Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä 1. Yhteystiedot/Kontaktuppgifter Lausunnon antaja/givare av utlåtande Lisätietoja antaa/ytterligare information ger Sähköposti/E-post Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Hannele Louhelainen 2. Ammattikorkeakoululain 6 :n kriteerit toimiluvan myöntämiseen/kriterierna för beviljande av tillstånd enligt 6 i yrkeshögskolelagen - OAJ:n näkemys on, että ammattikorkeakoulun itsenäisempi asema ja suurempi riippumattomuus on turvattava uudistuksen alkuvaiheessa. OAJ esittää, että ammattikorkeakoulun toimilupa myönnettäisiin osakeyhtiölle, eikä kunnalle tai kuntayhtymälle. Pelkästään toimilupien uudistamisella ei saada toteutettua korkeakoulujen nykyisen toimipisteverkon kokoamista riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi. Yksiköiden määrän vähentämiseen tähtäävä rakenteellinen kehittäminen ei saa jäädä toimilupaprosessin varjoon. Ongelmana ei ole niinkään korkeakoulujen määrä, vaan se, että ammattikorkeakoulujen toimipisteet ovat hajaantuneet laajalle alueelle. Ammattikorkeakoulujen tulee jatkossakin toimia alueellisina yhteistyökumppanina mm. yritysprojektien tai opinnäytetöiden osalta, vaikka pysyviä toimipisteitä on vähemmän. Osakeyhtiöittämistä ja rakenteellista kehittämistä on vauhditettava mm. kannusteilla. OAJ:n kanta on, että ammattikorkeakouluilla on oltava edellytykset ja riittävät voimavarat tarjota opiskelijoille laadullisesti tasavertaiset koulutus- ja opiskelijapalvelut sekä toteuttaa amk-laissa määriteltyjä tehtäviä. Toimiluvan myöntämiskriteereissä mainitaan toiminnan laatu. OAJ kysyy miten tämä näkyy konkreettisesti toimilupaharkinnassa. Esimerkiksi se, minkälaisilla resursseilla opetusta ammattikorkeakouluissa toteutetaan (opetushenkilöstön määrä suhteessa opiskelijoihin). Henkilöstöpolitiikan osalta on nostettu mm. esille "vaikutukset henkilöstön asemaan" ja se, että "Ammattikorkeakouluilla ja niiden ylläpitäjillä on jatkuvasti vastuu toteuttaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja muutosvaiheessa tämä vastuu tulee erityisesti korostumaan". Huomioidaanko laadun arvioinnissa mitenkään sitä, että ammattikorkeakoulussa on todella noudatettu hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Ammattikorkeakouluilta edellytetään, että hakemuksessa tulee kuvata amkin laadunvarmistuksen menettelytavat ja prosessit. OAJ esittää, että ministeriön tekee näkyväksi ne kriteerit, joilla ministeriö laadunvarmistusta arvioi. Lisäksi lakiin on kirjattava miten uusien toimilupien arviointi tapahtuu lupia myönnettäessä.

