Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys 19.8.2010 Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö Työryhmä 5 Loppuraportti Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo Uudenmaan liitto
SEHA TR5 2 (18) Sisällysluettelo 1. Selvityksen tavoite...3 2. Toimeksianto työryhmälle...3 3. Työryhmän työn organisointi ja eteneminen...4 4. Työryhmän työn rajaus...5 5. Nykytilan kuvaus...5 5.1. Lakisääteiset tehtävät...5 5.2 Vapaaehtoiset yhteistyömuodot...14 6. Kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat...17 7. Yhteenveto...18
SEHA TR5 3 (18) 1. Selvityksen tavoite Kaksiportaisen seutuhallinnonselvityksen tavoitteena on selvittää Helsingin seudun kuntien kesken kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostuminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus. Nykyisten seudullisten yhteisöjen ja vaihtoehtoisten kaksiportaisten seutuhallintomallien etujen ja haittojen arviointi tehdään palvelujen näkökulmasta ottaen huomioon ainakin talous, palvelutaso- ja rakenne, toiminta- ja johtamisjärjestelmä, henkilöstö ja ruotsinkieliset palvelut. Palvelujen lisäksi tarkastellaan ympäristöä, maankäyttöä, asumista ja liikennettä, kilpailukykyä, sosiaalista eheyttä ja segregaation estämistä, päätöksenteon demokraattisuutta ja osallisuuden edistämistä. 2. Toimeksianto työryhmälle Työryhmä tekee nykytila-analyysin tarkastelun kohteenaan olevan toiminnon seudullisesta järjestämisestä. Työryhmä arvioi kaksiportaisten seutuhallintovaihtoehtojen seudullisen palvelutuotannon mahdollisuudet ja laajuuden eri vaihtoehdoissa tarkastelun kohteenaan olevan palvelun osalta. Työryhmä tarkentaa toimeksiannon liitteenä olevia vaihtoehtoja seudullisten tehtävien osalta ja arvioi lisäksi, mitä kunnallisia palveluja voitaisiin seudullisesti tuottaa ja järjestää. Työryhmä arvioi kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat. Arviointi tehdään mahdollisuuksien mukaan eri vaihtoehdoista. Arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin alla lueteltuja näkökulmia: Hallinnon tehostuminen ja paikallisdemokratian toimivuus - hallinnon tehostuminen johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri - päätöksenteon demokraattisuus - paikallisdemokratian toimivuus ja asukasvaikuttaminen - edunvalvonta valtioon Kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus - kustannustehokkuus - palvelujen saatavuus - palvelutaso- ja rakenteet - palvelujen tuotanto- ja rahoitusmalli - työvoiman saatavuus - ruotsinkieliset palvelut - suhde 3. sektorin toimijoihin Seudun kilpailukyky Ympäristövaikutukset Maahanmuuttajat, segregaatio ja sosiaalinen eheys Alueellinen kattavuus.
SEHA TR5 4 (18) 3. Työryhmän työn organisointi ja eteneminen Seutuhallintoselvityksen ohjausryhmä on nimennyt MAL-työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön osalta myöhemmin esitetyn rajauksen puitteissa. Selvityksen ohjausryhmä nimesi MAL-asioita selvittelevän työryhmän, johon ovat kuuluneet: pj: vpj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Talousarviopäällikkö Tuula Saxholm Espoo Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Vantaa Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki Kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullberg Kauniainen Yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju KUUMA Kehitysjohtaja Merja Vikman-Kanerva (Nurmijärvi) Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru (Mäntsälä) Kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen (Järvenpää) Neloset Tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Jyrki Mattila (Hyvinkää) Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Ewa Forstén (Kirkkonummi) Kaavoitusarkkitehti Sirkku Huisko (Sipoo) Maankäyttöinsinööri Tiina Hartman (Vihti) sihteeri: Johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Työ on tehty työryhmän virkatyönä. Asiakirjat työryhmän kokouksiin on valmistellut sihteeristö, johon ovat kuuluneet työryhmän sihteerin lisäksi Olli-Pekka Hatanpää, Agneta Nylund ja Maija Stenvall Uudenmaan liitosta sekä kuntaedustajina Matti Pallasvuo Vantaalta, Sirkku Huisko Sipoosta ja Kirsti Ruislehto Järvenpäästä. Työ käynnistettiin nykytilan kuvauksella, jossa tunnistettiin sekä lakiin perustuvat että vapaaehtoiset tehtävät, joita kunnat hoitavat joko itse, eri kuntayhtymissä tai vapaaehtoisessa yhteistyössä. Lisäksi kuvattiin kuntien ja valtion välistä työnjakoa ja yhteistyötä MAL-asioissa, näistä keskeisimpänä erilaiset aiesopimusmenettelyt. Seuraavassa vaiheessa työryhmä kuvasi, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuutta annetussa kolmessa vaihtoehtoisessa seutuhallintomallissa olisi tarkoituksenmukaista hoitaa. Tiedot koottiin taulukkopohjaan, jossa niitä oli helppo verrata sekä toisiinsa että nykytilanteeseen. Mallit pyrittiin tarkoituksella kuvaamaan siten, että ne selkeästi poikkeavat toisistaan. Vaihtoehtojen arvioinnin jälkeen mallit täsmentyvät. Arvioinnissa tullaan kiinnittämään huomiota mm. toimeksiannossa esitettyihin näkökohtiin sekä hyödynnetään selvitettyjä kansainvälisiä vertailuja. Myös muiden työryhmien töiden tulokset otetaan huomioon mallien lopullisessa kuvauksessa. Tähän mennessä työryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Vaikutusten arviointi on tarkoitus tehdä toukokuussa järjestettävässä seminaarissa. Nykytilanne ja työryhmän arvioinnin pohjaksi hyväksytyt vaihtoehtoiset mallit on kuvattu väliraportissa, joka luovutetaan valmistelusihteeristölle huhtikuun loppuun mennessä. Vaihtoehtoiset mallit on rakennettu annettujen seutuhallintomallien pohjalle ja ne ovat näin ollen tässä vaiheessa teoreettisia. Lopulliset mallit, niiden vaikutusten arviointi sekä työryhmän suositukset tullaan esittämään loppuraportissa, joka valmistuu syyskuun 2010 loppuun mennessä.
