Turun seudun puhdistamo Oy:n lietteenkäsittelyhankinta

YHTEENVETO Sivu 1/12 Turun seudun puhdistamo Oy:n lietteenkäsittelyhankinta 2015 2016 Sisällys 1 Turun seudun puhdistamo Oy... 2 2 Hankinnan tausta... 2 2.1 Hankinnan kohde... 3 2.2 Hankinnan tavoitteet... 3 3 Hankinnan kehittäminen... 4 3.1 Markkinavuoropuhelu... 4 3.2 Käytetyt asiantuntijat... 5 3.3 Alustava tarjouspyyntö... 5 4 Hankintaprosessin kulku... 6 5 Laatukriteerien määrittäminen... 7 5.1 Ravinnetase... 7 5.2 Energiatase ja CO2 päästöt... 9 6 Lopullinen tarjouspyyntö ja tarjoukset... 9 6.1 Hankinnan ehdottomat vaatimukset... 9 6.1.1 Rejektivesi ja typen palautuminen... 9 6.2 Tarjousten vertailu... 10 7 Lopputulos ja päätelmät... 10 7.1 Tilaajan kokemukset... 11 7.2 Hyödyt alalle... 11

YHTEENVETO Sivu 2/12 1 TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY Turun seudun puhdistamo Oy on 14 kunnan omistama palveluntuottaja. Yhtiön toimialana on jätevesien siirto ja puhdistus sekä syntyneen lietteen hyödyntäminen. Yhtiö tuottaa omistajilleen sekä muille asiakkailleen hyvänlaatuista jätevedenpuhdistuspalvelua kustannustehokkaasti. Toiminta on tehokasta ja toimintavarmaa ja sitä kehitetään edelleen. Energian ja kemikaalien kulutusta optimoidaan ja sovitetaan yhteen puhdistusvaatimusten kanssa. Yhtiö operoi Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoa. Jätevedenpuhdistamon käytössä pyritään mahdollisimman hyvään, vähintään ympäristöluvan määräykset täyttävään puhdistustulokseen. Puhdistamon ja pumppaamoiden ohitukset pyritään minimoimaan. Yhtiö huomioi toimintaansa kehittäessään Helsingin ja Turun kaupunkien yhteisen Itämeri-toimenpideohjelman tavoitteet. Yhtiön hallinnoimat kilpailutetut ostopalvelut tehostavat toimintaa. Yhtiön hankkeet esiselvitetään tarkoituksenmukaisesti taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten kokonaisedullisuuden varmistamiseksi. Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan tarkoituksenmukainen ja riittävä mitoitus, energiatehokkuus sekä varautuminen ilmastonmuutokseen. Puhdistamolla puhdistettiin osakaskuntien jätevesiä vuonna 2016 yhteensä 28,2 milj. m3/a, keskimäärin 77.300 m3/d. Kuivattua lietettä syntyi 46.200 tonnia. Puhdistamolla syntyvä liete käsiteltiin biokaasulaitoksessa ja hyötykäytettiin sähkö- ja lämpöenergiana sekä maanparannusaineena. Henkilökuntaa yhtiössä on 11 henkilöä. Yhtiön henkilöstö keskittyy jätevedenpuhdistusprosessin toimivuuteen, puhdistustulokseen ja laitoksen kehittämiseen. Jätevedenpuhdistamon käytön ulkopuoliset tukitoiminnot ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. 2 HANKINNAN TAUSTA Yhtiö on kilpailuttanut jätevesilietteen jatkokäsittelyn ja tehnyt vuonna 2008 Biovakka Suomi Oy:n kanssa sopimuksen, joka kestää vuoden 2018 elokuun loppuun saakka. Puhdistamoliete hyödynnetään Gasum Oy:n (aiemmin Biovakka Suomi Oy) mädätyslaitoksessa biokaasun tuotannossa sähkö- ja lämpöenergiana. Mädätysjäännökset hyödynnetään pääosin viherrakentamisessa. Tilaajan osalta palvelun negatiivisena puolena on nähty se, että typpeä palautuu rejektivesien mukana takaisin puhdistamolle noin puolet kuluttaen puhdistamon puhdistuskapasiteettia. Turun seudulla ravinteiden kierrätys ja hiilineutraalius ovat nousseet tärkeäksi strategisiksi tekijöiksi valittaessa tulevaisuuden ratkaisuja. Myös Turun seudun puhdistamo Oy:n strategia edellyttää mahdollisimman hyvää puhdistustehokkuutta ja toimintojen energiatehokkuutta. Puhdistamoyhtiön kymmenenvuotisen sopimuksen umpeutuessa haluttiin uuteen lietteenkäsittelyhankintaan saada mukaan uusia kriteereitä lietteenkäsittelyn laadun varmistamiseksi. Ravinnekierrätyksen ja ravinteiden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämisen on nähty tärkeäksi yhdyskunnalliseksi kehityskohteeksi. Jätevesi ja siitä puhdistamolla erotettu jätevesiliete on eräs merkittävistä ravinnelähteistä, joten lietteen jatkokäsittelyratkaisuilla voidaan huomattavasti vaikuttaa ravinnepäästöihin ja ravinteiden kierrätykseen.

