MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Seppo Meri, Haartman-instituutti, HY ja Huslab 2014 Suomalaiset maailmalla Irti arjesta tropiikkiin tai subtropiikkiin: - 100 000/v. näistä sairastuu n. 50% lääkäriin: 10% Lähde löytöretkelle sairaalaan: 300 kuolee: 1 1
Matkailijoiden infektioriskit Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera Trooppiset taudit malaria Virushepatiitit HAV HBV HCV ym. Hengitystieinfektiot Parasiitit Giardia lamblia Cryptosporidium Virukset norovirus rota influenssa (kausi-infl, H1N1) legionella tuberkuloosi (Pneumocystis jirovecii) Harvinaiset mutta vaaralliset virustaudit dengue chikungunya keltakuume rabies, polio (Ebola, Lassa, Marburg) skistosomiaasi leishmaniaasi suolistomadot Ascaris Trichuris ym. Sukupuolitaudit gc syfilis klamydia HIV trikomonas Antibiooteille resistentit mikrobit MRSA, VRE, ESBL, NDM1 Jenni, 20v Turistiripuliin sairastuu vuosittain > 30 000 suomalaista Ripulitautien inkubaatioajat 1-8 h: Ruokamyrkytys (toksiinivälitteinen) 8-12 h: Ruokamyrkytys, Kolera, (Salmonella), C. botulinum 12-48 h: ETEC, Salmonella, Shigella, Yersinia, noro 48-72 h: Rota, (ETEC, Campylo, Shigella) 3-11 pv: Campylo, EHEC, Adenovirus, Cryptosporidium 7-28 pv: Giardia, ETEC = enterotoksigeeninen E. coli 2
Matkailijan ripulipatogeenit Bakteerit (90%): Parasiitit ETEC (50%) Campylobacter (15-20%) Salmonella (10-15%) Shigella (0.5-1%) Vibrio cholerae EHEC (0.1-0.5%) (Aeromonas, Plesiomonas) Giardia lamblia (2-3%) (0.2-1%) Cryptosporidium (0.1-0.5%) (Cyclospora, Isospora) Virukset (5-10%) Rotavirus (1%) Norovirus (6%) HAV, Adeno etc. Muut Muista malaria, jos kuumetta Kampylobakteeri 2013: 4064 tapausta; n. 80% ulkomailta Salmonella 2013: 1987 tapausta; 82% ulkomailta Tavallisin serotyyppi: S. enteritidis 1/3 (S. typhi 9 kpl) Yleisimmät tartuntamaat -Thaimaa (30%) -Turkki (5%) -Espanja (5%), Intia, Egypti, Kenia -Viro, Venäjä, Vietnam Potilastapaus (Leena) 27-vuotias naisopiskelija, joka Intiassa kulttuurimatkalla 3 kk ajan, perusterve Matkalla kolme ripulijaksoa Ensimmäinen alkoi viikon kuluttua matkan alusta, vesiripuli 48 h Toinen alkoi kuukauden kuluttua, epämääräisiä vatsavaivoja ja lievää ripulia, ei kuumetta, jatkunut > 6 vkoa Kolmas alkoi paluulennolla, kuume 39oC ja veriripulia Leena.. Ensimmäinen ripulijakso lähinnä ETECtyyppinen Toinen ripuli/vatsavaivajakso lähinnä Giardiatyyppinen Kolmas ripulijakso veriripulina ameeba- tai shigellatyyppinen >> Kotiinpaluun jälkeen aina parasiittinäytteet, esim. oireilun aikana ja 3 kk kuluttua, jolloin madotkin näkyviin 3
1) Amebiaasi Ameeba-koliitti lievä ripuli veriripuli kivuliaat, verislimaiset ulosteet, haju, yleisoireet inkubaatioaika 3 vi 4 kk juomavesi, myös kotimaasta Ameeboihin kuuluva alkueläin Perusdiagnostiikka dg = F-para-O x 2-3 - uloste 10% formaliiniin Ameebojen joukossa patogeeneja ja ei-patogeeneja: patogeeninen E. histolytica ja nonpatogeeninen E. dispar Ei eläinreservuaaria E. histolytica tarttuu fekaalioraali reittiä ja asettuu asumaan paksusuoleen Muu diagnostiikka: Aiheuttaa joko ameebakoliitin (haavaumia ja veriripulia) tai 1) polyvinyylialkoholi- (PVA-) kiinnitetty-näyte jos potilaalla on DYSENTERIA, voimakas tai jatkuva ripuli tunkeutuessaan suolesta 2) ameeba-antigeenitesti (erottelee E. histolytican ja E. disparin) ulos aiheuttaa ameeba- 3) ameeba-vasta-aineet: invasiiviset infektiot, erityisesti abskessi abskesseja Amebiaasin hoito vain E. histolytica Trofotsoiitteihin vaikuttava antibiootti: metronidatsoli 800mg x3 x7-10 tai tinidatsoli kerta-annoksena 2g myös oireettomat kantajat on syytä hoitaa ( metronidatsoli 400 mg x 3, 5-7) Kystiin tehoavat : diloksanidifuroaatti (Furamide ) paromomysiini tai jodokinoli E. histolytica kysta Abskessi: kuvantaminen, kystan punktio, vasta-aineet seerumista 2) Giardiaasi Aasia, Afrikka, Venäjä kestävät kystat inkubaatio 2-3 vi (elää pohjukaissuolessa ja ohutsuolessa) väsymys, ripuli, mahanturvotus, ilmavaivat, pahoinvointi -> rasvaripuli, laihtuminen lapsilla vaikeampia infektioita kantajuus / kroonistunut ripuli ja malabsorptio kontrolli (F-para-O) 3 viikkoa hoidosta 4
