ELIAS-hanke 1 Työpaketti 3. Asemanseutujen profilointi ja liikennejärjestelmänäkökulma asemanseutujen kehittämisessä Tuire Valkonen ja Matleena Lindeqvist 22.2.2017
Sisällysluettelo 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 2. Asemat ja solmut Helsingin seudun liikennejärjestelmässä 3. Asemanseudun määrittäminen ja luokittelu 3.1. Asemanseuturajauksia 4. ELIAS-case asemanseutujen kuvaus 5. ELIAS-case asemanseutujen väestötarkastelut 6. ELIAS-case asemanseutujen työpaikkatarkastelut 2
1. Lähtökohdat ja tavoitteet Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Helsingin seudun liikenne (HSL), Uudenmaan liitto ja Ympäristöministeriö käynnistivät vuonna 2015 hankkeen Elinvoimaiset asemanseudut Helsingin seudulla ja Uudellamaalla (Elias). Elias-hankkeessa on tavoitteena tuottaa aineistoa asemanseutujen kehittämisen tueksi ja verkottaa alan toimijoita. Elias-hankkeessa case-asemanseuduiksi valikoitui erikokoisia ja eri kehitysvaiheissa olevia asemanseutuja. Tarkemmassa tarkastelussa ovat olleet kymmenen asemanseutua; Helsingistä Pukinmäki, Espoosta Kera, Kauniaisista Koivuhovi, Vantaalta Tikkurila ja Kivistö, Järvenpäästä Ainola sekä Siuntion, Hyvinkään, Mäntsälän ja Keravan asemat. Elias-hanke koostuu viidestä eri työpaketista. HSL:n liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston vastuulla olevan työpaketin 3 Asemanseutujen profilointi ja liikennejärjestelmänäkökulma asemanseutujen kehittämisessä -tulokset on koottu tähän kalvosarjaan. 3
Työpaketin tavoitteet Tuotetaan tietoa asemanseutujen ja solmupisteiden kehittämisestä Helsingin seudun liikennejärjestelmän näkökulmasta. Kootaan tietoa asemanseutujen profiloinnista ja luokittelusta: Case HSL:n SOLMU-hanke. Kuvataan ELIAS-asemanseutujen nykytilanne ja tuotetaan työpaikka- ja väestötarkasteluja suunnittelun tueksi. 4
2. Asemat ja solmut Helsingin seudun liikennejärjestelmässä 5 Esittäjän nimi
Lähtökohtia asemanseutujen kehittämiselle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Myös liikenne- ja ympäristöpoliittisissa tavoitteissa raideliikenteen painotus on vahvasti esillä. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa HLJ 2015, maankäyttösuunnitelmassa MASU ja asuntostrategiassa ASTRA on korostettu asemanseutujen tiivistämisen tärkeyttä ja raideliikenteen kehittämistä liikennejärjestelmän runkona. Suunnitelmien pohjalta valmisteltiin valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen MAL-sopimus vuosille 2016-2019, jossa on sovittu, että seudulla jatketaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnittelua edellisten suunnitelmien pohjalta. Sopimuksen yhtenä toimenpiteenä on, että valtio osoittaa Raide-Jokerin toteuttamiseen vuosina 2017-2019 yhteensä 84 miljoonaa euroa. Syksyllä 2016 käynnistyneen Helsingin seudun MAL 2019 -suunnittelun lähtökohtana on tiivistyvä ja raideliikenteeseen tukeutuva seutu. Myös Uusimaa-kaava 2050 -työllä ja Helsingin uudessa yleiskaavassa tuetaan verkostomaisuutta ja tiivistämistä. 6 Lähteet: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 (HSL), MAL-aiesopimuksen 2012-2016 seuranta, Maankäyttö, liikenne ja asuntojen hinnat, saavutettavuuden ja yhdyskuntarakenteen vaikutuksista asuntojen hintaa ja maankäytön tehokkuuteen (Laakso. S).
Saavutettavuuden ja yhdyskuntarakenteen vaikutukset maankäytön tehokkuuteen ja asuntojen hintaan Asemanseutujen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien merkitystä maan arvoon on tutkittu hiljattain HSL:n teettämässä selvityksessä Maankäyttö, liikenne ja asuntojen hinnat, saavutettavuuden ja yhdyskuntarakenteen vaikutuksista asuntojen hintaa ja maankäytön tehokkuuteen (Laakso. S). Selvityksen perusteella hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä, erityisesti Helsingin kantakaupunkiin, ja asuntojen hintojen välillä on positiivinen korrelaatio, eli alueen hyvä saavutettavuus nostaa maan arvoa. Asuntojen markkinahintataso toimii hyvänä indikaattorina alueiden vetovoimasta ja kysynnän suuntautumisesta eri sijainteihin, ks. kuva. Vuosina 2012-2015 valmistuneista asunnoista 50 % (n. 22 700 asuntoa) sijoittui kilometrin säteelle raideliikenteen nykyisistä tai rakenteilla olevista asemista. 7 Lähteet: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 (HSL), MAL-aiesopimuksen 2012-2016 seuranta, Maankäyttö, liikenne ja asuntojen hinnat, saavutettavuuden ja yhdyskuntarakenteen vaikutuksista asuntojen hintaa ja maankäytön tehokkuuteen (Laakso. S). https://www.hsl.fi/hlj-helsingin-seudun-liikennejarjestelmasuunnitelma/julkaisut
Verkostomainen liikennejärjestelmä korostaa solmujen ja asemien merkitystä Helsingin seudulla tulevaisuuden liikennejärjestelmä perustuu vahvoihin raideliikenteen runkoyhteyksiin, bussien runkolinjoihin sekä niitä täydentäviin liityntäyhteyksiin. Merkittäviä järjestelmätason muutoksia on tapahtunut viime vuosina, kun Kehärata ja poikittaiset bussiliikenteen runkolinjat 500 sekä 560 otettiin käyttöön. Länsimetro otetaan käyttöön vuonna 2017. Raide-Jokerin toteuttamisesta ja Kruunusilloista on tehty päätös. Runko- ja liityntäliikennepainotteisella järjestelmällä parannetaan matka-aikojen ennustettavuutta ja lisätään vuorotarjontaa. Joukkoliikenteen rungon muodostavat tiheän liikenteen metro- ja kaupunkiradat, muut junaradat ja bussien kaukoliikenne, jotka mahdollistavat nopean liikenteen keskusten välillä. Bussiliikenteen runkolinjat ja pikaraitiotiet hoitavat tehokkaasti ja luotettavasti liikennettä kaupunkiseudun sisällä ja yhdistävät verkon eri osia toisiinsa. Runkoyhteyksiä täydennetään liityntäliikenteellä, joka palvelee paikallisia tarpeita ja yhdistää aluekeskuksia runkoverkkoon. Helsingin seudun raideliikenteen verkkoa laajennetaan vaiheittain Helsingin seudun ydinalueelta lähtien ja bussiliikenteen runkolinjoja kehitetään määrätietoisesti osana runkoverkkoa. Nopea ja tiheä yhteys houkuttelee käyttäjiä yhteysväleillä, joilla liikkumistarve on lisääntynyt, mutta joiden liikennevirrat eivät vielä vaadi raideyhteyttä. Bussien liityntäyhteydet ja pidempimatkaiset seutuyhteydet mahdollistavat pääsyn runkoverkkoon. Toimivat solmupisteet ja sujuvat vaihdot ovat edellytys koko joukkoliikennejärjestelmän toimivuudelle. Verkostomainen rakenne korostaa joukkoliikenteen vaihtopaikkojen ja solmujen merkitystä sekä yhtenäistä joukkoliikennejärjestelmää. Solmupisteiden kehittäminen on joukkoliikenteen kannalta keskeinen osa liikennejärjestelmän matkaketjujen vahvistamista. Joukkoliikenteen kilpailukykyä ja seudun saavutettavuutta voidaan tehokkaimmin kehittää sijoittamalla asumista, työpaikkoja ja palveluita solmupisteisiin ja asemanseuduille joukkoliikenteen runkoyhteyksien varsilla. Näin mahdollistetaan autotonta elämäntapaa. 8 Lähteet: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015
