Koulutuslautakunta 94 13.10.2016 Koulutuslautakunta 102 27.10.2016 Palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa 365/12.06.01/2016 Koulutuslautakunta 13.10.2016 94 Valmistelu: varhaiskasvatusjohtaja Kaisa Rauvala, puh 040-741 8946 Kemin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessa 7.12.2015 135 ta lousar vioin vuodelle 2016 ja toimintasuunnitelman vuoteen 2019. Kau pun ki stra tegian toimenpideohjelmassa strategisena päämääränä on vetovoimainen kaupun ki ja tavoitteena uusien työpaikkojen luominen. Tuottajan eli kou lu tus lau takun nan toimenpiteenä vuodelle 2016 on yksityiset palveluntuottajat var hais kasva tuk ses sa. Tilaaja on myös asettanut päämääräksi kestävän kuntatalouden ja ta voit teek si palvelutuotannon tehostaminen ja tiivistäminen eri toimijatahojen kans sa. Koulutuslautakunnan toimenpiteenä on koulu ja päiväkotiverkon tarkas te lu ja palvelutuotannon vaihtoehtoisten järjestämismuotojen kartoitus. Kemin kaupungin palvelustrategian yhtenä keskeisenä päämääränä vuoteen 2020 on palvelujen tuottamiseen kumppanuuksien etsiminen Kemin kau pun kikon ser nis ta, kuntayhteistyöstä, yksityisistä palvelujentuottajista, kolmannesta sek to ris ta ja perheistä. Kemin kaupungin koulutuslautakunnan johtosäännön (kv 9.12.2013 164) mukaan koulutuslautakunnan ratkaisuvaltaan kuuluu päättäminen var hais kas va tuksen järjestämisestä omana tai ostopalvelutoimintana sekä maksuista ja tak soista. Varhaiskasvatuksen nykyiset palvelut Kemissä ovat kunnan järjestämä päi vähoi to päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa, perheille maksettava kotihoidontuki ja osittainen hoitoraha sekä avoin varhaiskasvatuskerhotoiminta. Palveluseteli Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveys pal ve lu ja. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) on tul lut voimaan 1.8.2009. Lakia sovelletaan palvelusetelin käyttämiseen kuntien jär jes tä mis sä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lakia sovelletaan ainoastaan yk sityis ten sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimiseksi. Tämän vuoksi lakia ei voi so vel taa julkisyhteisöjen tuottamien palvelujen hankkimiseen. Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saajalle myöntä mää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset
kun nan ennalta määrittelemään arvoon asti. Palvelusetelin tavoitteena on lisätä asiak kaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, mo ni puolis taa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien ja yksityisten palveluntuottajien yhteis työ tä. Palveluseteli rinnastetaan varhaiskasvatuslain 11a :n mukaiseen kun nan järjestämään varhaiskasvatukseen eikä lapselle voi saada sa man ai kaises ti lasten kotihoidontukea eikä yksityisen hoidon tukea. Kunnalle palvelusetelin käyttöönotto on strateginen päätös, joka edellyttää kunnal ta pidempiaikaista sitoutumista palvelusetelijärjestelmään. Palvelusetelin tulee olla houkutteleva vaihtoehto niin kunnalle, asiakkaalle kuin pal ve lun tuot ta jalle kin. Palvelusetelijärjestelmässä kunta ei tule sopimusosapuoleksi palvelusta so vittaes sa, sillä kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja pal ve luntuot ta jan välinen sopimus. Perhe maksaa palvelusta saman päivähoitomaksun kuin kunnallisessa päivähoidossa. Maksun perii yksityinen palveluntuottaja. Kun ta maksaa palveluntuottajalle palvelusetelinä sovitun kattohinnan ja perheen hoitomaksun välisen erotuksen. Asiakkaan mielipide palvelusetelin saamisesta tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon. Asiakkaalla ei kuitenkaan ole oikeutta vaatia palveluseteliä, sillä palvelusetelin myöntämiseen vaikuttavat kunnan tekemät linjaukset ja säännöt palveluseteliperiaatteista. Palveluseteli voidaan myöntää Kemin kaupungin asukkaalle, jolla olisi oikeus var hais kas va tus pal ve luun Kemin kaupungin kunnallisessa var hais kas va tuk sessa. Palveluseteliä hakevan tulee olla kirjoilla Kemin kaupungissa tai lapsella on oltava vähintään tilapäinen osoitteenmuutos Kemin kaupunkiin. Palvelusetelin arvo Palvelusetelin hinnoittelu on yksi palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton tärkeimmistä vaiheista. Palvelusetelijärjestelmän tulee olla kunnalle taloudellisesti järkevä, mutta samalla asiakkaalle houkutteleva ja markkinoiden toimivuutta kehittävä palvelujen järjestämisen vaihtoehto. Varsinaisesti hinnoittelupäätös muodostuu kahdesta pääkohdasta: palvelun hinnan asettamisesta ja palvelusetelin arvon määrittämisestä. Kunta asettaa palvelun tuottajalle palvelusta maksettavan enimmäishinnan eli päättää, mitä palvelu saa enintään maksaa. Tätä kutsutaan hintakaton asettamiseksi. Palvelusetelin arvo voi määräytyä esimerkiksi keskimääräisistä päivähoidon tuotantokustannuksista tai oman kunnan palvelutuotannon kustannuksista. Päivähoidon palveluseteli on tulosidonnainen, joka tarkoittaa sitä, että asiakkaan tulot vaikuttavat palvelusetelin suuruuteen. Palvelusetelin arvosta on annettava päätös asiakkaalle.
