Muistiluuri-hanke: tablet-tietokoneen käyttö terapeuttisena toimintana ELLA NIINI PROJEKTITYTÖNTEKIJÄ, TOIMINTATERAPEUTTI (AMK) MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ Arkikuntoutus toimintaterapeutti asiakkaan toimintaympäristön asiantuntijana. 8.9.2015. Helsinki.
Tarve muistisairaiden uudenlaiselle kuntoutukselle Suomalaisväestön nopean ikääntymisen oletetaan olevan suorassa yhteydessä muistisairauksien esiintyvyyden kasvuun. Edellyttää kustannusvaikuttuvan kuntoutuksen tutkimusta ja kehittämistä. Kuntoutuksen tulee asettua osaksi muistisairaan ja hänen läheistensä päivittäistä elämää heidän omissa toimintaympäristöissään. Sekä muistisairaan että läheisen aktiivisuus on olennaista. Teknologiaa on mahdollista hyödyntää osana kuntoutusta ennen näkemättömällä tavalla. Kuntoutuksen kehittämisen tulee toteutua yhteistyössä eri alojen toimijoiden (mm. kuntoutus-, teknologia-, rakennus- ja elintarvikeala) ja kuntoutujien kanssa.
Muistisairaudet heikentävät muistin ohella myös muita tiedonkäsittelyn alueita ja johtavat tyypillisesti dementia-asteiseen heikentymiseen. (Käypä hoito, 2012.) Lupaavia tutkimustuloksia: IKKU (2013) FINGER (2015) Liikunnan vaikutus toimintarajoitteita hidastavana (mm. Pitkälä 2012) Myös kognitiivisesta harjoittelusta ja interventioiden vaikuttavuudesta näyttöä (mm. Nukari ym. 2012., Kawashima, 2013)
Muistiluuri MUISTISAIRAIDEN IHMISTEN VARHAISKUNTOUTUS OSALLISTAVANA VERKOSTOMALLINA 2013 2015
Muistiluuri-kuntoutuksen päätavoitteet Tukea muistisairaiden henkilöiden selviytymistä ja aktiivista arkea kotona mahdollisimman pitkään. Antaa sairastuneelle tukea ja keinoja oman hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen. Tukea läheisen hyvinvointia ja vahvistaa yhdessä työskennellen hänen valmiuksiaan muistisairaan aktiivisen arjen ja osallistumisen tukijana.
Muistiluuri-kuntoutuksen osatavoitteet Lisätä tietoa hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksista (mm. terveyttä edistävä liikunta, ravinto ja uni), muistisairauden hyvästä hoidosta, kognitiivisen harjoittelun hyödyllisyydestä sekä tarjolla olevista palveluista. Tarjota vertaistukea, joka mahdollistaa kokemusten jakamisen ja selviytymiskeinojen etsimisen. Vahvistaa muistisairaan minäkäsitystä ja pystyvyyden tunnetta muuttuneessa elämäntilanteessa. Tukea ja kannustaa päivittäiseen toimeliaisuuteen ja harjoitteluun, jotka vahvistavat aiemman aktiivisen elämän jatkumista. Ehkäistä toimintakyvyn ennenaikaista heikkenemistä. Kokeilla tablet-tietokoneen hyödynnettävyyttä etäkuntoutuksen välineenä.
ML- kuntoutusprosessi I. RYHMÄTAPAAMINEN (viikko 1) H Y V I N V O I N T I S U U N N I T E L M A F O R A M E N - H A R J O T T E E T K U V A P U H E L U T ETÄTYÖSKENTELY (viikko 1) 1. Vertaisryhmätapaaminen (viikko 2) ETÄTYÖSKENTELY (viikot 3-4) II. RYHMÄTAPAAMINEN (viikko 5). ETÄTYÖSKENTELY (viikot 6) 2. Vertaisryhmätapaaminen (viikko 7) ETÄTYÖSKENTELY (viikot 8) III. RYHMÄTAPAAMINEN (viikko 9) OMATOIMINEN ETÄTYÖSKENTELY (viikko 10) 3. Vertaisryhmätapaaminen (viikko 11) OMATOIMINEN ETÄTYÖSKENTELY (viikko 12) 9 4 IV. RYHMÄTAPAAMINEN (viikko 13)
Muistiluuri PEO-mallin mukaan Tunnistetaan toiminnallisen suoriutumisen vahvuudet ja pulmat Arvioidaan suoriutumisen osatekijöitä Arvioidaan toimintaa, aktiviteetteja ja tehtäviä Arvioidaan ympäristöä Tuodaan tämä tieto yhteen, jotta saadaan interventiosuunnitelma. Tulosta arvioidaan mittaamalla toiminnallista suoriutumista.