Asemat ja solmut joukkoliikenteen vaihtopaikkoina Asemanseutuja ja solmukohtia lähestytään myös vaihdon näkökulmasta. Solmukohdissa eri kulkumuodot kohtaavat ja asiakkaat vaihtavat eri joukkoliikennevälineestä toiseen tai eri kulkuvälineestä toiseen. Uudet raidehankkeet ja runkolinjat lisäävät joukkoliikennevaihtoja etenkin pääkaupunkiseudulla. HSL:n SOLMU-projektissa on etsitty keinoja vähentää joukkoliikenteen vaihdosta asiakkaalle aiheutuvaa stressiä niin, että vaihdosta tulee luonteva osa joukkoliikennematkaa. Tavoitteena on ollut tunnistaa HSL-alueen tärkeimmät vaihtopaikat ja luokitella ne kehittämistoimenpiteitä varten yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. SOLMU-projektissa on tunnistettu joukkoliikenteen vaihtotapahtuman palvelutasoon ja laatuun vaikuttavia tekijöitä, joita voi kehittää paikkakohtaisesti. Niitä ovat opastus, informaatio, maksaminen, turvallisuus, palvelut, odotustilat, kävelyetäisyys, esteettömyys, siisteys ja ylläpito ja sekä liityntäpysäköinti. Asemanseudun suunnittelussa sujuvat kävely-yhteydet bussipysäkkien ja junalaitureiden välillä ja laadukkaat pysäkki- ja odotustilat ovat tärkeitä. SOLMU-projektissa selvitettiin myös kaupan toimijoiden intressejä vaihtopaikoissa. SOLMU-projektin aineistot löytyvät HSL:n verkkosivuilta: https://www.hsl.fi/julkaisut Toimiva syöttöliikenne asemalle vaikuttaa merkittävästi raideliikenteen houkuttelevuuteen ja hyvällä syöttöliikenteellä voidaan vähentää asemanseudun liityntäpysäköintipaikkojen tarvetta. 9 Lähteet: HSL:n SOLMU-projekti
Liityntäpysäköinti asemilla Helsingin seudulla liityntäpysäköinti on keskeinen osa sekä koko liikennejärjestelmää että joukkoliikennejärjestelmää. Liityntäpysäköinnin avulla voidaan vähentää väylien ruuhkautumista ja houkutella uusia joukkoliikenteen käyttäjiä seudun ulommista osista. Helsingin seudun liityntäpysäköintialueet sijaitsevat tyypillisesti raideliikenteen asemien sekä joidenkin seutupysäkkien yhteydessä. Liityntäpysäköinnillä on raideliikenteen asemilla merkittävä rooli ja paikoin suurenkin tilantarpeen vuoksi pysäköinti on usein merkittävä asemanseudun alueen muodostumisessa. Etenkin autojen pysäköintipaikkojen tarve on useissa asemanseutujen hankkeissa muodostunut haasteeksi. Liityntäpysäköinnistä ei yleensä saa tuloja ja pysäköinti vie paljon tilaa alueilta, jonne kannattaisi sijoittaa muita toimintoja, kuten asumista. Toisaalta liityntäpysäköinti tuo kauempaa asemista asuvia autoilijoita joukkoliikenteen käyttäjiksi. Viime vuosina on keskusteltu paljon liityntäpysäköinnin kustannusten- ja vastuunjaosta. Tällä hetkellä liityntäpysäköinnin järjestäminen on usein jäänyt sille kunnalle, jossa asema sijaitsee tai sille valtion osapuolelle, joka omistaa alueita asemanseudulla. HLJ 2015:n jatkotyönä tehtiin selvitys Liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakomallin pilotointi Pasila-Riihimäki ratakäytävässä (HSL 6/2016). Uuteen Helsingin seudun MAL-sopimukseen 2016-2019 on kirjattu, että osapuolet sitoutuvat yhdessä toteuttamaan liityntäpysäköinti-investoinnit kustannusjaon mukaisesti. Helsingin seudun liityntäpysäköinnin toimenpideohjelmaa on laadittu syksyn 2016 aikana. Työ valmistuu alkuvuodesta 2017. Työn tavoitteena on ollut konkreettisen toimenpideohjelman laatiminen Helsingin seudun liityntäpysäköinnin kehittämiseksi. Työssä on päivitetty liityntäpysäköintialueiden seudullisuusluokitus sekä määritetty liityntäpysäköinnin seudulliset linjaukset ja paikkamäärätavoitteet vuoteen 2025. Toimenpideohjelmassa on esitetty toimenpiteet, joilla saavutetaan vuoden 2025 paikkamäärätavoitteet, sekä toimenpiteet, joilla seudulliset linjaukset jalkautetaan. Työn on tehty tiiviissä vuorovaikutuksessa Helsingin seudun 14 kunnan, Liikenneviraston sekä muiden keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. 10 Lähteet: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015, Helsingin seudun liityntäpysäköinnin toimenpideohjelma
Pyöräily asemilla Pyöräily on kaupunkimainen liikkumistapa ja tulevaisuudessa sen asema vahvistuu entisestään. Pyöräily on autoilulle kilpailukykyinen kulkutapa erityisesti lyhyillä (alle 5 km) matkoilla, joita keskuksissa ja niiden välillä tehdään paljon. Maankäytön tiivistyminen parantaa pyöräilyn käytettävyyttä arjen matkoilla entisestään. Pyöräilyllä on paljon potentiaalia liikennejärjestelmän toimivuuden lisäämisessä sekä liikenteen haittojen vähentämisessä. Lisääntyvän pyöräilyn vaikutukset sekä yksilö- että liikennejärjestelmätasolla ovat erittäin myönteisiä. Laadukkaat pyöräily-yhteydet lisäävät merkittävästi pyöräilyä ja mahdollistavat pyöräilyn entistä pidemmillä matkoilla. Laadukkaan pyöräilyverkon yhteydet ovat jatkuvia, suoria ja turvallisia ja niiden käyttö on helppoa ja häiriötöntä. Pyöräilyverkon palvelutasoa parannetaan myös pysäköinti-, informaatio- ja kunnossapitopalveluilla. Palvelut edistävät päivittäistä pyöräilyä ja sen houkuttelevuutta itsenäisenä kulkutapana sekä osana laadukkaita matkaketjuja. Liityntäpyöräily on tehokas tapa lisätä kestäviä matkaketjuja ja matkaketjujen palvelutasoa niiden viimeisillä metreillä. Pysäköintipalvelut keskuksissa, solmupisteissä ja asemilla lisäävät merkittävästi pyörän käytettävyyttä erilaisilla matkoilla. Väylien ylläpidon laadun tasaisuus ja luotettavuus edistävät erityisesti kulkutavan ympärivuotista käyttöä. Viitoitus ja opastus ovat tärkeitä pyöräilyinformaatiossa, mutta myös mobiilipalveluilla on ajantasaisen informaatiotarpeen kannalta suuri merkitys. Kunnissa laaditaan määräajoin päivitettävät kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmat, joiden tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Paikallisissa yhteyksissä kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen, yhteyksiin pääpyöräilyverkolle sekä asemille johtaviin reitteihin liityntäpyöräilyn helpottamiseksi. Keskuksissa pyöräilyn fyysinen erottaminen kävelystä on tärkeää. 11 Lähteet: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015
