Potilashoidon vuosikertomus 2015 Asiantuntijapalvelut. Potilashoidon vuosikertomus 2015 Asiantuntijapalvelut

Transkriptio

1 Potilashoidon vuosikertomus 2015 Asiantuntijapalvelut Potilashoidon vuosikertomus 2015 Asiantuntijapalvelut

2 Asiantuntijapalveluiden potilaspalvelut Palveluyksiköt 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA TULOKSET Alueellinen apuvälinekeskus Asiantuntijapalvelut tuottivat alueellisen apuvälinekeskuksen, fysioterapian, lääketieteellisen fysiikan, kuntoutusohjauksen, puheterapian, psykologien, ravitsemusterapian, sosiaalityön ja toimintaterapian palvelut Tyksin toimi- ja palvelualueiden ja yhteispäivystyksen potilaille. Toimialueille sopimusten mukaisesti sitouduttiin tuottamaan sisäisinä suoritteina yhden hengen työpanosperiaatteella 167 työpanosta. Suoraan potilastyöhön kohdentui noin työtuntia niissä yksiköissä, missä oli käytössä ko. tiedon mahdollistava potilastietojärjestelmä. Toimialueiden kautta tuotettiin kuntalaskutettavia käyntejä Lisäksi toteutui lähinnä alueellisen apuvälinekeskuksen kuntalaskutettavia käyntejä Käännöspalveluissa käännettiin noin 4000 epikriisiä suomesta ruotsiksi. Lähetteitä tuli noin 300 ja apuvälinekeskuksessa oli 2522 potilaskäyntiä vuonna Käynneillä arvioitiin potilaille lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä kuten liikkumisen ja puheen korvaavia kommunikaation apuvälineitä. Alueellisen apuvälinekeskuksen potilaspalautteet koskivat pääasiassa apuvälinepalveluiden saatavuutta muualla sairaalassa ja potilaiden kotona. Apuvälinekeskuksessa aloitettiin kehittämistyöt koskien apuvälineiden määräaikaistarkastuksia. Kehittämistyö jatkuu vuonna Apuvälinekeskuksen toimintaa ohjaavat osaltaan oma toimintakäsikirja ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälineiden toimintakäytäntö. 2. ASIAKASPALAUTTEET QPro potilaspalautteita tuli 11 ja niissä oli pääsääntöisesti positiivista palautetta. Alueelliseen apuvälinekeskukseen edellisenä vuonna tuli jonkin verran palautetta siitä, että huollon tavoitettavuus puhelimitse ei aina toteudu. Toimintamallia kehitettiin tältä osin ja uusi malli on toiminut merkittävästi aikaisempaa paremmin. Suoraa potilaspalautetta tuli työntekijöille ja se oli pääsääntöisesti kiittävää. Toimialueilta saatu palaute oli hyvää. Palautteet käsiteltiin yksiköissä, osastokokouksissa ja tarvittaessa johtoryhmässä. 3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut sai 10 HaiPro-ilmoitusta. Näistä kuusi oli läheltä piti-tilanne ja muut olivat tapahtui potilaalle -tilanteita. Palautteet kohdentuivat alueelliseen apuvälinekeskukseen, fysioterapian ja sosiaalityön yksiköihin. Suurin osa palautteista koski potilaan kaatumista joko terapiatilanteessa tai sähköisellä apuvälineellä liikkuessa. 2

