Potilashoidon vuosikertomus 2016 Asiantuntijapalvelut
Asiantuntijapalveluiden potilaspalvelut 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA TULOKSET Asiantuntijapalvelut tuottivat alueellisen apuvälinekeskuksen, fysioterapian, lääketieteellisen fysiikan, kuntoutusohjauksen, puheterapian, psykologien, ravitsemusterapian, sosiaalityön ja toimintaterapian palvelut Tyksin toimi- ja palvelualueiden ja yhteispäivystyksen potilaille. Toimialueille sopimusten mukaisesti sitouduttiin tuottamaan sisäisinä suoritteina yhden hengen työpanosperiaatteella 168 työpanosta. Suoraan potilastyöhön kohdentui noin 143 000 työtuntia niissä yksiköissä, missä oli käytössä ko. tiedon mahdollistava potilastietojärjestelmä. Toimialueiden kautta tuotettiin kuntalaskutettavia käyntejä 47 037. Lisäksi toteutui lähinnä alueellisen apuvälinekeskuksen kuntalaskutettavia käyntejä 2 611. Käännöspalveluissa käännettiin noin 4 374 epikriisiä suomesta ruotsiksi. Palveluyksiköt Alueellinen apuvälinekeskus Lähetteitä tuli noin 300 ja apuvälinekeskuksessa oli 2 552 potilaskäyntiä vuonna 2016. Käynneillä arvioitiin potilaille lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä kuten liikkumisen ja puheen korvaavia kommunikaation apuvälineitä. Alueellisen apuvälinekeskuksen potilaspalautteet koskivat pääasiassa yksityisiltä palveluntuottajilta hankittujen henkilökohtaisten apuvälineiden ja niihin liittyvien palveluiden laatua. Apuvälinekeskuksessa jatkettiin kehittämistyötä koskien apuvälineiden määräaikaistarkastuksia. Apuvälinekeskus osallistui aktiivisesti valtakunnallisten apuvälineiden luovutusperusteiden laadintaan. Apuvälinekeskuksen toimintaa ohjaavat osaltaan oma toimintakäsikirja ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälineiden toimintakäytäntö. 2. ASIAKASPALAUTTEET QPro potilaspalautteita tuli 20 ja niissä oli pääsääntöisesti positiivista palautetta. Palautteet kohdentuivat fysioterapiaan (13), alueelliseen apuvälinekeskukseen (2), sosiaalityöhön (2), kuntoutusohjaukseen (1), toimintaterapiaan (1) ja puheterapiaan (1). Suoraa potilaspalautetta tuli työntekijöille ja se oli pääsääntöisesti kiittävää. Toimialueilta saatu palaute oli hyvää. Palautteet käsiteltiin yksiköissä, osastokokouksissa ja tarvittaessa johtoryhmässä. 3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Vuonna 2016 Asiantuntijapalvelut sai 18 HaiPro-ilmoitusta. Palautteet kohdentuivat alueelliseen apuvälinekeskukseen, fysioterapian ja ravitsemusterapian yksiköihin. Palautteet koskivat mm. potilaan kaatumista joko terapiatilanteessa tai sähköisellä apuvälineellä liikkuessa, yhden terapiatilan sisäilmasta saatuja reaktioita ja ajanvarausta. 2
Jonkin verran annettiin vaativan tason pitkäkestoista fysioterapiaa. Fysioterapian alueellisen järjestämissuunnitelman toimintaperiaatteiden mukaisesti tehtiin yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Perusterveydenhuollossa järjestämissuunnitelmaa toteutettiin resurssien mukaan, Pidempikestoisen fysioterapian potilaita on ohjattu oman terveyskeskuksen, Kelan tai tietyissä tapauksissa ostopalveluiden piiriin. Kuntoutusohjaus Kuntoutusohjauksella edistettiin pitkäaikaissairaiden ja/tai vammautuneiden kuntoutusta tarvitsevien eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien potilaiden jokapäiväistä arjessa selviytymistä ja toimintamahdollisuuksia. Kuntoutusohjaajat ohjasivat