Kävely asemilla Lähes jokainen matka alkaa ja päättyy kävellen. Hyvät kävelyolosuhteet ovat olennainen osa viihtyisää ja elinvoimaista kaupunkiympäristöä. Kävelyn merkitys itsenäisen, aktiivisen ja terveellisen elämän mahdollistajana kasvaa entisestään väestön ikääntyessä. Kävely-ympäristöjen viihtyisyyden, esteettömyyden ja turvallisuuden kehittäminen on erityisen tärkeää keskuksissa, asemilla ja joukkoliikenteen solmupisteissä. Hyvä kävelyympäristö houkuttelee oleskelemaan, millä on positiivisia vaikutuksia myös asemien ja solmupisteiden käytettävyyteen ja elinvoimaisuuteen. Reittien esteettömyydestä tulee huolehtia ja järjestää ympärivuotinen kunnossapito tärkeimmille kävelyreiteille, kuten reitit asemille. Kävely tulee erotella selkeästi muista kulkumuodoista vilkkailla väylillä kaikkien liikennejärjestelmän käyttäjien turvallisuuden ja viihtyisyyden vuoksi. Kävelyolosuhteet ovat merkittävä osa alueiden ja matkaketjujen palvelutasoa. 12 Lähteet: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015
13 3. Asemanseudun määrittäminen ja luokittelu
Asemanseudun määrittäminen ja luokittelu Elias-hankkeen työpaketissa 1 tuotetussa Asemanseututietoa ja esimerkkejä - selvityksessä on tuotu esiin, miten monella eri tapaa asemanseutuja voi kuvata, rajata ja luokitella. Asemanseudun rajaus ja luokittelu riippuvat paljolti suunnittelukysymyksestä, - tarpeesta ja -tasosta. Elias-hankkeen työpaketissa 2 on muodostettu erilaisia ympyräbuffereita ja verkostovyöhykkeitä asemanseutujen suunnittelun tueksi. Asemanseutujen saavutettavuutta kävellen tai pyöräillen on tarkasteltu sekä metreissä että aikaetäisyyksinä. HSY:ssä tehdyt paikkatietotarkastelut jäsentävät uudella tavalla asemanseutuihin liittyvää tietoa kaupunkisuunnittelun pohjaksi. Asemanseuduille muodostettujen buffereiden ja vyöhykkeiden avulla voidaan analysoida muun muassa asemanseudun lähtötilannetta ja asettaa esimerkiksi määrällisiä väestö- ja työpaikkatavoitteita alueen kehittämiseksi. Tarkasteluja voidaan hyödyntää, kun mietitään toimenpiteitä asemanseutujen kehittämiseksi ja asemien saavutettavuuden parantamista. Asemanseutujen väestö- ja työpaikkatietojen avulla saadaan kokonaiskuva asemanseutujen nykytilanteesta. 14
Asemanseudun määrittäminen ja luokittelu Luokittelut toimivat suunnittelun apuvälineenä, jäsentävät isoa tietomäärää ja auttavat kehittämistoimenpiteiden määrittelyssä. Asemanseudun luokittelu, esim. liikennöinnin tai alueen maankäytön suhteen, auttaa hahmottamaan asemanseudun merkitystä koko seudun yhdyskuntarakenteessa ja liikennejärjestelmässä. Elias-työssä asemanseutu käsitetään alueena, jolla asuvat ja työskentelevät voivat etäisyyden puolesta helposti käyttää junaa tai metroa päivittäisiin matkoihin. Yleensä kävelyetäisyydeksi asemasta mielletään 600m, 800m tai 1000m matkaa, mikä tarkoitta ajallisesti 10-20 minuutin kävelymatkaa asemalta. Asemanseudut ovat maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa alueita, joille pyritään sijoittamaan ensisijaisesti raideliikenteeseen tukeutuvia toimintoja, kuten asumista, työpaikkoja ja palveluja. 15
Esimerkkinä HSL:n SOLMUprojektin luokittelu Solmu-projektin tavoitteena on joukkoliikennevälineestä toiseen vaihtamisen helpottaminen sekä vaihtotapahtuman sujuvuuden ja miellyttävyyden lisääminen. Työn tavoitteena on luokitella HSL-alueen vaihtopaikat eri kategorioihin ja määrittää vaihtopaikoille tavoitteet niiden varusteluun ja ominaisuuksiin liittyen. Lisäksi työn tavoitteena on laatia konkreettiset toimenpideehdotukset vaihtopaikkojen kehittämiseksi ja muodostaa näistä toimenpiteistä vaihtopaikkojen kehittämisohjelma. 16
Vaihtopaikkojen luokittelu ja palvelutasotavoitteet Vaihtopaikat päädyttiin jakamaan kolmeen eritasoiseen kategoriaan, jotka ovat: 1. Vaihtoterminaali Esim. Rautatieasema, Kamppi, Tikkurila 2. Merkittävä vaihtopaikka Esim. Herttoniemi, Huopalahti, Myyrmäki 3. Vaihtopaikka Esim. Maunula, Pukinmäki, Nihtisilta Luokittelu perustuu vaihtajien määrään vaihtopaikassa sekä vaihtopaikan asemaan ja sijaintiin liikennejärjestelmässä. Jokaiselle vaihtopaikkaluokalle määritettiin lisäksi erilliset palvelutasotavoitteet. Lähde: HSL:n SOLMU-projekti
Vaihtopaikkojen palvelutasotavoitteet Vaihtopaikan luokitus 1. Vaihtoterminaali Kansainvälisissä kohteissa lisäksi Erityishuomio vaihtajissa, joille paikka ja/tai kieli on vieras Opastus Selkeät ja helposti havaittavat opasteet kaikkien kulkuvälineiden välillä. Opastus kansainvälisiin yhteyksiin englanniksi. Opastus lipunmyyntiin ja palveluihin. Opasteet erottuvat kaupallisista mainoksista. Informaatio Saatavilla reealiaikaista matkustusinformaatiota nousu- ja poistumislaiturilla sekä palvelupaikoilla. Paikalla on kielitaitoista henkilökuntaa opastamassa. Englanninkielinen informaatio. Ohjeet eri kielisen joukkoliikenneinformaation nettisivuille. Maksaminen Mahdollisuus ostaa lippu vaihtopaikalta ilman kiertelyä. Henkilökunnan ylläpitämä lipunmyynti. Turvallisuus Valaistus ja ilmapiiri asemalla tai pysäkillä ei aiheuta turvattomuutta. Paikalla on henkilökuntaa myös yöaikaan. Jatkuva valvonta. Paikalla on henkilökuntaa päiväaikaan. Palvelut Vaihtopaikalla on WC asiakaskäytössä. Vaihtopaikalla tarjolla kaupallisia palveluita. Säilytystilat matkatavaroille. Kaupallisia palveluita, jotka mahdollistavat pidemmänkin odottelun (ostoksia, leikkipaikkoja, ravintoloita jne.). Matkatavaran käsittelyn palveluita. Odotustilat Sateelta ja tuulelta suojatut lämpimät odotustilat, joissa mahdollisuus istua. Lämmitetyt odotustilat, joissa mahdollisuus istua. Kävelyetäisyydet Esteettömyys Siisteys ja ylläpito Liityntäpysäköinti Kävelyetäisyydet ovat kohtuullisia ja risteäminen ajoneuvoliikenteen kanssa ei aiheuta viivytyksiä tai turvallisuusongelmia. Rullaportaat ja ovet eivät aiheuta pullonkauloja. Kaikki tasonvaihdot ovat esteettömiä. Nousu kulkuvälineeseen laiturilta tai pysäkiltä on esteetön. Opastus näkövammaisille. Vaihtopaikka pidetään siistinä päivittäin ja rikkoutuneet varustelut korjataan välittömästi. Pyörien sääsuojattu, turvallinen ja valvottu liityntäpysäköinti. Autojen liityntäpysäköinti. Rullaportaat ja ovet suunniteltu matkalaukkujen kanssa liikkuville. Huomioitava matkalaukkujen kanssa liikkuminen. Lähde: HSL:n SOLMU-projekti