SEHA TR5 5 (18) 4. Työryhmän työn rajaus Työryhmän työn tavoitteena oli toimeksiannon mukaisesti selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun ja toteuttamisen osalta. Toimeksiannossa neljäntenä kokonaisuutena oli ympäristö. Ympäristökysymyksistä MAL-ryhmässä käsiteltiin ilman laadun seurannan järjestämistä ja ilmastokysymysten organisointia. Muuten ympäristökysymykset sisällytettiin työryhmän työskentelyyn siinä laajuudessa, kun se maankäytön, asumisen ja liikenteen näkökulmasta on tarpeellista. 5. Nykytilan kuvaus 5.1. Lakisääteiset tehtävät 5.1.1 Kuntien lakisääteiset tehtävät Kunnalle kuuluu maankäytön järjestäminen alueellaan. Maapolitiikalla ymmärretään yleensä kunnan maanhankintaa ja luovutusta, mutta olennainen osa siitä on myös maankäytön suunnittelu ja kehittäminen. Maapolitiikan ja kaavoituksen yhteinen tavoite on ohjata yhdyskuntarakenteen kehitystä toivottuun suuntaan sekä huolehtia siitä, että maata on oikeana ajankohtana saatavissa kohtuuhintaan sopivilta paikoilta eri käyttötarkoituksia varten. Riittävä maanomistus ja -hankinta helpottaa merkittävästi tämän tehtävän hoitamista. Tässä suhteessa Helsingin seudun kunnat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Kaavojen toteuttaminen edellyttää paitsi liikenneväylien rakentamista myös kunnallistekniikan, viher- ja puistoalueiden ja muiden yleisten alueiden rakentamista ja ylläpitoa. Maankäytön toteuttamiseen liittyy myös mm. koulu- ja päivähoitopalvelujen järjestämisvelvollisuus. Maankäytön suunnittelu Kunnan on maankäyttö- ja rakennuslain (myöh. MRL) mukaan huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Tätä varten kunnalla tulee olla käytettävissään tehtäviin riittävät voimavarat ja asiantuntemus. MRL:n mukaan kunnan on laadittava asemakaava ja pidettävä se ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Samoin kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Asema- ja yleiskaavat saavat oikeusvaikutuksensa kunnanvaltuuston päätöksellä. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan maankäytön yleispiirteiseksi ohjaamiseksi ja toimintojen yhteen sovittamiseksi. Kunnat voivat antaa yhteisen yleiskaavan laatimisen ja hyväksymisen maakunnan liiton, tehtävään soveltuvan muun kuntayhtymän tai kuntien muun yhteisen toimielimen tehtäväksi. Oikeusvaikutteisen yhteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö.
SEHA TR5 6 (18) Pääkaupunkiseudulla maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa kaupungit laatimaan yhteisen yleiskaavan. Kaava voidaan laatia joko oikeusvaikutteiseksi tai oikeusvaikutuksettomaksi. Lakiin ei ole otettu säännöstä siitä, mihin määräaikaan mennessä kaava olisi hyväksyttävä. Pääkaupunkiseudun yleiskaavan laatimista ei toistaiseksi ole aloitettu. Asuminen Kuntien ensisijainen tehtävä asumisasioissa on kaavoittaa tarkoituksenmukaisia alueita ja luovuttaa tontteja asuntorakentamista varten. Lisäksi kunnat päättävät talokohtaisten korkotukilainojen ja erityisryhmien investointiavustusten myöntämisen puoltamisesta sekä myöntävät valtuuksiensa puitteissa asuntojen korjaus- ja energia-avustukset. Kunnat valvovat valtion tuella rakennettujen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen asukasvalinnoissa noudatettavien määräysten ja ohjeistuksen toteutumista. Kunnilla on myös velvollisuuksia järjestää asuntoja ja asumispalveluja erityistarpeessa oleville. Helsingin seudun kunnat ovat laatineet asunto-ohjelmia hyvin vaihtelevasti. Suurimmat kaupungit laativat säännöllisesti kattavan ohjelman tuotantotavoitteineen. Monilla kunnilla on kirjattu joko erillisessä asuntopoliittisessa ohjelmassa/strategiassa tai muun suunnittelun yhteydessä asuntopolitiikkaa koskevat tavoitteet ja strategiat. Viime aikoina laaditut, kussakin kunnassa erikseen hyväksytyt, yhteiset ohjelmat ovat korvanneet useimpien kuntien omat ohjelmat. Kunnat ovat merkittävä vuokra-asuntojen omistajia pääasiassa omien kiinteistöyhtiöidensä kautta. Merkittävää vuokra-asuntokantaa omistaa ja rakennuttaa Helsinki, Espoo, Vantaa,Järvenpää ja Kerava. Monet kehysalueen kunnat ovat kuitenkin siirtäneet omistamiaan asuntoja ja kiinteistöyhtiöitä valtakunnallisille yhtiöille. Liikenne Kuntien lakisääteisenä tehtävänä on kunnan vastuulla olevien liikenneväylien ja niihin liittyvien rakenteiden kehittäminen ja ylläpito. Valtio vastaa pääosin rataverkosta ja päätiestöstä, etenkin suurimmissa väylähankkeissa kaupunkiseuduilla hankerahoitusvastuuta jaetaan kuntien ja valtion kesken. Liikenteen vaatimista tilavarauksista päätetään kaavoituksen yhteydessä. Kunnat vastaavat omien kuntalaistensa lakisääteisten kuljetusten suunnittelusta, kilpailuttamisesta, rahoituksesta. Lakisääteisiä kuljetuksia ovat mm. perusopetuslain mukaiset koulumatkat sekä vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset erityisryhmien kuljetukset. Moni kunta tukee kuntalaistensa joukkoliikennematkoja maksamalla lipputukea mm. opiskelijoille, työmatkalaisille sekä kunnan sisäisessä että kuntien välisessä liikenteessä. Monet kunnat tarjoavat lisäksi kuntalaisille joukkoliikennepalveluita, järjestämällä kaikille avointa joukkoliikennettä. Ostoliikenne HSL:n ulkopuolella kuuluu kokonaan valtion vastuulle, jos se palvelee useampaa kuntaa. Kuntien sisäisen liikenteen ostoihin on mahdollista saada valtionavustusta, jos liikenne on riittävän tasokasta kaupunkimaista paikallisliikennettä.
SEHA TR5 7 (18) 5.1. 2 Lakiin perustuvat seudulliset organisaatiot ja niiden tehtävät Uudenmaan liitto Maakuntaliitto on jäsenkuntiensa muodostama kuntayhtymä, joka vastaa oman alueensa yleisestä kehittämisestä sekä maakuntakaavoituksesta. Jokaisen Suomen kunnan on oltava jonkin maakunnan liiton jäsen. Valtaosaa tehtävistä ohjaavat alueiden kehittämislaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Kuva. Maakunnan kehittämisen malli Maakuntasuunnitelma on valtuustokausittain maakuntaliiton, yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa, laadittava kokonaisvaltainen, strateginen pitkän aikavälin (25 vuotta) suunnitelma. Maakuntasuunnitelma sisältää maakunnan vision ja strategiset tavoitteet. Maakuntasuunnitelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntakaava Maakuntakaava välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteitten kanssa. Maakuntakaavassa aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Laadittaessa maakuntakaava osa-alueittain tulee kaavan valmistelua ohjaamaan asettaa maakunnan liiton toimielin, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.
