S e l v i t y s o s a : Puolustusvoimien tehtävänä on: 10. Puolustusvoimat huolehtia valtakunnan maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa muiden valvontaviranomaisten kanssa turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus tarvittaessa voimakeinoja käyttäen puolustaa valtakuntaa ja sen oikeusjärjestystä sekä kansan elinmahdollisuuksia ja perusoikeuksia huolehtia valtakunnan sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpidosta ja kehittämisestä antaa sotilaskoulutusta tukea vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä muutoinkin edistää maanpuolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa antaa tarvittaessa virka-apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen osallistua pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilövoimavaroja ja erityisasiantuntijapalveluja, jos se onnettomuuden laajuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen osallistua rauhanturvaamistoimintaan osaltaan huolehtia hallinnonalan kansainvälisestä toiminnasta sekä suorittaa muut sille laissa määrätyt tehtävät. Puolustusvoimien menojen jakauma tulosalueille (milj. euroa) kassaperust. toteutuma ennakoitu arvio Tuloslue 1. Strateginen ja operatiivinen suunnittelu ja johtaminen, tilannekuvan ylläpito, aluevalvonta ja sotilastiedustelu 160 174 177 2. Asevelvollisten ylläpito ja koulutus 408 417 422 3. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön koulutus 75 78 79 4. Puolustusvoimien materiaalinen valmius (materiaalin käyttö, huolto, ylläpito, hankinta, kehittäminen ja hävittäminen) 1 053 1 100 1 133 5. Kansainvälinen yhteistyö ja sotilaalinen kriisinhallinta 16 16 16 6. Tutkimus ja kehittäminen 24 24 25 7. Maanpuolustustahdon ylläpito ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukeminen 33 34 34 Yhteensä 1 769 1 843 1 886 Puolustusvoimien menojen jakauma tulosyksiköittäin (milj. euroa) kassaperust. Maavoimat 915 962 1 000 Merivoimat 253 244 182 Ilmavoimat 406 396 347 Pääesikunta 1) 195 232 333 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Yhteiset menot - 8 23 Yhteensä 1 769 1 843 1 886 Puolustusvoimien kehittämisen suuntaviivat vuoteen 2008 saakka on määritetty valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2001. Puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansallinen puolustus, joka mahdollistaa liittoutumisen. Päämääränä on turvata valtiojohdolle mahdollisimman laaja turvallisuuspoliittinen toimintavapaus. Puolustuksen kehittämisen voimavaroja suunnataan ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn saavuttamiseen vuoteen 2008 mennessä. Laajamittaisen hyökkäyksen ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky ylläpidetään turvallisuusympäristön kehityksen mukaisesti. Puolustusjärjestelmän kehittämisen painopistealueet ovat johtamisjärjestelmä, maavoimien valmiusyhtymät, ilmapuolustus, yhteentoimiva sotilaallinen kriisinhallintakyky ja tietoyhteiskunnan sotatalousjärjestelmä. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden supistamista jatketaan siten, että enimmäisvahvuus pienennetään 350 000 henkilöön vuoden 2008 loppuun mennessä. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän kehittämisessä on otettava ensisijaisesti huomioon kriisiajan tarpeiden mukaiset operatiiviset perusteet kuten rakennetut suojatilat ja kiinteiden viestiyhteyksien solmukohdat. Puolustusvoimien toimintojen sijaintia arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon taloudelliset tekijät sekä henkilöstöpoliittiset näkökulmat, joiden avulla vahvistetaan puolustusvoimien kilpailukykyä työnantajana ja luodaan puolustusvoimien tehtävien kannalta vuorovaikutteinen toimintaympäristö. Puolustusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä alustavasti puolustusvoimille vuodelle 2005 seuraavat tulostavoitteet: 1. KEHITTÄMISOHJELMAT Puolustusvoimien kehittäminen toteutetaan kehittämisohjelmittain. Kehittämisohjelmille asetetut tulostavoitteet ovat seuraavat: Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmä Aloitetaan puolustusvoimien 2010-luvun tarpeita vastaavan kaikkien puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvontaja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luominen. Järjestelmän on mahdollistettava sähköinen tietojen ja tilannekuvan vaihto EU:n ja Naton käytössä olevien vastaavien järjestelmien kanssa. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä on käytössä vuonna 2010. Vanhoista, nyt käytössä olevista järjestelmistä luovutaan. Vuosi 2005 Luodaan koko puolustusvoimille yhteisen tietoverkon ja kansainvälisen yhteentoimivuuden vaatimusten mukainen TVJ-arkkitehtuuri. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistaminen valmistellaan siten, että uusittu, strategisen suunnitelman vaatimuksia vastaava johtamis- ja hallintojärjestelmä astuu voimaan kokonaisuudessaan 1.1.2008. Luodaan puolustusvoimille strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky vuoteen 2008 mennessä. Puolustushaarat 1. Maavoimat saavuttaa strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan kyvyn vuonna 2008 varustamalla kolme jääkäriprikaatia valmiusprikaateiksi valmiusyhtymäkonseptin mukaisesti kaikilla prikaati 2005 järjestelmillä. 1) Sisältää vuoden 2003 osalta myös yhteiset menot. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Joukko 2) 2005 2006 2007 2008 Jääkäripataljoona (XA 203 -panssariajoneuvot) Operatiivinen val- Operatiivinen val- Koulutus mius mius Jääkäripataljoona (CV9030 -taisteluajoneuvot) Koulutus Koulutus Koulutus Jääkäripataljoona (AMV -taisteluajoneuvot) Koulutus Koulutus Mekanisoidut taisteluosastot (Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunut) Koulutus Koulutus Koulutus Operatiivinen valmiumius Operatiivinen val- Tykistöpatteristot Koulutus Ilmatorjuntapatteristot Koulutus Koulutus Esikunta- ja viestipataljoonat Koulutus Pioneeripataljoonat Koulutus Koulutus Helikopteripataljoona Koulutus Koulutus Koulutus Koulutus (Operatiivinen valmius 2010 2012) 2. Merivoimat kehittää strategisen iskun torjuntakykyä vuoteen 2008 mennessä toteuttamalla Laivue 2000:n hankinnat, aloittamalla miinantorjuntalaivueen hankinnat, peruskorjaamalla Hämeenmaa-lk:n, modernisoimalla MTO-85:n sekä parantamalla rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja suorituskykyä hankkimalla uutta kalustoa ja kouluttamalla uudet joukot. Vuosi 2005 Meritorjuntaohjuksen (MTO-85) modernisointi on viety päätökseen ja miinantorjuntakyvyn kehittämiseksi on luotu hankintavalmius. 3. Ilmavoimat kehittää strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakykyä vuoteen 2008 mennessä: varustamalla ja kouluttamalla kokoonpanoiltaan ja sotavarustukseltaan uudistetut sodan ajan joukot ja näihin liittyen toteuttamalla valmiustukikohtien taistelukestävyyden parantamisen kehittämällä passiivista puolustusta ja toimintakyvyn palauttamista, valvonta- ja johtamisjärjestelmän kehittämisen toteuttamalla sensorifuusiohankkeen ja operatiivisen ja tulenkäytön johtamisjärjestelmän yhteensopivuus- ja liikkuvuushankkeet ml Opnet-1 alustan kehittäminen, toteuttamalla torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 1 -hankkeen (kaksi kolmesta hävittäjälentolaivueesta varustettu vuoden 2008 loppuun mennessä), toteuttamalla lentokoulutusjärjestelmän uudistuksen ja kevyen kuljetuskonekaluston uusinnan. Vuosi 2005 Kolmen valmiustukikohdan raivaamiskyky ja välttävä suojeluvalvontakyky on luotu. Ilmavoimien Esikunnan ja pääosa lennostojen operaatiokeskuksista on perusvarusteltu. Sensorifuusiohankkeen (MST, Multi Sensor Tracking) 1. vaihe on käynnistetty. Torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 1 -hankkeen prototyyppivaihe on viety päätökseen. 