Vaihtopaikkojen palvelutasotavoitteet Vaihtopaikan luokitus 2. Merkittävä vaihtopaikka 3. Vaihtopaikka Opastus Vaihtopaikka erottuu selvästi. Selkeät ja helposti havaittavat opasteet kaikkien kulkuvälineiden välillä. Opastus lipunmyyntipisteisiin. Vaihtopaikka erottuu selvästi. Selkeät ja helposti havaittavat opasteet pysäkkien välillä. Informaatio Saatavilla aina reealiaikaista matkustusinformaatiota lähtölaiturilla. Saatavilla valikoidusti reealiaikaista matkustusinformaatiota. Maksaminen Mahdollisuus ostaa lippu vaihtopaikalta ilman merkittävää kiertelyä. Turvallisuus Valaistus ja ilmapiiri asemalla tai pysäkillä ei aiheuta turvattomuutta. Jatkuva valvonta päivä- ja yöaikaan ilman henkilökunnan läsnäoloa. Valaistus ja ilmapiiri vaihtopaikalla ei aiheuta turvattomuutta. Palvelut Vaihtopaikalla on WC asiakaskäytössä. Vaihtopaikalla tarjolla kaupallisia palveluita. Odotustilat Sateelta ja tuulelta suojatut odotustilat, joissa mahdollisuus istua. Sateelta suojatut odotustilat, joissa mahdollisuus istua. Kävelyetäisyydet Kävelyetäisyydet ovat kohtuullisia ja risteäminen ajoneuvoliikenteen kanssa ei aiheuta viivytyksiä tai turvallisuusongelmia. Kävelyetäisyydet ovat kohtuullisia ja risteäminen ajoneuvoliikenteen kanssa ei aiheuta viivytyksiä tai turvallisuusongelmia. Esteettömyys Kaikki tasonvaihdot ovat esteettömiä. Nousu kulkuvälineeseen laiturilta tai pysäkiltä on esteetön. Kaikki tasonvaihdot ovat esteettömiä. Nousu kulkuvälineeseen laiturilta tai pysäkiltä on esteetön. Siisteys ja ylläpito Vaihtopaikka pidetään siistinä päivittäin ja rikkoutuneet varustelut korjataan välittömästi. Liityntäpysäköinti Pyörien runkolukittava liityntäpysäköinti. Pyörien liityntäpysäköinti. Lähde: HSL:n SOLMU-projekti
Yleiset kehittämistoimenpiteet vaihtopaikoissa Vaihtotapahtumia voidaan kehittää ja helpottaa vaihtopaikkojen olosuhteiden ja järjestelyjen lisäksi myös yleisemmällä tasolla. SOLMU-työssä kehitettiin useita järjestelmätasolla vaikuttavia ja useiden vaihtopaikkojen kehittämistä koskevia toimenpiteitä. Tällaisia olivat: 1. Vaihtopaikkojen viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittäminen 2. Vaihtopaikkailmeen hyödyntäminen opastuksessa 3. Opastus asemilla liikkumisesta 4. Vaihtopaikkojen huomiointi linjasto- ja aikataulusuunnittelussa 5. Meluisten vaihtopaikkojen pysäkkien innovointi Lähde: HSL:n SOLMU-projekti / https://www.hsl.fi/julkaisut
21 3.1. Asemanseuturajauksia
Erilaisin perustein tehtyjä asemanseudun aluerajauksia voidaan hyödyntää seuraavasti: 1. Mekaaninen rajaus ympyräbufferi Etäisyys asemasta linnuntietä pitkin Soveltuvat hyvin seututason suunnittelun apuvälineeksi. Niiden avulla asemien vertailtavuus on nopeampaa ja helpompaa. Soveltuvat nyrkkisääntöjen rajauksen apuvälineeksi. Strategisella tasolla ns. nyrkkisäännöt aseman seudun potentiaalin hyödyntämisestä ja tiivistämisestä ovat tarpeellisia. Seudun erilaisuus ja alueiden erilaisuus on kuitenkin hyvä huomioida. Usein käytetty helppouden vuoksi mm. paikkatietotarkasteluissa. Peruslähtökohta uudisrakentamisen alueilla, joilla ei ole vielä muodostunut liikenneverkkoa. Ei huomioi tie- ja katuverkkoa tai estevaikutuksia, esim. radan alitus-tai ylityspaikkoja 1000m 600m 22
2. Verkostotarkastelut liikenneverkkoa pitkin verkostovyöhyke Liikenneväyliä pitkin tehdyt vyöhykkeet havainnollistavat aseman saavutettavuutta paikallisella tasolla paremmin kuin mekaaninen bufferitarkastelu, koska lähtökohtana on olemassa oleva tie- ja katuverkko sekä todelliset etäisyydet. Vyöhykkeiden muodostamisessa on otettu huomioon kaikki asema-alueen kävelyreitit ja sisäänkäynnit. Pohjautuu Reittioppaan verkostoon ja Digiroad-tietokantaan (kävelyn ja pyöräilyn reitit). Kuvaa hyvin toiminnallista asemanseutualuetta jo rakennetuilla alueilla ja aseman saavutettavuutta. Tarkastelut soveltuvat muun muassa tarkemman tason maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnitteluun ja toimenpiteiden suunnitteluun asemanseudulla. 23
3. Kävelyn ja pyöräilyn aikaetäisyys verkostoa pitkin Kuvaavat erinomaisesti aseman saavutettavuutta kävellen ja pyörällä verkostoja pitkin. Kävelyvyöhyke (nopeus 5,2 km/h) / pyöräilyvyöhyke (nopeus 14 km/h) pyöräilyverkoston laajuus on arvio, koska osalla tie-elementeistä ei pääse etenemään pyöräilynopeutta (14 km/h) (vain kävely luokkaan luokitellut tie-elementit), vaan niillä edetään kävelynopeutta (5,2 km/h) Vyöhykkeet soveltuvat toimenpiteiden määrittämiseen (psim. pyörätieverkon kehittäminen). Asemanseudun lähellä asuvien asukkaiden näkökulmasta kävelyn ja pyöräilyn aikaetäisyystieto voisi olla kiinnostava. Aineistoa voisi hyödyntää liikkumisen ohjauksen työssä. 24
Tässä työpaketissa ELIAS-case asemanseutuihin liittyviä väestö- ja työpaikka-aineistoja on analysoitu ympyrä- ja verkostobufferin avulla. Tarkastelut löytyvät tästä kalvosarjasta luvuista 4-6. 25
4. ELIAS-case asemanseutujen kuvaus HSL 4.1.2017 26 Esittäjän nimi
27 ELIAS-case asemaseudut Tikkurila Kivistö Kerava Pukinmäki Hyvinkää Kera Koivuhovi Mäntsälä Ainola Siuntio
Tikkurilan asemanseutu 1/2 Vantaan merkittävintä kaupunkikeskustaa Tikkurilaa pääradan varrella on viime vuosikymmenen ajan rakennettu voimakkaasti. Laajamittainen Tikkurilan asemanseudun kehittäminen sai vauhtia Kehäradan rakentamispäätöksestä vuonna 2006. Näkyvin muutos on uuden matkakeskuksen ja siihen liittyvien kaupallisten palveluiden, toimistojen ja lähipalveluiden rakentaminen pääradan ylittävään liikekeskukseen (Dixi). Liikekeskusta on tarkoitus vielä laajentaa ja saada alueelle lisää toimistotilaa ja mahdollisesti hotelli. Asukasmäärän kasvu sekä liikenneyhteyksien kehittyminen luovat runsaasti kysyntää myös kaupallisille palveluille. Kehäradan myötä Tikkurilasta on tullut entistä vilkkaampi rautatieasema, jonka läpi matkustaa arvion mukaan jopa 15 miljoonaa ihmistä vuosittain. Kehärata avattiin liikenteelle kesällä 2015 ja sen myötä Tikkurilasta on nyt lähijunayhteys myös Helsinki- Vantaan lentoasemalle. Tikkurilassa pysähtyvät sekä kaukojunat että lähijunat. Yhteydet Helsinkiin, pohjoisen suuntaan sekä länteen Kehäradan kautta ovat erinomaiset. Matkakeskus toimii myös vilkkaana linja-autoliikenteen terminaalina. 28