SEHA TR5 8 (18) Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan ja kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma on valtuustokausittain laadittava aluekehittämisen kokonaisohjelma ja sovittaa yhteen maakunnan alueella toteutettavat kehittämisohjelmat. Maakuntaohjelma konkretisoi maakuntasuunnitelman strategisia tavoitteita ja fokusoi ne neljävuotiskautena toteutettaviksi hankekokonaisuuksiksi. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laaditaan vuosittain yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien tahojen kanssa. Toteuttamisohjelmalla kootaan käytettävissä olevat resurssit yhteisten aluekehittämistavoitteiden toteuttamiseksi. Se on myös maakunnan esitys valtion rahoitukseksi ja rahoituksen suuntaamiseksi maakunnan kehittämistä varten. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) MYR on lakiin perustuva rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista käsittelevä maakuntahallituksen nimeämä toimielin. Uudellamaalla yhteistyöryhmän tehtävänä on ollut korostuneesti toimia osapuolten keskustelufoorumina ja siten luoda perustaa Uudenmaan edunvalvonnalle. Sen tehtävänä on suunnata kuntaresursseja ja määritellä pääosin valtionhallinnon toimin toteutettavat aluekehittämisen keskeisimmät kehittämishankkeet ja linjaukset sekä edistää ja seurata niiden toteutumista. Yhteistyöryhmässä ovat edustettuina Uudenmaan liitto ja sen jäsenkunnat, valtion aluehallintoviranomaiset ja muut valtion hallintoon kuuluvat organisaatiot sekä Uudenmaan kehittämisen kannalta keskeiset työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Liikennejärjestelmäsuunnittelu Uudistuneen alueiden kehittämislain mukaan maakunnan liitto vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman, lukuun ottamatta Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. Myös aikaisemmin liiton johdolla on laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelmat Länsi-Uudellemaalle (Länsi-Uudenmaan LJS) ja Keski-Uudellemaalle ja Hyvinkään-Riihimäen seudulle (ns. Kehyli). Itä-Uudenmaan liitto on vastannut Itä-Uudenmaan liikennestrategian valmistelusta. 14 kunnasta Vihti ja Kirkkonummi ovat ilmoittaneet olevansa jatkossa mukana sekä Helsingin seudun (HLJ) että Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Sipoo on mukana HLJ:n valmistelussa, mutta myös Itä-Uudenmaan liikennestrategiatyössä. Hyvinkää on HLJ:n ohella mukana myös Hämeen liiton johdolla laadittavassa Kanta- Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.
SEHA TR5 9 (18) Erilaiset yhteistyöryhmät Kehystoimikunta Kehystoimikunta on Uudenmaan liiton ja sen pääkaupunkiseudun ulkopuolisten jäsenkuntien ja Sipoon edunvalvonnan yhteistyöelin. Raaseporin seudun kunnat kuuluvat ns. laajennettuun Kehystoimikuntaan. Kehystoimikunnalla on valmistelusihteeristö, johon on nimetty kuntien edustajat ohjelma- ja yhteistyöalueittain sekä Kuntaryhmä Nelosten edustajia. Asiantuntijayhteistyö Uudenmaan liiton, vuoden 2010 alusta myös Itä-Uudenmaan liiton, ja liittojen jäsenkuntien kesken toimii MAL-asioissa kolme viranhaltijoiden yhteistyöryhmää yhteisten kysymysten tiedonvaihtoa varten. Ryhmät toimivat asiantuntijaryhminä mm. maakuntakaavoitukseen liittyvissä asioissa. - Suunnittelijaryhmässä on edustettuna liittojen ja kuntien kaavoitusasioiden viranhaltijoiden lisäksi myös HSL ja HSY. - Liikenneryhmässä on edustettuna Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen ja kuntien liikenneasioiden johtavien viranhaltijoiden lisäksi myös HSL, Uudenmaan ELY keskus ja Liikennevirasto. - Ympäristöryhmässä on edustettuna liittojen ja kuntien ympäristöasioiden viranhaltijoita. - Maapolitiikkaryhmä on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kuntien maanhankinnasta ja -myynnistä vastaavista virkamiehistä koostuva ryhmä. Päätehtävänä on vuosittain tehdä esitys ARA:lle valtion lainoittamien tonttien enimmäishinnoista. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä vastaa lakisääteisesti jäsenkuntiensa (pääkaupunkiseudun kunnat) jätelain (1072/1993) mukaisista tehtävistä lukuun ottamatta niitä tehtäviä, jotka säädetään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviksi. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on lisäksi toimia vesihuoltolaissa tarkoitettuna vesihuoltolaitoksena, joka huolehtii vesihuollosta pääkaupunkiseudun alueella, huolehtia jäsenkuntiensa ilmansuojelun seuranta-, tutkimus- ja suunnittelu- sekä koulutus- ja valistustehtävistä sekä hoitaa jäsenkuntien sille antamat muut kuntayhtymän toimintaan liittyvät yhteiset tehtävät. Merkittävä tällainen muu yhteinen tehtävä on vastata seudullisen perusrekisterin ylläpidosta ja siihen liittyvän seudullisen tietopalvelun ja tietojen käytön järjestämisestä. HSY:n seututiedon vastuualueella on myös ilmastoyksikkö, joka vastaa ilmanlaadun seurannan lisäksi kuntayhtymän jäsenkuntien yhteisestä strategiatyöstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä edistää ja seuraa ilmastotavoitteiden ja energiatehokkuuden toteuttamista. Tehtäviin kuuluu myös pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen laskenta. HSY kuntayhtymä voi sopimuksen perusteella hoitaa toimialaansa kuuluvia tehtäviä muissa kuin jäsenkunnissaan sekä tuottaa tai järjestää niihin liittyviä palveluja muille kunnille, yhteisöille tai yrityksille.
SEHA TR5 10 (18) Asiantuntijayhteistyö: Asuntotoimikunta, johon on nimetty Helsingin seudun 14 kunnan asuntovirkamiesten lisäksi ympäristöministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittmiskeskus ARAn, Uudenmaan liiton ja kuntaliiton edustajat. Asuntotoimikunta osallistuu keskeisesti HSY:n joka toinen vuosi julkaiseman seudun asumisen tilaa kuvaavan asuntoraportin valmisteluun. Asuntotoimikunta ja HSY kokoavat myös asumis-, asunto- ja tonttituotantotietoa aiesopimuksen seurantaa varten. Pääkaupunkiseudun rekisteriyhteistyöryhmään, HSY:n hallitus on nimennyt edustajat pääkaupunkiseudun kunnista, KUUMA-alueelta, kuntaryhmä Nelosista, Uudenmaan liitosta, HSL:stä sekä HSY:stä. Työryhmä korvaa aikaisemman tietoyhteistyön neuvottelukunnan ja sen tehtävänä on koordinoida seudun rekisteriyhteistötä. Toimipaikkaryhmä, joka koostuu pääkaupunkiseudun kuntien tilastotoiminnan, Tilastokeskuksen, Uudenmaan liiton, Kaupunkitutkimus TA:n ja HSY:n edustajista. Tonttihintaryhmä, joka koostuu pääkaupunkiseudun kuntien maanhankinnasta ja -myynnistä vastaavista toimihenkilöistä, tekee vuosittain ARA:lle esityksen valtion lainoittamien tonttien enimmäishinnoista sekä muista luovutusehdoista pääkaupunkiseudun kuntien osalta. Ilmastostrategian laadintaa ohjaa kaupunkien ympäristöpäälliköistä koostuva ryhmä HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n jäseniä ovat pääkaupunkiseudun neljä kuntaa sekä Kerava ja Kirkkonummi. HSL:n tehtäviin kuuluu suunnitella ja järjestää toimialueensa joukkoliikenne sekä laatia Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. Lisäksi HSL huolehtii joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta, hyväksyy taksa- ja lippujärjestelmän ja lippujen hinnat sekä vastaa matkalippujen tarkastuksesta. HSL voi lain mukaan laajentua kattamaan kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa. HSL on joukkoliikennelain mukainen toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen. Muiden Uudenmaan kuntien liikenteen ja viranomaisten rajat ylittävän liikenteen osalta toimivaltainen viranomainen on ELY keskus sekä Hyvinkää oman kuntansa liikenteen osalta. HKL tuottaa Helsingin metro-ja raitiovaunuliikenteen. HSL:n hallitus valvoo kuntayhtymän etua, järjestää sen hallinnon ja päättää toimintaperiaatteista. Lisäksi hallitus muun muassa päättää taksoista ja tariffeista, toimialueensa joukkoliikenteen palvelutarjonnan määrästä ja laadusta ja sekä hankittavasta liikenteestä ja liikennöintisopimuksista. HSL vastaa parhaillaan liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) valmistelusta Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. HLJ : yhteydessä on valmisteltu mm. maankäyttö- ja raideverkkoselvitystä (ns. Mara), selvitystä taloudellisista ohjauskeinoista ja joukkoliikennestrategiaa. Eri osaselvityksillä on omia määräaikaisia ohjausryhmiä.