The person-environment-occupation model (PEO) Yksilö on dynaamisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä ja toiminnan kanssa. HENKILÖ Ympäristö muuttuu jatkuvasti, samoin käyttäytyminen. Toiminnallinen suoriutuminen muuttuu läpi koko ihmisen elinajan. TOIMINTA YMPÄRISTÖ Ympäristöllä voi olla toiminnallista suoriutumista tukeva tai rajoittava vaikutus. Ympäristöä on usein helpompi muuttaa kuin henkilöä. TOIMINNALLINEN SUORIUTUMINEN
Yksilö Kokonaisvaltaisessa yksilössä yhdistyvät henkiset, sosiaaliset ja kulttuurilliset kokemukset sekä toiminnallisen suoriutumisen osatekijät. Tutustuminen ihmisen tarpeisiin ja merkitysten ymmärtäminen Mitä pulmia ja esteitä on toteuttaa mielekästä, tarkoituksenmukaista toimintaa? Itsensä näköisen elämän jatkuminen sairaudesta huolimatta; tavoitteiden nimeäminen
Ympäristö Ympäristö luokitellaan kulttuuriseen, institutionaaliseen, fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Ympäristöllä voi olla toiminnallista suoriutumista mahdollistava tai estävä vaikutus. Muistiluurissa vaikutetaan ympäristöön monin tavoin: Esim. toimintamahdollisuuksien tarjoaminen tabletin sovellusten avulla Läheisestä itsestään löytyvien keinojen tukeminen
Toiminta Toiminta kehittyy ja muuttuu koko elinajan. Muistisairaalla ihmisellä totuttu toiminta voi muuttua vaikeaksi ja kaoottiseksi. Löydetään uusia tapoja toteuttaa itseään. (huom! tavoitteellisuus)
Intervention tulos? Kaaoksen järjestyminen? Ympäristö valjastettu tukemaan (yhteinen työ ja jaettu ymmärrys) Merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokeminen Lisäksi kokemus siitä, että tekee sen, mihin itse voi vaikuttaa (uhrista tekijäksi) Perspektiiviä nähdä erilailla Itselle tärkeiden asioiden kirkastuminen Tukipilari tulevaan; uskoa, toivoa, luottamusta ja Selviytymispakkauksesta konkreettisia apukeinojakin (esim. saatavilla olevat palvelut tutuiksi)
Kognitiivinen stimulaatio Harjoitusohjelman taustalla FORAMENRehab -kuntoutusohjelma ja sen kehittäjät, Sanna Koskinen (neuropsykologian erikoispsykologi, PsT) ja Jaana Sarajuuri (neuropsykologian erikoispsykologi, PsL) Tästä hankkeen aikana muokattu asiantuntijoiden ja kuntoutujien kanssa kymmenen harjoituskokonaisuuden ohjelma FORAMENCognitiveTablet
FORAMENCognitiveTablet Vaikutusalue Harjoitus Pitkäkestoinen muisti MUISTA VIESTI (havainnointi ja mieleen palautus) MUISTA NÄKEMÄSI ESINEET (yhdistetty oppiminen ja tunnistaminen) Lyhytkestoinen muisti MUISTA NÄKEMÄSI NUMEROSARJA (visuaalinen sarjamuisti) MUISTA KUULEMASI SANAT (auditiivinen, häirinnän vaikutus mieleen palautukseen) Tarkkaavuus ja sen ylläpitäminen ETSI KUVAT TUNNISTA SANAT Toiminnanohjaus ja ongelmanratkaisu PÄÄTTELE SALASANA SUDOKU JÄTKÄNSHAKKI Visuospatiaalinen havaitseminen RAKENNA KUVIO MALLISTA
Valoa ja virtaa aivotreenistä! Aivojen toiminta vaikuttaa keskeisesti ihmisen hyvinvointiin. Monipuolinen ja mielekäs tekeminen edistää aivojen toimintaa ja palautumista päivittäisen elämän paineista. Treenaamisessa on ideaa. www.miinasillanpaa.fi/aivotreeni
Muistisairaiden osallistujien kokemuksia Hyödyllistä on ollut tieto, sitä pystyy asennoitumaan. Suhtautumieni sairauteen on muuttunut, en enää suututa niin paljon, jos ei muista. Mieli on muuttunut paremmaksi. Mukava kun huomaa, että harjoittelu sujuu ja oppii uutta. Kuntoutus laittanut ponnistelemaan ja motivoinut tekemään. Muiden tapaaminen on hyvä. Huomaa että kaikki ovat selvinneet. Vertaisryhmä on ollut hyödyllinen näkee, et niit on muitaki.