Tikkurilan asemanseutu 2/2 Tikkurilaan on arvioitu muuttavaan vuoteen 2030 mennessä 5 000-6 000 asukasta. Myös työpaikkamäärä kasvaa merkittävästi. Aseman alueen kehittämisen lisäksi, etenkin radan länsipuolelle, on rakennettu merkittävästi uusia asuinkerrostaloja ja koko keskuksen ilmettä on kohennettu. Aseman pohjoispuolelle on rakennettu viime vuosina tiivistä kerrostaloaluetta. Radan itäpuoli on viime vuosiin saakka ollut rakentamatta, mutta alueelle on viimeisten vuosien aikana rakennettu muutamia asuinkerrostaloja ja koulu. Vantaanjokivarsi ja sen virkistysalueet asema-alueen eteläpuolella sekä Kehä 3 rajoittavat rakenteen laajenemista etelään. Asema-alueella kehitetään myös logistiikkaa ja huoltoalueita. Ylimääräinen rata, nk. Santarata on tavoitteena poistaa alueelta, koska sillä on merkittäviä vaikutuksia kaavoitukseen. Tikkurila on jo nyt ja kehittyy jatkossakin seudullisesti merkittävänä liityntäpysäköintialueena. Tällä hetkellä aseman ympäristön rakennustyöt vaikuttavat pysäköintimahdollisuuksiin. 29
30 Esittäjän nimi
Kivistön asemanseutu Kivistö on Vantaan vuonna 2015 avatun Kehäradan varren merkittävin aluerakentamiskohde. Alueen toteuttaminen lähti liikkeelle uuden, myös Helsinki-Vantaan lentoasemalle vievän raideyhteyden myötä. Kivistön sijainti kasvavalla pääkaupunkiseudulla ja tiheästi liikennöitävän raideyhteyden varrella on erittäin hyvä ja aluetta on voitu suunnitella jo lähtökohtaisesti raideliikenteen varaan. Kivistöä suunnitellaan noin 30 000 asukkaan asuinalueeksi. Alueelle rakennetaan kaikenlaisia talotyyppejä, lähemmäs asemaa kerrostaloja. Kaupunkikeskukseen rakentuu monipuolinen kauppakeskus, joka on tavoitteena avata vuonna 2018. Kaupunkikeskukseen on suunnitteilla myös kirjasto, terveysasema, asuntoja, majoituspalveluita ja bussiterminaali. Alueen maankäyttöä rajoittaa jonkin verran sen sijainti lentomelun vaikutusalueella. Kehärata on Kivistön kohdalla pintarata ja tuo oman estevaikutuksensa alueen kehittämiseen. Matka-aika Helsingistä Kivistöön on 25 minuuttia ja Tikkurilasta 15 min. Ruuhka-aikaan vuoroväli 10 min. Asemanseudun pyöräily-yhteyksiin on kiinnitetty erityisen paljon huomiota. Kivistö on laajemmankin seudun liikennejärjestelmän kannalta merkittävä alue, jolle ohjataan myös ajoneuvoliikennettä pääväyliltä ja edelleen liityntänä joukkoliikenteeseen. Kivistön asema on tärkeä liityntäasema kehyskuntien joukkoliikenteelle Hämeenlinnanväylän (vt 3) suunnasta. Viereisestä Vehkalan aseman alueesta on suunniteltu 10 000 työpaikan aluetta. Vehkalaan soveltuvia toimintoja määrittelee lentomelu ja alueelle ei ole osoitettu asumista. Vehkalan viereen tulee 500 liityntäpysäköintipaikkaa. 31 Esittäjän nimi
32 Esittäjän nimi
Keravan asemanseutu 1/2 Keravan keskusta on kehittynyt Suomen vilkkaimman rautatien - pääradan ja rautatieaseman ympärille. Keravan rautatieasema on merkittävä lähiliikenteen keskus myös naapurimaakuntien asukkaille. Matka-aika Helsinkiin on noin puoli tuntia. Keravanasemalla ruuhka-aikana tarjontaa on Helsingin suuntaan 10 junaa tunnissa ja pääradan kehittämisen myötä tarjontaa on mahdollista parantaa edelleen. Keravan asema on merkittävä liityntäpysäköintialue sekä keravalaisille että Tuusulan ja Sipoon suunnasta saapuville. Joka toinen juna-asiakas tulee asemalla kävellen ja muihin asemanseutuihin verrattuna etenkin pyöräilyn osuus on erityisen suuri. Kaupungin tavoitteena on liityntäpysäköinnin lisääminen ja kehittäminen. Tavoitteena on toteuttaa paikat uuden kustannus- ja vastuunjakomallin mukaisesti. Kustannus- ja vastuunjakomalli luotiin HLJ 2015:n jatkotyössä Liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakomallin pilotointi Pasila-Riihimäki ratakäytävässä (HSL 6/2016). Aseman itäpuolella liityntäpysäköintialue ja asumisen pysäköintipaikka ovat nyt vierekkäin. Tehokkaampi pysäköintijärjestelmä olisi tarpeen, koska radan itäpuolelle halutaan myös lisää asutusta. Q-parkilla on pysäköintilaitos lähellä asemaa ja sitä on mahdollista käyttää myös liityntäpysäköintiin. Keravan asemanseutu on kaupungin kehittämisessä vahvasti esillä. Sitä halutaan elävöittää ja kytkeä paremmin keskustan kanssa yhteen. Keskustan kävelykatu sijaitsee aseman länsipuolella. Palvelutarjonta on monipuolista ja kävelykadulle on tulossa mm. uusi kauppakeskus. 33 7.4.2017
Keravan asemanseutu 2/2 Aseman välittömään läheisyyteen on suunniteltu asemakeskusta, jonka yhteyteen tulee kaupallisten palveluiden lisäksi asumista, sisätiloihin toteuttava pyöräpysäköinti sekä liityntäpysäköintitilaa. Aseman pohjoispuolta nk. ratakolmion aluetta, on ideoitu uudeksi keskustan laajenemisalueeksi. Aluetta kehitettäisiin tiiviinä ja jopa autottomana alueena. Alue voidaan ottaa asumiskäyttöön vasta kun alueella toimivat Itella ja Tuko saavat uuden sijaintipaikan. Länsi-Jaakkolan alueella on vanhoja teollisuuskiinteistöjä, joissa nykyisin sekatavarakauppoja. Alue kehittyy asuntoalueena, mutta kehittämisen määrää rajoittaa lentomelu. Keravan juna-asema on arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Rakennuksen lähiympäristön arvokas miljöö halutaankin säilyttää ja tehokkaampi maankäyttö suunnata muualle asemanseudulla. 34 7.4.2017
35 Esittäjän nimi
Pukinmäen asemanseutu 1/2 Pukinmäki sijaitsee pääradan ja Kehä I:n risteyskohdassa Helsingissä. Pukinmäessä pysähtyvien lähijunien vuoroväli on ruuhka-aikana 10 minuuttia. Helsingin keskustaan matka-aika on 12 minuuttia. Suurin osa matkustajista siirtyy junaan kävellen, bussilla kulkevien osuus on noin neljännes. Pukinmäen asema sijoittuu Kehä I:n päälle ja siitä on lyhyet vaihtoyhteydet asemalaiturin alla kulkeviin busseihin. Liityntäpysäköinti jakautuu Pukinmäessä moneen eri alueeseen. Asemalla on perustoiminnot sisältävä laituri, mutta ei asemarakennusta. Auto- ja junaliikenne jakavat Pukinmäen kaupunkirakenteen neljään osaan, joiden keskinäiset yhteydet ovat kohtuullisen heikkoja. Ramppirakenteet vievät paljon tilaa ja niiden ympäristöön jäävät suojavyöhykkeet ja sekä väljät tai tyhjät tontit tekevät reitistä vaikeaselkoisen. Pukinmäen keskustan yleissuunnitelmassa ehdotetaan pitkällä tähtäimellä koko risteysalueen maankäytön uudelleen arviointia ja Kehä I:n kattamista Malminkaaren sillan ja radan välisellä alueella. 36 7.4.2017
