Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto"

Lasse Virtanen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

jatkojalostus Vedenjakelun kunnossapito Loka-asemat

2 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden jatkojalostus Vedenjakelun kunnossapito Loka-asemat Vedentuotannon kunnossapito Dämman, pohjavesilaito kset Jäteveden pumppaamot Biokaasun tuotanto

3 Jätevettä syntyy yli 130 miljoonaa kuutiota vuodessa HSY Vesihuolto käsittelee Helsingin seudun 1,2 miljoonan asukkaan jätevedet Jätevesistä viidennes syntyy teollisuudesta ja loput kotitalouksissa Jätevedenpuhdistamolle päätyvät myös sadevedet Helsingin keskustan sekaviemäröidyiltä alueilta Merkittäviä teollisia jäteveden tuottajia alueella ovat elintarviketeollisuus ja liikennöinti Lisäksi puhdistamoilla käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suotovedet ja tarpeen mukaan käytöstä poistettujen kaatopaikkojen suotovedet

sekaviemäröidyiltä alueilta Merkittäviä teollisia jäteveden tuottajia alueella ovat elintarviketeollisuus ja liikennöinti Lisäksi

4 Keskitettyä jätevesien puhdistusta Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistus on keskitetty kahteen puhdistamoon Puhdistukseen käytetään biologiskemiallista menetelmää, jonka sivutuotteena syntyy lietettä sekä biokaasua Fosforin poisto toteutetaan ferrosulfaatilla saostamalla Jäteveden typpi poistetaan biologisesti denitrifikaatio-nitrifikaatioprosessilla Liete jatkojalostetaan mullaksi ja kaasu hyödynnetään energian lähteenä Puhdistetut jätevedet johdetaan poistotunnelissa avomerelle Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Suomenojan jätevedenpuhdistamo

Jäteveden typpi poistetaan biologisesti denitrifikaatio-nitrifikaatioprosessilla Liete jatkojalostetaan mullaksi ja kaasu hyödynnetään

5 Jätevesien viemäröintijärjestelmä pääkaupunkiseudulla

6 Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Suomen ja Pohjoismaiden suurin jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön vuonna 1994 Louhittu pääosin kallion sisään Kokonaisvirtaama noin m3 vuorokaudessa, vuodessa keskimäärin 100 milj. m3. Puhdistustulos maailman huipputasoa Liete jatkojalostetaan Metsäpirtissä Sipoossa

sisään Kokonaisvirtaama noin 270 000 m3 vuorokaudessa, vuodessa keskimäärin 100

7 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon rakenne

8 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi

9 Lietteenkäsittely ja energiantuotanto

10 Suomenojan jätevedenpuhdistamo Vuonna 1963 perustetusta lammikkopuhdistamosta kehittynyt Suomen toiseksi suurimmaksi jätevedenpuhdistamoksi Jätevettä puhdistetaan yhteensä noin 35 milj.m3 vuodessa ja keskimääräinen vuorokausivirtaama on noin m3 Suomenojan liete jatkojalostetaan Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa

11 Uusi kalliopuhdistamo Espoon Blominmäkeen

12 Jätevedenpuhdistuksen lupaehdot ja puhdistustulokset Ympäristölupa EU:n vaatimukset Puhdistustulokset 2010 BHK 7 - neljännesvuosi Viikinmäki < 10 mg/l > 95 % Suomenoja < 10 mg/l > 95 % < 30 mg/l > 70 % Viikinmäki 9,2 mg/l 96 % Suomenoja 4,7 mg/l 98% FOSFORI - neljännesvuosi Viikinmäki < 0,3 mg/l > 95 % Suomenoja < 0,4 mg/l > 93 % < 1,0 mg/l > 80 % Viikinmäki 0,29 mg/l 96 % Suomenoja 0,33 mg/l 96% TYPPI - vuosi Viikinmäki > 70 % Suomenoja > 70 % < 10 mg/l > 70 % Viikinmäki 86% Suomenoja 75%

mg/l 98% FOSFORI - neljännesvuosi Viikinmäki < 0,3 mg/l > 95 % Suomenoja < 0,4 mg/l > 93 % < 1,0 mg/l > 80 % Viikinmäki 0,29

13 Puhdistusprosessin sivutuotteiden hyödyntäminen - Lietteestä multaa Liete käsitellään ja kompostoidaan Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa multa- ja kompostituotteiksi - Biokaasusta energiaa Mädätyksessä syntyvä biokaasu hyödynnetään puhdistamoiden energialähteenä * Lämpö 100 % * Sähkö %

ja kompostituotteiksi - Biokaasusta energiaa Mädätyksessä syntyvä biokaasu

14 Metsäpirtin kompostointikenttä

15 HSY:n jätevesilietteen jatkojalostus HSY:n Viikinmäen (avl ) ja Suomenojan (avl ) jätevedenpuhdistamoilta erotetaan vuosittain t noin 30% lietettä Molemmilla puhdistamoilla mesofiilinen mädätysprosessi ja lietteen linkokuivaus Suomenojan puhdistamon lietteet (n t/a) jatkojalostetaan Metsäpirtissä HSY:n omalla kentällä Viikinmäen jätevedenpuhdistamon lietteet (n t/a) jatkojalostetaan Metsäpirtissä HSY:n omalla kentällä Metsäpirtissä koneurakka on ulkoistettu alihankkijoille

