Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois-Pohjanmaalla hanke Esittely 1 5.6.2017 Suvi Helanen
TOIMIVA ARKI -HANKE Pohjois-Pohjanmaan LAPE-hanke = Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois-Pohjanmaalla (lyhenne: Toimiva arki) hallinnoija Pohjois-Pohjanmaan liitto kaikki maakunnan 30 kuntaa mukana viisi aluekoordinaattoria kuntien startti 17.2.2017 erityis- ja vaativimman tason palveluiden asiantuntijaryhmä järjestötoimijat, hiippakunta seurakuntineen kumppaneina oma startti/ työpaja 11.4. toteutus PoPSTer- sote- ja maakuntauudistustyön kanssa käsi kädessä
Kehittämiskokonaisuudet 1. Toimintakulttuurin muutos 2. Perhekeskus-toimintamalli 3. Varhaiskasvatus ja koulu lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena (painopiste) 4. Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen (OT-keskus!) -> kaikilla kehittämiskokonaisuuksilla on omat erilliset tarkemmat tavoitteensa ja toimeenpanosuunnitelmansa
JATKOA LAPSET PUHEEKSI -TYÖLLE LAPE-muutosohjelma PoPSTer-valmisteluineen on selkeä jatkumo jo usean vuoden ajan maakunnan kunnissa ja kuntayhtymissä tehdylle Lapset puheeksi (LP) toimintakokonaisuuden työlle. Peruskuntien rooli lasten ja perheiden palvelujen kehittämisessä on (edelleen) keskeinen.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Pohjois-Pohjanmaalla VISIO Perheet saavat tarvitsemansa palvelut lapsen kasvu- ja kehitysympäristössä, lähellä perheen arkea. Perheet määrittelevät itse palvelutarpeensa ja osallistuvat palveluiden suunnitteluun. Erityisosaamisella tuetaan tarpeen mukaan toimivan arjen sujuvuutta ja koko perheen pärjäävyyttä. Erityisen ja vaativan tason palveluiden saatavuus kohdennetaan perheiden tarpeiden mukaan.
MITÄ ASIAKASLÄHTÖISYYS ON?
Keskeiset konkreettiset toimenpiteet Otetaan käyttöön lapsiystävällinen kunta (ja maakunta) toimintamalli Rakennetaan integroidut, perhekeskus-ajatteluun pohjautuvat toimintamallit Vahvistetaan kasvu- ja kehitysympäristöjen varaan rakentuvia lapsi- ja perhelähtöisiä palveluja Varmistetaan erityis- ja vaativien palvelujen saatavuus ja edistetään niiden integraatiota peruspalveluihin
Tavoitteena kasvu- ja kehitysympäristöjä tukeva rakenne Esh, psykiatria erikoisalat Lastensuojelu Palveluohjaus Perheiden kotipalvelut Somaattinen erikoissairaanhoito Taloudellisen tuen palvelut Sijaishuolto Järjestöt, Vapaaehtoistyö Varhaiskasvatus Perusth-palvelut Sis. mt- ja päihdepalvelut Työvoimapalvelut Vammaispalvelut Lähiverkosto Lapsi, vanhempi, perhe Vapaa-aika Seurakunta Koulu Sähköinen palvelutarjotin Nuorisotyö Vaativat sosiaalipalvelut PERHEKESKUS Sos. huoltolain mukaiset palvelut Vaativat erit. palvelut Yksityiset palveluntuottajat Neuvolan ja koulun thpalvelut
TUEN RAKENTUMINEN UUDESSA MALLISSA o Valtakunnallinen, maakunnallinen, alueellinen ja kuntakohtainen taso o Muutosagentti, aluekoordinaattori o Kunnan LAPE-ryhmä ja vastuuhenkilö o Alueen kehittämisryhmä o Pohjois-Pohjanmaan LAPEn johtoryhmä Erityis- ja vaativan tason tuki Perhekeskustoiminta Kunnan omat toimijat: nuoriso, liikunta, kulttuuri Koulujen ja päiväkotien hyvinvointia tukeva arki
Keskeiset toimet varhaiskasvatus ja koulu - kehittämiskokonaisuudessa Panostetaan HYTE työhön Rakennetaan integroidut, perhekeskus-ajatteluun pohjautuvat toimintamallit Vahvistetaan kasvu- ja kehitysympäristöjen varaan rakentuvia lapsi- ja perhelähtöisiä palveluja Varmistetaan erityis- ja vaativien palvelujen saatavuus ja edistetään niiden integraatiota peruspalveluihin
Keskeiset toimet varhaiskasvatus ja koulu - kehittämiskokonaisuudessa Vaiheittainen eteneminen 1. Hyvinvointiajattelun edistäminen 2. Hyte työ ja sen ulottuvuudet 3. Lapset puheeksi- ajattelun ja toiminnan toteutus 4. Hyvinvointikoulumallin käyttö
LÄHESTYMISTAVAT HYVINVOINTIIN PROMOOTIONAALINEN yhteisöllinen oppilashuolto fyysisen ja psyykkisen toimintakykyisyyden edistäminen aktiivisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien luominen PREVENTIONAALINEN toimiva terveydenhuolto moniammatillinen yhteistyöverkosto yksilöllinen oppilashuolto
