Opetus- ja kulttuuriministeriö

Transkriptio

1 1 (6) Opetus- ja kulttuuriministeriö PALAUTE AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIEHDOTUKSEEN, KOULUTUS (OKM:n ehdotus) Koulutuksen perusteella ehdotetaan jaettavaksi 90 % laskennallisesta rahoituksesta. Koulutuksen perusteella jaettavan rahoituksen perusteina ovat seuraavat, pääsääntöisesti 3-vuoden keskiarvoilla laskettavat indikaattorit seuraavilla painotuksilla (% kokonaisrahoituksesta): Ammattikorkeakoulussa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 50 % Vähintään 55 opintopistettä suorittavien opiskelijoiden määrä 30 % Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrä 2 % Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen ja erillisten opintojen suoritetut opinnot 1 % Ammatillisessa opettajankoulutuksessa suoritetut opinnot (valmistuneet) 1 Opiskelija 3 % Ammattikorkeakoulusta lähtevä ja ammattikorkeakouluun saapuva kansainvälinen opiskelijavaihto (vähintään 3 kk mittaiset vaihdot, amk-tutkintojen opiskelijat) ja ulkomaalaisten ammattikorkeakoulussa suorittamat ammattikorkeakoulututkinnot 3 %. Tästä kansainvälinen opiskelijavaihto ¾ ja ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot ¼. Tukevatko ehdotetut koulutuksen indikaattorit aluevaikuttavuutta, työelämäyhteistyötä, laatua ja kansainvälisyyttä? Teknologiateollisuuden Teknologiateollisuus ry pitää hyvänä asiana sitä, että kustannusperusteisista mittareista (esim. opiskelijamäärät) on luovuttu ja uudessa mallissa korostuvat aiempaa enemmän suoritetut tutkinnot, opintojen eteneminen ja muut opetuksen laatua kuvaavat mittarit (kansainvälistyminen ja työllistyminen). Aluevaikuttavuutta ja työelämäyhteistyötä koskevien mittareiden osalta ehdotusta tulee vielä parantaa. Malli ei tällaisenaan tue riittävästi AMK:ien ja alueen yritysten yhteistyötä opetuksessa. Myöskään tavoite vahvistaa AMKien yhteistyötä erityisesti uusiutuvien ja kansainvälistyvien pk-yritysten kanssa ei näy mallissa. Arvioimme on, että pk-yrityksiin työllistyvien osuus AMKeista valmistuneista kasvaa tulevina vuosina edelleen. Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, Helsinki Puhelin , Faksi Y-tunnus:

2 2 (6) Mallissa tulee huomioida myös koulutusalakohtaiset erot - esim. tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen kone- ja laitehankinnat ja laboratoriotilojen vaatimukset. Vaihtoehtoja tälle on käsitelty alustavasti taustamateriaalin s. 29, mutta toivoisimme tähän selvennystä. Mikäli mielestänne ehdotetut koulutuksen indikaattorit eivät riittävissä määrin tue tavoitteita, millä tavoin muuttaisitte indikaattorivalikoimaa? - Teknologiateollisuuden Mielestämme työelämäyhteistyön ja aluevaikuttavuuden mittareiden tulee näkyä vahvemmin rahoitusmallissa. Tähän liittyen Teknologiateollisuus ry ehdottaa seuraavia muutoksia/lisäyksiä: - kasvatetaan "valmistuneet työlliset" - mittarin painoarvoa 2%.sta => 4 %:een - lisätään uudeksi mittariksi "yritysten ja muiden työelämän organisaatioiden palveluksessa olevien henkilöiden osallistuminen AMKien opetukseen (henkilötyövuodet) ja opettajien työelämään tutustumisjaksot (henkilötyövuodet)" - yhteensä 3 % - vähennetään vastaavasti "vähintään 55 opintopistettä suorittavien opiskelijoiden määrä" -mittarin painoarvoa 5 %:lla - lisätään "työnantaja"-mittari malliin, heti kun mittarin ja sen mittaamisen yksityiskohdista on sovittu, kuitenkin viimeistään 2015 Miksi näin: Mielestämme on tärkeää, että rahoitusmalli ei yksinomaan kannusta nopeaan valmistumiseen vaan kannustaa myös toimenpiteisiin, jolla varmistetaan valmistuneiden osaamisen relevanssi ajatellen yritysten tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta keskeisiä osaamistarpeita. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA (OKM:n ehdotus) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusteella ehdotetaan jaettavaksi 10 % laskennallisesta rahoituksesta. TKI-toiminnan perusteella jaettavan rahoituksen perusteina ovat seuraavat, pääsääntöisesti 3-vuoden keskiarvoilla laskettavat indikaattorit seuraavilla painotuksilla (% kokonaisrahoituksesta): TKI-rahoitus 6 %. Tästä ulkopuolinen TKI-toiminnan rahoitus 4 % ja maksullinen palvelutoiminta 2 % Suoritetut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 2 %. Julkaisut, taiteellinen toiminta, audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat 2 %