Palvelun hinta = palvelun tuottajalle palvelusta maksettava hintaa, joka muodostuu kunnan maksamasta osuudesta (palvelusetelin arvo) ja asiakkaan maksamasta osuudesta (asiakkaan omavastuu). Palvelusetelin arvo = kunnan maksama osuus palvelun hinnasta. Arvo on sidottu asiakkaan tuloihin, jolloin asiakkaan tulot vaikuttavat palvelusetelin arvoon (tulosidonnainen) tai kaikille yhtä suuri asiakkaan tuloista riippumatta (tasasuuruinen). Asiakkaan omavastuu = asiakkaan maksama osuus palvelun hinnasta. Palvelusetelin osapuolten tehtävät Palvelusetelijärjestelmä perustuu kolmen osapuolen, kunnan, asiakkaan ja palveluntuottajan yhteistyöhön. Kunta - päättää palvelusetelin käyttöönotosta, - hyväksyy palveluntuottajat, - myöntää palvelusetelin ja määrittää palvelusetelin voimassaoloajan, käyttötarkoituksen ja arvon, - opastaa asiakasta palvelusetelin käytössä, - tiedottaa asiakkaille palveluntuottajista ja palvelujen sisällöstä, - maksaa palveluntuottajalle palvelusetelin arvon, - valvoo palveluntuottajan toimintaa Asiakas - ottaa yhteyttä päivähoidon tarpeestaan, - valitsee kunnan tarjoamista palveluvaihtoehdoista palvelusetelin, - antaa palvelusetelin myöntämiseen tarvittavat tiedot, - valitsee palveluntuottajan, - tekee sopimuksen kunnan hyväksymän palveluntuottajan kanssa, - maksaa palvelun omavastuuosuuden eli päivähoitomaksun palvelun tuottajalle, - voi tehdä tarvittaessa muistutuksen tai kantelun palvelun laadusta. Palveluntuottaja - tarkistaa palvelusetelin voimassaolon ja sisällön, - tekee asiakkaan kanssa sopimuksen palvelusta, - tuottaa palvelusetelipäätöksessä määritellyn palvelun asiakkaalle, - raportoi kunnalle sovitulla tavalla, - laskuttaa kuntaa,
- laskuttaa asiakkaalta omavastuuosuuden, - sitoutuu noudattamaan kunnan sääntökirjaa Esiopetus on perusopetuslain mukaista toimintaa, siihen ei voi myöntää sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan palvelusetelilain mukaista palveluseteliä. Perusopetuslaki sisältää säännökset oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna järjestettävästä maksuttomasta esiopetuksesta. Kunta hyväksyy palveluntuottajat Kunta hyväksyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) annetun lain 5 palvelun tuottajan: 1. joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin, 2. joka täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa (603/1996) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset, 3. jonka tuottamat palvelut vastaavat vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta, 4. jolla on potilasvahinkolain (585/1986) mukainen vakuutus tai muu vastuuvakuutus, jonka vakuutusmäärän voidaan palvelutoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen arvioida riittävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien henkilövahinkojen korvaamiseen ja joka muilta ehdoiltaan vastaa tavanomaista vastuuvakuutuskäytäntöä ja joka täyttää kunnan erikseen asettamat asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin liittyvät taikka 5. muut vastaavat vaatimukset. Palvelusetelin yksityiskohdat ja ehdot määritellään sääntökirjassa, joka tuodaan erillisenä asiana koulutuslautakunnan päätettäväksi. Ehdotus VKJ Rauvala: Koulutuslautakunta päättää ottaa käyttöön varhaiskasvatuksen palvelusetelin