Virheen arviointia

Samankaltaiset tiedostot
Schildtin lukio

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, derivaatta

sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2

1. Määritä funktion f : [ 1, 3], f (x)= x 3 3x, suurin ja pienin arvo.

Matematiikan tukikurssi

Lukujonon raja-arvo 1/7 Sisältö ESITIEDOT: lukujonot

5. Numeerisesta derivoinnista

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo Ratkaisut ja pisteytysohjeet

3.1 Väliarvolause. Funktion kasvaminen ja väheneminen

2 Osittaisderivaattojen sovelluksia

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo 10-13

d Todista: dx xn = nx n 1 kaikilla x R, n N Derivaatta Derivaatta ja differentiaali

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 4 Maanantai

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

LASKIN ON SALLITTU ELLEI TOISIN MAINITTU! TARKISTA TEHTÄVÄT KOKEEN JÄLKEEN JA ANNA PISTEESI RUUTUUN!

Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto

2 Funktion derivaatta

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

a) on lokaali käänteisfunktio, b) ei ole. Piirrä näiden pisteiden ympäristöön asetetun neliöruudukon kuva. VASTAUS:

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 12

k-kantaisen eksponenttifunktion ominaisuuksia

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo Ratkaisut ja pisteytysohjeet

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo 10 13

Matematiikan tukikurssi

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa.

Numeerinen integrointi ja derivointi

1.1. YHDISTETTY FUNKTIO

NELIÖJUURI. Neliöjuuren laskusääntöjä

f(x 1, x 2 ) = x x 1 k 1 k 2 k 1, k 2 x 2 1, 0 1 f(1, 1)h 1 = h = h 2 1, 1 12 f(1, 1)h 1 h 2

Numeeriset menetelmät

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa).

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

Derivaatat lasketaan komponenteittain, esimerkiksi E 1 E 2

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Differentiaali- ja integraalilaskenta

Harjoitustehtävien ratkaisut

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Tekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)

Talousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka

(a) avoin, yhtenäinen, rajoitettu, alue.

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

Äänekosken lukio Mab4 Matemaattinen analyysi S2016

x 7 3 4x x 7 4x 3 ( 7 4)x 3 : ( 7 4), 7 4 1,35 < ln x + 1 = ln ln u 2 3u 4 = 0 (u 4)(u + 1) = 0 ei ratkaisua

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA

2 x 5 4x + x 2, [ 100,2].

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)

Matematiikka B1 - avoin yliopisto

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, , Ratkaisut (Sarja A)

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.

MAA7 7.1 Koe Jussi Tyni Valitse kuusi tehtävää! Tee vastauspaperiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin!

Talousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta

1 Peruslaskuvalmiudet

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

Matematiikan tukikurssi

4 (x 1)(y 3) (y 3) (x 1)(y 3)3 5 3

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

Johdantoa INTEGRAALILASKENTA, MAA9

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4

Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN ALA MATEMATIIKAN PREPPAUSTEHTÄVIÄ Kesä 2015

Matematiikan peruskurssi 2

2 Funktion derivaatta

Matematiikan tukikurssi

Pituus- ja pinta-alayksiköt. m dm cm mm. km hm dam m. a) neljän pienen kohteen pituus millimetreiksi, senttimetreiksi ja desimetreiksi

Differentiaalilaskennan tehtäviä

Merkitse kertolasku potenssin avulla ja laske sen arvo.

Sivu 1 / 8. A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste. Olli Kauppi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 8. Tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto

Matematiikan tukikurssi

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot HK1-1. Dsin3 x. 3cos3x. Dsinx. u( x) sinx ja u ( x) cosx. Dsin. Dsin

Lisätehtäviä. Rationaalifunktio. x 2. a b ab. 6u x x x. kx x

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ (1 piste/kohta)

a(t) = v (t) = 3 2 t a(t) = 3 2 t < t 1 2 < 69 t 1 2 < 46 t < 46 2 = 2116 a(t) = v (t) = 50

KERTAUSHARJOITUKSIA. 1. Rationaalifunktio a) ( ) 2 ( ) Vastaus: a) = = 267. a) a b) a. Vastaus: a) a a a a 268.

Transkriptio:

16.4.014 Vireen arviointia NUMEERISIA JA ALGEBRAL- LISIA MENETELMIÄ, MAA1 Virettä, tai oikeammin vireen suuruutta, voidaan arvioida seuraavilla tavoilla: 1. Maksimi-minimikeino (-menettely), nopea ja yksinkertainen, mutta karkea.. Väliarvolauseen yödyntäminen, kurssin 13 asioita. 3. Virekaavojen käyttö ja vireiden neliöllinen ydistäminen, kun on vain peruslaskutoimituksia (+,,, ), parempi kuin ma-minkeino. 4. Vireen eteneminen menettely, sopii kaikille funktioille, mutta vaatii derivointia (osittaisderivaattoja). Muista aina myös miettiä, mikä muuttuja dominoi virettä, eli vaikuttaa eniten vireeseen! 1. Maksimi-minimikeino (-menettely) Lasketaan lausekkeen suurin ja pienin madollinen arvo, jonka jälkeen näiden, edellä laskettujen, arvojen erotus jaetaan kadella. Siis f f ma f min, missä f on laskulauseke. Tämä menetelmä antaa virearvion paimman madollisen tilanteen mukaan, eli antaa arvion vireen maksimiarvosta. Virearviota tetäessä oletetaan, että epävarmuudet vaikuttavat samaan suuntaan. Menetelmä on äärimmäisen nopea ja saadaan ns. ensisilmäys vireen suuruudesta. Esimerkki Määritä puolisuunnikkaan pinta-ala ma-minkeinolla. A puolisuunnikas A 6,6 + 11, 13 690 A ma 6,8 + 11,9 100,3 13 776,05 A min 6,4 + 10,5 99,7 13 604,065 A ma A min 17,14 86,07 ja ± 0,3 A 86,07 0,006 0,6%. 13 690 b a Vastaus: A 13 690 ± 0,6% A 13 690 ± 90 1