2) Prikaatin jääkäripataljoonista osa varustetaan nykyaikaisilla taisteluajoneuvoilla ja ne ovat koulutettuina operatiivisessa valmiudessa vuodesta 2008 alkaen. Leopard 2 A 4 -taistelupanssarivaunuilla varustetut mekanisoidut taisteluosastot saatetaan operatiiviseen valmiuteen vuosina 2010 2012. Valmiusyhtymien tykistöja ilmatorjuntapatteristot saadaan varustettua ja koulutettua vuosien 2005 ja 2006 aikana. Prikaatien esikunta- ja viestipataljoona ovat vuodesta 2006 ja pioneeripataljoonat vuodesta 2008 alkaen varustettu ja operatiivisesti valmiita. Helikopteripataljoonan kehittäminen etenee siten, että se saavuttaa operatiivisen valmiuden vuoden 2008 aikana. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Kansainvälisten joukkojen kehittämisohjelma Jatketaan puolustusvoimille eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä, ottaen huomioon EU:n kriisinhallinnan kehittämistä koskevat päätökset. Vuosi 2005 Laaditaan suunnitelma nopean toiminnan kyvyn luomiseksi ja lisäämiseksi kansainvälisiin valmiusjoukkoihin. Joukko 3) 2005 2006 2007 Jääkäripataljoona IOC FOC FOC Prikaatin johtamiskyky (Esikuntakomppania ja viestikomppania) IOC FOC FOC Pioneeripataljoona IOC FOC FOC Kuljetuskomppania IOC FOC FOC CIMIC-komppania IOC IOC FOC Miinalaiva IOC IOC IOC NBC-osasto IOC FOC FOC Erikoisoperaatiojoukko IOC FOC FOC Henkilöstöjärjestelmä Henkilöstöalan kehittämisohjelman hankkeiden kautta turvataan puolustusvoimille ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on laadultaan ja määrältään riittävä kriisin ja rauhan ajan tarpeisiin. Kehittämisohjelman tavoitteet ja resurssien käytön painopisteet ovat: Henkilöstöjohtaminen Henkilöstörakennetta ja -määrää tarkistetaan koko palkatun henkilöstön osalta. Palkatun sotilashenkilöstön rakenteen painotuksia tarkistetaan. Vuosi 2005 Toimintavuonna jatkettavilla toimilla tähdätään henkilöstömenojen kasvun pysäyttämiseen ja henkilötyövuosimäärien vähentämiseen alkavalla TTS-kaudella: sopimussotilaiden määrän vähentäminen siviilihenkilöstömäärän vähentäminen palkatun sotilashenkilöstön rakenteen ja tehtävätasojen tarkistaminen (perustutkintojen valmistumisvahvuuksien laskeminen ja sotilasammattihenkilöstön määrän ja tehtävien tarkistaminen). Henkilöstön osaaminen Henkilöstön osaamisen ja rekrytoinnin varmistaminen kehittämällä palkatun henkilöstön ja asevelvollisten koulutusjärjestelmiä, työskentely- ja opiskeluympäristöjä sekä rekrytointia ja osaamisen hallintaa. Henkilöstön toimintakyky ja hyvinvointi Henkilöstön toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja henkilöstöalan toimintakulttuurin muutoksen vahvistaminen tasapainottamalla organisaation tehtäviä ja henkilöstövoimavaroja sekä ylläpitämällä ja kehittämällä henkilöstön henkistä ja fyysistä toimintakykyä. 2. TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Puolustusvoimien toiminnan ohjaus ja tavoitteiden saavuttaminen toteutetaan tulosalueittain. Tulosalueille asetetut tulostavoitteet 2005 ovat seuraavat: 3) Taulukossa käytetyt lyhenteet: IOC = Initial Operational Capability (alustava operointikyky), FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Tulosalue 1. Strateginen ja operatiivinen suunnittelu ja johtaminen, tilannekuvan ylläpito, aluevalvonta ja sotilastiedustelu Puolustusvoimien tilannekuva pidetään ajantasaisena siten, että se mahdollistaa puolustussuunnittelun ja oikeaaikaisen päätöksenteon siten, että aluevalvontalain ja puolustusvoimista annetun lain mukaiset tehtävät kyetään täyttämään. Puolustusvoimien valmius ja suorituskyky muodostavat ajantasaisen ja turvallisuusympäristöä vastaavan ennaltaehkäisevän sotilaallisen pidäkkeen. Tulosalueen 1 välitön henkilöstön määrä oli vuonna 2003 2 005 henkilötyövuotta. Vuonna 2004 määrän arvioidaan olevan 2 