Pukinmäen asemanseutu 2/2 Pukinmäen asemanseutu on kerrostalovaltaista asuinaluetta. Uutta kaupunkipientalorakentamista on sijoitettu radan itäpuolella. Radan on kaavoitettu toimitilaa, joka ei ole toteutunut. Kehä I:n ja junaradan aiheuttamien ympäristöhäiriöiden takia tontteja ei voida muuttaa asumiseen. Pukinmäen asemanseudulle valmistellaan asemakaavan muutosta. Pukinmäen asemanseudun palvelutaso on kohtuullinen. Alueen palvelutasoa on parantanut muutama vuosi sitten avattu päivittäistavarakauppa. Asemanseudun kaupallisia edellytyksiä olisi mahdollista edelleen kehittää kaavamuutoksen yhteydessä. Liikekeskus on uusittu hiljattain. Laajempien keskustasuunnitelmien haasteena ovat haastavat rakennusolosuhteet, maapohjan heikko kantavuus, liikenteen melu, pääradan ratavaraus ja maanomistuksen jakautuneisuus. Rakennuskanta on 1980-luvulta. Viime vuosina alueelle on tehty täydentävää kerrostalorakentamista. Malmin aluekeskuksen monipuoliset palvelut sijaitsevat lähellä. Lähde: http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-3.pdf 37 7.4.2017
38 Esittäjän nimi
Hyvinkään asemanseutu Hyvinkää on pääradan vanha asemapaikka ja tavaraliikenteen käytössä olevan Hyvinkää-Hanko -radan risteysasema. Hyvinkään kaupunki on kasvanut aseman ympärille. Hyvinkään rautatieasemat ovat valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Hyvinkään asema sijoittuu kohtuullisen joukkoliikenteen tarjonnan tason alueelle (vuoroväli ruuhkassa 15 min). Hyvinkäällä on seudullisesti merkittävä liityntäpysäköintialue. Ajankohtaista on asemanseudun liityntäpysäköintijärjestelyjen kehittäminen sekä keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttaminen. Hyvinkään asemanseudun täydennysrakentaminen on ajankohtaista muun muassa Hangonsillan ja Koritsoonin alueiden asemakaavoituksen osalta. Hyvinkään keskustan yhdyskuntarakennetta tiivistetään keskusta-alueella, erityisesti kävelymatkan sisällä Hyvinkään asemalta. Aseman lähistölle kaavoitetaan uutta kerrostalopainotteista rakentamista. Toisaalta varaudutaan pitkän aikavälin kasvuun etsimällä myös uusia laajentumisalueita. Siihen paras vaihtoehto on luoda tiivis uusi asemanseutuyhdyskunta pääradan varrelle Palopuroon, Hyvinkään keskustan eteläpuolelle. Alueen yleiskaavoitus on käynnissä. Hyvinkään aseman suunniteltuja kehittämistoimia: paikallisliikenteen olosuhteita parannetaan, joukkoliikenneterminaali (Hämeenkadulle) pääradan ylittävälle sillalle, auto- ja pyöräpysäköinnin lisääminen, pysäköintilaitos, suunnitteilla ja kaukoliikenteen bussiterminaali suunnitteilla 39
40 Esittäjän nimi
Keran aseman seutu Espoossa sijaitsevan Keran asemanseutu on työpaikka- ja logistiikkatoimintojen aluetta ja alueella on laajoja avoimia kenttiä ja varastohalleja. Suuri osa alueen toimijoista on siirtynyt tai siirtymässä muualle Keran alueelta. Kerasta ollaan suunnittelemassa uutta kaupunkimaista paikalliskeskusta Leppävaaran ja Kauniaisten väliin rantaradan varrelle. Keran osayleiskaava-alue sijaitsee radan molemmin puolin. Suunnitelmissa on tavoitteena 14 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan alue. Keran yhdyskuntarakenteellinen sijainti on erittäin hyvä. Noin kolmen kilometrin päässä sijaitsevat Leppävaaran aluekeskuksen palvelut. Keran alueelle on osoitettu paikalliskeskuksen edellyttämiä lähipalveluja. Lähijunien vuoroväli on Kerassa tällä hetkellä n. 15-20 min., matka-aika Helsinkiin 16 min ja Leppävaaraan 4 min. Espoon kaupunkiradan myötä vuoroväli tulisi olemaan ruuhka-aikaan 10 min suuntaansa. Junalle saavutaan pääasiassa kävellen. Keran asema on käytännössä seisake, asemarakennusta ei ole. Alueen kautta kulkee myös useita bussilinjoja. Espoon kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen on todennäköistä lähivuosien aikana. Hankkeesta on laadittu ratasuunnitelma, mutta rakentamisen rahoituspäätöstä ei vielä ole. Keran aluetta sivuavat Kehä II ja Turunväylä. Väylien melualueiden läheisyyteen on osayleiskaavoituksessa osoitettu pääasiassa työpaikkatoimintoja. Tiivein, korkein ja kaupunkimaisesti rakennettu alue on suunniteltu Keran aseman ympäristöön. Koko alueella ja erityisesti sen kävelypainotteisessa asemaympäristössä on korostettu joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta. Alueen kautta on suunniteltu tulevaisuudessa myös pikaraitiotielinjaa Karamalmi-Suurpelto-Matinkylä. Pysäköinti on keskusta-alueella suunniteltu keskitettyihin alueellisiin laitoksiin. Asema-alueelle on suunniteltu liityntäpysäköintiä autoille (300 ap) mm. vuorottaispysäköintiä hyödyntäen ja pyörille (700 ap). Radalle on suunniteltu alikulku sekä yhteensä kolme kävelyä ja pyöräilylle osoitettua eritasoratkaisua, joista yksi uusi. http://www.espoo.fi/download/noname/%7b13e2f07b-5cdc-4517-a378-63bb1e2e6daf%7d/67857 41
42 Esittäjän nimi
Koivuhovin asemanseutu Koivuhovin aseman on lähijunien asema Kauniaisten aseman ja Tuomarilan aseman välillä välittömästi Espoo rajan tuntumassa. Koivuhovin asemanseudun ympäristöä täydentävä kaava hyväksyttiin vuonna 2014. Sijoittuu kilpailukykyisen joukkoliikenteen tarjonnan tason alueelle (vuoroväli ruuhkassa 10 min). Asema yhdistyy kevyen liikenteen yhteyksillä ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen. Tavoitteena on ollut suunnitella Koivuhovin rautatieseisakkeen ympäristöön asuinalue, jolla luodaan nykyistä jonkin verran tiiviimpää asuinaluerakennetta ja selkeämpää identiteettiä nyt väljästi rakentuneelle asemanseudulle, ottaen samaan aikaan huomioon kauniaislainen rakentamistapa ja vehreä huvilakaupunkimainen luonne. Suunnittelun reunaehtoja ovat olleet mm. liikennemelu, tärinä ja runkomelu. Suunnittelutyön kuluessa on tarkasteltu alueelle useita erilaisia asuinkorttelivaihtoehtoja ja kartoitettu lähipalvelujen tarvetta. Aluetta ympäröivät pohjoispuolella Kauniaisten eri aikakausina rakentuneet pientalovaltaiset asuinalueet, etelässä puolestaan Espoon Ymmerstan uudehko kerrostaloalue, jossa rakentaminen on Kauniaisiin verrattuna selkeästi tehokkaampaa. http://www.kauniainen.fi/files/3569/koivuhovi_akmuutos_selostus_lopullinen.pdf tai http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/kaavoitus_ja_maankaytto/kaavoitus/hyvaksytyt_ja_voimaan_tulleet_asemakaavat/koivuhovin_alue 43
44 Esittäjän nimi