YHTEENVETO Sivu 3/12 2.1 Hankinnan kohde Hankinnan kohteena oli Turun seudun puhdistamo Oy:n lietteenkäsittelypalvelut. Tavoitteena oli hankkia tilaajan jäteveden puhdistamisen tuloksena syntyvän lietteen kokonaisvaltainen hyödyntämispalvelu kustannustehokkaasti kiertotalous ja ympäristövaikutukset huomioiden. Linkokuivattua (kuiva-aine noin 21 %) yhdyskuntajätevesilietettä syntyy vuositasolla noin 50 000 tonnia. Liete sisältää typpeä noin 9,7 kg/m3 sekä fosforia noin 4,6 kg/m3. Laitos on 4-linjainen mekaaniseen, kemialliseen ja biologiseen käsittelyyn perustuva jätevedenpuhdistamo. Orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen poistossa päästään 99 % puhdistustehoon (ympäristöluvan vaatimus 95 %) ja typenpoistoteho on yli 80 % (vaatimus 75 %). Ilmastuksen ja ohitusvesien käsittely-yksikön ylijäämälietteet pumpataan esiselkeytykseen, jonka lietetaskuista raakasekaliete poistetaan raakasekalietealtaisiin. Altaista yhdyskuntajätevesiliete pumpataan lingoille (3 kappaletta) kuivattavaksi ja edelleen lietesiiloihin (2 kappaletta, á 135 m3) varastoitavaksi. Linkokuivauksessa syntyvät rejektivedet johdetaan takaisin puhdistusprosessin alkuun. Siiloissa yhdyskuntajätevesilietettä voi säilyttää enintään kaksi vuorokautta, minkä jälkeen siiloissa alkaa tapahtua eitoivottua anaerobista toimintaa. Lingot ovat käytössä noin viisi vuorokautta viikossa ja yhdyskuntajätevesilietettä kuljetetaan puhdistamolta lietteenkäsittelylaitokselle pääasiassa arkipäivisin klo 6:00 18:00 välisenä aikana. Laitoksella tapahtuva yhdyskuntajätevesilietteen kuivaus on vain pieni osa lietteen käsittelyprosessia. 2.2 Hankinnan tavoitteet Yhdyskunnan jätevedenpuhdistuksella ja lietteenkäsittelyllä on suuri vaikutus ravinteiden talteenottoon ja hyödyntämiseen yhdyskunnassa. Myös hiilineutraalius ja energiatehokkuus tulee huomioida yhdyskunnan toimintojen ratkaisuissa. Yhtiön omistajilla sekä puhdistamoyhtiöllä on strategisia linjauksia, joiden perusteella uuteen lietteenkäsittelyhankintaan haluttiin mahdollisuuksien mukaan tarkasteltavaksi laatukriteereitä, jotka huomioivat nykyajan vaatimukset. Yhtenä projektin tavoitteena oli kehittää hankintayksikön hankintaosaamista huomioiden laadullisten tekijöiden kytkeminen hankintaprosessiin. Lietteenkäsittelypalveluhankinnan osalta tilanne oli uusi eikä valmiita malleja ollut käytettävissä. Laadullisten tekijöiden liittäminen julkiseen hankintaan on usein koettu riskinä. Julkisiin hankintoihin liittyy aina riski siitä, että hankinnasta tai hankintamenettelystä valitetaan. Valittaminen johtaa hankinnan viivästymiseen, ja viivästynyt hankinta on sekä taloudellinen että toiminnallinen riski. Vaikka hankinta todettaisiinkin tuomioistuimessa oikein toteutetuksi, saattaa hankintayksikkö joutua käyttämään kalliita tilapäisjärjestelyitä tai aloittamaan koko hankintaprosessin alusta. Etenkin uusien laadullisten kriteereiden liittäminen julkisiin hankintoihin on ollut monesti merkittävä haaste ja aiheuttanut hankinnasta valituksia Markkinaoikeuteen sekä hankkeiden viivästymisiä. Lisäksi laatutekijöiden mukaantuloa ei saa tehdä kustannustehokkuutta huonontamalla, koska loppumaksajina hankinnassa ovat kyseisen alueen asukkaat.