017 henkilötyövuotta ja vuonna 2005 samoin 2 017 henkilötyövuotta. Tulosalue 2. Asevelvollisten ylläpito ja koulutus Toteutetaan asevelvollisten koulutus vuonna 2005. Varusmieskoulutus Varusmieskoulutus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus, muonitus, terveydenhuolto ja muu asevelvollisten ylläpito Saapumiserien koulutetut 25 901 25 500 23 000 Varusmieskoulutuksen työn tuottavuus Lasketaan kotiutuneiden koulutettujen varusmiesten ja tulosalueen htv:ien suhteena Joukkotuotantoyksiköiden varusmiesten koulutustaso (1 5) on vähintään 3,6 3,5 3,5 Palvelusvuorokauden hinta, euroa 36 40 40 Reserviläiskoulutus Kertausharjoituksissa koulutetaan, vähintään 34 188 35 000 30 000 Kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisyksiköiden koulutustaso (1 5) on vähintään 3,9 3,5 3,5 Kertausharjoitusvuorokauden hinta, euroa 112 117 117 Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutettujen määrä, vähintään 12 249 13 000 12 000 Tulosalueelle suunnitellut välittömät htv:t 4 384 4 430 4 510 Tulosalue 3. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön koulutus Toteutetaan erikseen käsketyt perus-, jatko- ja koulutuskurssit laadukkaasti. Puolustusvoimat valmistelee palkatun henkilöstön koulutus- ja osaamistarpeiden mitoittamisen sekä toiminnan ja resurssien seuraamisen edellyttämät toimintatavat ja mittarit osana osaamisen hallinta -hanketta. Puolustusvoimat toteuttaa henkilöstönsä osaamiskartoituksen ja ottaa käyttöön henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnittelun osana kehittämiskeskustelun toimintatapamallia. Täydennyskoulutusjärjestelmää kehitetään puolustushaara- ja toimialakohtaisen tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon sotilasammattihenkilöstön laajenevat tehtävät. Peruskoulutetut sotatieteiden maisterit 0 0 105 sotatieteiden kandidaatit 0 71 121 määräaikaiset reservin upseerit 0 71 60 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
upseerin tutkinto 119 104 0 opistoupseerit 159 0 0 Täydennyskoulutetut EuK 30 68 55 MpKK 811 781 769 Tohtorin tutkinto 2 2 2 Opistoupseerin jatkokurssi 143 155 0 Tulosalueelle suunnitellut välittömät htv:t 680 Tulosalue 4. Puolustusvoimien materiaalinen valmius (materiaalin käyttö, huolto, hankinta, kehittäminen ja hävittäminen) Maavoimien, ilmavoimien ja merivoimien hallinnassa oleva materiaali kohdennetaan sodan ajan joukoille operatiivisen suunnitelman mukaisesti. Materiaalin varastointijärjestelmää kehitetään tehokkaasti siten, että vuoden 2012 loppuun mennessä varastoinnissa on otettu huomioon sodan ajan joukoille asetetut valmiusvaatimukset sekä annetut PRP-määräykset. Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sisällytetään materiaalin elinjakson hallinta sisältäen kunnossapitoon ja materiaalista luopumiseen liittyvät asiat. Materiaalista luopuminen on ennakoitava niin, että materiaali, josta luovutaan, kyetään hyödyntämään sodan ajan joukkojen koulutuksessa. Tulosalueen 4 välitön henkilöstön määrä oli vuonna 2003 5 398 henkilötyövuotta. Vuonna 2004 määrän arvioidaan olevan 5 511 henkilötyövuotta ja vuonna 2005 5 551 henkilötyövuotta. Tulosalue 5. Kansainvälinen yhteistyö ja sotilaallinen kriisinhallinta Toimeenpannaan PARP-prosessissa hyväksytyt kumppanuustavoitteet Osallistutaan EU:n puolustusmateriaali-, voimavara- ja tutkimusviraston toiminnan käynnistämiseen ja toimintaan Valmistaudutaan EU-puheenjohtajakauteen Valmiusjoukon toimeenpanovalmius ylläpidetään tasolla (1 5) (ml. materiaalinen valmius) 3,2 4 4 Tulosalueelle suunnitellut välittömät htv:t 135 135 140 Tulosalue 6. Tutkimus ja kehittäminen Tulosalueen 6 välitön henkilöstön määrä oli vuonna 2003 285 henkilötyövuotta. Vuonna 2004 määrän arvioidaan olevan samoin 285 henkilötyövuotta ja vuonna 2005 295 henkilötyövuotta. Tulosalue 7. Maanpuolustustahdon ylläpito ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukeminen Kansalaisten maanpuolustustahtoa ja myönteistä suhtautumista puolustusvoimiin ylläpidetään ja edistetään. Varusmiesten maanpuolustustahto on tasolla (1 5) 4,3 4 4 Reserviläisten maanpuolustustahto on tasolla (1 5) 2 3 3 Tulosalueelle suunnitellut välittömät htv:t 352 353 353 3. KOKONAISRESURSSIEN KÄYTTÖ Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Kokonaisresurssien käytölle puolustusministeriö asettaa vuodelle 2005 seuraavat alustavat tulostavoitteet: Käytetään tehokkaasti taloudellisia resursseja. Tulostavoite, % Puolustusmateriaalihankintojen suunnittelun luotettavuutta parannetaan ja hankintojen toteuttamista tehostetaan siten, että puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen siirtyvien erien suuruus on enintään 25,5 15 14 ja käytettävissä olevien puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen sitomaton osuus on korkeintaan 2,5 5 5 Tilausvaltuuksien kokonaismääristä tulee olla sidottu valtuuden myöntämisvuonna vähintään 4) 80 85 Puolustusvoimien maksuperustelain mukaisen toiminnan liiketaloudellinen ylijäämä on vähintään 8 4 4 Vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävistä määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. 78,7 50 50 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen. Puolustusvoimien henkilöstöjohtamista toteutetaan ja kehitetään puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelmanstrategian linjausten ja PTS:n tarkennusten mukaisesti työyhteisö, työilmapiiri ja työnantajakuva. Pv:n työilmapiirin taso (1 5), mittaus joka toinen vuosi 3,9 3,9 -- Henkilöstön motivoituneisuus (1 5), mittaus joka toinen vuosi 3,5 3,6 -- Palkatun sotilashenkilöstön kenttäkelpoisuus (1 5) 3,8 3,9 3,9 Henkinen työkyky (1 7) 5,1 5,1 -- Puolustusvoimien ulkoinen työnantajakuva taso (1 5) 3,2 3,2 3,2 Kumppanuusohjelma Laaditaan kumppanuusselvitykset käynnissä olevista kumppanuusohjelman pilottihankkeista. Alue-, toimitila- ja ympäristönhallinta Päivitetään alue-, toimitila- ja ympäristöstrategiat. Kiinteistöalan kehittämisohjelma viimeistellään ottaen huomioon kiinteistöhallintouudistusta käsittelevän neuvottelukunnan uudistuksesta tekemät arviot. Tarkistetaan ympäristöalan kehittämisohjelma. Puolustusvoimat osallistuu omalta osaltaan Puolustushallinnon rakennuslaitoksen uudistuksen toteutukseen vuonna 2004 valmistuvan suunnitelman mukaisesti. 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 577 129 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaalin sekä puolustusvoimien muun kaluston ja välineistön hankkimisesta 4) Vastaavaa tulostavoitetta ei ole asetettu vuonna 2003 aiheutuvien menojen maksamiseen ja hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan, järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen. Määrärahasta saa käyttää 531 500 000 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista ja niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen se- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
kä 32 129 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin. Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvioissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2005 aikana tehdä sopimuksia Valmiusyhtymien varustamisen (VYV 1), Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittämisen (HTH), Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittämisen (PPK), Puolustusvoimien teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen (TTK) sekä Valmiusyhtymien varustamisen täydentämisen (VYV 2) tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä rahamääriä. Vuonna 2005 saa tehdä merivoimien ja tiedustelun kehittämiseksi (Merivoimien ja tiedustelun kehittämisen tilausvaltuus, PVKEH 2005) sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2005 