Monialaisen yhteistyön tarve ja taito Porvoon työpajapäivä 2.9.2016 Työnohjaaja, perhepsykoterapeutti, filosofinen praktikko, Mental manageri, NLP Master Practioner Jukka Pyhäjoki jukka.pyhajoki@thl.fi
Varhainen avoin yhteistoiminta perhekeskuksen ja perhepalveluiden kontekstissa Minkä äärellä ollaan? 2
Myöhäinen suljettu yksin tekeminen Minkä murros haastaa perhepalveluissa ja sen kehittämisessä? MURROS Varhainen avoin yhteistoiminta hallinta, tietäminen pysyvät työntekijät ja vaihtuvat asiakkaat konemetafora (liukuhihna) asiantuntijuus yleinen tieto rajojen suojelu yksilö erikoistuminen, eriytyminen yksi totuus monologi menetelmäkeskeisyys lastensuojelu ei tietäminen, uteliaisuus, erilaisuus voimana vaihtuvat työntekijät pysyvät asiakkaat taidemetafora(käsityömäisyys) jaettu (asian) tuntijuus suhdetieto, arkikeskeisyys yhdyspinnat kumppanuus, kanssalainen kokonaistuminen, yhteensovittaminen näkökulmaisuus dialogi ajattelumallit ja ohjaavat periaatteet, joita työkäytännöt tukevat lasten suojelu 3
Miksi monialaista yhteistyötä tarvitaan? 4
Palvelut ovat sektorijakoisia, ihmisten arki ei ole. On tarpeen ylittää rajoja ja luoda yhteyksiä: asiakkaiden ja heidän läheisverkostojensa suuntaan sukupolvien välillä sektoreiden, yksiköiden ja ammattikuntien välillä sekä johdon ja alaisten välillä johdon ja luottamushenkilöiden välillä julkisen, yksityisen ja III sektorin välillä Fragmentaatio: vertikaalinen erikoistuminen vahvaa, horisontaalinen yhteistyö heikkoa Sektori A Ysikkö A1 Yksikkö A2 Yksikkö A3 Sektori B B Yksikkö B1 Yksikkö B2 Yksikkö B3 Kokonaisvaltainen Arki
Moniauttajatilanteissa tarvitaan yhteistoimintaa Moniauttajuus on sellaista monimutkaisuutta, jota sektorijakoinen järjestelmä ei kykene ratkaisemaan koetelluimmalla keinollaan eli erikoistumalla lisää. Moniauttajuus "pakottaa" ylittämään rajoja sekä palvelujärjestelmän sisällä (yksiköiden, ammattikuntien, työntekijöiden jne. välillä) että työntekijäverkoston ja asiakasverkoston välillä Vaikka kunkin työntekijän toiminta olisi yksittäin tarkasteltuna perusteltua, on mahdollista, ettei kokonaisuus ole kenenkään toiveiden mukainen. Jotta ammatilliset toimenpiteet tuottaisivat asiakkaiden hyvinvoinnin kannalta hyödyllisen kokonaisuuden, niiden tulisi integroitua arjen kannalta mielekkäästi. Toimiva Arki on saatava yhteistoiminnan suunnittelun perustaksi. 6
Yhteistoimintaa tarvitaan, kun tulee tunne, että omat huolet kasvavat ja mahdollisuudet auttaa lasta/perhettä kaventuvat havaitsee, että tuki ei mene tueksi on epäselvyyttä mitä muut tahot tekevät ja tajuaa, että erikseen toimimalla ei ymmärrä riittävän hyvin millaisesta kokonaisuudesta on kyse haluaa monitoimijaisissa tilanteissa luoda yhteistä hoito-, kuntoutus- tai toimintasuunnitelmaa ollaan siirtymä- ja nivelvaiheessa 2.9.2016 7
Mitä pulmia yhteistoiminnalla koetetaan ratkoa? asiakkaiden, työntekijöiden ja johtamisen tueksi Palveluiden/toimenpiteiden hajanaisuuden pulma Tavoite: Toimintojen integraatio arjen kannalta hyvin Arjen voimavarojen käyttöön saannin pulma Tavoite: Lasten, nuorten, perheiden ja kuntalaisten arjen kokemukset/näkökulmat ja ammattiosaamisen mahdollisuudet/näkökulmat yhdessä Kohtaamisen pulma Tavoite: Voimaannuttavat kokemukset itse kohtaamistilanteissa 8