YHTEENVETO Sivu 4/12 Hankkeessa pyrittiin luomaan uusi malli lietteenkäsittelypalveluhankinnan toteuttamiseksi yhteistyössä muiden vastaavien julkisten toimijoiden, potentiaalisten operaattorien, teknologiantoimittajien sekä alan asiantuntijoiden kanssa. Vanhaa omaa mallia ei ollut ja kokemuksia laatukriteereiden käytöstä muissa vastaavissa hankinnoissa oli niukasti. Hankintayksikön sisäisinä tavoitteina olivat kustannustehokkuuden lisääminen sekä rejektivesien aiheuttaman kuormituksen vähentäminen huomioiden ravinteiden kierrätys ja hiilineutraalius. Riskienhallinta oli merkittävässä roolissa hankinnan joka vaiheessa. 3 HANKINNAN KEHITTÄMINEN Hankinta muodostui hankintaprosessia edeltävästä kehittämisvaiheesta sekä varsinaisesta hankintaprosessivaiheesta. Hankinnan kehittämisvaiheessa alustavan tarjouspyynnön kehittämisessä hyödynnettiin sekä tutkimuslaitoksilta että alan palveluita tarjoavilta yrityksiltä saatuja tietoja. Lisäksi tarkoituksena oli, että tilaaja saa tietoa markkinatilanteesta ja kykenee määrittelemään hankinnan kohteen paremmin. Toisaalta myös alan toimijat saivat tietoa tilaajan tarpeesta ja saattoivat siten räätälöidä palvelujaan tarpeisiin sopivammaksi. 3.1 Markkinavuoropuhelu Hankintaa alustettiin kartoittamalla markkinoilta erilaisia lietteenkäsittelytekniikoita ja toimijoita. Noin neljä kuukautta ennen hankinnan käynnistämistä järjestettiin potentiaalisten toimijoiden kanssa seminaareja ja muita keskusteluyhteyksiä, joissa toimijat saivat kuulla tulevasta hankinnasta sekä esittää toiveita, kehitysehdotuksia ja huomioon otettavia seikkoja. Liitteenä on toimijoille esitetty tilaajan hanke-esittely sekä toimijoille esitetyt kysymyslistat (LIITTEET 1-3). Markkinavuoropuhelun aikana keskusteltiin mm. mitä voidaan hankkia ja miten, sekä miten yhteistyötä voidaan kehittää. Markkinavuoropuheluun kutsuttiin toimijoita erillisen projektisuunnitelman mukaisesti. Markkinavuoropuheluun osallistuminen ei ollut edellytys varsinaiseen hankintaan osallistumiseen eikä markkinavuoropuheluun osallistuminen sitonut ketään siihen osallistunutta tahoa. Vuoropuhelu antoi kuitenkin kaikille osapuolille viitteitä kehitysmahdollisuuksista ja tarpeista. Vuoropuhelua käytiin seuraavien alojen toimijoiden kanssa: Biokaasulaitokset Kompostointilaitokset Polttolaitokset Potentiaalisten toimijoiden kanssa keskusteltiin tulevan hankinnan hankintamallivaihtoehdoista (hinta vs. hinta-laatu). Toimijoille esiteltiin myös SYKE:ltä ja LUKE:lta tätä varten tilattuja selvityksiä ja laskelmia. Markkinavuoropuhelun yhtenä lopputuloksena oli, että myös toimijat kokivat laatukriteerit hankinnassa pääosin positiivisena asiana. Ainoastaan ravinteiden kierrätyksen kannalta vaatimusten esittäminen nähtiin ongelmallisena. Seuraavassa on kaksi esimerkkiä toimijoiden vastauksista:

YHTEENVETO Sivu 5/12 a) Ravinteiden hyötykäyttö on monimutkainen asia, jota on käytännössä mahdotonta todentaa jälkikäteen maatalouskäytön osalta. Mädätysjäännöksen peltokäyttöön toimittamista ei voida pitää ravinteiden 100 %:na hyödyntämisenä, etenkään jos levitys tehdään syksyllä ilman kasvuston perustamista. Myös maatalouskäyttöön menevien ravinteiden kuljetusten todentaminen on käytännössä mahdotonta, koska osoitekohtaista tietoa ei voida luovuttaa ulkopuolisille ilman asiakkaan lupaa. Yksi mahdollisuus on laittaa tietyt asiat edellytykseksi tarjouksen jättämiselle ja käyttää varsinaisena vertailuperusteena hintaa. b) käsittelyssä pitää pystyä hyödyntämään lietteen uusiutuvan energiantuotannon potentiaali sekä ravinnekierto. Toimijoiden osalta korostettiin palvelun hinnan lisäksi myös toiminnan luotettavuuden todentamista ja ravinteiden kierrättämisastetta: a) Toimijalta tulee vaatia sertifioitu laatujärjestelmä esim. 2017 alkaen b) Ravinteet tulee kierrättää hyötykäyttöön mm. typen osalta 80 90 %:sti c) Lietteen energiasisällön tulee olla hyödynnettävissä tehokkaasti d) Kuljetusten ympäristöystävällisyys tulee huomioida e) Tulee olla osoittaa luotettava varakäsittelypaikka f) Tarjouspyynnön tai sopimusehtojen ei tule rajata mitään käsittelytapaa tai -tekniikkaa pois kilpailusta g) Laadullisten kriteerien, kuten hiilijalanjäljen luotettava ja tasapuolinen vertailu, luotettava todentaminen 3.2 Käytetyt asiantuntijat Ulkopuolisia asiantuntijoita hankinnan kehittämisvaiheessa käytettiin seuraavasti: LUKE (Elina Tampio, Taija Sinkko): Laativat tekniikoiden (mädätys, kompostointi suljetussa tunneliratkaisussa, arinapoltto, leijukerrospoltto) perusteella ravinnekierrätyksen mallilaskennat. SYKE (Kaisa Manninen): Laati em. tekniikoiden perusteella energiataseiden ja kasvihuonekaasujen mallilaskennat. Diplomityö/Tampereen teknillinen yliopisto (Sanna Ruuhela): Laati yhteenvedon puhdistamolietteen käsittelyn hankinnan laatukriteereistä. LADEC (Esa Ekholm): toimi prosessiasiantuntijana 3.3 Alustava tarjouspyyntö Markkinavuoropuhelun lopputuloksena todettiin kolme potentiaalista käsittelyvaihtoehtoa (mädätys, kompostointi ja poltto), joita lähdettiin tarkemmin selvittämään mahdollisten laatukriteerien osalta. Edelleen markkinavuoropuhelun tuloksena sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla tilaaja laati alustavan tarjouspyynnön. Energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt päätettiin laittaa tarjouspyyntöön rajaarvoilla, jotka palvelun tulee täyttää, jotta tarjous hyväksytään. SYKE:n laskentamalli liitettiin tarjousvertailu- ja sopimusdokumentteihin.