3 3 (6) Tukevatko ehdotetut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan indikaattorit aluevaikuttavuutta, työelämäyhteistyötä, laatua ja kansainvälisyyttä? - Teknologiateollisuuden Teknologiateollisuus ry pitää hyvänä sitä, että ehdotetussa rahoitusmallissa koulutuksen mittareiden painoarvo (90 %) on merkittävästi suurempi kuin TKI-toiminnan mittareiden paino. TKI-toiminnan mittareiden kehittämistä tulee kuitenkin jatkaa. Ne eivät vielä riittävästi kuvaa ammattikorkeakoulujen yliopistoista poikkeavaa, duaalimallin mukaista profiilia. Ehdotamme harkittavaksi, tulisiko TKI-toiminnan mittareiden painoarvoa tässä vaiheessa vähentää ehdotetusta 10 %:sta 5 %:iin, kunnes TKI-toiminnan vaikuttavuutta kuvaavat mittarit ja niihin liittyvä tietopohja saadaan kehitettyä. Teknologiateollisuus ry ei pidä perusteltuna, että ammattikorkeakouluja rahoitettaisiin tyyppiä A - C olevien julkaisujen perusteella. Yksittäiset AMKien henkilöstöön kuuluvat varmasti tekevät tieteellistä julkaisutoimintaa jatkossakin, mutta rahoitusmallin ei tulisi ohjata AMKeja organisaatioina yliopistoille tyypilliseen tutkimustoimintaan. Arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan uutta yksityisen sektorin työpaikkaa, jotta kestävyysvaje pystyttäisiin kuromaan umpeen. Teknologiateollisuus pitääkin tärkeänä, että AMKien TKI-toiminnan mittareissa näkyy vahvasti yrityslähtöisyys ja yritysten sitoutuminen AMKien TKI-toimintaan. Mikäli mielestänne ehdotetut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan indikaattorit eivät riittävissä määrin tue tavoitteita, millä tavoin muuttaisitte indikaattorivalikoimaa? Teknologiateollisuuden Teknologiateollisuus ry ehdottaa seuraavia muutoksia ehdotettuun malliin ja mittarivalikoimaan: - TKI-rahoituksessa korostettava yritysrahoituksen painoarvoa ja yritysten sitoutumista: a) Maksullinen palvelutoiminta 2 % (kuten ehdotuksessa on kuvattu) b) Yritysrahoitus 3 % (ei vain globaalit yritykset vaan myös kansainvälistyvät yritykset; yritysrahoitus voi olla joko rahaa tai yritysten asiantuntijoiden työpanosta tki-hankkeissa) c) Muu ulkopuolinen rahoitus 1 % (Tekes, SHOKit, ESR ja rakennerahastot, säätiöt) - Yrityksissä ja muissa työelämän organisaatioissa (i.e. AMKien ulkopuolella) ohjatussa harjoittelussa, kehittämis- tai lopputyöprojekteissa hankittu ja arvioitu osaaminen opintopisteinä mitattuna: 2 % - Suoritetut ylemmät amk-tutkinnot: 1 %

