MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017
KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA?
KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku on lisääntynyt 720 000 henkilöllä ja työpaikkojen määrä noin 200 000 vuosina 1990-2015. Maaseutualueiden väestö vähentynyt 220 000 henkilöllä ja työpaikkojen määrä 70 000 vuosina 1990-2015 Kaupunkialueiden väestö on kasvanut +74 henkilöllä joka ainoa päivä vuodesta 1990 alkaen. Maaseutualueiden väestö vähentynyt -22 henkilöllä joka ainoa päivä vuodesta 1990 alkaen Aluerakenteessa tapahtuu samanaikaisesti voimakasta polarisoitumista sekä keskittymis- että harvenemiskehitystä: Esimerkki 1: jos koko Suomen maapinta-ala jaetaan 250 x 250 metriä oleviin tilastoruutuihin, niin vakituisesti asuttujen ruutujen määrä on vain 6,7 % kaikista tilastoruuduista ja 93,3 % tilastoruuduissa ei asu vakituisesti ristin sielua Esimerkki 2: Suomen maantieteellinen keskipiste sijaitsee Siikalatvassa Oulun alapuolella, mutta väestöllinen keskipiste sijaitsee Hämeenlinnan Hauholla. Väestöllinen keskipiste liikkuu joka ainoa vuosi noin kilometrin vuosivauhtia etelälounais- suuntaan. Esimerkki 3: Yli puolet suomalaisista asuu maksimissaan 200 kilometrin etäisyydellä Helsingistä ja lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta Pähkinänsaaren rauhan rajan alapuolella.
KAUPUNKIEN KASVU JA LAAJENEMINEN Neljä viidestä suomalaisesta asuu 20 suurimmalla ja kolme viidestä 10 suurimmalla kaupunkiseudulla (yhteensä 70 seutua/toiminnallista aluetta) Taajamissa asuu enemmän kuin neljä viidestä (85 %) suomalaisesta Koko maassa on 197 yli 2 000 asukkaan taajamaa, joiden maapinta-ala oli 1,7 % koko Suomen maapinta-alasta Näissä yli 2 000 asukkaan taajamissa asui 77,5 % koko maan väestöstä ja sijaitsi 79,5 % koko maan työpaikoista Suomen kaupungistumisaste on tilastointitavasta riippuen 70-84 % 10 suurimman kaupunkiseudun eli Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Seinäjoen ja Joensuun väestönlisäys oli +465 000 henkilöä vuosina 2000-2016: väestönlisäys oli enemmän kuin Tampereella ja Turussa on tällä hetkellä asukkaita
KAUPUNKISEUTUJEN KANSALLINEN MERKITYS 14 kaupunkiseudulla (70) on yli 100 000 asukasta tai vähän alle 100 000 asukasta. 14 kaupunkiseudun osuus koko maan osuudesta lähes kaikilla elinvoimaisuuden muuttujilla 2/3- tai jopa 4/5 osaa: 69 % koko maan väestöstä vuonna 2016 72 % koko maan työpaikoista vuonna 2014 74 % koko maan bruttokansantuotteesta vuonna 2015 80 % koko maan valmistuneista asunnoista vuosina 2010-2015 84 % koko maan vieraskielisistä vuonna 2015 90 % tutkimus- ja tuotekehitysmenoista vuonna 2015 Ja herra ties vielä mitä muuta!
PIRULLINEN MUUTTOLIIKE Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa vain joka neljäs kunta tai kaupunkiseutu vuosina 2010-2016 Muuttovoittoiset alueet keskittyneet ryppääksi suurten ja keskisuurten kaupunkien ympärille sekä pistemäisesti muualle maahan Yli 90 % Suomen maapinta-alasta muuttotappioaluetta! Muuttoliike pirullinen ilmiö useasta syystä: Polarisoivaa eli vahvistaa vahvoja alueita ja heikentää supistuvia alueita Valikoivaa eli neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita sekä koulutetut ja työlliset yliedustettuja muuttovirroissa Lisääntynyt maahanmuutto luonteeltaan vielä keskittymishakuisempaa kuin kantaväestön muutot maan sisällä Avoin kysymys jatkossa: seuraavatko ihmiset työpaikkoja vai työpaikat ihmisiä?