YHTEENVETO Sivu 6/12 Ravinteiden kierron edistämiseksi päätettiin, että typen palautus yhdyskuntajätevesiviemäriin saa olla enintään 10 %. LUKE:n laatimien ravinnekierrätyksen mallilaskelmien liittäminen tarjousvertailu- ja sopimusdokumentteihin nähtiin kuitenkin liian suurena riskinä. 4 HANKINTAPROSESSIN KULKU Hankinta toteutettiin käyttämällä hankintalain 24 26 :n tarkoittamaa neuvottelumenettelyä. Neuvottelumenettelyn käyttö oli perusteltua, koska kyse palveluhankinnasta, jossa hankinnan luonteen vuoksi tarjouspyyntöä ei voida laatia niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen. Hankinnan onnistumisen kannalta oli tärkeää, että hankintayksikkö pystyi neuvottelemaan hankinnan lopullisista ehdoista ehdokkaiden kanssa. Hankinta oli EU-kynnysarvon ylittävä palveluhankinta. Palvelujen CPV koodi oli 90513800-4. Hankinnassa noudatettiin lakia julkisista hankinnoista (348/2007, hankintalaki) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007, hankinta-asetus). Taulukossa 1 on kuvattu hankintaprosessin vaiheet. Taulukko 1. Hankintaprosessin vaiheet pääpiirteittäin Vaihe Hankintailmoituksen julkaisu Osallistumishakemusvaiheeseen liittyvät kysymykset Vastaukset em. kysymyksiin Osallistumishakemukset Osallistujien valinta Alustavan tarjouspyynnön (sis. sopimusluonnokset) lähettäminen tarjoajille Alustavat tarjoukset Tarjoajien valinta varsinaisiin neuvotteluihin ja neuvottelukutsun lähettäminen Neuvotteluvaihe Lopullisen tarjouspyynnön lähettäminen tarjoajille Tarjouspyyntöön liittyvät kysymykset Vastaukset tarjouspyyntöön liittyviin kysymyksiin Tarjousten jättäminen Tarjousten tarkastaminen ja vertailu Hankintapäätös ja päätöksestä ilmoittaminen Hankintasopimuksen allekirjoitus Hankintamenettelyn ensimmäisessä vaiheessa ehdokkaita pyydettiin jättämään osallistumishakemukset neuvottelumenettelyyn. Neuvottelumenettelyyn valittiin kaikki ehdokkaat, jotka täyttivät hankintailmoituksessa asetetut vähimmäisvaatimukset.