Giardia lamblia Giardia lamblia Diagnoosi -uloste 10 % formaliiniin -useita näytteitä ( 3 ) eri päivinä -ulosteen Giardia-antigeeni -duodenaalibiopsia Siimaeläimiin (flagellates) kuuluva alkueläin Tarttuu kystana, joka aukeaa Hoito ohutsuolen alkuosassa Lisääntyy jakautumalla Trofotsoiitti vapautuu ja Osa jakaantumisista johtaa kystien muodostumiseen tarttuu imulevyllä ohutsuolen villuksiin Tavataan myös eläimillä Kystat ulosteeseen, josta infektio uuteen isäntään (kissa, koira, nauta, majava, hiiri) lapset 5 mg/kg x 3 x 10; gravidoille paromomysiini Kontrolli = F-para-O x2 3 vi + 2 kk (kystien erittyminen ajoittaista) 3) Kryptosporidioosi Diff. diagnostiikka Dientamoeba fragilis: ei kystia, tunnistus PVA-näytteestä ripulitauti juomavedestä, etenkin imm. puutteiset (kehitysmaissa 4-17% lasten ripuleista) Aiheuttaja: Cryptosporidium parvum Apatogeenit: solunsisäinen itiöeläin -> infektoi ihmisiä ja eläimiä: linnut, vasikat, naudat ym. Entamoeba dispar (ELISA) E. coli E. hartmanni Iodamoeba bütschlii Endolimax nana Chilomastix mesnili Enteromonas hominis Blastocystis hominis tinidatsoli 2g kerta-annoksena tai metronidatsoli 400mg x 3 x 7 ( tai 2.0-2.4g x1 2-3 pv ) Oireet -itämisaika 4-12 vrk, ripulin kesto tav. 2-3 vrk -vesiripuli, mahakivut, pahoinvointi ym. Diagnoosi - formaliininäyte 1) ulosteen ookystien värjäys -> Ziehl-Neelsen, auramiini- tai immunovärjäys (levä) Usein vatsatauteja aiheuttavat ruokalajit 2) antigeeninosoitus-testi (F-GiCrAg, ELISA) (THL) (KTL) kylmät leikkeleet ja majoneesipohjaiset salaatit ja kastikkeet Ripulitautien ehkäisy / juomavesi hedelmät ja vihannekset, joita ei voi pestä tai kuoria, marjat - jollei pullotettua vettä saatavilla keitä vettä 5 minuuttia (säilytä puhtaassa astiassa) - veden kemiallinen desinfiointi 1) klooritabletit -ei tehoa ameebakystiin 2) 5-prosenttinen jodisprii (5 tippaa/l, 1 tunti) -tehoaa ameeba- ja giardiakystiin - suodattimet (eivät suodata viruksia eivätkä Cryptosporidiumia) Lisääntynyt alttius suolistoinfektiolle, mikäli: antasidilääkitys, H2-salpaajat tai happopumpunestäjät, hapoton maha, immuunipuutos, krooninen suolistosairaus (esim. Colitis ulcerosa) kylminä tai haaleina tarjotut lihaa, kalaa tai kananmunaa sisältävät ruoat kylminä tarjotut osterit, simpukat, ravut ym. mereneläimet kylmät jälkiruoat, pakkaamaton maito, kerma, jäätelö, voi ja tuorejuustot mehut ja juomat, myös alkoholipitoiset, joihin on lisätty jääkuutioita 5
Käsihygieniasta huolehtiminen Miehistä 56% pesee kätensä WC:ssä käynnin jälkeen, naisista 91% Matkailijan kuume ilman ripulia Parasiitit Malaria Ak.skistosomiaasi (Katayama-kuume) Leishmania, Trypanos. Virukset Dengue Verenvuotokuumeet Hepatiitti Influenssa HIV Bakteerit: Lavantauti Sepsis, pneumonia, pyelonefriitti Bruselloosi Leptospiroosi Borrelia recurrentis Riketsioosit Q-kuume Nyrkkisääntö Malaria-alueelta tulleella kuumepotilaalla on malaria kunnes toisin todistetaan Riski kuolla malariaan on 1-4% 6
Matkailijan infektioiden ehkäisy Hyttysen pistojen esto 1. Rokotukset kuntoon (polio, jäykkäkouristus, kurkkumätä; tarv. keltakuume, HAV/HBV, kolera, lavantauti, meningokokki, tuhkarokko, vesikauhu, puutiais- ja Japanin aivotulehdusrokotus) 2. Hygieniasta huolehtiminen (ruoat ja juomat, käsien pesu) 3. Jos erityinen alttius suolistoinfektioille tai niiden jälkitaudeille (HLA B27): fluorokinolonilääkitys varalle 4. Malariaprofylaksia 5. Vältä hyönteisten pistoja ja eläinten puremia Matkailijan terveysopas (Duodecim, THL) Afrikan matkalle: - keltakuumerokote (+todistus) - hyttys-spray (DEET) - DEET-aurinkovoide - Malarone - siprofloksasiini Ei uintia järvessä Hyttysverkko yöksi Pullotetut juomat Hyvää Matkaa 7