15.6.2017 1(6) TALOUSARVION 2018 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2018 2020 LAADINTAOHJEET 1. Talousarviota koskevat säännökset Kuntalain (410/2015) 110 :n mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Lain verotusmenettelystä 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa seuraavan vuoden tuloveroprosentin suuruus 17.11. mennessä Verohallinnolle. 2. Kunnan strategia Kuntalaissa säädetään kunnan strategian ja talousarvion yhteensovittamisesta. 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. 110 :n mukaisesti Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Isonkyrön kunnanvaltuuston 23.5.2017 15 päivittämän kuntastrategian painopisteet ovat eläminen ja yrittäminen. Näitä painopisteitä tukemassa ovat voimavarat ja toimintaympäristö. Em. neljästä elementistä muodostuu strategian kokonaisuus. Jokaisessa neljässä elementissä on strategiset tavoitteet sekä niistä johdetut yksittäiset palvelulupaukset, jotka on huomioitava talousarvion laadinnassa. 3. Yleistä kuntataloudesta Keväällä 2017 julkaistun Kuntatalousohjelman 2018 2021 mukaan kuntataloutta on leimannut viime vuodet kireys, mihin ovat vaikuttaneet mm. talouden heikko suhdannetilanne, verotulojen hidastunut kasvu ja palveluiden lisääntynyt kysyntä.
15.6.2017 2(6) Kuntien tilinpäätökset 2016 Kuntatalouden tila keväällä 2017 on pääosin hyvä. Tilastokeskuksen julkaisemien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2016 noin 3,1 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista lähes 120 prosenttia. Kuntien vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti toimintamenojen matalasta 0,4 prosentin kasvusta. Kuntatalouden kirjanpidollinen tulos parani edellisestä vuodesta huomattavasti päätyen noin 842 milj. euroon. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2016. Lainakanta nousi noin 16,0 mrd. euroon eli 2 938 euroon/asukas (kasvua noin 0,54 mrd. euroa). Kuntien velka on kuitenkin käytetty lähes yksinomaan investointeihin, sillä niin sanotun syömävelan osuus koko 2000-luvun lainakannan kasvusta on vain noin 610 milj. euroa. Vaikka kuntien talouden tunnusluvut ovat pääsääntöisesti hyvät, on kuntien välillä kuitenkin suuria eroja. Tilinpäätösarvioiden mukaan tilikauden tulos on negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien järjestämisvastuulla olevat tehtävät vähentyvät noin puolella. Kunnan palvelutuotanto ja käyttötalous painottuvat uudistuksen jälkeen entistä vahvemmin varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimialoille. Myös kuntien elinvoimaan liittyvät toimenpiteet korostuvat. Sote- ja maakuntauudistuksessa siirtyvien tehtävien rahoitusvastuu poistuu kunnilta, joten valtion tuloja lisätään ja kuntien tuloja vastaavasti vähennetään. Valtion verotuloja kasvatetaan kiristämällä valtion ansiotuloverotusta. Jotta kokonaisveroaste ei kasva, kunnallisveroprosentteja alennetaan kaikissa kunnissa yhtä suurella prosenttiyksiköllä uudistuksen voimaantulovuonna. Kuntien valtionosuuksia vähennetään siirtyviä valtionosuustehtäviä vastaavalta osalta, noin 5,8 mrd. eurolla. Siirtyviä tehtäviä vastaavien kustannusten ja tulojen siirrosta sekä kunnallisveron alentamisesta aiheutuvia muutoksia rajoitetaan valtionosuusjärjestelmään sisällytettävällä pysyvällä määräytymistekijällä ja järjestelmämuutoksen tasauksella. Kuntien käyttötalousmenot putoavat lähes puoleen nykyisestä. Kunnallisveron lakisääteinen alentaminen ja kuntien yhteisövero-osuuden pienentäminen vähentävät vastaavasti kuntien tuloja. Kuntien taseiden ali- ja ylijäämät sekä velat säilyvät kuitenkin käytännössä ennallaan. Toisaalta väestön ikääntymisestä ja muista sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeista aiheutuvat menopaineet ja riskit siirtyvät pois yksittäisten kuntien vastuulta. Kuntien vastuu asukkaidensa terveyden edistämisestä ja ennalta ehkäisevästä toiminnasta kuitenkin säilyy. Tavoitteena on, että uudistuksen yhteydessä kunnan rahoitusasema säilyy mahdollisimman ennallaan. Myös valtionosuusjärjestelmän perusrakenne säilyy ennallaan uudistuksen jälkeen, vaikka uudistus aiheuttaa erityisesti verotuloihin perustuvalle valtionosuuden tasausjärjestelmälle ja sen toimivuudelle merkittäviä muutoksia. Valtionosuusjärjestelmään sisällytettävällä muutosrajoittimella ja järjestelmämuutoksen