YHTEENVETO Sivu 7/12 Hankintamenettelyn seuraavassa vaiheessa tilaaja pyysi jatkoon valituilta ehdokkailta alustavaan tarjouspyyntöön perustuvat alustavat tarjoukset. Alustavien tarjousten perusteella valittiin tarjoajat neuvotteluihin. Neuvotteluihin valituille tarjoajille esitettiin neuvottelukutsu ja ilmoitettiin alustava neuvotteluaikataulu. Tilaaja neuvotteli erikseen kunkin neuvottelukumppanin kanssa. Neuvottelujen kuluessa tarjouspyyntöä ja sen liitteitä täsmennettiin. Neuvottelut koskivat muun muassa seuraavia asiakokonaisuuksia: tarjousten vertailuperusteet hankinnan kohde sopimusehdot ja -vastuut palvelutuotannon suunnittelun ja toteutuksen vaiheet, aikataulut ja järjestelyt Neuvottelujen lopputuloksena saatiin määriteltyä lopullinen tarjouspyyntö, minkä jälkeen tilaaja pyysi kirjalliset tarjoukset tarjoajilta määräaikaan mennessä. Hankintaprosessia jatkettiin TSP:n, PTCServices Oy:n ja LADEC:in yhteistyönä, minkä lisäksi laatukriteerien tarkistuksessa sekä tarkennuksessa käytettiin SYKE:n asiantuntijaa. 5 LAATUKRITEERIEN MÄÄRITTÄMINEN Laadullisten tekijöiden liittäminen hankintaan oli koko hankintaprosessin vaativin vaihe. Kyseessä oli myös riskienhallinnan kannalta hankinnan merkittävin vaihe. SYKE (Suomen ympäristökeskus) ja LUKE (Luonnonvarakeskus) tekivät esiselvitykset koskien energia- ja ravinnetasetta sekä hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteena oli tarkastella näitä tekijöitä hankinnan kehittämisvaiheessa tunnistettujen kolmen potentiaalisen käsittelyvaihtoehdon kannalta: mädätys, kompostointi ja poltto. Aiheeseen liittyen teetettiin myös diplomityö (LIITE 4). 5.1 Ravinnetase LUKE:lla teetetyn työn tavoitteena oli selvittää erilaisten lietteenkäsittelymenetelmien ravinnetaseet Turun seudun puhdistamo Oy:ltä (TSP) muodostuvalle lietteelle. Työssä vertailtiin biokaasulaitoksen, kompostointilaitoksen sekä leijukerrospolton ravinnetaseita TSP:n lietteenkäsittelyssä. Ravinnetaseiden arvioinnissa käytettiin apuna sekä laitostietoja sekä kirjallisuuslähteitä. Tavoitteena oli määrittää lietteen sisältämän typen ja fosforin osuus käsittelyn jälkeen ja tästä etenkin kierrätyskelpoisten ravinteiden osuus. Myös mahdollisesti TSP:lle palautuvan typen ja fosforin osuudet selvitettiin. LUKE:lta tilatun selvityksen mukaan lietteen sisältämästä typestä pystytään biokaasulaitoksilla jalostamaan kierrätyskelpoisiksi materiaaleiksi, lannoitteiksi, maanparannusaineiksi ja teollisuuden kemikaaleiksi, lähes 100 %. Tämä johtuu siitä, ettei typpeä haihdu tai kulu varsinaisen biokaasuprosessin aikana, jolloin ainoastaan muodostuvan jäännöksen jälkikäsittelyissä typpeä siirtyy rejektivesiin. Näin ollen

YHTEENVETO Sivu 8/12 typpipitoista vettä voidaan joutua johtamaan takaisin jätevedenpuhdistamolle, jolloin lietteen sisältämästä typestä palautuu takaisin n. 0 1 %. Kompostoinnissa lietteen typestä voidaan kierrättää noin 70 % (25 97%), koska osa typestä haihtuu kompostoinnin aikana ammoniakkina ilmaan tai liukenee suotovesiin. Kompostoinnista ei palaudu typpipitoista rejektiä jätevedenpuhdistamolle. Lietteen poltossa taas typpeä ei ole mahdollista saada talteen lainkaan, koska typpiyhdisteet haihtuvat polton aikana. Polttoa edeltävän kuivauksen vuoksi noin 8 14 % TSP:n lietteen sisältämästä typestä palautuu takaisin puhdistamolle typpipitoisena lauhdevetenä. Biokaasulaitokset tuottavat kierrätysravinteita, jotka sisältävät 100 % lietteen fosforista. Kompostoinnin aikana osa fosforista voi suotautua valumavesien mukana, jolloin lietteen fosforista saadaan talteen noin 80 % (60 98 %). Lietteen poltossa fosfori taas pidättyy polttotuhkaan, joka sisältää 100 % lietteen fosforista. Jos tuhkaa jatkokäsitellään ja jalostetaan esimerkiksi lannoitteeksi, muodostuu todennäköisesti jonkin verran häviötä, jolloin kierrätykseen päätyvän fosforin määrä on todennäköisesti hieman pienempi, riippuen jatkojalostusprosessin tehokkuudesta. Lietteen käsittelyssä muodostuvista tuotteista