2 3. Ammattikorkeakoululain 7 :n koulutusvastuun määritelmä ja tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen ko. säännöksen perusteluteksteissä esitetyllä tavalla/preciseringarna av hur utbildningsansvaret bestäms samt av examensspecifikt utbildningsansvar enligt 7 i yrkeshögskolelagen på det sätt som anges i motiven till ifrågavarande bestämmelse - OAJ tukee esitystä siitä, että koulutusvastuut määrittyisivät toimiluvissa eikä lainsäädännön perusteella ja sitä, että toimiluvissa määritetään pelkästään ne koulutusalat, joilla kukin ammattikorkeakoulu antaisi tutkintoja. Tämä korkeakoulujen autonomian kannalta kannatettava esitys, mutta toteutumista tulee kuitenkin seurata mm. pienten erityisalojen osalta. Riskinä on, että korkeakoulut keskittyvät koulutusvastuun puitteissa niihin koulutusohjelmiin, joiden läpäisyaste on hyvä, jotka ovat kustannustehokkaita toteuttaa ja joista työllistytään hyvin. Valtakunnallinen tarkastelu ja seuranta tulee olla OKM:n vastuulla, että eri alojen koulutusmäärät pysyvät pitkän aikavälin tarpeen mukaisina. OAJ yhtyy näkemykseen siinä, että koulutuksen suuntaaminen yhteiskunnan ja työelämän tarpeiden mukaan edellyttää koulutusalaa tarkempaa säätelyä monella yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisellä alalla. Huolena kuitenkin on, että esitetty rahoituksen mittaristo ei kannusta korkeakouluja riittävästi huolehtimaan koulutustarjonnan ja työvoiman määrällisen tarpeen välisestä suhteesta erityisesti pienillä ja kalliilla aloilla. Koulutuksen suunnittelun tulee olla pitkäjänteistä ja johdonmukaista toimintaa. OAJ esittää, että koulutusvastuiden toimilupaan kirjaamisen jälkeen tapahtuvista koulutusvastuu- tai tutkintonimikemuutoksista sovitaan OKM:n ja ammattikorkeakoulun välillä. 4. Toimiluvassa määrättävän koulutustehtävän sisältö (koulutusvastuu, ylempi amk-tutkinto, ammatillinen opettajankoulutus, opetus- ja tutkintokielet)/innehållet i den utbildningsuppgift som bestäms i tillståndet (utbildningsansvar, högre yh-examen, yrkespedagogisk lärarutbildning, undervisnings- och examensspråk) - Ammattikorkeakouluilla on jatkossa oikeus, mutta ei velvollisuutta, järjestää ammatillista opettajankoulutusta sekä ylempään amk-tutkintoon johtavaa koulutusta niissä koulutuksissa jotka toimilupa kattaa. Ammattikorkeakoulujen kokonaisvaltaisen toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetut säädökset lisätään ammattikorkeakoululakiin. OAJ esittää kuitenkin, että ammatillisen opettajakoulutuksen osalta on huolehdittava itsenäisestä rahoitusosuudesta ja siitä, että koulutuksen pysyvyys turvataan. Rahoitusmallissa ammatillisen opettajakoulutuksen rahoitus voidaan kuvantaa samalla tavalla kuin strategiarahoitus omana erillisenä laatikkona. Jotta tosiasiallinen väylä ylempään korkeakoulututkintoon säilyy, tulee opetusministeriön huolehtia siitä, että ylempien amk-tutkintojen tarjonta on riittävän laajaa ja pysyvää. Voiko ylläpitäjä päättää koulutuksesta vuosi kerrallaan? Järjestämisvelvollisuus ei voi jäädä pelkästään ylläpitäjän päätettäväksi, sillä tarjonnan pysyvyys on ylemmän amk-tutkinnon ja työelämän kehittymisen ja opiskelijan opintomahdollisuuksien kannalta erittäin tärkeää. OAJ esittää myös, että uusiin toimilupiin on kirjattava ammattikorkeakoulun koulutustehtävän lisäksi vaatimukset ammattikorkeakoulun muiden tehtävien osalta.

