RAK Statiikka 4 op

Samankaltaiset tiedostot
RAK Statiikka 4 op

RTEK-2000 Statiikan perusteet. 1. välikoe ke LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa

RAK Statiikka 4 op

RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op

STATIIKKA. TF00BN89 5op

Tukilaitteet

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Voimapari ja sen momentti

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

KJR-C1001: Statiikka L3 Luento : Jäykän kappaleen tasapaino

KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Voimat mekanismeissa. Kari Tammi, Tommi Lintilä (Janne Ojalan kalvoista)

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka II. Dipl.Ins. Hannu Hirsi.

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

SUORAN PALKIN TAIVUTUS

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

CHEM-A1100. Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

8 KANNAT JA ORTOGONAALISUUS. 8.1 Lineaarinen riippumattomuus. Vaasan yliopiston julkaisuja 151

Tasokehät. Kuva. Sauvojen alapuolet merkittyinä.

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

2.2 Principia: Sir Isaac Newtonin 1. ja 2. laki

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Palautekysely tilastollisen signaalinkäsittelyn kurssiin

SUORAN PALKIN RASITUKSET

Insinöörimatematiikan tentin toteuttaminen EXAM-järjestelmällä

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Avaruuden kolme sellaista pistettä, jotka eivät sijaitse samalla suoralla, määräävät

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

TASON YHTÄLÖT. Tason esitystapoja ovat: vektoriyhtälö, parametriesitys (2 parametria), normaalimuotoinen yhtälö ja koordinaattiyhtälö.

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

Vektorilaskenta, tentti

1.1 Funktion määritelmä

RASITUSKUVIOT. Kuvioiden laatimisen tehostamiseksi kannattaa rasitukset poikkileikkauksissa laskea seuraavassa esitetyllä tavalla:

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

802118P Lineaarialgebra I (4 op)

Matematiikan tukikurssi

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

T STATIIKKA 2 (3 OP.) OAMK

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Vektorit, suorat ja tasot

Lineaarialgebra II, MATH.1240 Matti laaksonen, Lassi Lilleberg

Insinöörimatematiikka D

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Taso 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste, suora

3 Suorat ja tasot. 3.1 Suora. Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta.

Vektorit. Kertausta Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi)

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Suorat ja tasot, L6. Suuntajana. Suora xy-tasossa. Suora xyzkoordinaatistossa. Taso xyzkoordinaatistossa. Tason koordinaattimuotoinen yhtälö.

Havainnollistuksia: Merkitään w = ( 4, 3) ja v = ( 3, 2). Tällöin. w w = ( 4) 2 + ( 3) 2 = 25 = 5. v = ( 3) = 13. v = v.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Internet ja tietoverkot

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

Tekijä Pitkä matematiikka b) Kuvasta nähdään, että b = i 4 j. c) Käytetään a- ja b-kohtien tuloksia ja muokataan lauseketta.

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

Mb8 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/2

031010P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I 5,0 op

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Talousmatematiikan perusteet: Johdanto. Kurssin tavoitteet Käytännön järjestelyt Suosituksia suorittamiseen

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Harjoitusten 5 vastaukset

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:

LUKU 10. Yhdensuuntaissiirto

031075P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II 5,0 op

dl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl

DYNAMIIKKA II, LUENTO 6 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

Tervetuloa! Matematiikka tutuksi

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Insinöörimatematiikka D

Ratkaisu: (i) Joukko A X on avoin jos kaikilla x A on olemassa r > 0 siten että B(x, r) A. Joukko B X on suljettu jos komplementti B c on avoin.

a) Sievennä lauseke 1+x , kun x 0jax 1. b) Aseta luvut 2, 5 suuruusjärjestykseen ja perustele vastauksesi. 3 3 ja

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

Sallitut apuvälineet: kirjoitusvälineet, laskin sekä käsinkirjoitettu, A4-kokoinen lunttilappu ja MAOL taulukkokirjaa

Transkriptio:

RAK-31000 Statiikka 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat

RAK-31000 Statiikka 1. välikoe: Tenttiviikolla ke 2.3. klo 9-12 3 tehtävää H1-6, L1-7 2. välikoe tentin yhteydessä 11.5.2016 tentissä 4 tehtävää (1-4) 2. välikokeessa 3 tehtävää (1-3)

Välikokeet ja tentit Mukana saa olla: matematiikan taulukkokirja A4-kokoinen käsinkirjoitettu muistilappu palautetaan vastauskonseptin välissä ohjelmoitava laskin kynä, kumi, harppi, viivain, astekulma yms.

Välikokeet ja tentit Mukana saa olla: matematiikan taulukkokirja A4-kokoinen käsinkirjoitettu muistilappu palautetaan vastauskonseptin välissä ohjelmoitava laskin kynä, kumi, harppi, viivain, astekulma yms.