ja neuvoivat potilaita ja heidän läheisiään kuntoutuspalvelujärjestelmiin liittyvissä asioissa. Kuntoutusohjauspalveluissa arvioitiin potilaiden kokonaistilannetta, suunniteltiin ja seurattiin potilaan kuntoutumista, ohjattiin sairastumiseen ja vammautumiseen sekä palveluihin ja tukitoimiin liittyvissä asioissa. Fysioterapia Yksi sairaala-projektin myötä lähisairaaloiden fysioterapia osastot liitettiin Tyksiin ja fysioterapian toimintakäytänteiden yhtenäistäminen on jatkunut suunnitelman mukaisesti koulutuksin ja työparitoimintana. Fysioterapiapalvelut olivat pääasiassa erilaisia toiminta- ja liikkumiskyvyn arviointeja ja akuutin sairauden tai vamman jälkeistä fysioterapiaa. Fysioterapiassa tutkittiin ja arvioitiin potilaan toiminta- ja työkykyä, fyysistä suorituskykyä sekä liikkumista ja kipua. Fysioterapian menetelmiä ovat terveyttä ja toiminta-, työ kykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia. Lisäksi fysioterapiaan kuuluu moniammatillinen yhteistyö, apuvälinepalvelut, jatkoterapian järjestäminen ja dokumentointi. Fysioterapeutit tekivät laajoja liikkumis- ja toimintakyvyn, jatkoterapian sekä apuvälinetarpeen arviointeja osana moniammatillista tiimiä. Arvioinnit liittyivät potilaiden kuntoutussuunnitelmiin (vakuutusyhtiöt, Kela). Lisäksi palveluihin kuuluivat kasvatusta ja koulunkäyntiä tukeva ohjaus, ammattiin ja työelämään liittyvä ohjaus, elinympäristössä selviytymistä tukeva toiminta ja apuvälinepalvelut. Kuntoutusohjaajat tiedottivat kuntoutuspalveluista, ensitiedoista, sopeutumisvalmennuksesta, sairaiden/vammaisten erityisongelmista ja palveluista sekä vammaisjärjestöjen toiminnasta. Kuntoutusohjaajat toimivat yhteyshenkilöinä kodin, sairaalan ja hoitoon sekä kuntoutukseen osallistuvien työntekijöiden ja viranomaisten välillä. Kuntoutusohjaajapalveluita toteutettiin osasto- ja poliklinikkakäyntien lisäksi myös koti-, päiväkoti- ja koulukäynteinä. Keskeisimpiä kuntoutusohjauspalveluiden potilasryhmiä olivat hengityselinsairaat, neurologista sairautta sairastavat, tuki- ja liikuntaelinvammaiset, näkö- ja kuulovammaiset ja syöpää sairastavat lapsi- ja aikuispotilaat. Aloite kuntoutusohjaukseen voi tulla eri taholta (esim. potilaalta, perheeltä tai hoito- ja kuntoutustyöntekijöiltä), jotka tarvitsevat tietoa, ohjausta tai apua sairauteen, kuntoutukseen tai muihin palveluihin liittyvissä asioissa. Kuntoutusohjaus on potilaalle maksutonta, eikä lähetettä tarvita. 3
Puheterapia Puheterapeutit tuottivat palveluita lasten ja aikuisten kommunikoinnin, puheen vastaanoton ja tuoton, äänen, nielemisen ja syömisen häiriöiden sekä puhekyvyttömyyteen liittyvien ongelmien vuoksi. Puheterapeutit arvioivat logopedisten häiriöiden laatua, vaikeusastetta, ja vaikutusta potilaan toimintakykyyn. Työ painottui vaativan tason arviointien tekemiseen, hoito- ja kuntoutussuunnitelman laadintaan osana moniammatillista työryhmää, kommunikoinnin apuvälinearvioihin sekä joidenkin vaikea-asteisten ja/tai erityisperehtyneisyyttä vaativien häiriöiden lyhytkestoiseen puheterapiaan osastohoidon aikana tai polikliinisin käynnein. Psykologien työnkuvaan on perinteisesti kuulunut myös erilaisia koulutus- ja opetustehtäviä sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Vahva ammatillinen osaaminen on tärkeä laadunhallinnan osatekijä. Pitkien puheterapiajaksojen jatkohoito järjestettiin perusterveydenhuoltoon