3 5. Koulutusohjelmapäätöksistä luopuminen/slopande av besluten om utbildningsprogram - Tämä korkeakoulujen autonomian kannalta kannatettava esitys, mutta sen toteuttamista tulee seurata erittäin tarkoin mm. pienten erityisalojen ja yhteiskunnallisesti merkittävien koulutusten osalta. 6. Ammatillista opettajankoulutusta koskevan lain kumoaminen ja siihen sisältyvien säännösten siirtäminen tarpeellisin osin ammattikorkeakoululakiin/upphävande av lagen om yrkespedagogisk lärarutbildning samt överförande av bestämmelserna i denna lag till den del det behövs till yrkeshögskolelagen - OAJ kannattaa esitystä, että amkien toiminnan osalta ammatillinen opettajankoulutus on osa ammattikorkeakoulua. Rahoituksen on oltava edelleen erikseen ammatilliselle opettajankoulutukselle suunnattua. Ammatillisen opettajankoulutuksen merkitys koko ammatillisen koulutuksen ketjulle peruskoulutuksesta aikuiskoulutukseen ja AMK-koulutukseen ja opettajuuteen, on merkittävä. Sen laatua ja laajuutta ei saa vaarantaa. 7. Amk-lain siirtymäsäännöksessä määriteltävä määräaikaisen toimiluvan voimassaoloaika/yhlagens övergångsbestämmelse som föreskriver hur länge tillstånd på viss tid gäller - OAJ:n näkemyksen mukaan määräaikaisen toimiluvan voimassaoloaika tulee neuvotella ja sopia ammattikorkeakoulukohtaisesti. Pituuteen vaikuttavana seikkana on esimerkiksi ammattikorkeakoulussa annettavien koulutuksien pituus. OAJ esittää lisäksi, että määräaikaisen toimiluvan saaneille ammattikorkeakouluille kirjataan toimiluvan ehtoihin minkä amk:n kanssa ja miten opiskelijoiden kesken olevat opinnot hoidetaan loppuun määräaikaisen toimiluvan päättymisen jälkeen. VM:n ja OKM:n on huolehdittava siitä, että tulevien vuosien talousarvioissa varaudutaan huolehtimaan määräaikaisilla toimiluvilla toimivien ammattikorkeakoulujen resursseista sovitun jakson ajan. Lisäksi on otettava huomioon, että osa opiskelijoista valmistuu toimiluvan umpeuduttua jostain toisesta ammattikorkeakoulusta. 8. Kysymykset koskien opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista/frågor gällande en ändring av lagen om finansiering av undervisnings- och kulturverksamhet - Palveleeko esitetty malli ammattikorkeakoulu-uudistukselle asetettuja tavoitteita ja tulevatko ammattikorkeakoulun eri tehtävät mallissa riittävällä tavalla esille?/tjänar den föreslagna modellen målen för reformen av yrkeshögskolorna och framgår yrkeshögskolans olika uppgifter tillräckligt klart av modellen? - OAJ:n mielestä koulutuksen laadun kehittämiseen ei rahoitusmallissa ole otettu riittävästi huomioon. Laadulliset elementit on kyllä nostettu kattavasti tekstiosuudessa esille, mutta niitä ei ole käytetty mallissa. OAJ esittää, että mittarien selitteissä on kirjoitettava auki kunkin mittarin kohdalla se, mitä niillä laadullisesta näkökulmasta katsottuna tavoitellaan. Muutoin ne jäävät puutteellisiksi tai laatunäkökulma jää puuttumaan kokonaan. Mallin jatkokehittämisessä on tärkeää löytää keinoja esimerkiksi siihen miten mitataan tk-toiminnan ja opetuksen integraatiota tai aluevaikuttavuuden parantumista. OAJ:n huoli on, että esitetty rahoitusmalli ohjaa enemmän säilyttämään nykyisen tilanteen ja toimintatavat, kuin että se kannustaisi ammattikorkeakouluja toiminnan laadullisessa kehittämisessä. - Ovatko esitetyt koulutuksen ja tk-toiminnan suhteelliset osuudet tarkoituksenmukaiset?/är den föreslagna andelen utbildning respektive forskning och utveckling ändamålsenliga?