suurin osa voidaan hyödyntää maataloudessa ravinnetuotteina tai teollisuudessa. Maatalouden lannoitteiksi tai maanparannusaineiksi tarkoitetut tuotteet tulee hyväksyttää Evirassa, joka myöntää tuotteille tyyppinimen. Biokaasulaitoksilla tuotteiden tyyppinimi on useimmiten mädätysjäännös. Jäännöksestä voidaan myös tuotteistaa epäorgaanista lannoitetta, esimerkiksi ammoniumsulfaattia tai ammoniumvettä. Kompostoitu mädätysjäännös tai jätevesiliete on tyyppinimeltään tuorekompostia tai kompostimultaa, mikäli sitä jatkojalostetaan multatuotteeksi. Lietteenpolton tuhkalle ei vielä ole tyyppinimeä. Teollisuudessa lietteestä jalostettuja tuotteita voidaan käyttää esimerkiksi ravinnelisänä erilaisissa biologisissa prosesseissa sekä korvaamaan neitseellisiä kemikaaleja, esimerkiksi ammoniumsulfaattia. Yhteenvetona lietteen käsittelytapojen ravinnetaseiden vertailusta voidaan todeta, että biokaasuprosessi oli tarkastelluista vaihtoehdoista ainoa, jonka avulla voidaan kierrättää hyötykäyttöön lietteen sisältämä typpi ja fosfori lähes kokonaisuudessaan. Lietteen poltossa fosforin talteenottotehokkuus on korkea, mutta typpeä ei voida ottaa talteen lainkaan. Kompostoinnin osalta taas sekä osa typestä että fosforista poistuu prosessista joko haihdunnan tai suotautumisen seurauksena. Kompostoinnin ravinnetasetuloksissa oli kuitenkin paljon epävarmuutta, mikä johtui puutteellisista tiedoista eikä ravinnetasetta saatu laskettua tasapainoisesti. Myös tukiaineen osuuden laskennassa jouduttiin turvautumaan kirjallisuustietoon. Kirjallisuuden perusteella kompostoinnin ravinnetaseessa on fosforin ja typen osalta paljon hajontaa, riippuen kompostoitavasta materiaalista ja prosessiolosuhteista. Näin ollen kirjallisuudesta saadut vertailuarvot kompostoinnin ravinnetaseelle eivät antaneet tarkkaa kuvaa kompostoinnin avulla kierrätykseen päätyvän lietteen sisältämästä typestä ja fosforista. Selvityksessä ei otettu kantaa maatalouteen päätyvien kierrätysravinteiden olomuotoon, esimerkiksi vesiliukoisuuteen. Kuitenkin, esimerkiksi biokaasuprosessissa typpi muuntuu kasveille käyttökelpoisempaan ammonium -muotoon, mikä lisää mädätetyn lietteen arvoa lannoitteena. Mädätettyyn lietteeseen verrattuna kompostoitu liete sisältää vähemmän ravinteita, mutta enemmän esimerkiksi humusta, joka maaperään levitettynä parantaa maan rakennetta. Polttotuhkassa fosforinolomuoto taas voi olla sellainen, jossa fosfori ei ole kasveille välittömästi käyttökelpoisessa muodossa. Myös polttotuhkan raskasmetallipitoisuudet voivat haitata tuhkan käyttöä lannoitteena sellaisenaan. Hankintayksikön päätöksellä ravinnetase jätettiin lopulta hankintakriteereistä ja lopullisesta tarjouspyynnöstä pois liian epävarman todentamisen vuoksi. Hankintayksikkö ei voi todentaa, miten ravinteet todella hyödyntyvät palvelun aikana: ei saada täsmällistä tietoa tuotteiden käytöstä, ei tunneta tarkalleen

YHTEENVETO Sivu 9/12 kasvien hyötykäyttömekanismia ja -astetta lietteiden ravinteille. Arvioitiin, että ravinnetaseen sisällyttämisestä hankinnan laatukriteeriksi olisi seurannut selvä riski tarjousvertailuun. Ravinteiden kierron edistämiseksi päätettiin kuitenkin, että typen palautus yhdyskuntajätevesiviemäriin saa olla enintään 10 %. 5.2 Energiatase ja CO2 päästöt SYKE:llä teetetyn työn tarkoituksena oli rakentaa laskentamallit kolmelle kehittämisvaiheessa valitulle käsittelytekniikalle (mädätys, kompostointi ja poltto). Mallien avulla voidaan laskea jätevesilietteen käsittelyketjun energiatase ja CO2-päästöt (LIITTEET 5-6). Selvityksen pohjana käytettiin sekä laitostietoja että kirjallisuuslähteitä. Laskentamallien pohjalta luotiin seuraavat ehdottomat raja-arvot: palvelun energiataseen tulee olla positiivinen ja palvelun CO2 päästöjen tulee olla negatiivisia. Laskentamallit otettiin mukaan hankintaan myös laadullisiksi kriteereiksi ja laskentamallit hyväksytettiin tarjoajilla neuvottelujen yhteydessä. Laatuvertailu suorittiin tarjouspyynnön liitteiden perusteella. Tarjoajat täyttivät mallin omilla tiedoillaan ja liittivät täytetyn laskennan tarjoukseensa. Saatua laskentaa käytettiin tarjousten arviointiin. Vertailuarvot ilmoitettiin liitteessä Yhteenvetolomake. SYKE:n asiantuntemusta käytettiin sekä laskentamallien muokkaamisessa että saatujen tulosten tarkistamisessa. 