SEHA TR5 11 (18) HLJ-toimikunta valmistelee Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011: aa sekä muita liikennejärjestelmän kehittämiseen ja muuhun liikennesuunnitteluun ja tutkimukseen liittyviä asioita. Lisäksi toimikunta valmistelee Helsingin seudun liikenneneuvottelukunnan toimialaan kuuluvia asioita. 5.1.3 Valtion ja valtion aluehallintoviranomaisten MAL -asioihin liittyvät tehtävät ja organisaatiot Valtioneuvosto päättää valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT), jotka tulee ottaa huomioon maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Nykyiset tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. VAT: eet sisältävät Helsingin seutua koskevia erityistavoitteita. Vaalikausien alussa eduskunnalle annettava liikennepoliittinen selonteko sisältää liikenneverkon kunnossapito- ja investointiohjelman ja linjaukset muusta liikennepolitiikasta. Siihen liittyvät rahoituspäätökset hallitus tekee kehysriihessään.. Ministeriöt ja virastot, jotka vaikuttavat MAL-asioihin Ympäristöministeriö kehittää ja ohjaa alueiden käytön suunnittelua ja rakentamista sekä edistää ja valvoo maakuntakaavoitusta, vahvistaa maakuntakaavat ja yhteiset yleiskaavat. Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston asumisen ryhmä vastaa asuntopolitiikan ja asumisen lainsäädännön valmistelusta sekä ohjauksesta. Ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää asumiseen ja rakentamisen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa liikenne- ja viestintäyhteyksien kehittämisestä ja valtakunnallisten resurssien ohjauksesta. Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla toimii Helsingin seudun liikenneneuvottelukunta. Neuvottelukunnan puheenjohtajana on ministeriön kansliapäällikkö ja sen jäseninä mm. kuntien johtoa, HSL ja maakuntaliitto. Toimikunnalla ei ole varsinaista päätösvaltaa esim. aiesopimuksesta päätettäessä vaan sen tehtävä on seurata ja edistää sopimuksen toteutumista. Liikenne- ja viestintäministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen valtakunnallinen maankäyttö- ja liikennefoorumi (ns. MaaLi) on käynnistynyt vuonna 2009. Foorumi tekee aloitteita, käynnistää ja ohjaa projekteja ja levittää tutkimustietoa mm. järjestämällä seminaareja maankäytön ja liikenteen suunnittelun prosessien vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Ryhmässä on jäseniä mm. kuntasektorilta ja valtion aluehallinnosta. Liikennevirasto on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, joka vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä.
SEHA TR5 12 (18) Lähijunaliikenteen rahoitus on HSL:n jäsenkuntia laajemmalla lähiliikennealueella liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä. Vuoden 2010 aikana lähijunaliikenteen sekä muun valtakunnallisen joukkoliikenteen suunnittelu ja rahoitus siirtyy Liikennevirastolle. Tarkempi tehtävänjako suhteessa ELY- keskuksiin ja HSL : ään on vielä osin määrittelemättä. Valtionvarainministeriö on talous- ja finanssipolitiikasta sekä valtion talousarvion laatimisesta Valtiovarainministeriön kuntaosasto vastaa kuntahallinnon lainsäädännön sekä kunnallistalouden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa mm. alueiden kehittämistä koskevan lainsäädännön, tavoitteiden ja strategioiden valtakunnallisesta valmistelusta ja seurannasta. Valtion talousarviossa sekä hallituksen kehysbudjetissa tehdään merkittäviä Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja etenkin liikennettä koskevia ratkaisuja. Kansallisen kaupunkipolitiikan koordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Metropolialueen politiikan valmistelua koordinoi ympäristöministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön alueellisen KOKO ohjelmaan kuuluva MAL-verkosto käynnistyi vuoden 2010 alussa. Verkosto kokoaa noin 20 kaupunkiseutua (KOKO-aluetta) kehittämään yhdessä seudullista maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua. Verkoston työ painottuu kuntien yhteistyötä tukevien prosessien ja seudullisten suunnitelmien toteutusvälineiden kehittämiseen. Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus edistää ja ohjaa kuntien alueiden käytön suunnittelua ja rakentamista sekä valvoo, että kaavoitusta ja rakentamista sekä muuta alueiden käyttöä. ELY-keskus vastaa valtion vastuulla olevan tieinfrastruktuurin kehittämisestä ja ylläpidosta. ELY-keskukset ovat myös joukkoliikenneviranomaisia vastaten alueensa joukkoliikenteen palvelutasotavoitteen määrittämisestä ja myöntävät sen mukaisesti joukkoliikenteen valtionavustuksia. ELY-keskuksen elinkeinojen, työvoiman, osaamisen ja kulttuurin vastuualue hoitaa entisten työ- ja elinkeinokeskusten (TE-keskus) ja lääninhallitusten sivistysosastojen tehtäviä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen aluehallintovirasto edistää toiminta-alueellaan perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Sillä on neljä vastuualuetta; peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, pelastustoimi ja varautuminen, työsuojelu ja ympäristöluvat. 5.1.4 Aiesopimukset kuntien ja valtion kesken Helsingin seudulla MAL asioissa Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi
SEHA TR5 13 (18) Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisellä 18.1.2008 allekirjoitetulla aiesopimuksella edistetään seudun tontti- ja asuntotarjontaa valtion ja kuntien yhteisesti sopimilla toimenpiteillä. Valtion ja kuntien yhteisenä tavoitteena on, että Helsingin seudulla rakennetaan vuosina 2008-2017 keskimäärin 12 000-13 000 uutta asuntoa vuodessa. Kokonaistuotantotavoite on jaettu kuntakohtaisesti. Kunnat sitoutuvat siihen, että kunkin kunnan asuntotuotannosta 20 prosenttia on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Kuntien velvoitteena on lisätä tonttitarjontaa osoittamalla valmistuvissa asemakaavoissa tavoitteen mukaista tuotantoa vastaava rakennusoikeus siten, että kaavoitus perustuu joukko- ja erityisesti raideliikenteeseen. Valtio sujuvoittaa kaavoitusta selvityshenkilö Tarastin ehdotusten mukaisesti sekä myöntää kunnallistekniikka-avustuksia. Tavoitteena olevan asuntotuotannon edellytyksenä olevien liikennehankkeiden toteuttamiseksi turvataan aiesopimukseen sitoutuvien kuntien osalta liikennejärjestelmäsuunnitelmien mukaisten hankkeiden riittävää rahoitusta ja oikea-aikaista toteutusta. Aiesopimuksessa tarkoitettujen toimien edistymisestä sekä lisäksi niiden vaikutuksesta ja toimintaympäristön kehityksestä raportoidaan kerran vuodessa asunto- ja kaavoitusministerin johdolla kokoontuvalle kuntajohtajaryhmälle. Aiesopimus on voimassa 31.12.2011 saakka ja se on tarkoitus uudistaa vuoden 2011 aikana. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä aiesopimusta asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi seuraa aieryhmä, joka raportoi kerran vuodessa asunto- ja kaavoitusministerin johdolla kokoontuvalle kuntajohtajaryhmälle. Seurattavia asioita ovat aiesopimuksessa tarkoitettujen toimien edistyminen sekä lisäksi niiden vaikutukset ja toimintaympäristön kehitys. Liikennejärjestelmäsuunnitelmien aiesopimukset Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2011 ja siihen liityvä aiesopimus viedään hyväksyttäväksi aikanaan sekä HSL:n hallitukseen, että kaikkiin 14 kuntaan. HSL:n hallituksella on päätöksentekovalta vain 6 jäsenkuntansa osalta. HLJ: n aiesopimuksen allekirjoittajana on myös liikenne- ja viestintäministeriö. Muissa alueen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ministeriön sijaan allekirjoittajatahoina ovat olleet valtion aluehallintoviranomainen eli lääninhallitus, tiepiiri ja Ratahallintokeskus. Jatkossa allekirjoittajatahoina ovat todennäköisesti Uudenmaan ELY-keskus ja Liikennevirasto. Muita allekirjoittajia ovat mm. kunnat ja maakuntahallitukset. Aiesopimukset metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, maahanmuuttajien työllistymiseksi sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on valmistelussa valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. TEM:in lisäksi valtion puolelta ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö, opetusministeriö, ulkoasiainministeriö ja ympäristöministeriö. Mukana ovat kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa: pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), KUUMA-kunnat (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) sekä kuntaryhmä Neloset (Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti). Lisäksi aiesopimuksessa on mukana Uudenmaan liitto. Aiesopimuksessa on sovittu kymmenen hankkeen käynnistämisestä sopimuskaudella 2010 2011. Toimenpiteissä korostuvat innovaatioiden edistäminen ja kansainvälistymi-
SEHA TR5 14 (18) nen. Toimenpiteet on ryhmitelty neljän teeman mukaan, joista varsinkin 2. Hyvän elämänlaadun sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön rakentaminen sisältää merkittäviä maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviä hankkeita. Sisäasiainministeriön johdolla valmistellun valtion ja pääkaupunkiseudun suurien kaupunkien välisen aiesopimuksen maahanmuuttajien työllistymiseksi tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä TE-toimistojen ja kuntien yhteisin toimenpitein. Sopimuskausi kattaa vuodet 2010-2012. Valtio on tehnyt Helsingin, Espoon, Vantaan ja kuuden muun suuremman kaupungin kanssa erilliset aiesopimukset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi. Aiesopimusten lähtökohtana on pääministeri Vanhasen II hallituksen 14.2.2008 hyväksymä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (2008-2011). Ohjelman tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä ja tehostaa toimenpiteitä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi. 5.2 Vapaaehtoiset yhteistyömuodot maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyö Helsingin seudun yhteistyökokous on Helsingin seudun 14 kunnan johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Yhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupungit, KUUMA-kunnat ja Kuntaryhmä Neloset. Helsingin seudun yhteistyösopimus astui voimaan 1.10.2005. Helsingin seudun yhteistyökokouksen toistaiseksi nimeämä, kunkin sopimuskunnan maakäyttö- ja asuntotoimen viranhaltijoista koostuva Helsingin seudun MALneuvottelukunta valmistelee yhteistyökokoukselle seudun yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen strategian, huolehtii sen toteutumisen seurannasta ja raportoinnista. Tämä asiakirja hyväksyttiin kuntien yhteistyökokouksessa 22.4.2010. Helsingin seudun MAL-jaostossa on edustajat kuntaryhmien lisäksi valtiovarainministeriöstä, ympäristöministeriöstä ja liikenne- ja viestintäministeriöstä. Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyössä on valmisteltu maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma (MAL-2017) sekä asuntotuotannon ja tonttitarjonnan lisäämiseen tähtäävä aiesopimus valtion kanssa. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2017 hyväksyttiin MAL-neuvottelukunnassa ja aiesopimus allekirjoitettiin 18.1.2008. Helsingin seudun asuntoasioita hoitavat virkamiehet kokoontuvat säännöllisesti ajankohtaisten kysymysten parissa, viimeksi yhteistyön yhtenä painopisteenä on ollut asunto- ja tonttitarjonnan lisäämisen tähtäävä aiesopimus ja yhteisvastuullinen asuntopolitiikka sekä maahanmuuttokysymykset. Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on pääkaupunkiseudun kaupunkien ylimmän luottamushenkilöjohdon yhteistyöelin, jonka toiminta alkoi vuonna 2004 ja perustuu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kaupunginvaltuustojen hyväksymään pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimukseen. Neuvottelukunta hyväksyy pää-
SEHA TR5 15 (18) kaupunkiseudun vision ja strategian, käsittelee pääkaupunkiseudun kehittämiseen liittyviä strategisia linjauksia ja seuraa yhteistyön toteutumista. Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien ylimmän luottamushenkilöjohdon ohjaus- ja koordinointielin pääkaupunkiseudun yhteistyössä. Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä huolehtii visioon ja strategiaan perustuvan yhteistyön ohjauksesta ja seurannasta sekä käsittelee strategisesti merkittäviä yhteistyökysymyksiä, kuten asumiseen, maankäyttöön ja liikenteeseen sekä metropolipolitiikkaan ja Helsingin seudun yhteistyöhön kuuluvia asioita. Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä toimii pääkaupunkiseudun merkittävien yhteisten yhteisöjen omistajaohjausryhmänä. Omistajaohjauksen piiriin kuuluvat ohjauksen kannalta merkittävimmät yhteisöt, joissa vähintään kolme suurinta pääkaupunkiseudun kaupunkia ovat mukana. Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän toiminta perustuu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kaupunginvaltuustojen hyväksymään pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimukseen. KUUMA-seutu KUUMA-seutu on väliaikainen kuntayhtymä, johon kuuluu kuusi Keski-Uudenmaan kuntaa: Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) toteutukseen osallistuu myös Sipoo sekä muut kuntaryhmä Nelosen kunnat, joiden kanssa kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia vuoden 2010 aikana. KUUMA-seutu johtaa ja koordinoi alueen kehittämistoimintaa sekä edistää kuntien, yrityselämän ja oppilaitosten yhteistoimintaa. Yhteistyö perustuu toimijoiden vapaaehtoisuuteen sekä vuoden 2005 alusta lukien seutukokeilulakiin. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa sekä kehittää kilpailukykyisiä ja kustannustehokkaita palveluja. KUUMA-seutu on mukana aktiivisena toimijana kehittämässä metropolialuetta ja Helsingin seudun yhteistyötä. KUUMA-hallitus on seutukokeilun kumoamisesta annetun lain siirtymäsäännöksen mukainen kuntien yhteinen toimielin. Jäseniä ovat kunnan/kaupunginvaltuustojen ja hallitusten puheenjohtajat. KUUMA -hallitus johtaa kuntayhteistyötä, tekee sopimukset ja edustaa KUUMA-kuntia. Lisäksi se hyväksyy maankäytön, asumisen liikenteen ja elinkeino-yhteistyön strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat sekä yhteisen omistajapolitiikan ja edunvalvonnan linjaukset sekä kannanotot. KUUMA -hallitus tekee päätösehdotukset kunnille kuntien valtuustoissa käsiteltävistä asioista. Myös yhteistyön edistäminen jäsenkuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa kuuluu toimintaan. KUUMA-komission jäseniä ovat KUUMA-kuntien kaupungin/kunnanjohtajat sekä yhteistyöjohtaja. Komissio vastaa asioiden valmistelusta, esittelystä, päätösten toimeenpanosta ja seurannasta. Komissio asettaa työryhmät sekä määrittelee työryhmien tehtävät ja kokoonpanon.