4 - Lähtökohta rahoitusmalliuudistuksessa ja valtion tk-panostuksessa on, että ammattikorkeakoulujen tk-työtä tulee kehittää osana suomalaista innovaatiojärjestelmää. OAJ:n mielestä rahoitusmallissa esitetyn tk-toiminnan rahoituksen osuutta on kasvatettu liian suureksi (15 %), koska kokonaisrahoituksen ja strategiarahoituksen perusteista ei ole tässä vaiheessa kokonaiskuvaa ja rahoituksen vaikutuksista ei ole käytännön kokemusta. OAJ:n esittää, että tk-toiminnan rahoitusta pienennetään 13 prosenttiin ja että tk-toiminnasta irrotettu 2 prosentti jaetaan seuraavasti: - työelämäpalautteeseen 2 % (uusi mittari), jolloin opiskelijapalautteeksi jäisi 2 % - valmistuneisiin työllisiin lisäksi 1 % (yhteensä 4 %), mutta OAJ edellyttää samalla, että tietoa työllistymisen laadusta on saatava luotettavasti. - Lisäksi tk-toiminnan sisällä rahoitusta on suunnattava maksullisesta palvelutoiminnasta 1 % verran ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (yht. 5 %). - Mittaavatko koulutusta koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen koulutusta koskevaa toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter utbildningsindikatorerna tillräckligt väl den verksamhet som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? Lähtökohdaltaan hyvä asia indikaattoreissa on koulutuksellisen osuuden suuri painoarvo. Tällä osuudella turvataan korkeakouluille vakaa rahoitus. Indikaattorit keskittyvät tehokkuuteen, mutta ovatko mittarit todella tehokkuutta mittaavia, jos todellista laatua ei mitata määrän lisäksi. OAJ:n näkemyksenä on, että mittaristoon tulee sisällyttää myös muita kuin tuotoskeskeisiä mittareita koulutuksen laadun varmistamiseksi. OAJ:n aiemmin esittämät mittarit -opiskelijaopettajasuhdeluku tai opetukseen kohdennettu rahaosuus oppilaitosrahoituksesta - ovat tällaisia panosmittareita. Kuntapuolella on käytössä tasapainotettu mittaristo palvelujen tuloksellisuuden mittaamisessa. Sidosryhmien esittämien panosmittareiden osalta esityksessä on perusteltu esimerkiksi opiskelijaopettajasuhdelukuun perustuvaa mittarin pois jättämistä seuraavasti: Ko. mittari on ongelmallinen, sillä sen opetuksen laadun ja tehokkuuden suhteen tarkoituksenmukainen arvo ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä ja voi myös vaihdella koulutusaloittain. OAJ:n näkemyksen mukaan opiskelija-opettajasuhdeluvun merkitys laadun mittarin on vähintäänkin yhtä hyvä kuin valmistuneiden tai tuotettujen opintopisteiden lukumäärä, saati sitten esim. vähintään viisi vuorokautta kansainvälisessä toimintaympäristössä vietettyjen päivien lukumäärä. Useat esitetyt mittarit, kuten valmistuneiden lukumäärä, ovat samalla tavalla luokiteltavissa koulutusaloittain vaihteleviksi kuin mahdollisesti opiskelija-opettajasuhdelukukin. Myös kansainvälisten huippuoppilaitosten esimerkit opettaja-opiskelijamäärien suhteesta osoittavat, että tällä on vaikutusta laatuun. OAJ esittää, että koko tarkastelu tulee saattaa koulutusalakohtaiseksi, näin vältytään suurelta osin mittareiden tuomilta vääristymiltä. Samalla eri ammattikorkeakoulujen erilaiset monialaisuusrakenteet saadaan otettua huomioon yhtäläisellä tavalla. OAJ esittää, että opintopisteisen suorittamisvaatimus on suoriteperusteinen, ei opiskelijakohtainen. Vuosisuoritteita ei siis sidottaisi yksittäiseen opiskelijaan. Tämä mahdollistaisi paremmin nykyaikaisen opiskelumallin, jossa opintojen etenemä on sidottu projektiluontoisiin opintokokonaisuuksiin. Tämä malli ottaisi huomioon myös aikuiskoulutuksen luonteen, missä opiskelijan opiskelu tapahtuu pitkälti työn, perheen ja talouden reunaehdoilla. Aikuiskoulutuksessa sama opintopistevaatimus kuin nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa on kohtuuton. Lisäksi OAJ esittää, että KELA-rahoituksen edellyttämän opintopisteen raja ja amk-rahoitusesityksen opintopisteen vaade on yhdenmukaistettava, jotta oppilaitoksen ja opiskelijan tavoitteet ovat yhteneväisiä. Opiskelijoille on lisättävä kannusteita ja velvoitteita opintojen loppuunsaattamiseen ja mahdollistettava entistä