2008 enintään 114 600 000 euroa. Valtuuden käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 13 500 000 euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 36 800 000 euroa, vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 82 600 000 euroa ja vuoden 2008 loppuun mennessä enintään 114 600 000 euroa. Valmiusyhtymien varustamisen tilausvaltuuden (VYV 1) menojen, yhteensä 1 034 019 372 euroa, vuosittaista ajoittumista muutetaan siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 850 400 000 euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 961 700 000 euroa, vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 994 500 000 euroa ja vuoden 2008 loppuun mennessä enintään 1 034 019 372 euroa. Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien hankkiminen -tilausvaltuuden (TVJ 2000) menojen, yhteensä 448 220 824 euroa, vuosittaista ajoittumista muutetaan siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 443 220 824 euroa ja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 448 220 824 euroa. Uusien tilausvaltuuksien enimmäismäärien mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2005 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet sekä indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. S e l v i t y s o s a : Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2005 2006 2007 2008 2009 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä 5) Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 77 200 109 800 32 800 39 519 259 319 Vuoden 2005 sitoumukset 500 1 500 2 000 VYV 1 yhteensä 77 700 111 300 32 800 39 519 261 319 Tiedustelu-, valvonta- ja johtamis-järjestelmien hankkiminen (TVJ 2000) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 78 535 5 000 83 535 TVJ 2000 yhteensä 78 535 5 000 83 535 Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen (ITTT) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 44 711 10 300 55 011 ITTT yhteensä 44 711 10 300 55 011 Merivoimien uudistaminen (MUT) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 24 274 27 888 52 162 5) Ei sisällä indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvia menoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
MUT yhteensä 24 274 27 888 52 162 Helikopterien huolto- ja tukeutumis- järjestelmien kehittäminen (HTH) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 31 600 11 600 43 200 Vuoden 2005 sitoumukset 15 493 29 265 8 919 11 605 65 281 HTH yhteensä 47 093 29 265 20 519 11 605 108 481 Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittäminen (PPK) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 28 600 64 900 16 500 110 000 Vuoden 2005 sitoumukset 1 000 5 000 2 000 8 000 PPK yhteensä 29 600 69 900 18 500 118 000 Puolustusvoimien tekninen tutkimus ja tuotekehitys (TTK) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 26 900 28 700 28 500 84 100 TTK yhteensä 26 900 28 700 28 500 84 100 Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen (VYV 2) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 136 100 111 900 153 500 97 600 499 100 Vuoden 2005 sitoumukset 1 000 5 000 8 000 1 000 15 000 VYV 2 yhteensä 137 100 116 900 161 500 98 600 514 100 Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen (STALVA) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 33 600 33 600 33 600 33 600 134 400 STALVA yhteensä 33 600 33 600 33 600 33 600 134 400 Suomen ja Venäjän velkakonversiosopimukseen liittyvät hankinnat Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 9 300 9 300 Velkakonversiosopimus yhteensä 9 300 9 300 Hankevalmistelu ja proto 2004 (PROTO 2004) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 9 500 6 300 15 800 PROTO 2004 yhteensä 9 500 6 300 15 800 Ilmavoimien hävittäjätorjuntakyky 2004 (IHT 2004) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 