tai ostopalveluna tai vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerein Kelan kustantamana. Puheterapiasta on edelleen Varsinais-Suomessa pulaa, joten jatkohoidon järjestelyt olivat usein haasteellisia. Puheterapeuttien työhön kuului myös koulutus- ja opetustehtäviä. Syksyllä 2016 perustettiin alueelliseen järjestämissuunnitelmaan liittyen työryhmä, joka ryhtyi yhdessä perusterveydenhuollon kanssa kirjaamaan ja työstämään toimintaperiaatteita alueen puheterapiapalveluiden järjestämiseksi. Psykologipalvelut Psykologit tuottivat palveluita neurologisille lapsi- ja aikuispotilaille, kroonisista kivuista kärsiville potilaille, kuulon ja näönkuntoutuksen potilaille sekä jossain määrin myös syöpäpotilaille. Palveluita toteutettiin osana moniammatillista yhteistyötä, ja niitä suunnattiin sekä yksilöille että ryhmille. Erityisesti lasten ja nuorten hoito- ja kuntoutusprosesseissa korostui yhteistyö perheen ja muiden läheisten kanssa. Keskeisiä työmuotoja olivat laajuudeltaan ja luonteeltaan erilaiset psykologiset tutkimukset ja psyykkisen toimintakyvyn arviot, yksilöllinen ja ryhmille suunnattu kuntoutus sekä potilaiden ja heidän läheistensä ohjaus ja neuvonta. Psykologit osallistuivat kuntoutussuunnitelmien laatimiseen sekä ammatillisten kuntoutustoimenpiteiden sekä niitä tukevien lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteiden suunnitteluun ja järjestämiseen. Tarvittaessa annettiin suosituksia lasten ja nuorten päivähoito- ja kouluratkaisuista sekä näihin liittyvistä tukitoimenpiteistä. Psykologit osallistuivat myös Tyks Ajopolin asiantuntijaraadin työskentelyyn sekä neurokirurgisiin valvekraniotomia-operaatioihin. 4
Potilastyön lisäksi ravitsemusterapeutit kouluttivat henkilökuntaa osastotunneilla ja alueellisissa koulutuksissa sekä osallistuivat useisiin ravitsemushoidon kehittämishankkeisiin. Sosiaalityö Sosiaalityö tuottaa palveluitaan toimialueiden potilaille, ja antaa toimialaansa kuuluvissa asioissa konsultaatioapua muulle sairaanhoidon henkilökunnalle. Myös potilaat ja heidän omaisensa voivat ottaa itse yhteyttä suoraan sosiaalityöntekijään, jolloin sosiaalityöntekijä määrittää käynnin tarpeen. Sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluvat sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen käyttöön ohjaaminen ja neuvonta, ja tarvittaessa myös hakemusten ja valitusten laadinnassa avustaminen. Sosiaalityöntekijät tukevat myös potilaan voimavarojen lisäämistä psykososiaalisin keinoin sekä osallistuvat tarvittaessa viranomaisyhteistyöhön, moniammatillisiin työryhmiin sekä verkostotyöhön. Sosiaalityö tarjoaa palveluita tarpeen mukaan. Ravitsemusterapia Ravitsemusterapiassa potilasvastaanotoilla ravitsemusterapeutit suunnittelivat, ohjasivat ja seurasivat eri sairauksien hoidossa tarvittavien ruokavalioiden toteutusta sekä arvioivat ruokavalion ravitsemuksellista riittävyyttä. Ravitsemushoito on osa potilaan kokonaishoitoa, ja sen tarkoituksena on edistää potilaan toipumista ja hyvinvointia sekä pärjäämistä ruokavaliohoitoa vaativan sairauden kanssa. Tyypillisimpiä tilanteita, joissa potilaat saivat ravitsemusterapiaa, olivat lihavuus (lihavuuskirurgia ja konservatiivinen laihdutus), syöpätaudit, nielemisvaikeudet, sairauteen liittyvä vajaaravitsemus, munuaissairaudet, letkuruokintaan liittyvät tilanteet, ruoka-allergiat ja keliakia, lasten kasvuongelmat