3 Fysioterapia Yksi sairaala-projektin myötä lähisairaaloiden fysioterapiat liitettiin Tyksiin ja fysioterapian toimintakäytänteiden yhtenäistäminen on ollut meneillään viime vuoden aikana jatkuen edelleen Fysioterapiapalvelut muodostuivat suurelta osin erilaisista toimintakyvyn arvioinneista ja akuutin tilanteen fysioterapiasta. Fysioterapiassa arvioitiin potilaan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita. Fysioterapian menetelmiä ovat terveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu ja manuaalinen terapia. Lisäksi fysioterapiaan kuuluu apuvälinepalvelut, jatkoterapian järjestäminen ja dokumentointi. Fysioterapeutit tekivät laajoja liikkumis- ja toimintakyvyn, jatkoterapian sekä apuvälinetarpeen arviointeja osana moniammatillista tiimiä. Arvioinnit liittyivät potilaiden kuntoutussuunnitelmiin (vakuutusyhtiöt, Kela). Jonkin verran annettiin vaativan tason pitkäkestoista fysioterapiaa. Fysioterapian alueellisen järjestämissuunnitelman toimintaperiaatteita työstettiin perusterveyden kanssa ja syksyllä se hyväksyttiin asiantuntijaryhmässä. Sen yhtenäistä käyttöönottoa vietiin eteenpäin perusterveydenhuollon kanssa jatkuen Pidempikestoisen fysioterapian potilaat ohjattiin oman terveyskeskuksen, Kelan tai tietyissä tapauksissa ostopalveluiden piiriin. Puheterapia Puheterapeuttien antamat palvelut kohdistuivat lasten ja aikuisten kommunikointiin, puheen ymmärtämiseen, puhumiseen, ääneen, nielemiseen ja syömiseen sekä puhekyvyttömyyteen liittyviin häiriöihin. Puheterapeutit arvioivat häiriön laadun ja sen aiheuttaman haitan ja vaikeusasteen. Työ painottui sairaanhoidon porrastusjärjestelmän mukaisesti vaativan tason tutkimusten tekemiseen, hoito- ja kuntoutussuunnitelman laadintaan moniammatillisessa työryhmässä, vaikea-asteisten ja/tai erityisperehtyneisyyttä vaativien häiriöiden puheterapiaan sekä kommunikoinnin apuvälinearvioihin. Kun tarvittiin pitkiä puheterapiajaksoja, jatkohoito järjestettiin perusterveydenhuoltoon tai yksityisen ammatinharjoittajan toteutettavaksi ostopalveluosoituksella tai vaikeavammaisuuskriteerein Kelan kustantamana. Puheterapiasta on Varsinais-Suomessa pulaa, joten jatkohoidon järjestelyt olivat joskus haasteellisia. Puheterapeuttien työhön kuului myös koulutus- ja opetustehtäviä. Kuntoutusohjaus Kuntoutusohjauspalveluissa selvitettiin ja arvioitiin potilaiden kokonaistilannetta, suunniteltiin ja seurattiin potilaan kuntoutumista, ohjattiin sairastumiseen ja vammautumiseen sekä palveluihin ja tukitoimiin liittyvissä asioissa. Lisäksi palveluihin kuuluivat kasvatusta ja koulunkäyntiä tukeva ohjaus, ammattiin ja työelämään liittyvä ohjaus, elinympäristössä selviytymistä tukeva toiminta, apuvälinepalvelut ja ensitiedon antaminen ja sopeutumisvalmennuksen järjestäminen. Kuntoutusohjaajaan voivat ottaa yhteyttä potilas itse tai hänen läheisensä sekä hoito- ja kuntoutushenkilökunta sekä muut yhteistyötahot. Kuntoutusohjaus on potilaalle maksutonta. Kuntoutusohjauksella edistettiin pitkäaikaissairaiden ja/tai vammautuneiden kuntoutusta tarvitsevien eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien potilaiden jokapäiväistä selviytymistä ja toimintamahdollisuuksia sekä vaikutettiin potilaan ja ympäristön suhteeseen. Kuntoutusohjaajapalveluita toteutettiin myös koti-, päiväkoti- ja koulukäynteinä. 3

4 Psykologipalvelut Psykologit tuottivat palveluita neurologisille lapsi- ja aikuispotilaille, kroonisista kivuista kärsiville potilaille, kuulon ja näönkuntoutuksen potilaille sekä jossain määrin myös syöpäpotilaille. Palveluita toteutettiin osana moniammatillista yhteistyötä, ja niitä suunnattiin sekä yksilöille että ryhmille. Erityisesti lasten ja nuorten hoito- ja kuntoutusprosesseissa korostui yhteistyö perheen ja muiden läheisten kanssa. Keskeisiä työmuotoja olivat laajuudeltaan ja luonteeltaan erilaiset psykologiset tutkimukset ja psyykkisen toimintakyvyn arviot, yksilöllinen ja ryhmille suunnattu kuntoutus sekä potilaiden ja heidän läheistensä ohjaus ja neuvonta. Psykologit osallistuivat kuntoutussuunnitelmien laatimiseen sekä ammatillisten kuntoutustoimenpiteiden sekä niitä tukevien lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteiden suunnitteluun ja järjestämiseen. Tarvittaessa annettiin suosituksia lasten ja nuorten päivähoito- ja kouluratkaisuista sekä näihin liittyvistä tukitoimenpiteistä. Uusina työskentelymuotoina osallistuttiin vuonna 2015 TYKS Ajopolin asiantuntijaraadin työskentelyyn sekä neurokirurgisiin valvekraniotomia-operaatioihin. Psykologien työnkuvaan on perinteisesti kuulunut myös erilaisia koulutus- ja opetustehtäviä sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Vahva ammatillinen osaaminen on tärkeä laadunhallinnan osatekijä. Ravitsemusterapia Ravitsemusterapiassa potilasvastaanotoilla ravitsemusterapeutit suunnittelivat, ohjasivat ja seurasivat eri sairauksien hoidossa tarvittavien ruokavalioiden toteutusta sekä arvioivat ruokavalion ravitsemuksellista riittävyyttä. Ravitsemushoito on osa potilaan kokonaishoitoa, ja sen tarkoituksena on edistää potilaan toipumista ja hyvinvointia sekä pärjäämistä ruokavaliohoitoa vaativan sairauden kanssa. Tyypillisimpiä tilanteita, joissa potilaat saivat ravitsemusterapiaa, olivat lihavuus (lihavuuskirurgia ja konservatiivinen laihdutus), syöpätaudit, nielemisvaikeuksien tai muun tilanteen takia kehittynyt vajaaravitsemus, munuaissairaudet, letkuruokintaan liittyvät tilanteet, ruoka-allergiat ja keliakia, syömishäiriöt, lasten kasvuongelmat ja aineenvaihduntasairaudet. Kantasairaalassa toimi 5 ravitsemusterapeuttia, joille potilaita lähetettiin kaikilta toimialueilta, lisäksi myös psykiatrian tulosyksiköstä ja Turunmaan sairaalasta. Lisäksi Tyks Salon sairaalassa toteutettiin ostopalveluna 1 ravitsemusterapeutin työpäivä viikossa ja Tyks Loimaan sairaalassa 2 työpäivää kuukaudessa. Varsinais-Suomen alueella perusterveydenhuollossa ravitsemusterapeutteja on vain Turussa ja Salossa, joten poikkeuksellisen suuri osuus ravitsemusterapiaa tarvitsevista alueen potilaista ohjautuu erikoissairaanhoidon ravitsemusterapeuteille, eikä potilaita voi lähettää ravitsemusterapian osalta jatkohoitoon perusterveydenhuoltoon. Potilastyön lisäksi ravitsemusterapeutit kouluttivat henkilökuntaa osastotunneilla ja alueellisissa koulutuksissa sekä osallistuivat toimialuilla ravitsemushoidon kehittämishankkeisiin. Sosiaalityö Sosiaalityö tuottaa palveluitaan toimialueiden potilaille, ja antaa toimialaansa kuuluvissa asioissa konsultaatioapua muulle sairaanhoidon henkilökunnalle. Myös potilaat ja heidän omaisensa voivat ottaa itse yhteyttä suoraan sosiaalityöntekijään, jolloin sosiaalityöntekijä määrittää käynnin tarpeen. Sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluvat sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen käyttöön ohjaaminen ja neuvonta, ja tarvittaessa myös hakemusten ja valitusten laadinnassa avustaminen. Sosiaalityöntekijät tukevat myös potilaan voimavarojen lisäämistä psykososiaalisin keinoin sekä osallistuvat tarvittaessa viranomaisyhteistyöhön, moniammatillisiin työryhmiin sekä verkostotyöhön. Sosiaalityö tarjoaa palveluita tarpeen mukaan. 4