Läheisten kokemuksia Kokemusten jakaminen on hyvin tärkeää oman jaksamisen kannalta. Läheisenä olen ymmärtänyt kokonaisvaltaisen kuntoutuksen hyödyllisyyden ja eritoten aivojen rasittamisen tärkeyden. Auttaa suunnittelemaan tulevaisuutta. Katso myös video kuntoutujien kokemuksista: https://www.youtube.com/watch?v=57rgj-fitvq
Kokemuksia FORAMEN-harjoittelusta On tullut muutakin arjessa aktivoitumista. Harjoittelu on tuottanut mielihyvää ja se on ollut motivoivaa ja palkitsevaa. Keskittymiskyky parantunut, jonka huomaa myös muissa asioissa arjessa. Täyttää joutilasta aikaa. Mukavaa, virkistävää tekemistä ja ajanvietettä.
Miina Sillanpään Säätiön yhteistyökumppanit hankkeessa Suomen Alzheimer-tutkimusseura Kuntoutussäätiö Muistiliitto ry Suomen muistiasiantuntijat ry Pieni Piiri Oy Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry (Key)
Kiitos! MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ http://www.miinasillanpaa.fi/ MUISTILUURI-KUNTOUTUS Ella Niini, projektityöntekijä ella.niini@miinasillanpaa.fi Ulla Arifullen-Hämäläinen, projektikoordinaattori ulla.arifullen-hamalainen@miinasillanpaa.fi
Lähteet Eloniemi-Sulkava, U, Saarenheimo M, Laakkonen M-L, Pitkälä K, Savikko N, Pietilä M: 2006. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 14. Omaishoito yhteistyönä: iäkkäiden dementiaperheiden Vanhustyön keskusliitto. Kawashima, R: 2013. Cognitive interventions for smart ageing. Gerontologia 2013 kongressin luentomateriaali. Law, M. & Mills, J: 1998. Client-centered Occupational Therapy. M. Law (edited). Nikumaa, H: 2013. Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin. Repeat (Regular and Structured Support of Memory Patient) Seurantatutkimuksen raportti. Muistiliitto. http://www.muistiliitto.fi/files/4513/8962/2958/repeat-tutkimusraportti.pdf Nukari, J, Poutiainen, E, Nybo,., Hämäläinen, P & Kalska, H:2012. Neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Psykologia 3: 182 202. Muistisairauksien diagnostiikka ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Helsinki: 2010. www.kaypahoito.fi. Pikkarainen, A, Vaara, M, Salmelainen, U: 2013. Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen. Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti (IKKU). Kelan tutkimusosasto. Pitkälä K, Savikko N, Pöysti M, Laakkonen M-L, Kautiainen H, Strandberg T, Tilvis R.: 2013. Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125, 2013. ISBN 978-951-669-910-6 (pdf). Sipari S & Mäkinen E: 2012. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. AATOS-artikkelit 6/2012. http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/julkaisutoiminta/julkaisusarjat/aatos/pdf/metropolia_aatos_6-12.pdf Sipari S, Mäkinen E & Paalasmaa P (toim.): 2014. Kuntoutettavasta kehittämiskumppaniksi. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja. AATOS-arkikkelit 13, 2014. http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/julkaisutoiminta/julkaisusarjat/aatos/pdf/aatos_13_kuntoutettavasta_kehittajakumppan iksi.pdf Välimäki, T: 2012: Family caregivers of persons with Alzheimer's disease: focusing on the sense of coherence and adaptation to caregiving an ALSOVA follow-up study. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Kansallinen muistiohjelma 2012 2020. Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10.
Ryhmätyöskentelytehtävä Toiminnan analyysi (SWOT): Tablet-tietokoneen käyttö terapeuttisena toimintana?