Yhteistoiminta on voimaa - onko? "1 +1 >2" " Neljä silmää näkee enemmän kuin kaksi" vai "Mitä useampi kokki sitä sekaisempi soppa" "Joukossa tyhmyys tiivistyy" Yhteisestä päämäärästä huolimatta tilanteen rakenne ja dynamiikka tuottaa voimia, jotka johtavat ei aiottuun lopputulokseen (Eskola 1982) Myönteinen kasautumisvaikutus yhteistoiminnassa: motivaatio, sitoutuminen ja vastuu Ratkaisevaa yhteistoiminnan kehittymiselle on se, pystyykö rajalla toimiva moniammatillinen tiimi luomaan tilanteeseen riittävästi järjestäytyneisyyttä, joustavuutta ja ongelmien monipuolista hahmottamista (Seikkula 1991). 9
Miksi yhteistoiminta voi mennä jumiin? (Seikkula & Arnkil 2005) Kohtaamisessa määritellään suhteita; kuka on "pätevä/pätevin" tilanteen määrittelijä. Yritetään määritellä yhteistä ongelmaa. Sellaista ei ole. Kullakin on omat ongelmansa. Säädellään omaa sitoutumista ja kuormittumista. Kartellaan ja delegoidaan kontrollitehtäviä. Negatiiviset vuorovaikutusrakenteet toistuvat rajasysteemeissä; auttamisjärjestelmien ja asiakkaan kohdatessa. (Salailu-arvailu)
Yhteistoiminnan haasteita Huolen kasvu, negatiiviset tunteet, epävarmuus ja monimutkaiset tilanteet houkuttavat monologisuuteen ja hallinnan lisäämiseen Positiivinen tarkoitus: Toive asioiden saamisesta hallintaan kasvaa Houkutus lisätä kontrollia koettamalla hallita toisten ajatuksia ja toimintaa sekä muuttaa toisia; Tietäminen tappaa uteliaisuuden Kiinnostus erilaisiin näkökulmiin, toisten (myös itsen) kuunteluun ja näkemysten monipuolistamiseen vähenee Neuvotuttaminen ja toimenpidekeskeisyys Toisista ihmistä toimenpiteiden kohteita, esineitä Jotta saavutetaan hyviä asiakkaiden, työntekijöiden ja johtajien voimavarojen yhdistelmiä, Tarvitaan tukea kohtaamisten dialogisuudelle (aika, paikka, tila), kunnioittavia yhteistyötapoja ja dialogiosaamista. 2.9.2016 11
Mistä on hyvät verkostot tehty? se mahdollisuus puhua, sehän siinä kaikista tärkeintä mun mielestä ja kuunnella tietenkin muitakin ihmisiä verkosto on kiinnostunut palaverista aidosti ja siitä mistä siellä keskustellaan ja niistä asioista ja sitten se, että näihin palavereihin varataan tarpeeksi kauan aikaa, olennaista on tietysti se, että lähtee itse avoimin mielin ja rehellisesti mukaan ja myös se, että ei joudu sinne nurkkaan ja sitten viranomaiset puhuu kolmannessa persoonassa ja siellä vaan kuunnellaan, ja toiset heristää sormea, että hiljaa siellä nurkassa, me täällä keskustelemme sinusta ja mitä tässä tehdään. Sitten se, että keskitytään sellaiseen positiiviseen suunnitteluun ja yritetään saada se palaveri sellaiseksi, että siinä suunnitellaan nimenomaan positiivisia asioita, ettei niinkään kaivella mitään vanhoja eikä arvostella muita tai toisen tekemisiä eikä menneitä (Pyhäjoki 2010) 2.9.2016 12