2 159 12 671 31 154 26 798 14 678 87 460 IHT 2004 yhteensä 2 159 12 671 31 154 26 798 14 678 87 460 Merivoimien ja tiedustelun kehittäminen (PVKEH 2005) Vuoden 2005 sitoumukset 13 500 23 300 45 800 32 000 114 600 PVKEH 2005 yhteensä 13 500 23 300 45 800 32 000 114 600 Valtuudet yhteensä 533 971 475 124 372 373 242 122 14 678 1 638 268 Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Tilausvaltuuksien sopimusten mukaisten maksatusten lisäksi tilausvaltuuksiin liittyvien indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvien lisätarpeiden ja indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta syntyvien vähennysten erotuksesta arvioidaan aiheutuvan 11 029 182 euron menot vuonna 2005. Tilausvaltuuksien vuosittaiseen menojen ajoitukseen esitetyt muutokset eivät vaikuta myönnettyjen tilausvaltuuksien kokonaismääriin. VYV 1- ja TVJ 2000 -tilausvaltuuksiin esitetyt muutokset johtuvat valtiontalouden vuosien 2005 2008 kehyspäätökseen sisältyvästä, puolustusmateriaalihankintoihin kohdistetusta, 40 milj. euron maksatusmäärärahojen siirrosta vuodelta 2005 vuodelle 2006. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
VYV 1-, HTH-, PPK-, TTK- ja VYV 2 -tilausvaltuuksien uudistaminen johtuu siitä, että näihin tilausvaltuuksiin sisältyy materiaalihankintoja, joita koskevia sopimuksia ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista tehdä vielä vuonna 2004. Tilausvaltuuksilla suunniteltuihin hankintoihin sisältyy myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa, järjestelmien testausta ja käyttökoulutusta, joista ei ole mahdollista tehdä sopimuksia vielä tässä vaiheessa. Arvio kunkin uusittavan valtuuden määrästä ilmenee edellä olevan valtuuksien menoselvitystaulukon riviltä Vuoden 2005 sitoumukset ja sarakkeesta Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä. 2005 talousarvio 577 129 000 2004 lisätalousarvio -1 035 000 2004 talousarvio 572 600 000 2003 tilinpäätös 519 000 000 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 308 729 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen, palvelussuhdeasuntojen vuokrien alentamiseen sekä Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään 4 500 000 euroa puolustusvoimien toiminnallisista tarpeista aiheutuvien palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen sekä enintään 336 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle sekä merkittäville urheilutapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen palvelutoiminnan hintojen alentamiseen. Vuonna 2005 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 42 507 000 euroa ja vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 50 878 000 euroa. Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet sekä indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. Sen johdosta, että vuoden 2003 talousarviossa puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia varten hyväksytyn tilausvaltuuden perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2005 aikana tehdä sopimuksia sanotun tilausvaltuuden sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisen tilausvaltuuden rahoitussuunnitelmassa esitettyjä rahamääriä. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki 2005 2006 2007 2008 menot 2009 yhteensä Vuoden 2003 toimintamenojen tilausvaltuus Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 14 380 14 380 Vuoden 2005 sitoumukset 620 620 Vuoden 2003 toimintamenojen tilausvaltuus yhteensä 15 000 15 000 Vuoden 2004 toimintamenojen tilausvaltuus Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 45 000 8 000 53 000 Vuoden 2004 toimintamenojen tilausvaltuus yhteensä 45 000 8 000 53 000 KASI-järjestelmän huolto- ja ylläpito -tilausvaltuus Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 1 200 2 469 2 468 2 428 9 868 18 433 KASI-järjestelmän tilausvaltuus