34

2.2 Voiman momentti

2.2 Voiman momentti tasossa

40

Esimerkki 36.1 45 Tähän jäätiin

Voiman momentti akselin suhteen 47

Voiman momentti akselin suhteen 48

Skalaarikolmitulo 49 ra/q F el = ra/q F el

Esimerkki 40.1 50

Voimapari 51 Voimaparin momentti on vapaa vektori

Voiman suunnikaslaki F 1 j R F 2 F 1 F 2

Voiman siirtolakilaki F 1

Voiman yhdensuuntaissiirto 66

Voiman yhdensuuntaissiirto 67

Voimien yhdistäminen 68

Esimerkki 66.1 69

Voimasysteemin yhdistämistulos 70

Voimien yhdistäminen 71 Dynami:

Dynamin siirtäminen 72

Voimien yhdistäminen 73 Dynami:

Esimerkki 71.1 74

Vanha välikoetehtävä 76

Voimasysteemien luokittelua 77

Voimasysteemien luokittelua 78

Yhdensuuntainen voimasysteemi 80 Voimakeskiössä C resultantin momentti on yhtäsuuri kuin voimien momenttien summa

Tasovoimasysteemi 84 Vaatimus:

Voimajakautumat 86

Viivakuormituksia 87

Viivakuormituksia 88

Esimerkki 83.1 89

Staattinen momentti 91

Massakeskiö 92

Esimerkki 89.1 93

94

95

Esimerkki 91.1 97 Ei käyty

Hitausmomenttitaulukko 99

Hitausmomenttitaulukko 10 0

Vapaakappalekuva MÄÄRITELMÄ 1 Vapaakappalekuvalla (free-body-diagram) tarkoitetaan graafista esitystä, jossa kyseinen kappale on erotettu ympäristöstään vapauttamalla se tukilaitteistaan, ja kuvaan on piirretty näkyviin kappaleeseen vaikuttavat kaikki ulkoiset ja vain ulkoiset voimat ja momentit. Ulkoisilla voimilla (external forces) tarkoitetaan sellaisia voimia, jotka vaikuttavat tarkasteltavaan kappaleeseen toisista kappaleista käsin. Ne voivat olla kosketusvoimia tai kaukovoimia. Ulkoiset voimat ja vain ne määräävät jäykän kappaleen ulkoisen käyttäytymisen, joten yksistään ulkoisista voimista riippuu, onko kappale levossa ja vain ne voivat saada kappaleen liikkeelle. Ulkoiset voimat jaetaan aktiivisiin voimiin ja reaktiovoimiin lähinnä sen mukaan, tunnetaanko ne etukäteen vai joudutaanko ne laskemaan.

Esimerkki 116.1

Esimerkki 116.1

Esimerkki 116.1

Esimerkki 116.1 10 6

Tukilaitteita

Tukilaitteita

Tukilaitteita

Tukilaitteita

Tukilaitteita

Esimerkki 117.1

11 3

6 Partikkelin tasapaino MÄÄRITELMÄ 1 Partikkelin sanotaan olevan tasapainossa (in equilibrium), jos siihen vaikuttavien voimien resultantti häviää. Peruslain 4 eli hitauden lain mukaan partikkeli on tällöin absoluuttisessa levossa tai liikkuu tasaisella nopeudella suoraviivaisesti. F 2 m F 1 F 3 Kuva 1 Tasapainossa oleva partikkeli Partikkelin tasapainoon vaikuttavat vain ulkoiset, toisista kappaleista kohdistuvat F 1 voimat. Partikkelin sisäiset F voimat muodostavat 3 keskenään nollasysteemin y toisin sanoen partikkelin sisäisten voimien resultantti F 2 R 0 s = (1) Tämä merkitsee, että partikkelin sisäinen voimasysteemi on itsessään tasapainosysteemi eikä se voi aiheuttaa partikkelin liiketilan muutoksia.

Partikkelin tasapaino Partikkelin tasapainon määritelmästä 1 seuraa välittömästi: LAUSE 1 Partikkeli on tasapainossa, jos ja vain jos siihen toisista kappaleista vaikuttavien voimien resultantti on nolla eli R = 0 (2) Avaruudessa vektoriyhtälöstä (2) seuraa kolme komponenttiyhtälöä R x = 0 R y = 0 R z = 0 (3) Tasotehtävässä komponenttiyhtälöitä on kaksi R x = 0 R y = 0 (1) jolloin tarkastelutasona on xy-taso.

Partikkelin tasapaino Esimerkki 122.1

6.2 Partikkelisysteemin tasapaino 12 4

Turun Myllysilta 12 5 2007

Turun Myllysilta 12 6 2010

Turun Myllysilta 2011 12 7

Esimerkki 125.1 12 8