Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy
Mustisairaudet Suomessa Suomessa arvioidaan olevan 35 000 lievää ja 85 000 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavaa henkilöä Tämän lisäksi noin 120 000 henkilöllä tiedonkäsittelytoiminta on lievästi heikentynyt Muistisairauksien yleisyys lisääntyy iän myötä Työikäisistä noin 7000 10000 sairastaa jotakin muistisairautta 65 74-vuotiaista vajaa viisi prosenttia sairastaa vähintään keskivaikeaa dementiaa 75 84-vuotiaista noin 10 prosenttia yli 85-vuotiaista noin kolmannes Lähde: www.thl.fi
Muistisairaudet tulevaisuudessa Tällä hetkellä Suomessa dementiaasteiseen muistisairauteen sairastuu noin 13 000 henkilöä vuodessa Arvioiden mukaan muistisairaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä Joidenkin arvioiden mukaan muistisairaiden määrä jopa kolminnelinkertaistuu Lähde: Alzheimer s disease international World Alzheimer Report 2009 Executive summary
Muistisairauksia voidaan ehkäistä elintavoin Sairauksien alkamisen viivästyminen 5-10 vuodelle voisi puolittaa ennustetun muistisairauksien lisääntymisen
Ruokavaliolla on keskeinen merkitys muistisairauksien alkamisen viivästyttämisessä Ennaltaehkäisyn kannalta keskeiset ruokavalioteemat : 1. Ravinto aivoterveyttä tukemassa 2. Sydänystävällinen ruokavalio hellii myös aivoja 3. Aktivoi ruualla aivojasi ja koko kehoasi!
1. Ravinto aivoterveyttä tukemassa 1.1. Aivojen rakenne 1.2. Beeta-amyloidi -plakin muodostus 1.3. Muistisairauksia ennaltaehkäisevät ravinto-aineet 1.4. Alzheimerin etenemistä hidastavat ravintoaineet
1.1. Aivojen rakenne Aivoissa hermosolujen ympärillä on pääosin (70-85 %) rasvasta koostuva myeliinituppi Myeliinituppi nopeuttaa hermoimpulssien kulkua ja näin se tehostaa aivojen tiedonkäsittelyä Myeliinitupen rakennusaineena ovat ravinnosta saatavat ravintoaineet Ravinnon sisältämän rasvan laadulla on aivoterveyden ja muistin kannalta merkitystä Aivojen rakennetta tukee riittävä rasvojen saanti painottaen pehmeitä kasvi- ja kalarasvoja
1.2. Beetaamyloidi plakin muodostus Alzheimerin taudissa beeta-amyloidi -plakkia muodostuu aivoihin Ruokavalio saattaa vaikuttaa amyloidi -plakin muodostumiseen Eläinkokeissa (rotta) plakkia on lisännyt: Runsas tyydyttyneen rasvan saanti Plakkia mahdollisesti vähentää mm: Omega-3 rasvahapot, vihreän teen katekiini antioksidantit ja C-vitamiini
1.3. Muistisairauksia ennaltaehkäisevät ravinto-aineet B-12 vitamiinin ja foolihapon puutos altistaa muistisairauksille B-12 vitamiinin puutoksesta kärsii 12 % yli 65- vuotiaista suomalaisista Foolihapon saanti jää etenkin ikääntyneillä helposti alle saantisuositusten E-vitamiinin puutteellinen saanti altistaa todennäköisesti Alzheimerin taudille C-vitamiinin riittävän saannin ja muistisairauksien riskin pienenemisen välinen yhteys on todennäköinen
1.4. Alzheimerin etenemistä hidastavat ravintoaineet LipiDiDiet tutkimustulokset (2016) osoittivat, että tiettyjen ravintoaineiden yhdistelmä (Souvenaid 125 ml juomassa) voi ylläpitää varhaisvaiheen Alzheimerin tautia sairastavien kykyä suoriutua arjessa Omega-3-rasvahappoja, koliini, uridiinimonofosfaatti, fosfolipidi, antioksidantit ja B-vitamiinien yhdistelmä Yksittäiset ravintoaineet lisinä eivät ole olleet tehokkaita