SEHA TR5 16 (18) Kunnanhallitusten yhteiskokouksen jäsenistö koostuu ovat kunnan- ja kaupunginhallituksista sekä kunnan- ja kaupunginhallitusten valtuustojen puheenjohtajistosta. Yhteiskokous käsittelee ajankohtaiset ja periaatteelliset kuntayhteistyön kehittämiseen liittyvät asiat sekä seuraa ja arvioi toimintasuunnitelman toteutusta ja myöntää vastuuvapauden tilivelvollisille. KUUMA kunnilla on useita MAL-asioihin liittyviä yhteistyöryhmiä, sekä pysyviä että määräaikaisia. Ryhmien jäseninä ovat kunkin aihealueen johtavat viranhaltijat. Ryhmät mm. valmistelevat lausuntoja komissiolle ja esiintyvät yhteisesti Helsingin seudun yhteistyössä. Työryhmien työskentelyyn voivat osallistuvat myös Kuntaryhmä Nelosten edustajat. Kilpailukyky-johtoryhmä koordinoi kilpailukykytyöryhmien (kaavoitus-, liikenne-, elinkeino- ja ympäristöryhmä) toimintaa. Kaavoittajaryhmä koordinoi erilaisia hankkeita, kuten yhdyskuntarakennetta eheyttävä pientaloasuminen, keskustojen kehittäminen, raja-alueiden yleiskaavallinen yhteistyö ja työpaikka-alueiden kehittäminen. Liikenneryhmä nimeää liikenteen kärkihankkeet, edistää liikenteen käytännön toimenpiteitä kunnissa ja valmistelee hankintayhteistyötä esim. kuljetuksissa. Ryhmän toimintaa tukee yhteinen määräaikainen liikenneasiantuntija. Ympäristöryhmä valmistelee ja koordinoi ilmastostrategiaa. Ryhmälle on palkattu yhteinen määräaikainen asiantuntija Elinkeinoryhmä ohjaa yhteisiä elinkeinohankkeita. Kuntaryhmä Neloset Hyvinkään kaupunki sekä Kirkkonummen, Sipoon ja Vihdin kunnat muodostavat kuntaryhmä Neloset. Neloset on yhteistyöryhmä, jonka toiminta perustuu yhteisten tavoitteiden esille nostamiseen sekä yhteistyöhön edunvalvonnassa.toiminta keskittyy ensisijaisesti yhteistyöhön Helsingin seutua koskevissa asioissa. Kuntaryhmä Nelosilla ei ole määriteltyä organisaatiota. Puheenjohtajuus on kiertävä ja kulloinkin puheenjohtajana oleva kunta vastaa kuntajohtajatapaamisten järjestämisestä. Kuntaryhmä Nelosten edustajilla on oikeus osallistua KUUMA-kuntien työryhmiin ja komission kokouksiin ilman äänestysoikeutta. Nelosten ja KUUMA kuntien yhteistyö pohjustaa valmistelussa olevaa kymppikuntayhteistyötä. Kymppikuntien yhteistyö KUUMA -kuntien ja Kuntaryhmä Nelosten luottamushenkilöjohto antoi syksyllä 2009 kuntien johtajille toimeksiannon valmistella kymmenen kunnan yhteistyötä ja edunvalvontaa. KUUMA- hallitus päätti kokouksessaan 15.12.2009 esittää Kuntaryhmä Nelosten kaupungin- ja kunnanhallituksille, että KUUMA- yhteistyötä laajennetaan vaiheittain Kuntaryhmä Nelosiin.
SEHA TR5 17 (18) Ensi vaiheessa yhteistyön laajeneminen kohdistuu edunvalvontaan. Käytännössä tämä tarkoittaa Nelosten edustajien kutsumista KUUMA -työryhmiin asiantuntijajäseniksi, jolloin he osallistuvat esimerkiksi yhteisten lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun. Kannanotot hyväksytään KUUMA -komissiossa, jonne Nelosten kunnanjohtajat kutsutaan asiantuntijajäseniksi. KUUMAn ja Nelosten luottamushenkilöjohto kokoontuu yhteiseen kokoukseen/seminaariin vähintään kerran vuodessa. Vuoden 2010 aikana selvitetään Nelosten osallistuminen muuhun KUUMAn toimintaan vuoden 2011 alusta lähtien. KUUMA -kuntien ja Kuntaryhmä Nelosten yhteistyönä on laadittu MAL -suunnitelma, joka perustuu KUUMA -kuntien kehitys- ja ympäristökuvaan sekä Kuntaryhmä Nelosten MAL -strategiaan. Suunnitelman laatimisen tavoitteena on ollut tuottaa KUUMA -kuntien ja Kuntaryhmä Nelosten yhteinen näkemys kehyskuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä osaksi koko Helsingin seutua koskevaa MAL -ohjelmaa. 6. Kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat Työryhmä on arvioinut annettujen seutuhallintomallien etuja ja haittoja maankäytön, asumisen ja liikenteen kannalta. Eri malleille ominaisia etuja ja haittoja on eritelty loppuraportin liitteessä 3. Kaikissa malleissa on tunnistettavissa seuraavat edut ja haitat: Kaikille malleille yhteiset edut: Maankäyttö, asuminen ja liikenne käsitellään yhdessä Voidaan rationalisoida nykyinen sekava valmistelu- ja päätöksentekojärjestelmä Voidaan luoda koko alueen asukkaiden, elinkeinoelämän sekä kilpailukyvyn kannalta parempi yhdyskuntarakenne hallitaan tehokkaammin hajarakentamisen ohjausta suurempi kokonaisuus on vaikuttavampi edunvalvonnassa seudullisesti tasapuolisempi sosiaalinen asuntotuotanto Kaikille malleille yhteiset haitat : paikallinen asiantuntemus (virkamiehet ja poliittinen) jää hyödyntämättä kunnan näkökulmasta yleiskaavan hyväksyminen hidastuu asukasnäkökulma ja lähidemokratia heikkenee onko 14 kuntaa tarkoituksenmukainen alue?
SEHA TR5 18 (18) 7. Yhteenveto Työryhmä on tehtävän annon mukaisesti kuvannut, miten vaihtoehtoisissa seutuhallintomalleissa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu ja päätöksenteko olisi tarkoituksenmukaisinta järjestää. Lisäksi työryhmä on arvioinut sille annetut vaihtoehtoiset mallit ja tunnistanut eri mallien edut ja haitat. Työskentelyn kautta työryhmälle on muodostunut käsitys, miten maankäyttöä, asumista ja liikennettä tulisi seudulla yhteisesti järjestää ja rationalisoida. Nykyinen käytäntö, jossa lakisääteisen kaavoituksen ja liikennejärjestelmäsuunnittelun lisäksi tehdään laajaa vapaaehtoista MAL-yhteistyötä, ja useita aiesopimuksia valtion kanssa, sisältää päällekkäisyyksiä ja vaatii kunnilta huomattavia henkilöresursseja. Poliittiselle päätöksenteolle nykyinen järjestelmä ei ole selkeä eikä läpinäkyvä. Jatkossa Helsingin seudulle tulisi laatia nykyistä maakuntakaavaa yksityiskohtaisempi metropolikaava ja siihen sisältyvä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä asuntotuotanto-ohjelma. Metropolikaava korvaisi maankäyttö- ja rakennuslaissa mainitun maakuntakaavan, pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan ja kuntien kokonaisyleiskaavan. Sen jälkeen kun metropolikaava olisi vahvistettu ympäristöministeriössä, Uudenmaan ELY-keskuksen kuntien kaavaohjauksesta voitaisiin luopua. Metropolikaavan, siihen sisältyvän liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä aiesopimuksen valmisteluorganisaatio koottaisiin Uudenmaan liitosta HSL:stä ja HSY:stä sekä kunnista. Metropolikaavan ja aiesopimuksen voisi hyväksyä Helsingin seudun yhteistyökokouksen pohjalta kehitetty toimielin. Metropolikaavaa toteutettaisiin toisaalta kuntakaavoituksen ja muun kuntien suunnittelun kautta ja toisaalta aiesopimusmenettelyllä valtion kanssa. Useat eri aihepiireihin liittyvät aiesopimukset koottaisiin yhteen ja aiesopimuksen sitovuutta sekä valtion että kuntien osalta lisättäisiin. Metropolikaavaan sisällytettäisiin toteuttamissuunnitelma, joka toimisi pohjana maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteiselle aiesopimukselle. Hyväksymiseen ja toteuttamiseen liittyvä päätöksentekojärjestelmä on tarpeen valmistella demokratiaryhmässä ja edellyttää jatkoselvittelyä. Menettely edellyttää myös täsmennyksiä ja muutoksia lainsäädäntöön. Liitteet Kaaviokuva nykytilanteesta Taulukko vaihtoehtoisista seutuhallintomalleista Seutuhallintomallivaihtoehtojen edut ja haitat
LAKIINPERUSTUVAT VAPAAEHTOISET Liite 1 LÄNSI- UUSIMAA LOHJA VIHTI HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI MÄNTSÄLÄ PORNAINEN TUUSULA JÄRVENPÄÄ KERAVA KIRKKONUMMI ESPOO KAUNIAINEN VANTAA HELSINKI SIPOO PORVOO ITÄ-UUSIMAA NYKYTILA
Seutuhallintomallien vertailutaulukko 28.4.2010 Liite2 Maankäyttö, asuminen ja liikenne (MAL) Vaihtoehtoiset mallit 1. Kuntalaisten seutuhallintomalli 2. Kuntien seutuhallintomalli 3. Aluekuntamalli maakuntapohjalta Seudullinen toimielin Uusi seudullinen päätöksenteko- ja toimielin, Uusi seudullinen päätöksenteko- ja toimielin, Maakuntapohjainen seudullinen päätöksenteko- johon valitaan edustajat suoralla kansanvaalillahenkilöistääntaan johon kunnat valitsevat edustajat luottamus- ja toimielin, jonka edustajat vali- välillisesti. Mikäli suorat kansanvaalit niin valinta kuten vaihtoehdossa 1. Nykytilanne Lakisääteistä ja vapaaehtoista yhteistyötä kuntien välillä. Useita seudullisia toimielimiä ja yhteistyötahoja (mm. HSYK, PKS, KUUMA, Neloset, Kymppikunnat, Maakuntaliitto, HSL, HSY, ELY-keskus, AVI). Kuvaus Seutuhallinto verotusoikeudella Vapaaehtoinen yhteistyö MAL-asioissa siirretään seutuhallintoon Edunvalvonta valtion suuntaan Yksi MAL-aiesopimus valtion kanssa nykyisten sektorikohtaisten aiesopimusten sijaan, HSY:n tehtävistä muut paitsi palvelutuotanto (vesi- ja jätehuolto) siirtyvät seutuhallinnolle. HSL:n tehtävät siirtyvät seutuhallinnolle Nykyisen maakuntaliiton tehtävät seudun alueella seutuhallinnolle. ELY-keskusten MAL-tehtävät (ja AVIn) tehtävät seutuhallinnolle. (avataan tarkemmin) Uusi kuntayhtymä, rahoitus kuntien kautta. Vapaaehtoinen yhteistyö MAL-asioissa siirretään seutuhallintoon Edunvalvonta valtion suuntaan Yksi MAL-aiesopimus valtion kanssa nykyisten sektorikohtaisten aiesopimusten sijaan, HSY:n tehtävistä muut paitsi palvelutuotanto (vesi-, jätehuolto ja ilmanlaadunseuranta) siirtyvät seutuhallinnolle. HSL:n tehtävät siirtyvät seutuhallinnolle Nykyisen maakuntaliiton tehtävät seudun alueella seutuhallinnolle Eräät ELY-keskusten (ja AVIn) tehtävät seutuhallinnolle. Maakuntaliitto, jossa 14 kunnan jaosto, rahoitus kuntien kautta. Vapaaehtoinen yhteistyö MAL-asioissa siirretään 14 kunnan maakuntahallituksen jaokselle Edunvalvonta valtion suuntaan Yksi MAL-aiesopimus valtion kanssa nykyisten sektorikohtaisten aiesopimusten sijaan. HSY:n tehtävistä muut paitsi palvelutuotanto (vesi-, jätehuolto ja ilmanlaadunseuranta) siirtyvät maakuntaliitolle HSL:n liikennejärjestelmän suunnittelu maakunnanliitolle ja sen jaokselle Yhteistyö ELY-keskusten (ja AVIn) nykyisellä tavalla lukuunottamatta kaavaohjausta Nykytilasta on tehty erillinen, yksityiskohtaisempi raportti. Seudulliset tehtävät Peruskunta Seutuhallinto Peruskunta Seutuhallinto Peruskunta Seutuhallinto Peruskunta Seutuhallinto Valtion aluehallinto MAANKÄYTTÖ Maakuntakaava Yleiskaavat Metropolikaava korvaa nykyisenkaltaisen maakuntakaavan. (Laajemmalle 4 nykyisen maakunnan alueelle yleispiirteinen maakuntakaava.) Kaavaohjaus YM:ssä Maankäytön strateginen ja yleispiirteinen suunnittelu 14 kunnan alueella. Koko seudun käsittävä metropolikaava korvaa laissa mainitun PKS:n yhteisen yleiskaavan. Osayleiskaavoitus. (metropolikaavan valmistuttua valtion ohjausta ei tarvita) Kaavoitusohjelma ja toteutusohjelma Metropolikaava korvaa nykyisenkaltaisen maakuntakaavan. (Laajemmalle 4 nykyisen maakunnan alueelle yleispiirteinen maakuntakaava.) Kaavaohjaus YM:ssä Maankäytön strateginen suunnittelu 14 kunnan alueella. Koko seudun käsittävä metropolikaava korvaa laissa mainitun PKS:n yhteisen yleiskaavan. Osayleiskaavoitus (metropolikaavan valmistuttua valtion ohjausta ei tarvita, kuntien kaavaohjaus seutuhallinnolla) Osayleiskaavoitus Kunnalliset kaavoitusohjelmat ja toteutusohjelmat Laaditaan nykyistä yksityiskohtaisempi osamaakuntakaava= metropolikaava, jota ohjaa oma MHS jaosto Kaavaohjaus YM:ssä Osamaakuntakaava, joka korvaa lain vaatiman PKS:n yhteisen yleiskaavan. Maakuntakaavan toteuttamisohjelma. (metropolikaavan valmistuttua valtion ohjausta ei tarvita, kuntien kaavaohjaus seutuhallinnolla) Yleiskaavoitus ml. kuntien yhteiset yleiskaavat. PKS kunnilla velvollisuus laatia yhteinen yleiskaava. Kunnalliset kaavoitusohjelmat ja toteutusohjelmat Maakuntakaava valmistellaan ja hyväksytään maakuntaliitossa. Yhteisen yleiskaavan hyväksyminen jossain seudullisessa elimessä. YM vahvistaa maakuntakaavan. ELY-keskuksen kuntien kaavaohjaus. Kaavoitusohjelma ja toteutusohjelma. Asemakaavat Kaikki asemakaavat Kaikki asemakaavat Kaikki asemakaavat Kaikki asemakaavat ELY-keskuksen kuntien kaavaohjaus ja viranomaisneuvottelut
Maapolitiikka Maanhankinta ja tonttien luovutus. Kuntien maaomaisuuden hallinnointi. Maanhankinta ja tonttien luovutus yhteisten linjausten puitteissa. Kuntien maaomaisuuden hallinnointi. Yhteiset maapolitiikan linjaukset. Maankäytön toteuttamisohjelma. Maankäytön toteuttamisohjelma. Maanhankinta ja tonttien luovutus Kuntien maaomaisuuden hallinnointi. Yhteiset maapolitiikan linjaukset, jotka hyväksytään jaoksessa. Maapolitiikan linjaukset ja maankäytön toteuttamisohjelmat Maapolitiikka; maanhankinta ja tonttien luovutus Kuntien maaomaisuuden hallinnointi. Yhteiset tonttien hintaesitykset ARA:lle. HSY PKSalueella, Uudenmaan liitto kehyskunnille ja muu Uusimaa ja Porvoo sekä Sipoo erikseen. Suunnittelutarveratkaisut ja hajarakentamisen ohjaus Ympäristö- ja maa-ainesluvat (toimivallan puitteissa) ASUMINEN Asuntopolitiikka päätöksenteko Päätöksenteko Yhteiset linjaukset Ohjaus ja valvonta päätöksenteko Ohjaus ja valvonta x Laillisuusvalvonta ja eräät poikkeusluvat X X X Maa-ainesluvat ja pienimmät ympäristöluvat ja osittain myös valvonta. Asuntopoliittinen ohjelma. Asuntotuotanto-ohjelma. Yhteisen asuntotuotantoyhtiön perustaminen ja nykyisen kannan hallinnointi. Talokohtaisten korkotukilainojen ja erityisryhmien investointiavustusten puoltaminen Yhteiset asukasvalinnat. Asukasvalinnat yhteisten periaatteiden mukaisesti Asuntojen ja asumispalvelujen järjestäminen erityistarpeessa oleville yhteisten periaatteiden mukaisesti. Asuntopoliittinen ohjelma Asuntotuotanto-ohjelma Yhteiset periaatteet erityisryhmien asuttamisessa. Yhteiset periaatteet asukasvalinnoissa Kuntien yhteiset periaatteet erityisryhmien asuttamisessa. Asuntojen ja asumispalvelujen järjestäminen erityistarpeessa oleville. Kuntien yhteiset periaatteet asukasvalinnoissa. Asukasvalinnat. Asuntopoliittinen ohjelma Asuntotuotantoohjelma. Asuntopoliittinen ohjelma ja asuntotuotanto-ohjelma. Asukasvalinnat Asuntojen ja asumispalvelujen järjestäminen erityistarpeessa oleville. Talokohtaisten korkotukilainojen ja erityisryhmien investointiavustusten puoltaminen Asumisen seuranta 14 kunnan osalta HSY:n puitteissa. HSYK:n puitteissa on laadittu ja hyväksytty MAL-2017 maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma. Ympäristöluvat AVI:ssa valvonta ELY:llä Joukkoliikenten suunnittelu ja hoito Asuntojen ja asumispalvelujen järjestäminen erityistarpeessa oleville. LIIKENNE Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu ja hyväksyminen osana metropolikaavaa. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittely + valtion joukkoliikennetuen hallinta. Seudullisen ja kuntien sisäisen joukkoliikenteen järjestäminen. Lähijunaliikenteen järjestäminen. Lakisääteisten kuljetusten järjestäminen (VPL ja SHL, kouluk.) Lakisääteisten kuljetusten järjestäminen (VPL ja SHL, kouluk.) Liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu ja hyväksyminen osana metropolikaavaa Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittely + Valtion joukkoliikennetuen hallinta (ml. suuret kaupunkiseudut) Seudullisen ja kuntien sisäisen joukkoliikenteen järjestäminen Lähijunaliikenteen järjestäminen 6-14 kunnan alueella HSL, jolla: Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittely ja valtion joukkoliikennetuen hallinta. Seudullisen ja kuntien sisäisen joukkoliikenteen järjestäminen. Lähijunaliikenteen järjestäminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu ja hyväksyminen osana maakuntakaavoitusta. Liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksyminen 8 kunnassa. Kuntien sisäisen joukkoliikenteen järjestäminen HSL:n ulkopuolella. Hyvinkää ja Helsinki myös joukkoliikenneviranomaisia. Lakisääteiset kuljetukset (VPL ja SHL, kouluk.) Liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu 14 kunnan osalta ja hyväksyminen 6 kunnan osalta HSL:ssä. HSL vastaa alueellaan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelystä, valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetuen hallinnasta sekä seudullisen ja kuntien sisäisen joukkoliikenteen järjestämisestä. ELY vastuulla HSL alueen ulkopuolella: joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittely valtion joukkoliikennetuen myöntö useampaa kuntaa palvelevan joukkoliikenteen ostaminen Lakisääteisten kulje-