16.4.014. Väliarvolauseen yödyntäminen (lyyesti, kts. moniste) Olkoon f jatkuva suljetulla välillä a, b ja derivoituva avoimella välillä a, b. Tällöin on olemassa ξ a, b siten, että f b f a f ξ b a. Hyödynnetään tulosta: Olkoon b muuttujan tarkka arvo ja a likiarvo. Tällöin vire on f f b f a f ξ b a. Ja jos derivaatan itseisarvolle tunnetaan yläraja välillä a, b, eli niin f M, a, b, M R, f b f a f ξ b a M b a R R Esimerkki Kuinka suuri vire tedään, kun luku e 3 lasketaan käyttäen Neperin luvulle likiarvoa,7? Aluksi todetaan, että e,718 ;,7. Tarkastellaan funktiota f: f 3,,718 ;,7.. Esimerkki(jatkuu) Ja saadaan arvio Näin ollen f Derivointi antaa: f : f 3. 3,7,195 : M. f e f,7 3,7 e,7 3,7,718,7 0,039 95 < 0,04 3. Virekaavojen käyttö Kaavojen käyttö nojautuu kolmioepäytälöön ja peruslaskutoimitusten luonteeseen. Kun f on laskulauseke,, y muuttujia ja laskutoimituksena on - summa tai väennys, niin absoluuttinen vire on f + y - tulo tai osamäärä, niin suteellinen vire on f f - potenssi, niin suteellinen vire on f f n n Z + y y

16.4.014 Tarkempi käsittely löytynee kirjasta. Virekaavat pätevät myös, jos on useampia muuttujia kuin kaksi. Esimerkiksi, jos f + y + z + u v w, niin f + y + z + + u + v + w + Esimerkki Lasketaan puolisuunnikkaan pinta-ala käyttäen virekaavoja. Pyöristyksestä jotuen pituuksien likiarvojen absoluuttiset vireet ovat enintään 0,05, joten A a, b, A jossa kerroin voidaan jättää uomioimatta (miksi?). Arvio etenee, sillä summa uomioiden + a + b + +, 0,05 + 0,05 11, + 6,6 + 0,05 3,65 10 4 + 5 10 4 8,65 10 4 0,09 %. Vireen arvio on parempi kuin ma-min menetelmällä saatu 0,6 %. Vireiden neliöllinen ydistäminen on yleinen periaate todennäköistä virettä arvioitaessa. Tätä menettelyä käytetään aina, kun muuttujat ovat riippumattomia ja niiden vireet satunnaisia. Soveltunee paraiten peruslaskutoimituksia sisältäville laskutoimituksille. Yleisesti, jos f f, y + y, eli summalauseke, niin f + y. Ja, jos f f, y y, eli tulolauseke, niin f + y Esimerkki Kuten edellä, lasketaan puolisuunnikkaan pinta-ala käyttäen vireiden neliöllistä ydistämistä. Pyöristyksestä jotuen pituuksien likiarvojen absoluuttiset vireet ovat enintään 0,05, joten A a, b, A + A a + b + y +. 3

16.4.014 0,05 + 0,05 11, + 6,6 + 0,05,58 10 4 + 5 10 4 5,67 10 4 0,06 % Jälleen parani vireen arvio. 4. Yleinen vireen etenemis-menetelmä Tarkastellaan lyyesti esimerkkien avulla. Tätä ei vaadita kokeessa. Esimerkki Kuten edellä, lasketaan puolisuunnikkaan pinta-ala käyttäen vireen etenemis -menetelmää. Pyöristyksestä jotuen pituuksien likiarvojen absoluuttiset vireet ovat enintään 0,05. Aluksi tarvitaan osittaisderivaatat jokaisen muuttujan suteen tarkasteltavasta funktiosta, joka nyt on pinta-alafunktio (3 muuttujaa) A A a, b, Saadaan: ja a, a a a b, + b b + b + + + + 73,8,5 +,5 + 6,845 7,704156 Näin ollen suteellinen vire on A 7,704156 5,67 10 4 0,06 % 13 690 4

16.4.014 Esimerkki Tarkastellaan toisena esimerkkinä kirjan esimerkkien 1 ja 3 (sivut 13 ja 15) tilannetta. Nyt tarkasteltavana on särmiön tieysfunktio ρ ρ m, a, b, c m. Lisäksi tiedetään, että a 0,5 kuin abc myös b c 0,5 sekä m 0,05. Osittaisderivaatat: m 1 abc, a 1 a m bc, b 1 b m ac, c 1 c m ab Näin ollen (uomaa, että pitää muuttaa millimetrit metreiksi) ρ m m + a a + b b + c c 1 abc + m a bc 0,0005 + m b ac 0,0005 + m c ab 0,0005 18,8 + 10,303 + 1,187 + 9,11 95,36908 ρ ρ 95,36908 664, 0,0154 1,5% Huomautus 1. Muista: vire pyöristetään aina ylöspäin. Voidaan käyttää 15 yksikön sääntöä.. Kun vire on pyöristetty pyöristetään itse suureen arvo normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti. 3. Likiarvoilla laskettaessa ei välituloksia saa pyöristää! Vasta lopputulos pyöristetään. 5