6 LOPULLINEN TARJOUSPYYNTÖ JA TARJOUKSET Hankinnan valintaperuste oli kokonaistaloudellinen edullisuus. Painoarvojen suhteita tarkasteltiin testaamalla erilaisia vaihtoehtoja hankintaprosessin aikana. Laadullisten kriteereiden painoarvoksi lopulliseen tarjouspyyntöön täsmentyi 20 %. Hinnan painoarvo oli täten 80 %. 6.1 Hankinnan ehdottomat vaatimukset Hankinnan ehdottomiksi vaatimuksiksi määriteltiin seuraavat tekijät: Palvelun energiatase on positiivinen (LIITTEET 5-6) Palvelun CO2 päästöt ovat negatiivisia (LIITTEET 5-6) Typen palautus yhdyskuntajätevesiviemäriin on enintään 10 % 6.1.1 Rejektivesi ja typen palautuminen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle johdetun rejektiveden määrä oli vuoden 2015 aikana yhteensä 120 000 m3, josta arvion mukaan Kakolanmäen puhdistamolietteen rejektivesien osuus oli 75 000 m3 eli keskimäärin 210 m3/d. Lietteenkäsittelyn rejektiveden määrä oli vähäinen, noin 0,2 % puhdistamon tulovirtaamasta. Biokaasulaitoksen rejektivesien kokonaistyppikuorma sen sijaan oli 24 % ja ammoniumtyppikuorma 26 % puhdistamon tulokuormasta vuonna 2015. Kakolanmäen puhdistamolietteeseen sitoutuneita ravinteita palautui rejektiveden mukana puhdistamolle fosforin osalta 4 % ja typen osalta 54 %.

YHTEENVETO Sivu 10/12 Keskeinen lähtökohta hankintaprosessille oli, että rejektiveden mukana palautuvaa typpikuormaa saadaan huomattavasti pienennettyä. Tämän vuoksi hankinnan ehdottomaksi raja-arvoksi määriteltiin, että hyödyntämispalvelun yhteydessä voi typpeä palautua yhdyskuntajätevesiviemäriin enintään 10,0 %. Tällöin puhdistamon typenpoistokapasiteettia vapautuu ja puhdistamo pystyy käyttämään kapasiteettiaan toimintastrategiansa mukaisesti yhdyskuntajätevesien puhdistamiseen. Lietteenkäsittelylaitokselta viemäriverkostoon johdettavan rejektiveden kuormituslaskenta tehdään ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaisesti käyttämällä laitokselta lähtevän jäteveden (ns. käsitelty jätevesi) kuormituslaskentaohjetta (Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi hyvien menettelytapojen kuvaus, Ympäristöhallinto 30.12.2011). (LIITE 7) 6.2 Tarjousten vertailu Laadulliset tekijät pisteytettiin seuraavasti: Energiatase 10 % o Vertailuarvo yli 10000 MWh/vuosi positiivinen, max. 10 pistettä CO2 päästöt 10 % o Vertailuarvo alle 3000 t, CO2/vuosi negatiivinen, max. 10 pistettä Lopuksi laskettiin yhteen hinnan vertailupisteet sekä laadun vertailupisteet. Halvin vertailuhinta sai 80 pistettä. Muut saivat pisteitä kaavalla: (Halvin vertailuhinta / vertailuhinta) x 80 pistettä. Korkeimmat yhteenlasketut pisteet saanut tarjoaja voitti tarjouskilpailun. 7 LOPPUTULOS JA PÄÄTELMÄT Lietteenkäsittelyhankinta oli monimutkainen ja aikaa vievä prosessi, mutta panostus hankinnan suunnitteluun, kehittämiseen ja rakentamiseen ennen varsinaisen hankinnan aloitusta kannatti. Hankintayksiköllä meni aikaa kehittämisvaiheeseen noin 9 kk ja varsinaiseen hankintaprosessiin lähes vuosi. Hankintaprosessin kehittämistarpeiden tulee lähteä tilaajasta. Tämä myös tarkoittaa, että tilaajan tulee tiedostaa omat tarpeensa hyvin ja kohdistaa hankinnan mahdolliset laatukriteerit tarpeet huomioiden. Lisäksi tilaajan tulee myös pystyä perustelemaan hyvin hankintaan liittyvät ehdottomat vaatimukset ja mahdolliset laatukriteerit. Kriteerien täyttyminen tulee pystyä todentamaan vähintään vuositasolla. Sen varmistamiseksi että tilaaja saa mitä on luvattu, kannattaa sopia sanktioiden käytöstä. Sanktiot sekä muut hankintadokumentit osallistumishakemusvaiheesta tarjouspyyntöön ja sopimusluonnokseen, on esitetty liitteissä (LIITTEET 8-11). Projektin tukena olleet hankkeet: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen Ravinneneutraali kunta (RAN- KU) kehittämishanke, jonka osalta tavoitteena oli Turun seudun ravinnepäästöjen vähentäminen sekä ravinnekierron parantaminen. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin koordinoima INKA Teolliset Symbioosit, Innovatiiviset julkiset hankinnat Ravinnekierto ja hiilijalanjälki Turun seudun puhdistamo Oy:n lietteenkäsittelyn

YHTEENVETO Sivu 11/12 hankinnassa. Teolliset Symbioosit-klusterin yhteistyössä on jaettu ja tullaan jakamaan kokemuksia tästä hankinnasta klusterin muiden partnereiden kanssa. 7.1 Tilaajan kokemukset Loppumaksajia hankinnassa ovat kyseisen alueen asukkaat. Pääpainopiste hankinnassa oli siksi palvelun hinta, mutta laatukriteerit haluttiin mukaan lisäämään palvelun laatua. Turun seudun puhdistamo Oy:lle vaativasta hankintaprosessista oli merkittävää hyötyä, yhtiö lisäsi hankintaprosessin aikana hankintaosaamistaan tässä esitellyn hankinnan lisäksi myös muiden vastaavien julkisten hankintojen toteuttamiseksi tulevaisuudessa. Hankinta toimii myös hyvänä mallina muille vastaaville hankintayksiköille. Hankintayksikön sisäiset tavoitteet täyttyivät prosessin lopputuloksena: Hankintayksikön sisäisinä tavoitteina olivat kustannustehokkuuden lisääminen sekä rejektivesien aiheuttaman kuormituksen vähentäminen huomioiden ravinteiden kierrätys ja hiilineutraalius Laadulliset kriteerit pystytiin liittämään lietteenkäsittelypalveluun edellistä palvelujaksoa selvästi paremmin ja lisäksi hanke saatiin toteutettua ilman oikeusmenettelyjä. Lietteenkäsittelypalvelusta palautuvalle typpikuormalle määritettiin ehdoton raja-arvo. Ravinnekierron edistämisen lisäksi tästä voidaan pitkällä jänteellä olettaa tulevan hyötyä Turun seudulle myös vähentyneen mereen kulkeutuvan ravinnekuormituksen kautta. Typenpoistokapasiteettia tulee vapautumaan yhdyskuntajätevesien käsittelyyn ja typenpoistoprosessi tulee tehostumaan. 7.2 Hyödyt alalle Suomessa arvioidaan syntyvän noin miljoona kuutiota mekaanisesti kuivattua yhdyskuntien jätevesilietettä vuodessa. Puhdistamoita maassamme on satoja. Turun seudun puhdistamo Oy:n lietemäärä edustaa noin 5 %:ä koko Suomen lietemäärästä. Tämä hankinta toimii esimerkkinä muille vesihuoltolaitoksille ja toimijoille vastaavissa lietteenkäsittelypalveluhankinnoissa. Laadullisia kriteereitä on toivottu lisättävän hankintoihin, mutta harkintaa on käytettävä, jotta ei jouduta hankintalain puitteissa vaikeuksiin ja viivästyksiin. Tilaajan edellyttämät laatuvaatimukset ohjaavat palveluntuottajia kehittämään uusia kilpailukykyisempiä tuotteita ja palveluita ravinteiden kierrätyksen ja muiden toivottujen ympäristökriteereiden osalta. Lopputuloksena tästä hankinnasta ja tämän hankinnan laatukriteereitä hyväksi käyttäen teetettiin mallipohjat julkisesti hyödynnettäväksi.

YHTEENVETO Sivu 12/12 LIITTEET LIITE 1 - POHJA - Kysymyksiä lietealan toimijoille 14.10.2015 LIITE 2 - TSP hanke-esittely 11-2015 markkinavuoropuheluvaihe LIITE 3 - POHJA - Kysymyslista palveluntarjoajille 11-2015 LIITE 4 - Sanna Ruuhela - Puhdistamolietteen käsittelyn hankinnan laatukriteerien kehittäminen LIITE 5 - FINAL Liite 5 Jätevesilietteen käsittelyn laskentamallit 31.8.2016 LIITE 6a - POHJA Liite 5A Laskentatyökalu_biokaasu_30.8.2016 LIITE 6b - POHJA Liite 5B Laskentatyökalu_poltto_30.8.2016 LIITE 6c - POHJA Liite 5C Laskentatyökalu_kompostointi_30.8.2016 LIITE 6d - POHJA Liite 5D Yhteenvetolomake 30.8.2016 LIITE 6.1a - POHJA Liite 5.1 Lähtötietojen dokumentointi_biokaasu LIITE 6.1b - POHJA Liite 5.2 Lähtötietojen dokumentointi_poltto 30.8.2016 LIITE 6.1c - POHJA Liite 5.3 Lähtötietojen dokumentointi_kompostointi 30.8.2016 LIITE 7 - POHJA Liite 1D Typen kuormituslaskentamalli Osallistumisvaiheen dokumentit: LIITE 8 - POHJA Osallistumishakemusohje LIITE 9 - POHJA Osallistumishakemuslomake LIITE 10 - POHJA Referenssilomake Tarjouspyyntövaiheen dokumentit: LIITE 11 - POHJA Tarjouspyyntö_liitteineen