MISTÄ HYVINVOINTI KOOSTUU? Mitä hyvinvointi tarkoittaa? Mistä hyvinvointi koostuu? Mitä hyvinvoinnin tekijöitä löytyy - fyysisistä toimintaympäristöistä - toimintatavoista ja käytänteistä - sosiaalisuudesta ja ryhmädynamiikasta - osallisuudesta ja valinnan mahdollisuuksista - toisista ihmisistä ja kohtaamisista - luonnosta, ympäristöstä ja elämyksistä - liikunnasta ja yhdessä tekemisestä - levosta ja virkistyksestä UUDISTUSOHJELMASSA: HYVINVOINTIAJATTELUN EDISTÄMINEN, KOULUTUKSET, ESIMIESVALMENNUKSET, KEHITTÄMISTEHTÄVÄT
HYTE TYÖ KUNNAN PERUSPALVELUISSA VAPAA-AJAN PALVELUT, KULTTUURI, - KIRJASTO- JA LIIKUNTAPALVELUT - Suunnittelun ja toiminnan tulisi lähteä sekä yhteisön että yksilöiden hyvinvoinnin edistämisestä, terveyttä ylläpitävien mahdollisuuksien luomisesta ja aktiivisuuden lisäämisestä VARHAISKASVATUS JA KOULU - Hyvinvointiajattelun edistäminen - Osallisuuden vahvistaminen - Yhteisöllinen oppilashuolto - Omien professioiden ja tavoitteiden tarkastelu - Perhekeskusmallin rakentuminen - Yhteistyömallien rakentuminen ERVA palveluihin ja SOTE - keskuksiin
HYVINVOINTIKOULU KOLME KESKEISTÄ ELEMENTTIÄ PALVELU- VERKKO YHTEISÖLLINEN OPPILAS- HUOLTO HYVINVOINTI- ARKI HYVINVOINTIKOULUSSA YMMÄRRETÄÄN JA EDISTETÄÄN KASVUYMPÄRISTÖJÄ LAPSEN HYVINVOINNILLE JA KEHITYKSELLE OSALLISUUTTA JA AKTIIVISUUTTA ALUEEN YHTEISTYÖTÄ JA KOLLEGIAALISTA TUKEA OPPILASHUOLLON KÄYTÄNTEITÄ UUDISTUSOHJELMASSA: HYVÄN TOIMINTAMALLIN EDISTÄMINEN, MUOKKAUS OMAAN KONTEKSTIIN
HYVINVOINTIKOULU MITÄ SE ON? HYVINVOINTI - Hyvinvointi, Yhteisöllisyys, Varhainen tuki, Innovatiivisuus, Nauru, Vanhemmuuden tukeminen, Osallisuus, Ihmisarvo, Nuorisopalvelut, Toimintakulttuuri, Ihme - Hyvyys, Yhteistyö, Vanhempainillat, Ilo, Nuokkari, Vaihtopäivä, Oppilaskunta, Ihmiskirppari, Nenäpäivä, Terkkarin tunnit, Isovanhemmat KOULU - Kaikkien osaaminen ja resurssit Kiva koulu - Opetussuunnitelma Opinpolku - Urheilu ja liikunta Unipäiväkirja - Lapset puheeksi ajattelu Lasten päivä - Ukit ja mummot Urheilukisat
HYVINVOINTIKOULU MITÄ SE ON? HYVINVOINTIKOULU - Toteutetaan yhteistyössä alueen kaikkien toimijoiden kanssa - Pohjana yhteisöllisen oppilashuollon luoma hyvinvointialusta - Voi olla päiväkoti, alakoulu, yläkoulu tai toisen asteen oppilaitos HYVINVOINTIKOULUN TOIMINNAN ERITYISPIIRTEITÄ - Koulu on alustana tuen järjestämiseen - Osallisuus keskeinen osa toimintaa (oppilaat, huoltajat, henkilöstö, järjestöt ym) - Hyvinvointisuunnitelmat sekä yhteisön että yksilön tukena - Työ- ja opiskeluolosuhteiden kehittäminen - Toimintakulttuurin ja työtapojen kehittäminen - Kohtaamisten merkityksellisyys - Kokemustiedon, hyvinvointitiedon ja osaamisen hyödyntäminen - Hyvinvointijohtaminen
FAKTOJA LAPSET PUHEEKSI - MALLISTA Käytetään kaikissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa - Menetelmää käytetään päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotoimessa, sosiaalityössä, lastensuojelussa, neuvoloissa, etsivässä nuorisotyössä, järjestöissä, seurakunnissa, poliisissa jne. - Vaikuttavuus paranee, kun toimintamalli on yhteinen - Vaatii suunnittelua ja koordinointia kunnassa ja sen toimijoissa - Tavoitteena suojaavien tekijöiden rakentuminen, työ- ja opiskeluolosuhteiden parantuminen sekä konkreettinen apu ja tuki Toimintamalli vaatii myös palvelukoordinaatiota. UUDISTUSOHJELMASSA: SYVENTÄMINEN, JUURRUTUS, PALVELUOHJAUS, KOULUTUKSET
HANKKEEN TOIMINTA VARHAISKASVATUKSEN JA KOULUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA KOULUTUSTEN JÄRJESTÄMINEN - Esimiesten muutosjohtamisen koulutus (kunta) - HYTE- työn koulutukset ja työpajat (sote, kunta) - LAPE toiminnan koulutukset ja työpajat (sote, kunta, maakunta) ALUEELLISTEN KEHITTÄMISRYHMIEN TYÖ - Hyvien käytänteiden koordinointi ja jakaminen - Kehittämisen painopisteiden hyödyntäminen - Aluekoordinaattoreiden työn jalkauttaminen - Kuntien ja maakunnnan yhteistyön muodot - Erityisen ja vaativan tason palveluiden integrointi ja toteutus
LOPUKSI Ehkä lapsi katsoessaan minuun näkee sen lapsen joka joskus olin. Ja on kuin olisin jotakin saanut anteeksi. -Risto Rasa-