ja aineenvaihduntasairaudet. Ravitsemusterapiayksikössä toimi 5,75 ravitsemusterapeuttia, jotka tuottivat palveluita kantasairaalassa kaikille toimialueille, Salon ja Loimaan lähisairaaloihin sekä Turunmaan sairaalaan. Kaiken kaikkiaan potilastapaamisia oli vuoden 2016 aikana 4 231. Varsinais-Suomen alueella perusterveydenhuollossa ravitsemusterapeutteja on vain kolmen kunnan palveluksessa, joten poikkeuksellisen suuri osuus ravitsemusterapiaa tarvitsevista alueen potilaista ohjautuu erikoissairaanhoidon ravitsemusterapeuteille, eikä potilaita voi lähettää ravitsemusterapian osalta jatkohoitoon perusterveydenhuoltoon. 5
Toimintaterapia Toimintaterapiapalveluita tarjottiin toimi- ja palvelualueille yhteensä 17 työpanoksen voimin. Palveluissa keskityttiin potilaiden toiminnallisiin haasteisiin ja vahvuuksiin itsestä huolehtimisen, työn ja tuottavuuden sekä vapaa-ajan osa-alueilla. Akuuttivaiheen terapiatyössä korostui potilaan itsestä huolehtimisen taitojen sekä kognitiivisten ja motoristen valmiuksien ja taitojen arviointi ja harjoittelu. Toimintaterapeutit osallistuivat myös jatkokuntoutuksen sekä turvallisen kotiutumisen suunnitteluun ja järjestämiseen osana moniammatillisia tiimejä. Vuonna 2016 kirkollisia toimituksia (kaste, hautaan siunaaminen, ehtoollinen, erilaiset rukoushetket) oli 181 (2015:137). Sairaalapapit ovat toimineet aktiivisesti saattohoidossa keskustelukumppaneina potilaille heidän omaisilleen ja hoitohenkilökunnalle. Sairaalapappien painopiste on ollut olla mukana saattohoidon kehittämisessä yhdessä terveydenhoidon henkilökunnan kanssa. Tämä on toteutunut olemalla kouluttajana saattohoitoa käsittelevissä seminaareissa yms. tilaisuuksissa. Yksikön kehittämistoiminta jatkui aktiivisena. Vuoden 2016 aikana toimintaterapiaprosessien kehittämiseen on pyritty edelleen panostamaan mikä on tarkoittanut olemassa olevien prosessi- ja palvelukuvausten päivitystä sekä tarpeen mukaan uusien luomista. Prosessien kehittämistä on edistetty myös lisäämällä toimi- ja vastuualueyhteistyötä. Yksikön sisäisesti potilastyön kehittämistä on perinteisesti toteutettu tiimeissä, joiden tehtävänä on ollut mm. näyttöön perustuvan tiedon hakeminen ja sen soveltaminen työn sisällön, prosessien ja potilasohjeiden suunnittelussa. Vuoden 2016 aikana tiimitoimintaa tehostettiin ja uusia tiimejä luotiin työn kehittämisen tueksi. Yksikön kehittämispäivien teemana oli pääosin potilastyön kirjaaminen, johon on pyritty löytämään mahdollisimman yhtenäiset tavat toimia. Potilasohjeita työstettiin aktiivisesti. Vanhoja ohjeita päivitettiin ja uusia laadittiin Hoito-ohjeet.fi -sivustolle. Sairaalasielunhoito Sairaanhoitopiirissä on toiminut kolme sairaalapappia: Tyksissä kolme, Loimaalla yksi, Salossa yksi ja Uudessakaupungissa yksi osa-aikainen. Toimintakertomus koskee vain Tyksissä toimivia. Henkilökohtaisia keskusteluja käytiin 1187. Näistä potilaiden kanssa 665, omaisten kanssa 479 ja henkilökunnan kanssa 63. Annetun työnohjauksen määrä kasvoi edellisen vuoden 137 tunnista 181 tuntiin. Näistä yksilötyönohjausta oli 35 tuntia ja ryhmätyönohjausta 146 tuntia. Ryhmätyönohjauksen määrässä on huomattava kasvu: edellisenä vuonna yksilöohjauksia oli 65 tuntia ja ryhmäohjauksia 72 tuntia. Sairaanhoitopiirin Trapu (=traumaattisen tilanteen purku) istuntoja pidettiin yhteensä 27 kertaa. Sairaalapapit ohjasivat niistä 17. 6