4 4 (6) MALLIKOKONAISUUS - Ammattiyhteisölle tai suurelle yleisölle suunnatut julkaisut (D ja E), julkinen taiteellinen tai taideteollinen toiminta sekä audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat (F ja I) sekä patentit ja uudet yritykset, joiden synnyttämisessä AMK-yhteisö on ollut osallisena : 1 % Tukeeko ehdotettu rahoitusmalli profiloitumista ja strategista kehittämistä? - Teknologiateollisuuden Ehdotettu rahoitusmalli ei sellaisenaan tue riittävästi AMKien profiloitumista ja strategista kehittämistä. Ehdottamillamme muutoksilla rahoitusmalliin ammattikorkeakouluja voidaan kannustaa vahvistamaan strategista työelämäyhteistyötä, erityisesti uudistuvien ja kansainvälistyvien pk-yritysten kanssa sekä yleisesti vahvistamaan toimintansa työelämälähtöisyyttä sekä opetuksessa että tki-toiminnassa. Ehdotetulla varsinaisen rahoitusmallin ulkopuolisella, suuruudeltaan melko vaatimattomalla strategiarahoituksella/hankerahoituksella (nykyisen käytännön mukaisella) ei ole riittävää ohjausvaikutusta. Kuitenkin AMK-järjestelmä on mittavan uudistuksen edessä. Teknologiateollisuus ry näkee strategiaperusteisen rahoituksen tärkeänä AMKien profiloitumisen, johtamisen ja rakenteellisen kehittämisen edistämiselle. Mielestämme strategiaperustainen rahoituksen osuus tulisi rakentaa osaksi koko rahoitusmallia kuten yliopistojen rahoitusmallissa, ja sen osuuden tulisi olla suuruusluokkaa %. Koulutuksen ja TKI-toiminnan mittareiden yhteenlaskettua painoarvoja tulisi tällöin vähentää vastaavasti säilyttäen niiden keskinäisen suhteen kuitenkin ehdotetun kaltaisena (9:1). Strategiarahoitusta kohdennettaessa tulisi AMK:ien toimintaa mielestämme arvioida ainakin lähivuosina seuraavista näkökulmista: - strategian toteutuksen tuloksellisuus - työelämäyhteistyö ja toiminnan vaikuttavuus elinkeinoelämän/yhteiskunnan näkökulmasta - rakenteellinen kehittäminen (sisäinen, AMKien väliset fuusiot, työnjako ja yhteistyö; AMKien ja kumppanien välinen) Millä indikaattoreilla ehdotettujen lisäksi opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä voitaisiin mitata luotettavasti? Teknologiateollisuuden Katso ehdotuksemme uusista indikaattoreista kohdassa 3 ja 5: - Työnantaja - Yritysrahoitus (ei vain globaalit yritykset vaan myös kansainvälistyvät yritykset; yritysrahoitus voi olla joko rahaa tai yritysten asiantuntijoiden työpanosta tki-hankkeissa)

5 5 (6) - Yrityksissä ja muissa työelämän organisaatioissa (i.e. AMKien ulkopuolella) ohjatussa harjoittelussa, kehittämis- tai lopputyöprojekteissa hankittu ja arvioitu osaaminen opintopisteinä mitattuna - Yritysten ja muiden työelämän organisaatioiden palveluksessa olevien henkilöiden osallistuminen AMKien opetukseen (henkilötyövuodet) ja opettajien työelämään tutustumisjaksot (henkilötyövuodet) Palveleeko rahoitusmalliehdotus asetettujen tavoitteiden saavuttamista? - Teknologiateollisuuden Teknologiateollisuuden mielestä AMKien rahoitusmallin uudistaminen on välttämätöntä. Uuden rahoitusmallin työstämistä on jatkettava, jotta se palvelisi AMK-uudistukselle asetettuja tavoitteita. Yllä olemme tuoneet esille tärkeimmäksi näkemiämme muutostarpeita Korkeakoulujärjestelmämme kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että myös muissa maan hallitusohjelmaan kirjatuissa AMK-järjestelmän uudistustavoitteissa edetään alkuperäisessä tavoiteaikataulussa. Teknologiateollisuus tukee mielellään OKM:n ja AMKien johdolla tapahtuvaa uudistusten valmistelua ja toteutusta. Teknologiateollisuuden näkemys on, että ammattikorkeakoulujen rahoitus tulisi siirtää kustannusneutraalisti valtiolle, että AMKien juridiseksi muodoksi tulisi osakeyhtiö ja että AMKeissa olisi yksi osakeyhtiölakiin perustuva strateginen hallitus, joiden jäsenistä tulisi olla muita kuin osakeyhtiön osakkaita vähintään puolet. Elinkeino- ja muun alueen työelämän vahva edustus hallituksessa tulisi kirjata AMK-lakiin. Myös opiskelijavalintajärjestelmän uudistus on merkittävä muutos, joka edellyttää huolellista valmistelua ja alakohtaista AMKien ja työelämän yhteistyötä. Tekniikan ja liikenteen alalla INSSI-hankke tarjoaa tähän hyvän foorumin. Teknologiateollisuuden mielestä opiskelijavalinnan hakukohteet tulee määritellä ministeriön toimesta samaksi kuin AMKien koulutusvastuut. Toivoisimme lisäselvyyttä AMK-uudistuksen kokonaisuuden aikataulusta ja etenemisstrategioista esim. valtionosuusuudistuksen etenemisen eri skenaarioissa. Ystävällisin terveisin, TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY Mervi Karikorpi, johtaja

6 6 (6)