Toteutuminen hankkeessa Suon ottaminen turvetuotantoon vahvistaa paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä.

Samankaltaiset tiedostot
Liite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

Liite 3 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

Toteutuminen hankkeessa Kaivoksen laajentaminen tukee tavoitetta.

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

LIITE 1 Otsotuuli Oy Teerivaaran tuulivoimahankkeen YVA 1 (9)

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

LIITE 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

LIITE 9 Siikajoen kunta Kangastuulen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (6) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

Liite 3. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

LIITE 7 Hyrynsalmen kunta Illevaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaava 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

Liite 3. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

LIITE 8 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

LIITE 10 Hyrynsalmen kunta Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaava 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

LIITE 10 Kajaanin kaupunki, Vieremän kunta Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (6)

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TARKISTAMI NEN. Yleistavoitteet

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

LIITE 12 Kajaanin kaupunki, Vieremän kunta Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (7)

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

Janakkalan kunta Tervakoski

LIITE 9 Posion kunta Murtotuulen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

Ympäristöministeriön opas 9 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa, sivu 15

Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto Tuulipuisto Oy Kalajoki / Winda Power Oy Lokakuu 2015 LIITE 2 1 (10)

Seitap Oy Rovaniemi Jokilammen ranta-asemakaava. ROVANIEMEN KAUPUNKI Jokilammen ranta-asemakaava Tila

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Tervasmäki III-alueen asemakaava. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

Maisema-alueet maankäytössä

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Simo Simojoen yleiskaava Yleiskaavan muutos / kaavan saneeraus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Kaava N 175 Ridalinkallion asemakaava

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Leppävirran kunta Korttelin 20 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tulevaisuuden alueidenkäytöstä päätetään nyt

Rovaniemen kaupunki Koskenkylän osayleiskaavan muutos tilan Lepola RN:o 57:119 alueella

PUUSEPPÄKYLÄN ASEMAKAAVA

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava (273 )

OSAYLEISKAAVA VIERUMÄKI - URHEILUOPISTO - KONNIVESI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asianumero 4312/10.02.

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos

Matalahti-Kotkanaukon ranta-asemakaavan muutos

Onkamon osayleiskaava

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Väitöskirja netissä:

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUS. Kuntakierros

Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella. Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

N 148 Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

Kemien osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tohmajärven kunta

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt Kestävä yhdyskunta -seminaari

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Transkriptio:

Liite 4 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Seuraavissa taulukoissa on käyty läpi tätä hanketta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet yleis- ja erityistavoitteineen ja arvioitu, miten tavoitteet hankkeessa toteutuvat. Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Erityistavoitteet Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Maakunnan suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä ja edistettävä alueidenkäytön järjestämistä raja-alueilla. Samalla tulee kiinnittää huomiota alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen sekä elinkeinotoiminnan tarpeiden ja ympäristöarvojen yhteensovittamiseen. Suon ottaminen turvetuotantoon vahvistaa paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Suon käyttöönotto turvetuotantoon vahvistaa paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Hankkeen paikallistalouteen kohdistuvien vaikutusten voimakkuus riippuu siitä, miten suuri osa työvoimasta ja palveluista hankitaan lähialueelta. Suon ottaminen turvetuotantoon vahvistaa paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä.