Mäntsälän asemanseutu 1/2 Mäntsälän asema avattiin, kun oikorata Keravalta Lahteen otettiin käyttöön vuonna 2006. Mäntsälän asemanseudun sijainti Uudenmaan aluerakenteessa on hyvä, koska alueelta on nopeat liikenneyhteydet sekä pääkaupunkiseudun että Lahden suuntaan. Mäntsälästä kuljetaankin paljon töihin pääkaupunkiseudulle. Myös Lahteen suuntautuu yhä enemmän työ- ja asiointimatkoja. Asemanseutu sijaitsee kunnan yhdyskuntarakenteessa haasteellisessa paikassa, noin kaksi kilometriä Mäntsälän keskustasta Lahden moottoritien vieressä. Radan itäpuoli keskustaan asti on pääsääntöisesti väljää vanhempaa omakotiasutusta. Asemanseudulle, radan länsipuolelle, on rakennettu päivittäistavarakauppa ja jonkin verran rivi- ja pienkerrostaloja. Alueelle (Kaunismäki III ja Puirojanpelto) on vireillä myös asuinkerrostalojen mahdollistava kaavoitus. Uudelle asumiselle voidaan osoittaa laajempia alueita radan molemmilta puolilta. Aseman länsipuolella on paljon rakentamattomia tontteja. Mäntsälän keskusta on palveluiltaan monipuolinen ja tiivistyvä alue. Radan ja moottoritien ylittää katu, joka on ainoa yhteys radan itä- ja länsipuolelle. Asemaalueen kehittämistä rajoittaa kahden pääväylän tuoma estevaikutus sekä liikennemelu. 45
Mäntsälän asemanseutu 2/2 Asemanseutu on sen verran kaukana Mäntsälän keskustasta, että matka on pitkähkö käveltäväksi ja liityntäbussiliikenteelle ei ole ollut riittävää matkustajakysyntää. Asemalla on kuitenkin runsaasti liityntäpysäköintipaikkoja sekä autoille että pyörille. Mäntsälän asema on tunnistettu myös seudullisesti merkittäväksi liityntäpysäköintialueeksi ja aseman sijainti sivussa Mäntsälän keskustasta korostaa liityntäpysäköinnin merkitystä. Lähes joka toinen saapuu asemalle autolla, kolmannes kävellen ja joka viides pyöräillen. Linja-auton osuus kulkumuotona asemalle on vain 4%. Mäntsälän asemalla on perustoiminnot sisältävä laiturikokonaisuus, ei asemarakennusta. Laitureilla on sateelta suojatut odotusalueet ja lippuautomaatti. Bussien lähtölaituri sijaitsee aivan aseman vieressä. Mäntsälässä pysähtyy lähijuna (Z- juna) ja muutama taajamajuna, joiden matka-aika Helsinkiin on 39-44 min ja Lahteen 22 min. Vuoroväli on tunti. Liikennöinnistä vastaa VR ja liikenne- ja viestintäministeriö ostaa liikennettä Lahteen saakka. Z junaa käytetään paljon myös HSL-alueella Helsinki-Kerava välillä. Lähde: http://www.mantsala.fi/tiedostot/outin/kaavoituskatsaus_netti_2016.pdf 46
47 Esittäjän nimi
Ainolan asemanseutu Kaupunki on hankkinut maata omistukseensa uuden Ainolan aseman alueelta. Alueen rakentuminen ja kerrostalojen rakentamisen kysyntä on pitkälti riippuvainen siitä, milloin uusi asema avataan. Aseman siirto on mukana pääradan 2. vaiheen ratasuunnitelman laadinnassa. Ratasuunnitelman laatiminen on alkanut syksyllä 2016, mutta rakentamispäätöstä ei valtiolla ole vielä tehty. Tällä hetkellä nykyisellä sijainnilla olevalla Ainolan seisakkeella on pelkät perustoiminnot sisältävä laiturikokonaisuus. Toinen alueen kehittämisen kynnysinvestointi on uuden Poikkitien rakentaminen. Järvenpäässä junaliikenteen tarjonnasta vastaa VR ja sitä tuetaan osin valtion ostoliikenteen määrärahoilla. Tällä hetkellä lähijunien vuoroväli on Ainolassa ruuhka-aikana 30 min, matka-aika Helsinkiin on 27 min. Junavuorojen lisäys yhdestä kahteen vuoroon tunnissa vuonna 2016 on lisännyt Ainolan houkuttelevuutta liityntäpysäköintipaikkana. Osa aiemmin Keravalle kulkeneista sipoolaisista ja tuusulalaisista pysäköi nykyään todennäköisesti Ainolassa. Pääasiallisesti uudisrakentaminen sijoitetaan entisten rakennusten paikoille. Ainolan seisakkeen yhteyteen on suunniteltu pienimuotoista toimitila- ja palvelurakentamista asuinkorttelin yhteyteen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja niiden ympäristö säilytetään. Peltomaisema toteutetaan avoimena viheralueena, jota on tarkoitus pitää osittain viljeltynä peltona. Aseman liityntäpysäköinnin järjestäminen ja kapasiteetin nostaminen tulee ajankohtaiseksi junatarjonnan parantumisen myötä. Tavoitteena on kehittää myös pyöräilyyhteyksiä asemalle Järvenpään keskustan eteläpuolella Ainolan (ent. Kyrölä) aseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Lepolan alue on Järvenpään keskeisiä asumisen kasvualueita. Kaikki keskustan palvelut ovat kävely- ja pyöräilyetäisyydellä noin 1-1½ km:n päässä suunnittelualueeltakeskeisen sijainnin ohella Lepolan erityispiirre on merkitys valtakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä. Lepolan alue liittyy laajempaan Tuusulanjärven kulttuurimaisemaan. Lepolan pellot radan länsipuolella ovat olleet pitkään avointa maaseutumaisemaa, radan itäpuolella on vanhempaa omakotiasutusta. Järvenpään yleiskaavassa 2020 kaupungin tulevaksi kasvusuunnaksi on valittu Lepolan ja Ristinummen alue. Tällä tavoitellaan pääratapainotteista kaupunkikehitystä ja kehitys mahdollistaisi alakeskustasoisten palvelujen rakentamisen Ainolan seisakkeen yhteyteen. Lepolaan on suunnitteilla laadukas ja monipuolinen asuinalue. Asuinalueiden rakentaminen Lepolan alueelle on alkanut muutama vuosi sitten. Ainolan keskuksen rakentaminen alkaa arviolta 2021-22. Lepolan alue liittyy Poikkitien suureen yritysalueeseen, jonne tulee myös seudullisesti merkittäviä kaupan suuryksiköitä. 48
49 Esittäjän nimi
Siuntion asemanseutu Siuntion asemanseutu sijaitsee Rantaradan (Helsinki-Turku) varrella, noin 40 minuutin pituisin lähijunamatkan päässä Helsingistä. Asemalla pysähtyy arkisin harvalla vuorovälillä lähijuna, aseman ohittaa päivittäin useita Turun suunnan kaukojunia. Siuntio ei kuulu HSL alueeseen, mutta tällä hetkellä junatarjonta (Y-juna) on hankittu yhteistyössä kunnan ja HSL: n kanssa liikenne-ja viestintäministeriön lakkautettua rahoituksen Kirkkonummi-Karjaa välin lähiliikenteen ostoilta. Siuntion asemanseutu on koko kunnan pääkeskus. Asemanseudun maankäyttö on tällä hetkellä harvaa, mutta kunnan suunnitelmissa on toteuttaa aseman tuntumaan radan eteläpuolelle asuntoalue. Osa asemanseudun tiivistä ja matalasta rakentamisesta on jo toteutunut. Eteläpuolen uuden asuntoalueen kaavoitus on jo valmis ja esisopimus alueen toteuttamisesta on jo ollut tekeillä. Toistaiseksi, osin junatarjonnan epävarmuuden vuoksi, alueen rakentaminen ei ole alkanut. Siuntio asema on nykyään vaatimaton seisake, nykyisistä laiturialueista hieman lännempänä sijaitseva vanha asemarakennus on yksityisessä omistuksessa. Kunta ei ole ollut viime vuosina kasvukunta, asukasmäärä on pysynyt pitkää samana. Kunnassa on asemanseudun ohella halua tarjota myös pientaloasutusta lähempää merenrantaa, kt 51 tuntumasta. Pickalan-Störsvikin alue, josta kunta toivoo merellistä pientalojen kaupunginosaa, tukeutuisi todennäköisesti enemmän Kirkkonummen kuin Siuntion keskuksen eli asemanseudun palveluihin. Rata muodostaa asemanseudun laajemmalle kehittämiselle estevaikutuksen, ainoa alikulku sijaitsee Siuntiontiellä. Alueen rakentumista idän suuntaan rajoittaa Siuntionjoki ja sen arvokkaat maisema-alueet. Asemanseudun palvelut (mm. kauppa, koulu, terveyskeskus) sijaitsevat radan eteläpuolella, jonne myös eniten uutta asutusta on kaavoituksessa osoitettu. Radan pohjoispuoli on laajemmin vanhaa pientaloaluetta. Sen tiivistämistä on suunniteltu, mutta kaavoitus ei ole vielä käynnistynyt. Rautatieaseman viereen on ehdotettu lisäasutusta ja pienyritystoimintaa. Kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä. Hankkeen jatko edellyttää maankäyttösopimuksia kunnan ja alueen maanomistajien välillä. 50
51 Esittäjän nimi
Junamatkustajien liityntäkulkutavat asemilla ennen junaan nousua ja junasta poistuttua 2016 52 syksyn arkipäivänä 2016 Lähde: Lippulajitutkimus 2016, HSL Esittäjän nimi
5. ELIAS-case asemanseutujen väestötarkastelut HSL 4.1.2017 53
Lähtötiedot ja määritelmät Rakennuskohtaiset asukastiedot: pääkaupunkiseutu: Seutu-CD 2014 muu alue: Rakennus- ja huoneistorekisteri 8/2012 (Uudenmaan liitto) Verkostovyöhyke: saavutettavuus asemalta kävely- ja pyöräilyreittejä pitkin pohjautuu Reittioppaan verkostoon ja Digiroad-tietokantaan Ympyräbufferi etäisyys asemasta linnuntietä pitkin 1 km:n verkostovyöhyke 1 km:n ympyräbufferi 54
Asemanseutujen asukasmäärät 600 m ja 1 000 m ympyräbuffereilla vuonna 2014 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 12 626 11 216 11 587 9 687 5 938 6 399 4 636 4 472 4 120 2 849 2 793 3 133 1 175 2 028 1 708 856 765 744 862 141 Pukinmäki Kerava Tikkurila Hyvinkää Koivuhovi Ainola Siuntio Kera Mäntsälä Kivistö 600 m ympyräbufferi 1000 m ympyräbufferi 55
Asukasmäärät 1 km:n ympyräbufferilla Helsingin seudun (ml. Siuntio) kaikkien asemanseutujen keskimääräinen asukasmäärä on 10 000 asukasta 1 km:n ympyräbufferilla (mediaani 9 700). ELIAS-case asemista Hyvinkää on lähellä keskimääräistä asukasmäärää, kun taas Pukinmäki, Tikkurila ja Kerava ovat seudun keskitasoa väkirikkaampia. Asukasmäärältään seudun pienimpiä asemanseutuja ovat ELIAS-case asemanseuduista Siuntio ja Mäntsälä. Kesällä 2015 käyttöön otetun Kivistön asemanseudun asukasmäärä on kasvanut jo huomattavasti tässä esitetystä ja jatkaa koko ajan kasvuaan. 56
Asukasmäärät 600 m:n ympyräbufferilla 600 m:n ympyräbufferilla Helsingin seudun (ml. Siuntio) kaikkien asemanseutujen keskimääräinen asukasmäärä on 4 100 asukasta (mediaani 3 000). Case asemista Pukinmäki, Tikkurila ja Kerava ovat tälläkin tarkastelulla seudun keskitasoa väkirikkaampia. Hyvinkää jää enemmän keskiarvon alle kuin 1 km:n ympyräbufferilla ja on 600 m:n asukasmäärissä samaa kokoluokkaa Koivuhovin kanssa. Case-asemanseuduilla asuu yleisesti enemmän asukkaita 600 1 000 m etäisyydellä asemasta kuin tätä lähempänä. Poikkeuksena on kuitenkin Siuntio, jossa 1 000 m:n ympyräbufferin asukasmäärästä puolet asuu alle 600 metrin päässä asemasta. 57
Asemanseutujen asukasmäärät 1 km:n ympyräbufferilla ja verkostobufferilla 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 12 626 11 587 11 216 9 687 8 776 9 030 8 095 6 675 6 399 3 765 4 120 3 133 1 593 2 081 2 028 1 708 1 040 986 862 380 Pukinmäki Tikkurila Kerava Hyvinkää Koivuhovi Kera Ainola Mäntsälä Siuntio Kivistö 1 km:n ympyräbufferi 1 km:n verkostovyöhyke 58
Asukkaat ikäluokittain 1 km:n ympyräbufferilla 9 000 8 000 7 000 7 135 8 209 7 778 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 5 698 4 092 3 026 2 580 2 398 2 321 2 096 2 024 2 078 1 683 1 785 1 585 1 276 963 935 1 055 722 705 482 485 567 535 291 350 185 250 77 Hyvinkää Kerava Pukinmäki Tikkurila Siuntio Kera Koivuhovi Ainola Mäntsälä Kivistö 0-17 18-64 65-59
Ikäjakauma 1 km:n ympyräbufferilla 100% 80% 31% 21% 18% 17% 17% 12% 11% 11% 9% 9% 60% 55% 63% 64% 66% 63% 62% 65-64% 65% 67% 18-64 40% 59% 0-17 20% 0% 28% 26% 25% 28% 29% 23% 15% 17% 15% 10% Hyvinkää Kerava Pukinmäki Tikkurila Siuntio Kera Koivuhovi Ainola Mäntsälä Kivistö 60
Ikäjakauma 1 km:n ympyräbufferilla Hyvinkäällä 65 vuotta täyttäneitä on lähes joka kolmas 1 km:n ympyräbufferilla asuvista, mikä on eniten koko seudulla. Ikääntyneitä on myös lukumääräisesti pilottiasemista eniten. Kerava, Pukinmäki ja Tikkurila ovat ikäjakaumaltaan samankaltaisia. Lasten osuus on suurempi kuin Hyvinkäällä, mutta silti selvästi pienempi kuin muilla pilottiasemilla. Muilla pilottiasemilla lapsia on 23 29 %, mutta absoluuttisissa määrissä ne jäävät silti Keravaa, Pukinmäkeä ja Tikkurilaa pienemmiksi. 61
6. ELIAS-case asemanseutujen työpaikkatarkastelut HSL 4.1.2017 62
Lähtötiedot ja määritelmät Rakennustasoiset toimipaikkatiedot 31.12.2014 (Seutu-CD) Työntekijämäärä: yritysten osalta henkilötyövuosia julkisten toimipaikkojen osalta työsuhteiden lukumäärä vuoden lopussa Verkostovyöhyke: saavutettavuus asemalta kävely- ja pyöräilyreittejä pitkin pohjautuu Reittioppaan verkostoon ja Digiroad-tietokantaan Ympyräbufferi etäisyys asemasta linnuntietä pitkin 63 1 km:n verkostovyöhyke 1 km:n ympyräbufferi
Toimipaikkojen määrä asemanseudulla 600 ja 1 000 m ympyräbuffereilla 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 935 897 699 533 532 488 413 363 275 248 119 94 104 123 55 78 89 47 29 17 Tikkurila Hyvinkää Kerava Pukinmäki Kera Koivuhovi Siuntio Ainola Mäntsälä Kivistö 600 m ympyräbufferi 1000 m ympyräbufferi 64
Toimipaikat 1 km:n ympyräbufferilla 1 km:n ympyräbufferilla Helsingin seudun (ml. Siuntio) kaikkien asemanseutujen toimipaikkamäärän mediaani on 470 keskiarvo on 1 060 Keskiarvoa nostaa erityisesti Helsingin rautatieasema sekä keskusta-alueen metroasemat. Toimipaikkojen määrässä Tikkurila ja Hyvinkää ovat case-asemista selvästi suurimmat: kummallakin on n. 900 toimipaikkaa 1 km:n ympyräbufferilla. Myös Kerava ja Pukinmäki ylittävät seudun mediaanin. Pukinmäessä toimipaikkoja on noin kolmannes Keravaa vähemmän. 65
Toimipaikat 600 m:n ympyräbufferilla 600 m:n ympyräbufferilla Helsingin seudun (ml. Siuntio) kaikkien asemanseutujen toimipaikkamäärän mediaani on 225 keskiarvo on 486 Keskiarvoa nostaa erityisesti Helsingin rautatieasema sekä keskusta-alueen metroasemat. 600 m:n ympyräbufferilla sijaitsee keskimäärin 46 % 1 km:n ympyräbufferin toimipaikoista. Hyvinkäällä (59 %), Keravalla (59 %), Tikkurilassa (57 %), Pukinmäessä (56 %) ja Siuntiossa (53 %) toimipaikat sijoittuvat keskimääräistä lähemmäs asemaa. 66