siirtymätasauksella huolehditaan siitä, että uudistus ei aiheuta yhdellekään kunnalle yli +- 100 euroa/asukas ylittävää muutosta. Tämä tarkoittaa, että uudistuksen aiheuttama paine tuloveroprosenttiin ei myöskään ylitä yhtä tuloveroprosenttiyksikköä. Siirtymätasaus jää vuodesta 2023 eteenpäin toistaiseksi pysyvästi voimaan. Tehtävien siirron ja siihen liittyvien omaisuusjärjestelyjen seurauksena sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja maakunnan liittojen kuntayhtymäosuudet sekä sosiaali- ja terveystoimeen, pelastustoimeen ja ympäristöterveydenhuoltoon liittyvä irtaimisto siirtyvät kuntien omistuksesta maakuntien ja niiden palvelukeskuksen omistukseen. Samalla mainittu omaisuus poistuu kuntien taseista. Omaisuuserien poistumisen seurauksena kuntien peruspääomaa alennetaan vastaavalla määrällä. Muutos alentaa kuntien omavaraisuusasteita keskimäärin 2 5 prosenttia.
15.6.2017 3(6) Sote- ja maakuntauudistus pienentää kuntatalouden menopaineita. Sen sijaan kuntien suhteellinen velkaantuneisuus kuitenkin kasvaa, sillä samaan aikaan kun kuntatalouden tulot likimain puolittuvat, vain pieni osa veloista siirtyy maakuntiin. Valtionosuudet Kuntaliitto on 11.5.2017 julkaissut ennakolliset laskelmat vuoden 2018 valtionosuuksista. Ennakkolaskelmissa on huomioitu jo tiedossa olevia muutoksia. Merkittävimmät muutokset vuoden 2018 valtionosuusrahoituksessa johtuvat kilpailukykysopimuksesta (121 milj. euroa, -22 /asukas) ja kustannustenjaon tarkistuksesta. Niissä on otettu huomioon myös varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisen osittainen kompensointi valtionosuusjärjestelmän kautta sekä kuntatalousohjelmaan sisältyvät kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutokset. Laskelmia päivitetään kesän ja syksyn aikana. Lopulliset päätökset vuoden 2018 valtionosuusrahoituksesta tehdään joulukuun 2017 lopussa. 4. Isonkyrön kunnan talouden kehitys Isonkyrön kunnan viime vuosien tilinpäätöksien ja vuoden 2017 talousarvion tunnusluvut ovat seuraavat: 2012 2013 2014 2015 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Verotulot milj. 14,01 14,71 15,40 15,74 15,44 15,50 15,50 7,16 Veroprosentti 20,50 20,50 21,00 21,50 21,50 21,50 21,50 9,2 Toimintakate, milj. -24,7-25,6-25,0-25,5-25,4-27,0-26,9-9,9 Vuosikate milj. 1,05 0,95 2,16 2,23 2,94 1,50 1,57 0,86 Ylijäämä/Alijäämä milj. 0,51-0,16 0,92 1,10 1,81 0,32 0,35-0,25 Lainamäärä/asukas (2016 asukkaita 4710) 1 524 1 530 1 125 888 515 976 1 395 1 495 Kuntaliiton 11.5.2017 päivitettyjen valtionosuuksien ennakkolaskelmien mukaan Isonkyrön kunnan peruspalvelujen valtionosuus on 13 026 442 euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden laskennassa on käytetty pohjana vuoden 2017 valtionosuutta -168 421 euroa. Valtionosuudet yhteensä olisivat 12 858 021 euroa. Vuonna 2017 Isonkyrön kunta saa valtiovarainministeriön 30.12.2016 tekemän päätöksen mukaan valtionosuuksia yhteensä 13 165 287 euroa, joten alustavien laskelmien perusteella Isonkyrön kunnan valtionsosuudet vähenisivät 307 266 euroa. Laskelmissa ei ole otettu huomioon kaikkia valtionosuuksiin vaikuttavia tekijöitä. Laskelmia päivitetään kesän ja syksyn aikana. Lopulliset päätökset vuoden 2018 valtionosuusrahoituksesta tehdään joulukuun 2017 lopussa. 5. Kirjanpitolaki ja talousarviosuositus Menot ja tulot jaksotetaan suoriteperusteen mukaisesti eli kohdistetaan talousarviovuoteen. Menot kohdistetaan niihin toimintoihin, joista ne aiheutuvat. Täten sisäiset suoritukset otetaan myös määrärahoihin. Sisäisten suoritusten hintana käytetään omakustannushintaa. Määrärahat varataan bruttoperiaatteen mukaisesti vähentämättä tuloja menoista ja menoja tuloista. Suomen Kuntaliitto on antanut suosituksen kunnan ja kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta. Kirjanpito tulee järjestää siten, että sen avulla voidaan seurata talousarvion toteutumista tilinpäätöksessä laadittavassa talousarvion toteutumisvertailussa. Suositus on nähtävissä kokonaisuudessaan mm. Kuntaliiton internetsivuilla www.kuntaliitto.fi. Suosituksen mukaan käyttötalousosassa on budjettirahoitteisia ja kohderahoitteisia tehtäviä, jotka rahoitetaan pääsääntöisesti tulorahoituksella. Budjettirahoitteisissa tehtävissä varojen lähteenä on ensisijaisesti verorahoitus ja muu yleiskatteinen rahoitus.