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Hankkeella on positiivista vaikutusta alueen talouteen ja työllisyyteen. Vaikutuksen ihmisten elinympäristön laatuun ja maisemaan jäävät hankkeen sijainnin vuoksi melko vähäisiksi. Turvetuotannon aloittaminen luo uusia työpaikkoja alueelle. Olemassa olevien metsäautoteiden kunnossapito paranee. Liikenneturvallisuus heikentyy hieman lisääntyneen raskaan liikenteen vuoksi. Alueen ottaminen turvetuotantoon lisää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä alueella. Rahkanevan turvetuotantohankeen suora työllistävä vaikutus on 8-16 henkilötyövuotta ja välillinen työllisyysvaikutus 9-19 henkilötyövuotta. Hankkeen paikallistalouteen kohdistuvien vaikutusten voimakkuus riippuu siitä, miten suuri osa työvoimasta ja palveluista hankitaan lähialueelta. Alue on joukkoliikenneyhteyksien ja muun yhdyskuntarakenteen ulkopuolella, mikä on toiminnan luonteen vuoksi (turpeen otto) luonnollista ja sen on parempikin sijaita kauempana asutuksesta. Turvetuotanto aiheuttaa pölyämistä ja melua, mutta Rahkanevan ympäristössä ei ole häiriintyviä kohteita. Alueen ihmisiin haittavaikutuksia tulee lähinnä raskaan liikenteen lisääntymisestä sekä vaikutuksista vesistöihin. Turvetuotanto aiheuttaa pölyämistä ja melua, mutta Rahkanevan lähiympäristössä ei ole häiriintyviä kohteita. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueelle tulevat työpaikat sijaitsevat irrallaan muusta yhdyskuntarakenteesta, mutta turvetuotantoa ei ole muista syistä yleensä mahdollista tai järkevää sijoittaa asutuskeskusten läheisyyteen. Hanke ei koske asutusta eikä matkailu- tai vapaaajantoimintoja. Virkistys- ja luonnonkäyttömahdollisuudet varsinaisella turvetuotantoalueella heikkenevät, alueen nykyinen virkistyskäyttö arvioidaan kui-

tenkin vähäiseksi. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alue ei ole tulvavaara-aluetta. Suunnitellun tuotantoalueen lähiympäristössä ei sijaitse asutusta, joten sillä ei arvioida olevan vaikutusta ihmisten terveyteen. Alue soveltuu turvetuotantoon. Suunnitellun tuotantoalueen lähiympäristössä ei sijaitse asutusta, joten sillä ei arvioida olevan vaikutusta ihmisten terveyteen. Turvetta käytetään kaukolämmön tuotannossa. Rahkanevaa ympäröivät nykyisellään ojitetut alueet, joten lisäojituksen vaikutukset pohjaveteen jäävät vähäisiksi. Lähistöllä ei ole pohjavesialueita eikä hankkeella ole vaikutusta paikalliseen vesihuoltoon. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Rahkanevan lähialueella ei sijaitse maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti tärkeitä kohteita muutamaa tervahautaa lukuun ottamatta. Hankkeella ei ole vaikutusta niihin. Valmisteilla olevassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavauudistuksessa Rahkaneva-Teerinevalle ollaan esittämässä aluevarausmerkintöjä tu-1, tu-2 ja SL-1. Maakuntakaavauudistuksen vahvistuessa hanke olisi osittain maakuntakaavan vastainen. Hanke ei ole voimassa olevan maakuntakaavan vastainen. Alueen ottaminen turvetuotantoon heikentää uhanalaisten luontotyyppien alueellista suojelutasoa.

