Maisemamallin levittäminen kuntajohtamisen välineeksi Eveliina Saari & Sirkku Kivisaari Sosiaali- ja terveydenhuollon systeemisen innovaation johtaminen 20.10.2009
Neljä innovaatiomallia (Fuglsang 2008) Ulkoiset lähteet Sisäiset lähteet Avoin innovaatio (Chesbrough, von Hippel) Yrittäjät (Schumpeter, Kirzner) Yksilötoteuttajat Kollektiivitoteuttajat Strateginen refleksiivisyys (Fuglsang and Sundbo) Institutionaalinen innovaatio (Meyer & Rowen, DiMaggio & Powell, Prahalad & Hamel) 2
Maisema-mallin kehityskaaren vaiheet Toimintaympäristön muutospaineita Väestön ikääntyminen, hoitohenkilöstön eläköityminen Kuntatalouden kriisiytyminen Järjestelmätason muutosprosesseja Paras-laki: 32 kuntaliitosta 2009 Hybriditoimijat Sitra käynnistää Maisemahankkeen Kuntamaisema Oy perustetaan Mallin levittämisen vaiheet I Lokaali kehittäminen II Politiikkatoimijan tuki III Liiketoimintaintressi, uuden toimijan synty Yhteiskehittelyn haaste: muodot ja areenat? Tapahtumat Raision mallin kehittäminen ja käyttöönotto I vertaisarviointi: 9 kuntaa II vertaisarviointi Mikkelin seudulla: 11 kuntaa 12 uutta käyttäjää, 9 lisäkuntaa vertaisarviointiin Maisemaseminaari: kuntaverkoston tarve esille 11/2006 5/2007 12/2007 12/2008 5/2009 3
Maisemamallin käyttöönotto tutkimuskohteissamme - kevät 2009 Jämsä Vertailu 2007 syksy Käyttöönotto kesken Raisio Maisemamalli käytössä 3 kertaa tilaaja-tuottaja budjettineuvottelussa Mikkeli Raasepori Vertailu 2008 kevät Omat TUTA-taulukot Vertailu 2008 syksy Käyttöönotto kesken 4
Maisemamallin leviäminen Ajankohta, silloinen keskeinen hybriditoimija Vertaisarviointiin osallistuneiden kuntien määrä Kunnat, jotka ottaneet mallin käyttöön budjetoinnissa, seurannassa, tilinpäätöksissä (kumulatiivisesti) 1.5.2007, Sitra 20 sosiaali- ja terveystoimen osalta 1 (Raisio) 1.5.2008, Kuntamaisema Oy 30.9.2009, Kuntamaisema Oy 9 sosiaali- ja terveystoimen osalta 52 sosiaali- ja terveystoimen osalta, 8 sivistystoimen osalta 13 27 sosiaali- ja terveystoimen osalta, 6 sivistystoimen osalta 5
Maisema-malli tapaustutkimuksen keskeisiä havaintoja/1 Innovaatioaihion uutuusarvo: Toimiva ohjausväline sekä vertailun väline kuntien palvelutuotannon ja tilaajan välille Toimintaympäristö: Kuntaliitostilanteet, kuntatalouden kiristyminen luonut tilausta uusille ohjausvälineille ja benchmarking-arviointien tekemiselle Innovaatioaihion kehitys: Mallin levittäminen keskeneräisenä antanut mahdollisuuden sen paikkakuntakohtaiseen muokkaukseen. Kuntamaisema Oy on välittänyt tietoa ns. hyvistä käytännöistä ja saattanut kuntia yhteen oppimaan toistensa ratkaisuista. Eräänlaista näkymätöntä palvelua. 6
Maisema-malli tapaustutkimuksen keskeisiä havaintoja /2 Innovaation ankkurointi laajempaan käyttöön: Hybriditoimijoiden kriittinen rooli ja siirtymät uusiin asemiin. Innovaatioaihiolla on ollut sisukas kantaja, mutta jatkossa niitä tarvitaan vielä enemmän. Yhteiskehittelyn haaste: Voiko maisemamalli kehittyä edelleen kuntien välisessä yhteistyössä ja paikkakuntien rajat ylittävässä palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamisessa? Tarvitaan uusia kehitysareenoita. Maisemamallin kilpailu muiden ohjaus- ja vertailuvälineiden kanssa? 7
Malli vaatii jatkuvaa kehittämistä kaikissa kunnissa Toiminnan läpinäkyvyys myös taantumassa Osaoptimoinnista kokonaisoptimointiin Roolien ja vastuiden määrittely Kuntalaisten terveyshyödyt, hyvinvointi ja kokemus palvelujen laadusta Laadun ja vaikuttavuuden mittarit Rakenteiden ja toimintaprosessien uudistaminen 8 8
Kemi Raasepori Raisio Sote Kuntamaisema Oy Jämsä Kuva 2: Yhteiskehittelyä tavoitteleva innovaatiomalli 9
Maisemamallin tulevaisuus kysymyksiä innovaattorille Millaisia haasteita olet kokenut innovaatiojohtamisen polulla maisemamallin edistämisen eri vaiheissa? Millä tavoin avoimempaa innovaatiomallia voisi jatkossa edistää? Miten kunnat voisivat osallistua maisemamallin kehittämiseen entistä paremmin? Millainen merkitys innovaatiopolun tutkimisella on ollut oman toimintasi kannalta? 10
Kiitos! Lisätietoja http://www.vtt.fi/proj/innote 11