päiväkotihoidossa 1.8.2017 alkaen lukuunottamatta perusopetuslain mukaista esiopetusta ja sen lisäksi tarjottavaa varhaiskasvatusta. Päätös KOLTK 13.10.2016: Koulutuslautakunta esittää, että kaupunginhallitus ja koulutuslautakunta käyvät linjaus keskustelun varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönotosta 24.10.2016 peilaten keskustelua koulu- ja päiväkotiverkkoselvitykseen. Koulutuslautakunta käsittelee mahdollista varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönottoa 27.10.2016. Koulutuslautakunta 27.10.2016 102
Valmistelu: varhaiskasvatusjohtaja Kaisa Rauvala, p. 040 741 8946 Palvelun tuottaja on palvelusetelijärjestelmän puitteissa yksityisen so si aa li pal velun valvonnasta annetussa laissa (603/1996) tarkoitettu palveluntuottaja, joka sitou tuu täyttämään palvelusetelilain (569/2009 5 :n mukaiset yleiset ehdot ja varhais kas va tus lain (19.1.1973/36) ja asetuksen lasten päivähoidosta (239/1973) edellytykset. Palvelusetelin arvo on määritelty maisemamalliin perustuen keskimääräisten päivä hoi to kus tan nus ten mu kaan huomioiden kokonaiskustannukset ja oman tuo tannon läsnäolopäivän hinta. Näihin perustuen yli 3 vuotiaiden setelin arvo on 790 /kk ja alle 3- vuotiaiden 1,7 kertainen eli 1343 /kk. Kaupunginhallitus ja koulutuslautakunta ovat käyneet yhteisen keskustelun maanan tai na 24.10.2016 koulu- ja päiväkotiverkosta ja siihen liittyen palvelusetelin käyt töön otos ta. Ehdotus VKJ Rauvala: Päätös KOLTK 27.10.2016: 1. Koulutuslautakunta päättää ottaa käyttöön varhaiskasvatuksen palvelusetelin päiväkotihoidossa 1.8.2017 alkaen lukuunottamatta perusopetuslain mukaista esiopetusta ja sen lisäksi tarjottavaa varhaiskasvatusta. 2. Palvelusetelin suurin arvo on yli 3 -vuotiailla lapsilla 790 /kk ja alle 3- vuo ti ail la 1343 /kk 1.8.2017 alkaen. Kertoimet eri tuntiportaisiin määri tel lään sääntökirjassa. Jäsen Esko Särkelä poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 19:09. Jäsen Teija Karisaari-Kittilä poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ai ka na klo 19:27. Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin pykälien 102-108 osalta Mikko Ekorre. Varajäsen Mikko Ekorre esitti, että ehdotusta ei hyväksytä. Varapuheenjohtaja Pa si Määttä kannatti esitystä. Puheenjohtaja Juha Taanila esitti, että ne jotka eivät ehdotusta hyväksy toi mit tavat kirjalliset perustelut pöytäkirjan liitteeksi. Jäsen Mervi Tuohimaa kannatti esitys tä. Puheenjohtaja Juha Taanila totesi, että pohjaehdotuksen lisäksi on tehty kan natet tu ehdotus ja on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja totesi annetun eh do tuksen sekä vastaehdotuksen, joista äänestettiin. Palvelusetelin käyt töön otos ta äänestettiin nimenhuudolla. Varhaiskasvatusjohtaja Kaisa Rauvalan eh do tus ta (kyllä) kannattivat Ritva Aheinen, Mervi Anttila, Kari Ikäläinen, Laura Kuis ma nen, Lea Leminaho, Mervi Tuohimaa ja Juha Taanila. Ekorren ehdotusta (ei) kannattivat Mikko Ekor re ja Pasi Määttä.
Äänestystuloksen mukaan varhaiskasvatusjohtaja Kaisa Rauvalan ehdotus hyväk syt tiin äänin 7-2. Varajäsen Mikko Ekorre ja varapuheenjohtaja Pasi Määttä jättivät eriävän mielipiteen. Jäsen Mervi Tuohimaa poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 19:51.