5 paremmin täysipäiväinen opiskelu. Opiskelijapalautemittari ei ota huomioon opiskeluprosessin rakennetta, vaan on ylipainottunut opintojen ohjaukseen ja harjoitteluun. Opiskelijapalautteen kehittämisessä on tämä korjattava. OAJ:n mielestä opiskelijapalautteen % -osuus on liian iso, sillä erot opiskelijapalautteen tulosten osalta ovat kentällä pieniä. Palautteen pienien erojen vaikutus on tällöin liian suuri ja mittarin luotettavuus varsinkin kalibroinnin osalta on hyvin arveluttava. Kohteleeko ko. mittari ammattikorkeakouluja tasavertaisesti, jos desimaalierolla on isoja taloudellisia vaikutuksia. Työelämän edustajat yksityiseltä ja julkiselta sektorilta olisivat oppimisen laadun arvioinnin kannalta tärkeä ryhmä, joten OAJ esittää, että osa tämän mittarin prosenttiosuudesta käytetään uuteen työelämäpalautemittariin. Koulutuksen kansainvälisyys on eriytetty mittarina. Kansainvälisyys on huono mittari itsenäisenä komponenttina, etenkin kun mittari keskittyy pelkkiin lukumääriin. Kv-liikkuvuudessa aikaraja on keinotekoinen, ei takaa vaikuttavuutta. Hyvin toteutettu kansainvälisyys näkyy käytännön ja vaikuttavuuden kannalta paremminkin valmistuneiden osaamisessa, yhtenä oppimisen osatekijänä. - Prosenttien tueksi on esitettävä selviä laskelmia siitä, miten mittaristo kohtelee kutakin ammattikorkeakoulua. Muutoin esitetty mittariston ja prosenttien vaikutus jää arvailujen varaa. - Mittaavatko tutkimus- ja kehitystyötä koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen tk-toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter forsknings- och utvecklingsindikatorerna tillräckligt väl den forskning och utveckling som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? Koska aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta ovat eräitä keskeisiä ammattikorkeakoulujen tehtäviä, on niille annettava painoarvoa myös rahoituksessa. OAJ kaipaa selkeää opiskelijoiden tk-toimintaan osallistumista kuvaavaa indikaattoria rahoitusmallin osaksi, sillä tk-toiminnan on oltava nimenomaan opiskelijoiden normaaliin opetukseen kuuluvaa toimintaa, ei opetustoiminnasta erillistä toimintaa. Mittari on laadittava siten, ettei se lisää tk-toiminnan eriytymistä opetuksesta. Paras tapa ohjata kehitystä on sitoa ainakin merkittävä osuus rahoituksesta siihen, kuinka moni opiskelija, opettaja ja muuhun opetushenkilöstöön kuuluva osallistuu tk-toimintaan ja tk-toiminnan kautta syntyneillä opintopisteillä. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sijoittaminen tk-osioon on perusteltua, sillä merkittävä osa tutkinnon sisällöstä muodostuu työelämän kehittämistehtävästä, jonka tulisi osaltaan olla tukemassa ammattikorkeakoulun aluevaikuttamistehtävää. Yamk-tutkinnon painoarvoa on kasvatettava 1 prosentilla (yht. 5 %), jotta koulutusta voidaan tarjota ja kehittää amkien korkeimpana tutkintona. Jos ylempien painoarvoa ei koroteta, tulee tarjonta vähenemään. Ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävän toteuttaminen on pystyttävä huomioimaan myös rahoituksessa tkitoiminnan yhteydessä.