VAHVUUDET Ajankohtaisuus: tämän päivän toiminnanmuoto, sitoo nykyisyyteen, mahdollisesti tuttu entuudestaan. Käytettävyys: helppokäyttöinen, lähes kaikki pystyvät käyttämään, sovellettavissa sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyyn, monikäyttöinen (mm. valokuvaus), kompakti ja näytön koko muunneltavissa. Terapeuttinen käyttö: motivoiva ja innostava toimintana, mahdollistaa monipuolisen (mm. kognitiivisen, motorisen ja sosiaalisen) sekä itsenäisen harjoittelun, antaa toimijalle välittömän palautteen toiminnasta. Osallisuus: ikkuna ulkomaailmaan, mahdollistaa osallistumisen ja tarjoaa väylän tiedolle. MAHDOLLISUUDET Monikäyttöisyys: soveltuu eri ikäisille & itsenäiseen tekemiseen, saatavilla lukuisia sovelluksia (mm. musiikkisovellukset, kuvien käyttö puheen tukena, oman kehon kuvaaminen, arvioinnin väline, ajanhallinnan väline, muistin apuväline), soveltuu paikasta riippumattomaan toimintaan (kuva-puhelin-yhteys). Käytettävyys: helppo käyttää ja kuljettaa, PC:tä edullisempi, tarjoaa turvaa, mahdollistaa tehokkaan harjoittelun (esim. keskittymiskyky). Päivittäisen elämän mahdollistaja: sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen, sosiaalinen media, harrastusten laajeneminen, mobiiliterveydenhoito (epalvelut), ostosten tekeminen. Toiminnallisen pätevyyden vahvistuminen: laitteen hallinnan opettelu, teknologia tulee tutummaksi yleisemminkin. IoT (Internet of Things, esineiden internet): voidaan yhdistää muihin laitteisiin (esim. hallintalaitteisiin). HEIKKOUDET Hyväksyttävyys: herättää epäluuloja ja vastustusta (mm. vakoilijat, vieraus ja outous), huonot käyttökokemukset lisäävät avuttomuuden kokemusta. Käytettävyys: tuki käytön alkuvaiheessa tarpeen, käyttölogiikan ymmärtäminen edellyttää harjoittelua, perustuu näköaistiin, jolloin pienet kuvakkeet voivat olla hankalia, voi olla motorisia käyttövaikeuksia. Hyödyllisyys: voi koukuttaa, aiheuttaa liikaa tukeutumista teknologiaan, passivoi fyysisesti ja sosiaalisesti. Yksilöllisen soveltuvuuden arviointi perustuu terapeuttisen harkintaan. Teknologia: mobiiliyhteyksien epävakaus, teknologian epävarmuus, edellyttää säännöllistä lataamista, tippuessa rikkoutuu helposti, kaikilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia hankkia laitteita, laitteiden lyhyt elinkaari. Toimintaterapeutti: osaaminen epävarmaa, koulutuksia tarjolla vähän, työnantajan suhtautuminen hankintoihin. UHAT Toiminnan ja kokemusmaailman kapeutuminen: muun vuorovaikutuksen väheneminen, monisyisen aistikokemuksen puuttuminen, nivelvaivojen lisääntyminen, hienomotoriikan heikentyminen, silmien ärsyyntyminen ja valosta johtuva vuorokausirytmin särkyminen, passivoituminen, elämänhallinnan vaikeus, nettiriippuvuus, peliriippuvuus, toiminnan koukuttavuus johtaa juuttumiseen, verkkokauppaostosten hallitsemattomuus vahingossa tai ymmärtämättömyyttä. Teknologian turvallisuus: säteilyn ym. vaikutukset aivoihin. Tietoturva: Tietosuoja/yksityisyydensuoja uhattuna. Eriarvoisuus: digikuilu kasvaa. Talouspaineet: voivat johtaa ainoaksi terapiavälineeksi. Toimintaterapeutti: kehityksessä mukana pysyminen.
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Tablet-tietokone on jo osa monen tavanomaista päivittäistä elämää, joten toimintaterapiassa on hyvä tunnistaa sen vaikutukset. Tämä edellyttää huolellista toiminnan analyysia, jossa selvitetään miten vahvuuksia voi hyödyntää, heikkouksia muuttaa vahvuuksiksi sekä miten välttyä uhkakuvilta mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Tablet voi tarjota uusia kokemuksia sekä tunteen, että elää tässä päivässä. Tämä edesauttaa entistä suopeampaa suhtautumista teknologian hyödyntämiseen. Tablet-tietokoneen yksilöllinen hyödyntäminen edellyttää aina terapeuttista harkintaa. Olemassa olevat sovellukset tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia, joista tulee valita tarkoituksenmukaisimmat. Mahdollisuuksien lista muodostui kaikista pisimmäksi, mutta kolikolla on kaksi puolta; myös tablet-tietokoneen käytön riskit on hyvä tiedostaa.
Workshoposallistujien ajatuksia teknologiasta toimintaterapiassa: Mahdollisuus ja haaste sekä asiakkaalle että terapeutille Teknologia tuo hyvää ja huonoa Motivaattori Apuväline Siirrettävissä oleva Vuorovaikutus, sosiaalisuus Teknologialla voidaan mahdollistaa toimintaa ja sen käytön arviointi kertoo taidoista. Niitä voi harjoittaa. Monipuolisuus (mm. tiedonhaku) Tulevaisuuden innovaatiot?