstrumentin painotuksilla sitä voitaisiin tehostaa. Rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä tulisi näkyä ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta, työelämälähtöinen koulutus ja aluekehitystä palveleva soveltava tutkimus. Esitetty malli ei palvele tätä tavoitetta. Ovatko esitetyt koulutuksen ja tktoiminnan suhteelliset osuudet tarkoituksenmukaiset?/är den föreslagna andelen utbildning respektive forskning och utveckling ändamålsenliga? TEM:n mielestä määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä tulisi näkyä ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta. Nyt koulutus ja tktoiminta tulevat rahoituskaavassa esille ja jakoperusteiksi, mutta TEM:n mielestä epätasaveroisessa suhteessa. Yksikköhinnan jako koulutuksen perusteella määräytyvään (85 %) ja tkosuuteen (15%) saattaa olla oikean suuntainen, mutta soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön osalta riittämättön. Ehdotuksessa enempää kuin sen perusteluissa ei kerrota, miten yksityinen, ulkopuolinen rahoitus on otettu rahoitusosuuksissa huomioon vaikka se painokertoimena on t&k rahoituksessa mukana. Tktoiminnan osuus on aivan liian pieni verrattuna koulutukseen. Tktoiminnan osuuden pitäisi olla vähintään neljänneksen. Perustelutekstissä sanotaan: Soveltavan tutkimus ja kehitystyön rahoitusosuuden rahoitusperusteet muodostaisivat 15 prosenttia valtionosuusrahoituksesta. Tutkimus ja kehitystyön rahoitusperusteiden painoarvo olisi huomattavan pieni verrattuna koulutuksen osuuden tutkintojen ja opintopisteiden painoarvoon, joten yksittäiset, tämän toiminnan kannalta mitaten jopa suuretkin ammattikorkeakoulukohtaiset vaihtelut toiminnan osatekijöiden määrässä eivät olisi kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Miksi tällainen perustelu? Perustelu osoittaa jonkinlaisen rankaisuelementin asettamista niitä ammattikorkeakouluja kohtaan, jotka ovat
tehneet töitä tktoiminnan, alueellisen vaikuttavuuden ja yrittäjyyden eteen. Perustelutekstin sävy osoittaa halua rankaista aktiivisia ammattikorkeakouluja ja tasapäistetään niitä huonompien toimijoiden mukaan. Ammattikorkeakoulujen roolia ja tehtäviä voisi suunnata entistä enemmän yrittäjyyden kannustamiseen, sillä ammattikorkeakouluilla olisi siinä luontaisempi ja jopa vahvemman osaajan rooli kuin yliopistoilla. Työelämää ja alueellista vaikuttavuutta tulisi tukea kaikilla opintoaloilla, jotta ammattikorkeakoulut profiloituisivat korkeakoulumaailmassa eri tavoin kuin yliopistot. Mittaavatko koulutusta koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen koulutusta koskevaa toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter utbildningsindikatorerna tillräckligt väl den verksamhet som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? TEM.n mielestä suoritettujen tutkintojen määrä on liian hallitseva. Valmistuneiden työllistymisen ja opiskelijapalautteen osuudet ovat kovin pienet (3 %). Positiivista on se, että valmistuneiden työllisten määrässä otetaan huomioon työllistyminen yrittäjäksi. Pitäisi korostaa enemmän myös kansainvälisyyttä. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen tulisi lisäksi tukea aikuiskoulutuksena suoritettavan tutkintoon tähtäävän koulutuksen järjestämistä. Ammatilliset osaamistarpeet muuttuvat nopeasti, ja osaamista tulee voida päivittää kesken työuran työn ohessa suoritettavien tutkintojen avulla. Tämäkään ei juuri näy rahoitusmallissa. Mittaavatko tutkimus ja kehitystyötä koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen tktoimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter forsknings och utvecklingsindikatorerna tillräckligt väl den forskning och utveckling som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? Ammattikorkeakoulujen roolin ja tehtävän merkitys pienten ja keskisuurten yritysten tietopohjan ja innovaatiotoiminnan vahvistamisessa tulisi ottaa huomioon. Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys erityisesti uusien työpaikkojen luonnissa ja olemassa olevien toimialojen uudistamisessa on tulevaisuudessa entistä merkittävämpi. Tktoiminnan osuuden nosto 25 prosenttiin lisäisi merkittävästi ammattikorkeakoulujen vaikuttavuutta elinkeinoelämässä ja innovaatiojärjestelmässä. Ulkopuolisen tkrahoituksen painoarvon voisi nostaa vähintään 10 prosenttiin. Harkittavaksi voisi myös tulla, pitäisikö tkrahoitus eritellä sen mukaan, tuleeko rahoitus julkiselta sektorilta vai yrityksiltä. 9. Täydennykset ja korjaukset yleisperusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till den allmänna motiveringen Esityksessä jää epäselväksi, miten on ollut tarkoitus hoitaa ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluva harjoittelu, työpaikalla tapahtuva opetus. Esitys pohjannee ajatukselle, että se sisältyisi toimiluvan koulutusvastuuseen ja olisi siten ammattikorkeakoulun asia miten ja missä laajuudessa työpaikalla tapahtuva opetus tutkintotavoitteisessa opetuksessa järjestettäisiin. Voimassa olevan ammattikorkeakoululain 17 :n 1 momentissa säädetään mahdollisuudesta järjestää osa tutkintotavoitteisesta opetuksesta työpaikalla. Sama tavoite olisi ollut hyvä asiasisällön osalta avata selkeyden vuoksi lakiesityksen yleisperusteluissa. Nyt voi syntyä käsitys, että työpaikalla tapahtuvan opetuksen järjestämismahdollisuus on poistettu amklaista opetusmuotona kokonaan.
10. Täydennykset ja korjaukset yksityiskohtaisiin perusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till detaljmotiveringen Ei täydennettävää. 11. Muut mahdolliset kommentit/övriga kommentarer Perusteluteksteissä ammattikorkeakoulujen toiminnan tavoitteet ja painopisteet on määritelty hyvin. Tavoitteet eivät kuitenkaan näy rahoitusmalliesityksessä millään tavoin. Korkeakoululaitoksen rakenteellisessa uudistamisessa tulisi korostaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen eritystehtäviä. Tämän edistämiseksi ammattikorkeakoulujen roolia työelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnassa tulisi entisestään vahvistaa. Työ ja elinkeinoministeriö toivoo, että jatkossa osaamiskeskus ja INKA (innovatiiviset kaupungit) ohjelmien puitteissa yhteistyö opetus ja kulttuuriministeriön kanssa tiivistyy entisestään, ja asioita voidaan valmistella yhdessä. TEM:n elinkeino ja innovaatioosasto on vastuussa keskittymäpolitiikan toteuttamisesta, mihin tarvitaan toimivaa yhteistyötä OKM:n kanssa.