15.6.2017 4(6) 6. Palvelusuunnitelma ja tilivelvollisuus Jokainen tehtäväalue sisältää palvelusuunnitelman, jossa esitetään kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet. Palvelusuunnitelman tavoitteet ohjaavat muuta tavoiteasettelua. Tehtäväalueen tilivelvolliseksi määritellään palvelualueen johtaja. 7. Budjettirahoitteisen tehtäväalueen käyttötalousosa Tavoitteet ja tunnusluvut Kunnanhallitukselle ja edelleen -valtuustolle annettavassa talousarvioehdotuksessa esitetään vain valtuustotason tavoitteet. Valtuustotason tavoitteet ovat ensisijaisesti vaikuttavuustavoitteita, joissa näkökulmana on palvelun vaikutus asiakkaaseen. Vaikuttavuustavoitteet määrittävät joko palvelun aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun laatua, jota arvioidaan sen saatavuutena, riittävyytenä, kohdentuvuutena tai asiakastyytyväisyytenä. Vaikuttavuustavoitteen asettamisessa korostuu tilaaja-näkökulma ja palvelutarpeiden priorisointi. Valtuusto voi sitovina tavoitteina hyväksyä myös tuotantotavoitteita tärkeissä toiminnan kehittämistä, tuloksellisuuden parantamista tai henkilöstöpolitiikkaa koskevissa asioissa. Sekä vaikuttavuus- että tuotantotavoitteet tulee määritellä siten, että niiden toteutumista voidaan mitata ja seurata. Tavoitteiden tai tavoitekokonaisuuksien tulee olla oleellisia tehtävän perustoiminnan kannalta. Vaikuttavuus- ja tuotantotavoitteet valmistelee valtuuston hyväksyttäväksi lautakunta, jonka toimialaan tehtävä kuuluu. Lautakunnan on selkeästi eroteltava valtuustotason tavoitteet ja lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet. Lautakunnan toimivaltaan kuuluva tavoiteasettelu esitetään vain tulosyksikkökohtaisissa käyttösuunnitelmissa, jotka lautakunnat hyväksyvät sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion. Käyttötalouden perustelut Perusteluissa selvitetään tarkemmin palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen sekä niiden saavuttamiseen liittyviä haasteita ja epävarmuustekijöitä. Perusteluissa tehdään lisäksi selkoa toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista sekä arvioidaan voimavarojen riittävyyttä muun muassa henkilöresurssien, toimitilojen ja muiden tuotannontekijöiden osalta. Talousarvion toteutumista seurattaessa on raportoitava myös sisäisen valvonnan toteutumisesta. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot Budjettirahoitteisen tehtävän määrärahat ja tuloarviot sidotaan tavoitteisiin. Valtuusto osoittaa toimielimelle määrärahan tai asettaa tuloarvion määrätyn tehtävän tai tehtävien hoitamiseksi siten, että tehtävälle asetetut tavoitteet toteutuvat. 8. Kohderahoitteisen tehtäväalueen käyttötalousosa Kohderahoitteisen tehtäväalueen käyttötalousosan laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin talousarviosuositusta. 9. Investointisuunnitelma Investointiosaan budjetoidaan ne hyödykkeet, joiden hankintameno on vähintään 10 000 euroa ja joiden käyttöikä on pitempi kuin kaksi vuotta. Investointi merkitään pysyviin vastaaviin ja kirjataan normaalisti poistoina vaikutusaikanaan kuluksi. Mikäli hankintameno ennen rahoitusosuuden vähentämistä alittaa 10
