Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö ammattikorkeakouluuudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä 1. Yhteystiedot/Kontaktuppgifter Lausunnon antaja/givare av utlåtande Lisätietoja antaa/ytterligare information ger Sähköposti/Epost Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu OY Kehitysjohtaja Päivi Jaatinen 2. Ammattikorkeakoululain 6 :n kriteerit toimiluvan myöntämiseen/kriterierna för beviljande av tillstånd enligt 6 i yrkeshögskolelagen Satakunnan ammattikorkeakoulun mielestä toimiluvan myöntämisen kriteerit ovat pääosiltaan kannatettavat. Toimiluvan sisällössä painottuu kuitenkin voimakkaasti koulutustehtävän määrittely ja siihen sisältyvä koulutusvastuu. Painotus luo kuvan siitä, että ammattikorkeakoulujen vastuu alueella rajoittuisi pelkkään koulutustehtävään tutkimus ja kehittämistoiminnan ja muun aluekehitystehtävän jäädessä sivurooliin. Toimiluvan arvioinnissa tulisikin mielestämme painottaa myös näitä ammattikorkeakoulun keskeisiä tehtäviä. Toimiluvan hakemista koskevaa 25 tulisi mielestämme tarkistaa käsittämään koko ammattikorkeakoulun tehtävä. Esityksessä ei kuvata toimiluvan hakijalle mitenkään sitä, miten toimilupahakemuksia käsitellään ennen niiden menoa Valtioneuvoston päätettäviksi. Toimilupaprosessin suuri merkitys hakijan kannalta edellyttää käsittely ja valintaprosessilta ehdotonta läpinäkyvyyttä ja riippumattomuutta sekä ennalta asetettujen kriteerien tinkimätöntä noudattamista. 3. Ammattikorkeakoululain 7 :n koulutusvastuun määritelmä ja tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen ko. säännöksen perusteluteksteissä esitetyllä tavalla/preciseringarna av hur utbildningsansvaret bestäms samt av examensspecifikt utbildningsansvar enligt 7 i yrkeshögskolelagen på det sätt som anges i motiven till ifrågavarande bestämmelse Pidämme selkeänä koulutusvastuun määrittelemistä toisaalta velvollisuutena järjestää niihin ammattikorkeakoulututkintoihin ja tutkintonimikkeisiin johtavaa koulutusta, jotka mainitaan toimiluvassa ja toisaalta oikeutena järjestää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Lakiesityksessä ylempien tutkintojen järjestämisoikeus on rajattu koskemaan vain niitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä, joissa ammattikorkeakoululla on toimiluvan perusteella oikeus järjestää ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Tästä rajauksesta olemme esityksen kanssa eri mieltä. Rajaus on erityisen ongelmallinen sosiaali ja terveysalan koulutuksessa, jossa on muita koulutusaloja selvästi enemmän tutkintonimikkeitä. Opetus ja kulttuuriministeriö on rajannut vuosien mittaan koulutusohjelmapäätöksillään tiukasti ammattikorkeakoulujen oikeuksia järjestää eri tutkintonimikkeisiin johtavaa koulutusta. Samalla se on ratkaisevasti rajannut yksittäisten ammattikorkeakoulujen potentiaalisten ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin hakevien määrää. Useat sosiaali ja terveysalan ylemmät ammattikorkeakoulututkintoohjelmat ovat luonteeltaan nk. yleisohjelmia, joissa erilaiset ammattikorkeakoulututkintopohjat ovat rikkaus, eivät rajoite. Erityisen merkittäväksi tämä opetus ja kulttuuriministeriön kaksoisrajaus nousee nyt, kun ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä on tulossa osaksi rahoituspohjaa. Rajaus suosii epäterveesti suuria ammattikorkeakouluja. Sama toimija, joka palkitsee tuloksista, rajaa ratkaisevasti mahdollisuuksia niiden saavuttamiseen. Pidämme outona, jopa muun 7 koskevan perustelutekstin kanssa ristiriitaisena (s. 25) viimeisen kokonaisen kappaleen viimeistä lausetta: Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestämisoikeus

2 kattaisi ne tutkinnot ja tutkintonimikkeet, jotka opetus ja kulttuuriministeriön koulutusohjelmapäätökset tällä hetkellä kattavat. Ilman vastausta jää myös se seikka, miten toimilupia jatkossa voidaan täydentää joko yksittäisen ammattikorkeakoulun osalta tai ammattikorkeakoulun kokonaistarjontana. Arvioidaanko toimilupien tarkoituksenmukaisuus esim. sopimusneuvottelumenettelyssä vai miten? Koulutusvastuun määrittely tutkintonimikettä tarkemmalla tasolla on tekniikan ammattikorkeakoulututkinnossa ja liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnossa mielestämme perusteltua. Meillä ei ole tarkempaan jaotteluun huomautettavaa. Esitämme myös, että hakukohteista päätettäessä noudatetaan samaa tarkennuslogiikkaa. 4. Toimiluvassa määrättävän koulutustehtävän sisältö (koulutusvastuu, ylempi amktutkinto, ammatillinen opettajankoulutus, opetus ja tutkintokielet)/innehållet i den utbildningsuppgift som bestäms i tillståndet (utbildningsansvar, högre yhexamen, yrkespedagogisk lärarutbildning, undervisnings och examensspråk) Kts. vastaukset kohdassa 1 ja 3. Toimiluvan sisällössä painottuu luonnollisesti voimakkaasti koulutustehtävän määrittely ja siihen sisältyvä koulutusvastuu. Painotus luo kuitenkin kuvaa siitä, että ammattikorkeakoulujen vastuu alueella rajoittuisi pelkkään koulutustehtävään tutkimus ja kehittämistoiminnan ja muun aluekehitystehtävän jäädessä sivurooliin. Toimiluvassa tulisi kuvata koko ammattikorkeakoulun tehtävä. Pitäisi painottaa myös muuta kuin koulutustehtävää, vaikka ymmärrettävästi koulutustehtävä rajaa sitä osaamisaluetta, jolla ammattikorkeakoululla on edellytykset palvella myös tutkimus ja kehittämistoiminnan ja muun asiantuntijatoiminnan muodossa aluetta. 5. Koulutusohjelmapäätöksistä luopuminen/slopande av besluten om utbildningsprogram Kannatamme koulutusohjelmapäätöksistä luopumista. Pidämme hyvänä sitä, että ammattikorkeakouluille syntyy tulevaisuudessa suurempi autonomia eri tutkintoihin johtavien ohjelmien rakentamisessa. Tähän asti noudatettu paikoitellen turhankin tiukaksi koettu säätely on hankaloittanut selvästi ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaratkaisuja. 6. Ammatillista opettajankoulutusta koskevan lain kumoaminen ja siihen sisältyvien säännösten siirtäminen tarpeellisin osin ammattikorkeakoululakiin/upphävande av lagen om yrkespedagogisk lärarutbildning samt överförande av bestämmelserna i denna lag till den del det behövs till yrkeshögskolelagen Ei kommenttia.

3 7. Amklain siirtymäsäännöksessä määriteltävä määräaikaisen toimiluvan voimassaoloaika/yhlagens övergångsbestämmelse som föreskriver hur länge tillstånd på viss tid gäller Määräaikaisen toimiluvan voimassaoloajan on oltava riittävän pitkä, jotta opiskelijoiden oikeus suorittaa tutkinto ei vaarannu. 8. Kysymykset koskien opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista/frågor gällande en ändring av lagen om finansiering av undervisnings och kulturverksamhet Palveleeko esitetty malli ammattikorkeakouluuudistukselle asetettuja tavoitteita ja tulevatko ammattikorkeakoulun eri tehtävät mallissa riittävällä tavalla esille?/tjänar den föreslagna modellen målen för reformen av yrkeshögskolorna och framgår yrkeshögskolans olika uppgifter tillräckligt klart av modellen? Mallissa olevat osatekijät ovat keskeisiä ammattikorkeakoulun tuloksellisuudessa ja tukevat pääsääntöisesti uudistukselle asetettuja tavoitteita. Haluamme kuitenkin nostaa esille pari suurta huolen aihetta. Rahoituspohjassa olevat indikaattorit/mittarit painottuvat lähes kokonaan määrällisiin mittareihin. Tämä voi pahimmillaan johtaa nykyisessä kilpailutilanteessa opintopistetehtailuun, mikä näyttää tilastoissa hyvältä, mutta alueen osaamistarpeiden näkökulmasta katsottuna pitkällä aikavälillä huolestuttavalta. Ammatillisia erikoistumisopintoja ja mahdollisesti tulevaisuudessa erikoistumiskoulutuksia ei ole arvotettu rahoitusmallissa ollenkaan. Erikoistumisopinnot ovat kuitenkin olleet hyvä työväline, kun on vastattu nopeasti työelämän osaamistarpeiden muutoksiin ja täydennystarpeisiin. Ammattikorkeakoulut eivät nykyisessä tilanteessa kykenisi käyttämään väheneviä voimavarojaan koulutukseen, joka ei tuota ammattikorkeakoululle taloudellisesti mitään. Alueelliselle osaamiselle erikoistumisopintojen tarjonnan heikkeneminen, jopa häviäminen, olisi suuri tappio. Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden mittarin painoarvo on 26 % eli runsas neljännes rahoituksesta. Mittari tukee nopean läpäisyn tavoitetta, mutta uhkaa toiminnan laatua ja mielekästä ammattikorkeakoulun kokonaistehtävän toteuttamista. Näkemyksemme mukaan mittarista on poistettava tutkintoon johtava aikuiskoulutus. Ei voi olla tarkoituksenmukaista olettaa, että osaaikaiseksi eli täysipäiväisen työn ohella suoritettavaksi tarkoitetussa koulutuksessa suoritettaisiin sama opintopistemäärä kuin kokopäiväopiskelussa. Esitetty perustelu, että ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen aikuisopiskelijat ovat mukana tutkinnoissa, mikä kompensoisi menetyksiä vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden määrässä, ei ole mittareiden läpinäkyvyyden kannalta järkevä. Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden määrä on hyvä mittari nuorten koulutuksessa. Vastaava mittari voitaisiin määritellä erikseen ammattikorkeakoulututkintoon johtavalle aikuiskoulutukselle. Tämä parantaisi huomattavasti mittareiden läpinäkyvyyttä. Toinen mittari, jonka sisältöä esitämme uudelleen harkittavaksi, on opiskelijapalaute. Opiskelijapalautemittariin kootaan nk. OPALAkyselyn viisi kysymystä: a) ammattikorkeakoulu on eri tavoin tukenut työelämäyhteyksieni kehittymistä, b) valmistumisen jälkeisessä työssä voin hyödyntää ammattikorkeakoulussa oppimaani, c) opetus ammattikorkeakoulussa on ollut asiantuntevaa ja korkeatasoista, d) ammattikorkeakouluopintoihin liittyvät neuvonta ja ohjauspalvelut ovat tukeneet hyvin opintojeni edistymistä ja e) työharjoittelun aikana saamani ohjaus on ollut riittävää. Mielestämme kysymys b on epärelevantti, eikä voi perustua vielä valmistuvan opiskelijan kokemukseen. Kysymyksessä on vielä vain mielikuva. Esitämmekin kysymyksen b poistamista mittarista. Muilta osin mittarin osatekijät ovat perusteltuja. Mittarin mittaustapa on myös kuvattu sellaiseksi, että vastausprosentti vaikuttaa tulokseen. Onko tämä tietoista ja harkittua?

4 Ovatko esitetyt koulutuksen ja tktoiminnan suhteelliset osuudet tarkoituksenmukaiset?/är den föreslagna andelen utbildning respektive forskning och utveckling ändamålsenliga? SAMKilla ei ole huomautettavaa mallissa olevaan koulutuksen ja tutkimus ja kehittämistoiminnan suhteeseen, mikäli koulutuksen ja tutkimus ja kehittämistoiminnan osatekijät säilyvät nyt esitettyinä. Mittaavatko koulutusta koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen koulutusta koskevaa toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter utbildningsindikatorerna tillräckligt väl den verksamhet som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? kts. vastaus 8.1 Näkemyksemme mukaan ylemmät amktutkinnot kuuluisivat selvyyden vuoksi koulutusosioon (kts. kohta 8.4). Muuten indikaattorien keskinäiset painotukset ovat perusteltuja. Mittareiden ohjausvaikutuksen takia on tärkeää, että niiden suhde on perusteltu. Ainakin yhtä tärkeää on mielestämme kuitenkin se, että kunkin osatekijän laskentatavat ovat läpinäkyvät ja kaikkien tiedossa. Laskentatavat tulee myös julkistaa ennen niiden käyttöön ottoa ja alistaa ulkoiselle arvioinnille. Nykyisessä käytännössä esim. tuloksellisuusrahalaskelmissa on ollut paljon epäselvyyksiä ja virheitä, joihin ei ole pyynnöistä huolimatta saatu vastauksia. Mittaavatko tutkimus ja kehitystyötä koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen tktoimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter forsknings och utvecklingsindikatorerna tillräckligt väl den forskning och utveckling som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? Osa indikaattoreista on mielestämme hieman keinotekoisesti sijoitettu tutkimus ja kehittämistoimintaan. Tällaisia ovat ylemmät tutkinnot, henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus, maksullinen palvelutoiminta ja osittain myös julkaisutoiminta. Näiden sijoittaminen osaksi tutkimus ja kehittämistoiminnan tuloksellisuutta voi olla perusteltua, koska niitä ei voi sijoittaa muuallekaan. Esittäisimmekin harkittavaksi keinotekoisen jaottelun kehittämistä niin, että luokkien otsikot paremmin kuvaavat indikaattorin sisältöä (esim. koulutus, kvtoiminta, soveltava tk ja aluekehitystoiminta). Maksullisen palvelutoiminnan osuus on rahoitusmallin uusimmassa versiossa nostettu 4 %:iin. Tämä on poikkeuksellisen merkittävä osuus ja varmasti ohjaa ammattikorkeakoulut kilpailemaan voimakkaasti alueen kehittämisrahoista. On syytä painottaa, että tässä tilanteessa ammattikorkeakoulun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuutta ja kannattavuutta tulee seurata ja luoda seurannalle selkeät pelisäännöt (kts. Valtionkonttorin määräys maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatimiseksi), jotta kilpailutilanne alueilla ei vääristyisi.

5 9. Täydennykset ja korjaukset yleisperusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till den allmänna motiveringen Yleisperustelujen kohdassa 6 todetaan, että ammattikorkeakoulujen uudistamisprosessia on tarkoitus tukea lainsäädäntöön tehtävin muutoksin siten, että yksittäisen ammattikorkeakoulun taloudellisia toimintaedellytyksiä ei heikennetä verotuskäytännöillä. Yksityisten ammattikorkeakoulujen ylläpitäjälle ja uudistuksen toisen vaiheen jälkeen itsenäisenä oikeushenkilönä toimivalle ammattikorkeakouluosakeyhtiölle on tarkoitus korvata niiden vuosina tekemiin investointeihin sisältyvät arvonlisäverot siten, että korvaus vastaa kunkin yksityisen ammattikorkeakoulun maksamien arvonlisäverojen osuutta investointikustannuksista. Tämä on oikea ja tasapuolisuuteen tähtäävä periaate. Samaa tasapuolista kohtelua tulisi noudattaa myös riippumatta siitä ovatko kiinteistöt omassa omistuksessa vai jonkun kolmannen osapuolen omistuksessa, ja onko ammattikorkeakoulu syystä tai toisesta kiinteistöissä vuokralaisena. Kompensaatiosäännökset tulee toisaalta laatia siten, että ne eivät johda kaksinkertaiseen hyötyyn ja toisaalta siten, että kompensaatio ulotetaan myös merkittäviin toimitilahankkeisiin niiden ammattikorkeakoulujen osalta, joiden toimitilojen rakentamisinvestoinnit tekee rakennuttaja (kaupungit tai muut vastaavat kiinteistönomistajat). Ei ole tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaista, että kiinteistön omistussuhteet suoraan vaikuttaisivat saavutettavaan verohyötyyn ja sitä kautta erittäin merkittävästi yksityisen ammattikorkeakoulun kiinteistökustannuksiin. 10. Täydennykset ja korjaukset yksityiskohtaisiin perusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till detaljmotiveringen Pykälän 17 perusteluissa mainitaan tutkinnon osien myymisestä kustannusvastaavuusperiaatteella, mutta itse lakitekstissä asiaa ei mainita. Ei muita kommentteja. 11. Muut mahdolliset kommentit/övriga kommentarer Kommentti Opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamiseen 26: Näkemyksemme mukaan tutkintokohtaiset kustannuserot on huomioitava jatkossa rahoituksessa ja käytettävä tutkinnon laajuutta kuvaavaa painokerrointa. Nykymallissa ei esim. ole huomioitu sosiaali ja terveysalalla terveydenhoitajakoulutuksen pituutta (240 op kerroin 4), vaan kertoimena on käytetty 3,5 eli sairaanhoitajakoulutuksen 210 op koulutuslaajuutta.