6 9. Täydennykset ja korjaukset yleisperusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till den allmänna motiveringen - Amkien uudistukseen perehtymättömän on vaikea löytää yleisperusteluista sitä, että amk-uudistus on kaksivaiheinen ja oikeushenkilöasema amkeille mahdollisesti mahdollistuu vuonna 2015 VOS-uudistuksen yhteydessä. Amkien ylläpitäjällä/ omistajalla on isoja vaikutuksia henkilöstön osalta mm. palvelussuhteiden ehtoihin. Virka- ja työehtosopimukset neuvotellaan useammaksi vuodeksi eteenpäin ja yksityisissä ja kunnallisissa organisaatiossa olevalla henkilöstöllä on erilaiset palvelussuhteen ehdot. OAJ edellyttää, että yleisperusteluihin kirjataan uudistuksen toisen vaiheen toimenpiteet ja aikataulu, mikäli uudistus toteutetaan kaksivaiheisena. Lisäksi hallituksen esityksessä pitää näkyä ammattikorkeakoulukohtaiset rahoitusnäkymät. 10. Täydennykset ja korjaukset yksityiskohtaisiin perusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till detaljmotiveringen - Ammattikorkeakoulut ja yliopistot tulee saattaa lähtökohtaisesti samaan verotukselliseen asemaan (yleishyödyllinen yhteisö). Verotuskäytännöt eivät saa heikentää yksittäisen ammattikorkeakoulun taloudellisia toimintaedellytyksiä. 11. Muut mahdolliset kommentit/övriga kommentarer - OAJ:n näkemys on, että uudistus pitää toteuttaa alkuperäisen mukaisesti yksivaiheisena. Tällöin uudet toimiluvat tulee myöntää osakeyhtiömuotoisille ylläpitäjille ja samassa aikataulussa on rahoitus siirrettävä kokonaan valtiolle. Koska ammattikorkeakouluille ei ole uudistuksen alkuvaiheessa turvattu oikeushenkilöasemaa, rakenteellista kehittämistä (toimipisteverkoston kokoamista) ei ole päästy toteuttamaan niin laajamittaisesti kuin olisi ollut tarve. OAJ esittänyt valtiovarainvaliokunnalle talousarviolausunnossaan, että taloudellisten leikkausten ja rakenteellisen kehittämisen aikataulujen päällekkäisyyttä on harkittava uudelleen. Ei ole mahdollista, että vähenevillä resursseilla järjestetään lain edellyttämät perustehtävät ja että opiskelijoille turvataan monipuoliset toimintamahdollisuudet ja opiskelijapalvelut. OAJ on huolissaan myös siitä, että talouteen liittyvät asiat ovat määräävässä asemassa, kun uutta toimilupaa haetaan. OAJ:n kanta on, että ammattikorkeakoulujen taloudellinen ja hallinnollinen uudistus on toteutettava laadukkaasti riittävät resurssit turvaten. Henkilövaikutusten arviointi ja ammattikorkeakoulukohtainen rahoitusvaikutus on jäänyt vaatimattomaksi. Opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen ja muutosturvaan tulee kiinnittää huomiota, jotta muutos on hallittavissa. Vuoden 2013 yli 65 miljoonan euron leikkaukset (valtio, kunta, indeksi) näyttävät kohdistuvan lähes kokonaisuudessaan henkilöstöön vähentäen ammattikorkeakouluista noin 1700 henkilötyövuotta. Tämä heikentää väistämättä ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua. Leikkaustoimet ovat koskettaneet jo vuonna 2012 yhteensä 1142 henkilöä. Irtisanottu on 70 opetushenkilöstön edustajaa, osa-aikaistettu 10, n. 250 määräaikaisen työsopimuksia ei ole uusittu, lomautettu tai lomautetaan koko henkilöstö 2 viikoksi kahdessa ammattikorkeakoulussa (yhteensä 812 henkilöä, joista opetushenkilöstöä 418). Tämä on siis tehty jo vuonna 2012, jolloin suuret leikkaukset eivät olleet edes alkaneet. OAJ esittää, että ammattikorkeakoululain- ja rahoituksen uudistuksesta tehdään tasa-arvovaikutusten arviointi. Koulutuksen kehittämissuunnitelmassa on kirjattu, että koulutuksen lainsäädännön, hallinnon ja rahoituksen muutoksista tehdään tasa-arvovaikutusten arviointi, jolla pyritään arvioimaan muutoksen vaikutus tasa-arvon