15.6.2017 5(6) 000 euroa, meno budjetoidaan hankintatilikauden kuluksi käyttötalousosaan, vaikka se tuottaisi tuloa tai on palvelutoiminnan käytössä useamman tilikauden ajan. Investointiosassa esitetään hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot joko hankkeille tai hankeryhmille. Hankeryhmät ja hankkeet tulee sopeuttaa kirjanpidon osastokarttaan, että poistot ja omaisuus taseessa tulevat oikein. 10. Talousarvion laskentaohjeet Talousarvion 2018 laadinnassa tulee välttää harkinnanvaraisia menoja sekä pidättäytyä määrärahakorotuksista. Määrärahat budjetoidaan pääosin ilman arvonlisäveroa. Poikkeuksena ovat ne menot, jotka arvonlisäverotuksessa ovat vähennyskelvottomia tai jotka eivät ole palautukseen oikeuttavia. Palkat ja henkilösivukulut Kilpailukykysopimuksen vaikutus vuoden 2018 talousarvioon: - Palkkoja ei koroteta sopimuskaudella 1.2.2017 31.1.2018. - Lomarahoja leikataan 30 % eli ajanjaksolla 1.2.2017 30.9.2019 maksetaan vuoden 2016 lomarahaprosentteihin verrattuna pienempää lomarahaa Vuodelle 2018 KVTES:n, OVTES:n ja TS:n alaiset palkat budjetoidaan heinäkuun 2017 palkkatason mukaisina siten, että lomarahan osuudeksi budjetoidaan 4,2 % vuosipalkasta. Sopimus on voimassa 31.1.2018 saakka, mistä johtuen muutoksia saattaa tulla talousarvion laadintaohjeen antamisen jälkeen. Talousarvion laadinnan edetessä hallintojohtaja antaa tarvittaessa lisäohjeistusta. Sosiaali- ja eläkemaksujen arvioidaan olevan seuraavat: MAKSU/VUOSI 2018 4100 KuEL-maksu 16,75 4110 Valtion eläkemaksu (ent. VaEL-maksu, opettajat) 16,75 4150 Sairausvakuutusmaksu 0,98 4160 Työttömyysvakuutusmaksu 2,75 4170 Tapaturmavakuutusmaksut 0,70 Varhaiseläkeperusteiseen maksuun tilille 4115 budjetoidaan kuluvan vuoden toteutumaennuste ko. kustannuspaikalla kerrottuna kertoimella 1,13. Lisäksi vuonna 2017 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä aiheutuvat kustannukset on huomioitava koko vuodelle 2018. Eläkemenoperusteiseen KuEL-maksuun tilille 4105 budjetoidaan kuluvan vuoden toteutumaennuste kerrottuna kertoimella 1,01. Muille kustannuspaikoille em. tileille ei budjetoida summia. Em. tiedot tarkistetaan suunnittelun edetessä. Eläkemaksut muuttunevat vuonna 2019 siten, että nykyinen eläkemenoperusteinen maksu poistuu kokonaan ja kunnille ja maakunnille tulisi maksettavaksi uusi euromääräinen tasausmaksu, jota yhtiöt ja muut yhteisöt eivät maksaisi. Kaikki jäsenyhteisöt maksaisivat palkkaperusteisen eläkemaksun, joka sisältäisi sekä työansiopohjaisen eläkemaksun että työkyvyttömyyseläkemaksun.
15.6.2017 6(6) Asiakaspalvelujen ostot Palvelujen ostot budjetoidaan ensisijaisesti tiedossa olevia hintojen muutoksia vastaavasti. 11. Määräaika Talousarvioesitykset tulee toimittaa hallintojohtajalle 15.9.2017 mennessä. Talousarvioesitys valmistellaan siten, että talousarvio voidaan hyväksyä samassa kokouksessa kuin veroprosentit. 12. Lomakkeet Lomakkeet tallennetaan osoitteeseen: \\kyrosrv\asiakirjat (U:) TA18 ISONKYRÖN KUNNANHALLITUS Eino Toivola kunnanjohtaja Jaana Järvi-Laturi hallintojohtaja