5 Toimintaterapia Toimintaterapiapalveluissa keskityttiin potilaiden toiminnallisiin haasteisiin ja vahvuuksiin itsestä huolehtimisen, työn ja tuottavuuden sekä vapaa-ajan osa-alueilla. Painopistealueena olivat erilaiset laaja-alaiset arvioinnit, joiden pohjalta toimintaterapeutit tarjosivat potilaille ja heidän läheisilleen ohjausta ja neuvontaa akuutissa toipumisvaiheessa sairauden toteamisen tai leikkauksen jälkeen. Toimintaterapeutit osallistuivat myös jatkokuntoutuksen sekä turvallisen kotiutumisen suunnitteluun ja järjestämiseen osana moniammatillisia tiimejä. Akuuttivaiheen terapiatyössä korostui potilaan itsestä huolehtimisen taitojen sekä kognitiivisten valmiuksien ja taitojen arviointi ja harjoittelu. Toimintaterapia sisälsi mm. yksilöllisten lastojen valmistamista virheasentojen ehkäisyyn ja käsileikkausten jälkihoidoksi, apuvälineiden sovitusta ja käytön opettelua, omatoimisuustaitojen kuten pukeutumisen ja ruokailun harjoittelua sekä erilaisten harjoitusohjelmien laatimista nivelliikkuvuuksien, tunnon, voiman ja kestävyyden parantamiseksi. Akuuttiterapian lisäksi toimintaterapiayksikkö tarjosi jonkin verran myös pidempikestoisempaa toimintakykyä tukevaa terapiaa vaativammille potilasryhmille. Sairaalasielunhoito Tyksissä toimi kolme sairaalapappia. He tukivat potilailta ja heidän omaisiaan sairauden ja onnettomuuksien herättämien elämänarvoja ja elämänkatsomusta koskettavien kysymysten käsittelyssä. Näitä kysymyksiä käsiteltiin tarvittaessa myös henkilökunnan kanssa erilaisissa purkuryhmissä ja keskustelutilaisuuksissa. Sairaalapapit olivat mukana VSSHP:n TraPu eli traumaattisten tilanteiden purkutoiminnassa. Näitä istuntoja sairaalapapit ohjasivat 17 kertaa ja yhteensä niissä oli 145 osallistujaa. Sairaalapapit antoivat henkilökunnalle ja terveydenhoidon opiskelijoille koulutusta osaamisalueensa kysymyksissä (hengellisten ja henkisten kysymysten huomiointi saatto- ja muussa hoidossa, erilaiset eettiset kysymykset, vuorovaikutustilanteet yms.). Näitä koulutustilaisuuksia oli 47 tuntia. Työnohjaajakoulutuksen saaneet sairaalapapit (2/3) antoivat työnohjausta sairaanhoitopiirin henkilöstölle yhteensä 137 tuntia. Tilastoituja potilaiden ja omaisten kanssa käytyjä keskusteluja oli Kirkollisia toimituksia oli