Hyvä verkosto: antaa tilaa ihmisen omalle äänelle eli hänen subjektiiviselle kertomukselleen oman elämänsä (työnsä) suunnittelussa, jonka kautta ihmisen oma toimijuus ja osallisuus korostuu. Tämä lisää sitoutumista prosessiin. luo kontekstin, jossa ihmisten on mahdollista puhua avoimesti pyrkimyksistään, tuesta ja huolista turvallisessa (kasvua rakentavassa) ympäristössä ja toiveikkuuden ilmapiirissä. Jokainen osallistuja voi omalla toiminnallaan edistää arvostavaa kohtaamista, hyvää ilmapiiriä, avointa vuorovaikutusta, luottamuksen rakentumista ja muutoksen mahdollisuutta. Lähden kohtaamisesta hiukan toiveikkaampana, luottavaisempana ja selkiytyneempänä ratkaistavien ja pulmallisten asioiden suhteen kuin sinne tullessa 2.9.2016 2.9.2016 13
Yhteistoiminnan kehittäminen ja toimintakulttuurin muutos (murros) vaatii onnistuakseen: 1. Dialogitaitoja ja yhteistä viitekehystä, jota yhteisellä koulutuksella tuetaan 2. Rakenteita ja koordinaatiota 3. Ylisektorista ja jaettua johtamista ja tietenkin SINNIKKYYTTÄ JA MYÖNTEISTÄ ASENNETTA "Kuinka puhua niin, että toisessa syntyy halu kuunnella ja kuinka kuunnella niin, että toisessa syntyy halu puhua"
Nykytiladialogi 15
Pohtikaa ryhmissä vuorotellen ääneen ajatellen: 1. Mitä ilahduttavaa kehitystä Olet huomannut viime aikoina yhteistoiminnassa ja yhdessä tehtävässä työssä Porvoossa, jota nyt kannattaisi tukea ja jatkaa? 2. Mitä huolestuttavaa kehitystä Olet havainnut yhteistoiminnassa ja yhdessä tehtävässä työssä, johon nyt pitäisi puuttua tai lähteä parantamaan? 3. Mitä voit(te) tehdä yksin/yhdessä myönteisen kehityksen turvaamiseksi ja huolten huojentamiseksi? Kirjatkaa ilon ja huolen aiheita fläpille Kirjatkaa myös 1-5 konkreettista tekoa, joilla yhdessä tekemistä ja verkostomaista työotetta voidaan Porvoossa edistää Varmistakaa, että jokainen ryhmäläinen saa kertoa oman näkökulmansa asiasta! 2.9.2016 16
Tulevaisuusdialogi 17
Porvoo monialaisen yhteistyön edelläkävijä! Otsikko Helsingin sanomat elokuussa 2018 Porvoossa toimii asiakaslähtöiset yhteistyötavat, jota monialaisella johtamisella tuetaan! - Porvoo kerää huomiota niin meillä kuin muualla maailmassa! Mitkä asiat artikkelissa ovat keskeisesti esillä? Mitä kertovat artikkeliin haastatellut? (lapset, nuoret vanhemmat, työntekijät, johtajat, päättäjät) mikä heitä erityisesti ilahduttaa? Mikä on muuttunut vuodesta 2016?
Ajatuksena: Tarkastella asiaa loogisessa mielessä negatiivisella asenteella Pohtia, mitä riskejä ja vaaroja ideaan liittyy ja pyrkiä tunnistamaan mahdolliset vaikeudet ja ongelmat. löytää suunnitelman heikot kohdat ajoissa. on pysyä loogisena ja esittää perusteltua kritiikkiä. välttää negatiiviset tunteet Ohje: Pohdi, mitä ongelmia ideaan liittyy!
Ajatuksena: on olla optimistinen ja uskoa ratkaisuun ja miettiä sen etuja ja hyötyjä. synnyttää energiaa ja tehokuutta, joiden avulla työ saadaan tehdyksi. on olla loogisesti positiivinen ja perustella kantansa, erotuksena positiivisista tunteista
Lopputulemat Mitä tänään on noussut esiin? Mitkä ovat seuraavat askeleet asian edistämiseksi ja uhkakuvien hälventämiseksi? Mitä kukin voi itse tehdä? Mitä pitää tehdä yhdessä?