yhteensä 1 200 2 469 2 468 2 428 9 868 18 433 Vuoden 2005 toimintamenojen tilausvaltuus Vuoden 2005 sitoumukset 42 507 8 371 50 878 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Vuoden 2005 toimintamenojen tilausvaltuus yhteensä 42 507 8 371 50 878 Valtuudet yhteensä 61 200 52 976 10 839 2 428 9 868 137 311 Momentin bruttomenojen arvioidaan jakaantuvan seuraavasti: palkkausmenot 708,9 milj. euroa, varusmiesten päivärahat sekä reserviläispalkat ja -päivärahat 37,3 milj. euroa, vuokrat 208,1 milj. euroa, aineet, tarvikkeet ja tavarat 142,6 milj. euroa, palvelujen ostot 127,7 milj. euroa, muut kulut 77,6 milj. euroa ja investoinnit 34,8 milj. euroa. Lisäksi momentille arvioidaan kertyvän tuloja 28,5 milj. euroa. Bruttomenoihin ja -tuloihin on sisällytetty myös palvelussuhdeasunnoista puolustusvoimille aiheutuvat vuokramenot sekä niistä kertyvät vuokratulot. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 907 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta sekä aiemmin momentille 27.01.(22) budjetoitu 500 000 euroa puolustusvoimien harjoittamasta toiminnasta syntyvien ympäristövahinkojen korvaamisesta ja saastuneiden alueiden puhdistamisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 880 000 euroa EU:n sotilaskomitean suomalaisen puheenjohtajan tehtävien päättymisen johdosta ja 1 000 000 euroa siirtona momentille 27.01.21 Euroopan puolustusviraston toiminnan käynnistymisestä, ministeriön toimitilavuokrista sekä henkilöstörakenteen kehittämisestä aiheutuviin menoihin. Aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu maksuja vuonna 2005 enintään 61 200 000 euroa. Vuoden 2003 talousarviossa puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia varten hyväksytyn tilausvaltuuden uudistaminen johtuu siitä, että tilausvaltuuteen sisältyy 620 000 euroa sellaisia materiaalihankintoja varten, joita koskevia sopimuksia ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista tehdä vielä vuonna 2004. Eräitä puolustusvoimien toimintaa kuvaavia tietoja toteutuma ennakoitu arvio Saapumiserien koulutetut varusmiehet 25 901 26 190 23 000 Varusmiesten ja vapaaehtoisten naisten palvelusvuorokaudet 6 652 399 6 704 640 6 144 000 Kertausharjoitusvuorokaudet 173 827 180 000 150 000 Kertausharjoituksissa koulutetut 34 188 35 000 30 000 Puolustusvoimien palkatun henkilöstön määrä (htv) 16 413 16 560 16 730 Toimitilat (milj. htm 2 ) 3,63 3,60 3,57 Hornet-torjuntahävittäjiä 63 63 63 Hawk-harjoituskoneita 52 51 51 Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) TP TA TAE Tulot 27 678 8 132 28 519 maksullinen toiminta 7 397 6 681 6 810 muut tulot 20 281 1 451 21 709 Menot 1 256 563 1 278 568 1 337 248 henkilöstömenot 708 545 749 300 746 225 toimitilavuokrat 175 771 177 515 182 140 palvelujen ostot (myös toiselta virastolta) 120 292 118 500 127 698 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 251 955 233 253 281 185 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 27 678 8 132 28 519 toimintamenomomentille budjetoidut menot 1 256 563 1 278 568 1 337 248 toimintamenorahoitus, netto 1 228 885 1 270 436 1 308 729 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 38 125 myönnetty 1 231 990 käytetty 1 228 885 siirtynyt seuraavalle vuodelle 41 229 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) TP TA TAE Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 7 397 6 681 6 810 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 7 867 7 180 7 597 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -469-499 -786 Kustannusvastaavuus, % 94 93 90 Hintatuki 352 336 336 Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen -117-163 -450 2005 talousarvio 1 308 729 000 2004 lisätalousarvio 2004 talousarvio 1 270 436 000 2003 tilinpäätös 1 231 990 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12