Rahkanevan turvetuotantohankkeen toteutuessa tuotantoalueen kasvillisuus häviää. Turvetuotannon vaikutukset kasvillisuuteen on arvioitu osalla aluetta selvästi negatiivisiksi. Näiltä osin hanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Turvetuotannolla vaihtoehdossa VE1 olisi negatiivinen vaikutus Rahkanevan suokukko- ja keltavästäräkkipopulaatioihin. Vaikutukset isoihin nisäkkäisiin arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Rahkanevan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000 -alueverkostoon kuuluvia kohteita, suojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Pitkästä etäisyydestä johtuen suojelualueille ei arvioida kohdistuvan välillisiä tai välittömiä vaikutuksia Leväsuon turvetuotantohankkeesta. Virkistys- ja luonnonkäyttömahdollisuudet varsinaisella turvetuotantoalueella heikkenevät. Vastaavaa luonnonmukaista suoaluetta löytyy hankealueen eteläpuolelta Hautanevan ja Hankilannevan alueilta noin 350 hehtaaria. Alueen virkistyskäyttö on suhteellisen vähäistä pääasiallisen käytön keskittyessä lähikylän asukkaiden marjastukseen sekä metsästyksen harrastajiin. Alueen lähistöllä ei sijaitse matkailurakenteita, joihin hanke vaikuttaisi negatiivisesti. Alue ei sijaitse suojeluverkostoon kuuluvien alueiden lähistöllä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Rahkanevan kuormituksella ei eri vaihtoehdoilla arvioida olevan merkittävää vaikutusta alapuolisten vesistöjen kalastusvirkistyskäyttöön vesistön nykyinen tila huomioiden. Turve on paikallinen polttoaine, jonka käyttö vähentää tuontipolttoaineiden, lähinnä kivihiilen, tarvetta. Alueen turvetuotantoon ottaminen lisää vesistön ravinne- ja kiintoainekuormaa. Alueen pintavesien tila on kuitenkin nykyisellään heikko, joten vesistöjen tilassa ei tule tapahtumaan suuria muutoksia. Vaikutukset kohdistuvat kuivatusvesien purkureittien yläosaan. Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjat- Lähistöllä ei ole suurempia teitä tai asutusta, joille turvetuotantoalue voisi näkyä. Suunnitellun turvetuotantoalueen läheisyydessä ei ole maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutusta. Virkistys- ja luonnonkäyttömahdollisuudet varsinaisella turvetuotantoalueella heikkenevät. Vastaavaa luonnonmukaista suoaluetta löytyy hankealueen eteläpuolelta Hautanevan ja Hankilannevan alueilta noin

tava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. 350 hehtaaria. Alueen virkistyskäyttö on suhteellisen vähäistä. Rahkanevaa ympäröi nykyisellään ojitetut alueet, joten lisäojituksen vaikutukset pohjaveteen jäävät vähäisiksi. Lähistöllä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Alueen pintavesien tila on nykyisellään heikko. Rahkanevan turvetuotanto lisää osaltaan vesistön kuormitusta, mutta vesistöjen tilassa ei tule tapahtumaan suuria muutoksia. Vaikutukset kohdistuvat kuivatusvesien purkureittien yläosaan. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Rahkanevan alueelle ei ole osoitettu aluevarausmerkintöjä. Valmisteilla olevassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavauudistuksessa Rahkaneva-Teerinevalle ollaan esittämässä aluevarausmerkintöjä tu-1, tu-2 ja SL-1, jolloin osa hankealueesta osoitetaan turvetuotantoon soveltuvaksi ja osalle aluetta esitetään suoluonnon säilyttämistä ennallaan. Turvetuotantohankkeen myötä alueelta häviää luonnontilaista tai sen kaltaista suota hankevaihtoehdosta riippuen 70-195 hehtaaria. Hankealueella sijaitsee useita vaarantuneiksi ja erittäin uhanalaisiksi arvioituja suoluontotyyppejä, joiden suojelutasoa hanke heikentää alueellisesti. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Raskaan liikenteen määrä ja vaikutukset alueella lisääntyvät. Turpeen kuljetuksesta aiheutuu melua, tärinää ja pakokaasupäästöjä sekä pölyämistä. Lisäksi raskas liikenne kuormittaa tiestöä. Kuljetusetäisyys hankealueelta voimalaitokselle on vain 28 km, mikä selvästi pienentää polttoaineen kuljetusten aiheuttamia haittoja verrattuna kauempana (100-150 km) sijaitseviin turvetuotantoalueisiin sekä tuontipolttoaineisiin (kivihiili, öljy). Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa mm. nopeusrajoituksilla ja tiestön kunnostamisella. Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian mukaan turve on nykyisin alueen tärkein energianlähde ja samalla se on tärkein tukipolttoaine muille kiinteille biopolttoaineille. Tavoitteeksi on otettu turpeen käytön nykytason säilyttäminen. Rahkanevan hanke on energiastrategian mukainen..

Erityistavoitteet Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Hankkeessa varaudutaan sään ääri-ilmiöiden, kuten rankkasateiden aiheuttamiin vaikutuksiin ja turvepalojen riskiin. Helsingin seudun erityiskysymykset Ei koske tätä hanketta Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Ei koske tätä hanketta