KAUPUNGISTUMISET Kaupungistumisen sijaan syytä puhua kaupungistumisista! Kaupungistumisten aluehierarkia: metropolialue, suuret kaupunkiseudut (Tampereen, Turun ja Oulun), suuret keskisuuret kaupunkiseudut (Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan) ja keskisuuret kaupunkiseudut (Hämeenlinnan, Lappeenrannan ja Kouvolan) Ei yhtä kaupungistumis- tai kaupunkipolitiikan mallia, vaan mittakaava ja intensiteetti vaihtelee kaupungeittain/kaupunkiseuduittain Helsingin seutu +254 000 henkilöä vuosina 2000-2016 Tampereen seutu +70 600 henkilöä vuosina 2000-2016 Oulun seutu + 56 700 henkilöä vuosina 2010-2016 Turun seutu +34 000 henkilöä vuosina 2010-2016 Jne. Jos kehitys jatkuu samanlaisena kuin 2000-2016, pelkästään neljän suurimman kaupunkiseudun väestölisäys noin 560 000 henkilöä vuoteen 2040 mennessä eli kolmen nykyisen Turun asukasluvun verran!
HALLINNOLLINEN VAI TOIMINNALLINEN ALUE- RAKENNE? 1.1.2019?: Periaatteessa hallinnolliseen maakuntalähtöisyyteen ja käytännössä aitoon toiminnallisuuteen perustuva tuleva aluerakenne Kasvun avaintekijät liittyvät kaiksessa sujuviin ja nopeisiin yhteyksiin suurten kaupunkiseutujen sisällä sekä niiden välillä Tulevaisuus perustuu liikenne- ja kasvukäytäviin, jotka yhdistävät suuret työmarkkina-alueet toisiinsa: toiminnalliset suuralueet Helsinki-Tampere- Turku kasvukolmion vaikutusalueella, Vaasa-Kokkola-Seinäjoki tahtokolmiossa, Kuopio-Joensuu akselilla ja Ouluun tukeutuvassa pohjoisessa Suomessa Onko Suomen kasvukäytävä kuva tulevaisuuden Suomen aluerakenteesta: Helsingin ja Tampereen välisen liikenneverkon vaikutusalueella asuu 2,1 miljoonaa suomalaista eli enemmän kuin 10 muussa maakunnassa yhteensä
KESKITTYMIEN JA TUOTTAVUUDEN YHTEYS Aluetaloudellisten tutkimusten perusteella tiedetään kaupungistumisen, talouskasvun ja tuottavuuden välillä olevan positiivinen yhteys Tieto versus tunteet: Kaupunkien kasvuun, kilpailukykyyn, keskittymiskehitykseen, arvonlisäykseen, keskittymien luomiseen jne. suhtaudutaan faktoista huolimatta usein varauksellisesti ja varoittavasti. Kaupungistumiseen liittyvien lokaalisaatio- ja urbanisaatioetujen faktojen sijaan ylikorostetaan kehityksen kielteisiä piirteitä. Kaupungistumiseen liittyy sekä hyötyjä että haittoja Miljoona asuntoa väärässä paikassa problematiikka: miten painopiste ja yhteiskunnallinen keskustelu siirretään väestöön menettäviltä ja muuttotap-pioalueilta kasvaville ja muuttovoittoisille alueille. Entä tyhjien asuntojen ongelmasta kasvukeskusten asuntotuotannon riittävyyteen?
DIGITALISAATIO JA ROBOTISAATIO VOIVAT JOPA VAUHDITTAA KAU- PUNGISTUMISTA Digitalisaatio ja uudet teknologiat mahdollistavat periaatteessa aikaan, paikkaan ja etäisyyksiin liittyvän riippumattomuuden sekä tuotannon ja toimintojen hajauttamisen: osaamis- ja asiantuntijavetoista työtä voi periaatteessa tehdä missä tahansa, miten tahansa ja milloin tahansa Käytännön paradoksi: kaupungistuminen tai kaupunkialueiden kasvu, pendelöinti ja alueellinen liikuuvuus ovat kuitenkin entisestään kiihtyneet 2010- luvulla. Suomen kaltaisessa pienen väestöpohjan ja harvaan asutun maan kohdalla digitalisoituminen ja robotisoituminen päinvastoin saattavat vauhditta kaupungistumiskehitystä. Digitalisaatio korostaa kasvokkain tapahtuvien kontaktien merkitystä ja osaamisen merkitystä yksilöiden ja organisaatioiden kilpailukykytekijänä.
Summa summarum!
Lisätietoja Timo Aro @timoaro timokaro@gmail.com 045 657 7890 Kiitos!