2. Sydänystävällinen ruokavalio hellii myös aivojasi Samat ruoka-aineet ovat yhteydessä niin sydän- ja verisuonitauteihin kuin muistisairauksiin Kohonnut verenpaine, muut sydänja verisuonisairaudet sekä lihavuus ovat merkittäviä muistisairauksien riskitekijöitä Lisäksi aivoverenkiertohäiriöt selittävät 15-20 % dementioista Kuva: www.thl.fi
2.1. Rasvojen laatu ja muistisairauksien ehkäisy Suomalaisessa CAIDE-tutkimuksessa (2008), havaittiin, että Apo e 4 alleelin kantajilla runsas tyydyttyneen rasvan saanti moninkertaisti riskin sairastua muistisairauteen myöhäisiässä Samassa tutkimuksessa havaittiin myös kohtuullisen kahvin juonnin (3-5 kuppia) pienentävän merkittävästi riskiä sairastua muistisairauksiin DHA:n määrä aivoissa vähenee Alzheimerin taudissa Seurantatutkimuksissa kalan käyttö näyttää pienentävän sairastumisen Alzheimerin taudin riskiä Kalaöljyvalmisteiden käytön hyötyjä muistisairauksien ehkäisyssä ei ole pystytty aukottomasti todistamaan
2.2. Hiilihydraattien laatu Laadukkaiden hiilihydraattilähteiden fenoliyhdisteet saattavat ennaltaehkäistä muistisairauksia Seurantatutkimuksessa (Dai ym. 2006) ikääntyneet sairastuivat vähemmän muistisairauteen, kun he joivat ainakin kolme kertaa viikossa hedelmätäysmehuja Eläinkokeissa on saatu viitteitä mustikan sisältämien väriaineiden muistisairauksia ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta
2.3. Muut sydän- ja aivoterveyttä edistävät valinnat Seurantatutkimuksessa (Gui ym. 2010) nähtiin, että Välimeren ruokavaliota noudattavat eläkeläiset sairastuivat 40 % vähemmän Alzheimerin tautiin kuin ihmiset, jotka söivät paljon rasvaa sisältäviä maitotuotteita, punaista lihaa ja sisäelimiä Tumman suklaan ja raakakaakaon flavanolin runsas saanti saattaa parantaa muistisairaiden kognitiota (Ferri ym. 2012)
2. Sydänystävällinen ruokavalio hellii myös aivojasi Rasva- ja hiilihydraattilähteiden laatu Suosi valinnoissa pehmeitä rasvoja ja runsaskuituisia hiilihydraattilähteitä Valitse kaupasta sydänmerkkituotteita Minimoi suolan ja lisätyn sokerin käyttöä Kohtuullista alkoholin nauttimista
3. Aktivoi ruualla aivojasi ja koko kehoasi! Ruokavaliolla on keskeinen merkitys arjen aktiivisuuteen ja toimintakyvyn ylläpitoon: 1. Riittävä energian ja nesteen saanti 2. Hyvä ateriarytmi 3. Riittävä proteiinien saanti (erityisesti ikääntyneillä) Kuva: Muistiliitto
Ruokavaliolla on keskeinen merkitys muistisairauksien ennaltaehkäisyssä Yhteenveto Ennaltaehkäisyn kannalta keskeiset ruokavalioteemat: 1. Ravinto aivoterveyttä tukemassa 2. Sydänystävällinen ruokavalio hellii myös aivoja 3. Aktivoi ruualla aivojasi ja koko kehoasi!
Mikään yksittäinen ruoka tai ravintoaine ei ehkäise muistisairauksia Oleellista on ruokavalion kokonaisuus: Pääosin laadukkaat valinnat päivästä toiseen sekä riittävä energian ja nesteen saanti sekä itselle sopiva ateriarytmi Ikääntyneiden tulisi edellisten seikkojen lisäksi kiinnittää huomiota erityisesti riittävään proteiinin saantiin Kuva: Evira
Kiitoksia! Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy