Lotta Uusitalo-Malmivaara , Dosenttiopetusnäyte

Samankaltaiset tiedostot
Lasten ja nuorten onnellisuudesta. tutkimussarja yhdessä dosentti Juhani E. Lehdon kanssa

Kehitysvammaisen aikuisen onnellisuuden jäljillä

Porin yhdeksäsluokkalaisten onnellisuus Lotta Uusitalo-Malmivaara

NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

EI PITKISTÄ LOMISTA PIDÄ LUOPUA - ELÄMÄN PÄÄMÄÄRISTÄ JA ONNEN LÄHTEISTÄ Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy

Going from what s wrong to what s strong in schools. VIA-vahvuusmittarin suomenkielinen versio koulukäyttöön

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koetun hyvinvoinnin mittaaminen

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

3X10D TM NUORTEN PÄRJÄÄMINEN

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia?

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Kestävä kuluttaminen ja onnellisuus

Porin kuudesluokkalaisten onnellisuus, masentuneisuus ja väkivaltakokemukset Lotta Uusitalo-Malmivaara & Juhani E. Lehto

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi


SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto (c) Juho Saari

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Maailman onnellisin vai keskinkertaisen masentunut kansa miten onnellisuutta politiikan päämääränä tulisi mitata Suomessa?

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

KATSE TULEVAISUUDESSA

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen

KATSE TULEVAISUUDESSA

LEENA HAANPÄÄ & SANNA ROOS NUORET LUUPIN ALLA Teemana kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni h. Koulu 4-6 h. Läksyt min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Elämää PISA:n varjossa

Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?

Kouluterveyskysely 2017

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

Tuloksia ja kokemuksia kouluruokahankkeestamme

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

PPV-kausikysely

ICEHEARTS PITKITTÄISTUTKIMUS Iceheartsin hyödyt vanhempien ja kasvattajien arvioimana

Kiitollisuuspäiväkirjani

DUODECIM. Pekka Mustonen

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus

TASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Liperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

DUODECIM. Elämä pelissä mistä terveys tulee? Pekka Mustonen, Toimitusjohtaja, LT Kustannus Oy Duodecim

Kouluterveyskysely 2017

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

TERVEYSPELI NUORTEN TUPAKKAAN LIITTYVÄN TERVEYDENLUKUTAIDON EDISTÄMISEN MENETELMÄNÄ

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 4-5. lk Utajärvi

Avaimet onnistuneeseen nivelvaiheeseen erityistä tukea tarvitsevalla nuorella. Oulu

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen

Kouluterveyskysely 2017

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Toivon tietoa sairaudestani

Haastavat tilanteet koulussa: miten voimme tukea opettajia?

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

POSITIIVISEN PSYKOLOGIAN VOIMA. Lotta Uusitalo-Malmivaara , Klaukkala

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Kouluhyvinvointi positiivisen psykologian näkökulmasta

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

MONIVAIHEINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI. Aija Kettunen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Pieksämäki,

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma Piia Roos (Janniina Elo)

Kielen opintopolut/ Language study paths

Mikä edistää vertaisten, kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten hyvinvointia?

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

Tunteet ymmärretyiksi

Sähköinen terveystarkastus ja valmennus

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Toivon tietoa sairaudestani

Hyvän elämän edistäminen

Lotta Uusitalo-Malmivaara

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Eväitä opettajan työhön -kohtaaminen ja työn mielekkyys Oppilas- ja opiskeluhuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Helsinki

Transkriptio:

Onnellisuus laskee yläkoulussa

Happiness: desirable, positive inner state of mind (Lu & Gilmour 2004)

Onnellisuus = Subjektiivinen hyvinvointi (SWB) (Diener, 1984, 1994) Myönteiset tuntemukset Kielteiset tuntemukset Elämäntyytyväisyys

Set point -teoria (Lyubomirsky, Sheldon & Schkade 2005) set point intentional activity circumstances 10 % 40 % 50 %

Lasten onnellisuuteen yhteydessä Itsetunto Pätevyydentunto Luonteenvahvuudet (innokkuus, toiveikkuus, optimismi) Ekstroversio Sisäinen kontrollilokus Hyvät perhesuhteet Ystävät Opettajien tuki Päivittäiset tapahtumat ennemmin kuin äkilliset sattumukset

Tutkimuskysymykset Miten onnellisia 12- ja 15-vuotiaat ovat yleisesti ja koulussa? Onko sukupuolten välillä eroja? Miten onnellisuus muuttuu kolmessa vuodessa? Mikä lisäisi 12- ja 15-vuotiaiden onnellisuutta? Miten 15-vuotiaiden koulumenestys ja onnellisuus ovat yhteydessä toisiinsa?

Subjektiivisen (yleisen) onnellisuuden mittari, SHS 4 väittämää, Likert 1-7 (Lyubomirsky & Lepper, 1999). Yleisesti ottaen en pidä itseäni kovinkaan onnellisena - - - - - - - pidän itseäni hyvin onnellisena Neljästä väittämästä lasketaan keskiarvo Keskiarvot liikkuneet 4,5 ja 5,5 välillä

Kouluonnellisuuden mittari, SCHI 15 positiivista ja 15 negatiivista väittämää, esim. Minulla oli rento olo, Olin hermostunut (Ivens, 2007) suomalaisessa versiossa 25 väittämää 8-15-vuotiaat arvioivat tunteitaan ja ajatuksiaan edeltävältä kouluviikolta Asteikko 1-4 Keskiarvot välillä 3,09 3,26

Kuudesluokkalaisten onnellisuus Tytöt Pojat Erot n M SD n M SD t p SHS (1-7) yleinen 375 5.30.88 352 5.30.87.102 n.s. SCHI (1-4) koulussa 377 3.28.46 355 3.31.43 -.762 n.s.

Yhdeksäsluokkalaisten onnellisuus Tytöt Pojat Erot n M SD n M SD t p SHS (1-7) yleinen 182 5.00 1.05 157 5.05 1.00 -.72 n.s. SCHI (1-4) koulussa 182 3.04.54 157 3.16.51-2.10 <.05

Kuudesluokkalaisten ja yhdeksäsluokkalaisten onnellisuuden vertailu 6. lk 9. lk Erot n M SD n M SD t p SHS yleinen 727 5.30 0.88 339 5.01 1.01 4.89 <.001 SCHI koulussa 732 3.30 0.44 339 3.09 0.53 6.51 <.001

Muutos yleisessä onnellisuudessa F df p 2 Yleinen onnellisuus aika 23.28 1.000.02 sp n.s. aika*sp n.s. R 2 a =.02

Muutos kouluonnellisuudessa Kouluonnellisuus F df p 2 aika 40.71 1.000.04 sp 5.47 1.019.01 aika*sp n.s. R 2 a =.04

6. lk Parempi koulumenestys Enemmän vapaa-aikaa Parempi menestys harrastuksessa Tyttö-/poikaystävä Enemmän kavereita Lemmikkieläin Enemmän rahaa Parempi ulkonäkö Uusi harrastus Perherauha Parempi terveys Kuuluisaksi tuleminen

6. lk Tytöt% Pojat% Kaikki % Parempi koulumenestys* 52. 3 43.0 47.6 Enemmän vapaa-aikaa^ 36.3 47.8 41.9 Parempi menestys harrastuksessa 40.6 39.4 40.0 Tyttö-/poikaystävä 37.4 41.1 39.2 Enemmän kavereita* 41.1 29.3 35.4 Lemmikkieläin* 41.4 29.1 35.4 Enemmän rahaa 31.0 37.4 34.1 Parempi ulkonäkö* 34.5 19.6 27.2 Uusi harrastus* 27.1 17.9 22.6 Perherauha 23. 6 19.6 21.6 Parempi terveys 12.2 11.2 11.7 Kuuluisaksi tuleminen 11.4 8.9 10.2

9. lk Tytöt % Pojat % Kaikki % Parempi koulumenestys 59,9 61,1 60,5 Enemmän rahaa 61,0 58,6 59,9 Enemmän vapaa-aikaa 53,8 58,0 55,8 Tyttö-/poikaystävä 51,6 47,8 49,9 Tulevaisuudensuunnitelmani selkiytyisivät 57,7 40,8 49,9 Parempi ulkonäkö* 52,7 33,1 43,7 Enemmän kavereita 45,1 36,3 41,0 Parempi menestys harrastuksessa 36,8 33,8 35,4 Ihmiset olisivat kaikkialla tasa-arvoisia* 44,5 14,6 30,7 Perherauha 25,8 29,3 27,4 Uusi harrastus 29,7 24,8 27,4 Uskaltaisin olla oma itseni 24,7 18,5 21,8 Ilmastonmuutos pysähtyisi 24,7 17,8 21,5 Parempi terveys 19,8 17,8 18,9 Kuuluisaksi tuleminen 13,7 21,0 17,1 Lemmikkieläin 19,8 13,4 16,8 Hengellinen elämäni paranisi 18,1 14,6 16,5 Läheisteni päihteidenkäyttö loppuisi 16,5 15,9 16,2 Oma päihteidenkäyttöni loppuisi 10,4 8,3 9,4

Eroja onnellisuuden lisääjissä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten välillä Parempi koulumenestys Enemmän vapaa-aikaa Parempi terveydentila Enemmän rahaa Tyttö-/poikaystävä Parempi ulkonäkö Kuuluisaksi tuleminen Perherauha Lemmikkieläin (kutoset enemmän)

Onnellisuuden ja keskiarvon välinen yhteys yhdeksäsluokkalaisilla Yleinen onnellisuus ja keskiarvo, r =.18, p <.001 Kouluonnellisuus ja keskiarvo, r =.18, p <.001 Jako kahteen ryhmään keskiarvon perusteella Ryhmä 1: ka < 8,6 (n = 127) Ryhmä 2: ka 8,6 (n = 55)

Keskiarvo tytöille tärkeämpi yleisesti F df p 2 Yleinen onnellisuus keskiarvo n.s. sp n.s. keskiarvo*sp 9.19 1.003.03 R 2 a =.03

ja erityisesti koulussa F df p 2 Kouluonnellisuus keskiarvo n.s. sp n.s. keskiarvo*sp 12.29 1.001.04 R 2 a =.06

Keskiarvo tytöille tärkeämpi, vertailu kahden keskiarvoryhmän välillä Yleinen onnellisuus, t(180) = -3.42, p <.01 M(ka 8.6) = 5.36, SD = 0.95, n = 55 M(ka < 8.6) = 4.80, SD = 1.04, n = 127 Kouluonnellisuus, t(180) = -4.25, p <.001 M(ka 8.6) = 3.29, SD = 0.49, n = 55 M(ka < 8.6) = 2.93, SD = 0.53, n = 127

Keskiarvo pojille ei niin tärkeä, vertailu kahden keskiarvoryhmän välillä Yleinen onnellisuus, t(155) = 1.13, p >.05 M(ka 8.6) = 4.87, SD =.96 M(ka < 8.6) = 5.09, SD =.98 Kouluonnellisuus, t(155) = 1.06, p >.05 M(ka 8.6) = 3.07, SD =.55 M(ka < 8.6) = 3.18, SD =.50

Yhteenveto Kaikkiaan lapset ovat onnellisia! Onnellisuus kuitenkin laskee yläkouluaikana Erityisesti koulussa Erityisesti tytöillä Onnellisuuteen yhteydessä olevat asiat eivät muutu paljon yläkoulun aikana Arvosanojen merkitys kasvaa, samoin vapaa-ajan, rahan ja ulkonäön

Pohdittavaa The development of children s well-being should be a central focus of schooling (Baker & Maupin, 2009, p. 195). Paradoxically, at the end of compulsory school, students well-being seems to be at its lowest.

Julkaisuja Uusitalo-Malmivaara, L. & Lehto, J. E. (2013). Social factors explaining children s subjective happiness and depressive symptoms. Social Indicators Research. 111(2), 603-615. Uusitalo-Malmivaara, L. (2012). Global and school-related happiness in Finnish school children. Journal of Happiness Studies, 13(4), 601-619. Uusitalo-Malmivaara, L., Kankaanpää, P., Mäkinen, T., Raeluoto, T., Rauttu, K. Tarhala,V. & Lehto, J. E. (2012). Are special education children happy? Scandinavian Journal of Special Education, 56(4), 419-437. Uusitalo-Malmivaara, L. (2012). Happiness decreases during early adolescence. Submitted.

Kiitos