7 toteutumiseen, sukupuolten tasa-arvoon ja koulutuksen periytymiseen. OAJ:n kanta on, että ammattikorkeakouluja koskevan lainsäädännön uudistuessa on opetushenkilöstön ja opiskelijoiden edustus turvattava AMK:n hallinnossa. Henkilöstön edustuksesta yrityksissä annettu laki edellyttää, että yrityksen toiminnan kehittämiseksi, yrityksen ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostamiseksi sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi henkilöstöllä tulee olla oikeus osallistua yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien kysymysten käsittelyyn yrityksen päättävissä, toimeenpanevissa, valvovissa tai neuvoa-antavissa hallintoelimissä. Ammattikorkeakoulun hallituksen tehtävänä on kehittää ammattikorkeakoulun toimintaa ja yksittäisenä hallituksen jäsenenä se käytännössä tarkoittaa vaikuttamista toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Näin ollen on kaiken ammattikorkeakoulutuksen etu, että osakeyhtiön hallituksessa on mukana myös opetusalan asiantuntijoita. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Näin ollen osakeyhtiö asettaa lähtökohtaisesti oman etunsa kaiken muun edelle. Julkisten laitosten velvoite, vaikkakin toimisivat osakeyhtiömuodossa, on kuitenkin toimia yhteisen edun puolesta ja toimintaan liittyy aina olennaisesti myös laatu ja palvelujen pitkäkestoisuus. Ammattikorkeakoulujen hallitustoiminta ei voi perustua jatkossakaan rajalliseen demokratiaan. Hallituksissa on jäseninä esimerkiksi kuntien edustajia, jotka katsovat ammattikorkeakoulutusta kunnan näkökulmasta, ei kokoalueen tai oy:n. Ammattikorkeakoulujen toiminnan laadun seuraaminen on kirjoitettu rahoitusmallia selittävään osuuteen, mutta mittareiden auki kirjaamisessa ne jäävät puutteellisiksi. OAJ:n mielestä, tämä asettaa erittäin suuria odotuksia ministeriön ja korkeakoulujen välisiin tavoitesopimusneuvotteluihin, ammattikorkeakoulujen auditointikierroksiin, OKM:n ns. teema-arviointeihin ja muuhun ohjaukseen. Koko laadullinen ohjaus on toteutettava muilla kuin rahoituksen keinoilla. Aikataulun tiukkuus päätöksentekomenettelyn osalta ei tue hyvää valmistelu- ja hallintokulttuuria. OAJ:n huolena on, että uusien toimilupien myöntämiseen tai myöntämättä jättämiseen liittyvät toimenpiteitä ei ehditä valmistelemaan hyvin ja tällöin niillä on suoria vaikutuksia sekä hyvän henkilöstöpolitiikan hallintaan että opiskelijoiden oikeusturvaan opintojen järjestämisen osalta. OAJ esittää huolensa siitä viedäänkö uudistusprosessi ja uudistuksesta johtuvien toimenpiteiden toteutus läpi laadukkaasti ja ammattikorkeakouluja kannustaen. Ammattikorkeakoulujen toiminta ei saa häiriintyä. Amkeissa ei ole nyt varaa pienentää opiskelijoiden ohjattua toimintaa (opetusta) esim. opiskelijoiden harjoittelua lisäämällä. Uudistuksen läpivienti laadukkaasti on myös amkien aseman kehittämisen kannalta olennainen asia. Rahoitusmallin analysoiminen kunnolla tapahtuu vain, jos käytettävissä olisi konkreettisia vertailulaskelmia nykymallista ja eritetystä uudesta mallista. Hyvinvoiva ja laadukas opetushenkilöstö ja kunnossa olevat toimintojen prosessit tuottavat sellaisia työelämän osaajia, joilla on mahdollisuus pärjätä dynaamisessa ja monipuolisia ammattitaitoja vaativassa kansainvälisessä toimintaympäristössä ja elinkeinoelämässä. Suomalainen koulutusjärjestelmä ei kannata kilpailla maailmanlaajuisesti valmistuneiden määrällä vaan pikemminkin osaamisen laadulla.