16 Ravinteet kiertoon Fosfori saostetaan kemiallisesti ferrosulfaatilla sidos on hyvin pysyvä fosfori liukenee hitaasti Fosforiravinnetta kierrätetään Metsäpirtin multatuotteissa noin 580 t vuodessa Typpiravinne vapautuu puhdistusprosessissa pääosin ilmakehään typpeä sitoutuu myös biolietteeseen biolietteen typpi siirtyy multatuotteeseen Typpiravinnetta kierrätetään Metsäpirtin multatuotteissa noin 620 t vuosittain Ravinteiden lisäksi lietteen humusaines eli orgaaninen massa palautuu maaperään

pääosin ilmakehään typpeä sitoutuu myös biolietteeseen biolietteen typpi siirtyy multatuotteeseen Typpiravinnetta kierrätetään

17 Kompostointiprosessi - multa Lietettä 1 m 3 Turvetta 1 m 3 1. Sekoitus Aumakompostointi mekaaninen sekoitus yli 3 krt kompostointiaika minimi ½ vuotta 2. Sekoitus 1 m3 kompostoitua lietettä 0,6 t hiekkaa 15 kg biotiittiä Kierrätettävä seulontaylite Seulonta seulakoko 20 mm Seulontajäte METSÄPIRTIN NURMIKKO- MULTA

18 Kompostin sekoitusvaunu

19 Kompostiauman kääntäminen

20 Mullan seulonta-asema

21 Nurmikkomulta - Valmistettu vuodesta 1994 lähtien - Toisena multatuotteena Puutarhamulta jonka kompostoinnissa hyödynnetään hevostallien kuivikkeita - Tuotteiden kysyntä melko vakaata - Toimitusalue Uusimaa ja pääkaupunkiseutu - Yhteistyö HSY Jätehuollon kanssa * biokompostien tuotteistaminen * uusien myyntikanavien selvittäminen * kierrätysmateriaalien hyödyntäminen

22 Kompostointiprosessi - maanparannuskomposti Lietettä 1 m 3 Turvetta 1 m 3 1. Sekoitus Aumakompostointi mekaaninen sekoitus 3 krt kompostointiaika minimi ½ vuotta METSÄPIRTIN MAANPARANNUS KOMPOSTI

23 Maanparannuskompostin valmistus Tuotanto aloitettu uudestaan vuonna 2009 Lannoitteiden hinnan nousu lisännyt kiinnostusta Maanparannus- ja lannoitusvaikutus pelloilla Tuotteen kysyntä on vaihdellut Toimitetaan myös mullan valmistuksen raakaaineeksi ja infrakohteisiin Toimitusalueena Uusimaa

24 2013 tuotantolukuja Käsitellyt jätteet Määrä, t Viikinmäen liete Suomenojan liete Hevostallien kuivikelanta Muut 161 YHTEENSÄ Myynti 2013 Määrä, m3 Maanparannuskomposti maatalouskäyttöön maisemointi/viherrakentaminen Kompostimulta YHTEENSÄ

Määrä (m3/a) Myyntimäärien kehitys 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1999 2000 2001 2002

25 Määrä (m3/a) Myyntimäärien kehitys kompostimulta maanparannuskomposti

26 Laadunvalvonta Tuotantoketjua valvotaan koko kompostiprosessin ajan Lietteen laadun valvonta osana puhdistamojen jatkuvaa omavalvontaa Tuotannon ja lopputuotteiden laadun omavalvonta Vuosiraportointi EVIRA:lle EVIRA valvoo tuotteiden laatua pistokokein

27 Raskasmetallipitoisuudet Maanviljelyksessä käytettävän lietteen ja lieteseoksen suurimmat sallitut raskasmetallipitoisuudet verrattuna Metsäpirtin Nurmikkomullan pitoisuuksiin Raja-arvot* mg/kg kuiva-ainetta Analyysitulosten keskiarvo ajalta Nurmikkomullan pitoisuuden %- osuus raja-arvosta Arseeni ,0% Kadmium 1,5 0,2 13,3% Kromi ,3% Kupari ,1% Elohopea 1 0,1 10,0% Nikkeli ,0% Lyijy ,0% * Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista DNro 656/01/

28 Ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Kiitos! Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Samankaltaiset tiedostot

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Maanparannuskompostin maataloskäyttö Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 18.11.2011 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden jatkojalostus Vedenjakelun